YLE

Mugabe nimitettiin WHO:n hyväntahdonlähettilääksi

YLE: Pääuutiset -

Maailman terveysjärjestö (WHO) on nimittänyt Zimbabwen presidentin Robert Mugaben hyväntahdonlähettilääksi avustamaan taistelussa tauteja vastaan.

WHO:n tuore pääjohtaja, etiopialainen Tedros Adhanom Ghebreyesus kiittelee Zimbabwea sitoutumisesta kansanterveyteen. Kriitikkojen mukaan Mugaben 37 vuoden johtamisen aikana Zimbabwen terveyspalvelut ovat heikentyneet, henkilökunta ei ole saanut säännöllisesti palkkaansa ja lääkkeet ovat vähissä.

Zimbabwe on jo vuosikausia kärsinyt vakavasta valuuttakriisistä ja sitä kautta korkeasta työttömyydestä. 94-vuotias Mugabe on yhä ehdokkaana vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Parikymmentä organisaatiota, kuten Maailman sydänliitto, ovat julkaisseet lausuman nimitykseen liittyen. Lausumassa sanotaan, että terveysviranomaiset ovat ”järkyttyneitä ja syvästi huolestuneita” ja viittaavat Mugaben pitkään listaan ihmisoikeusrikkomuksista.

Tedros Adhanom Ghebreyesus valittiin WHO:n johtoon poistamaan organisaation politisoituneisuutta. Adhanom on ensimmäinen afrikkalainen, joka johtaa WHO:ta.

Kategoriat - YLE

Ainakin 35 egyptiläissotilasta on kuollut erämaataistelussa militantteja vastaan

YLE: Pääuutiset -

Egyptin turvallisuusjoukokkojen ja militanttien välisessä taistelussa perjantaina kuoli ainakin 35 turvallisuusjoukkojen taistelijaa. Kapinallisten ja turvallisuusjoukkojen yhteenotto tapahtui noin 135 kilometrin päässä pääkaupunki Kairosta, al-Wahat al Bahriyan alueella, Al-Gizan kovernoraatissa.

Egyptin sisäministeriön mukaan taistelussa kuoli myös useita militanteiksi epäiltyjä henkilöitä. Yksikään militanttiryhmä ei ole ainakaan toistaiseksi ilmoittanut osallistumisestaan taisteluun.

Egyptin sotilaita ja turvallisuusjoukkojen taistelijoita on kuollut Siinain niemimaalla vuodesta 2013 taisteluissa islamistikapinallisia vastaan. Kapinalliset ovat tehostaneet viime kuukausina hyökkäyksiään Egyptin kaupungeissa. Iskut ovat usein kohdistuneet koptikristittyjen vähemmistöön.

Maahan on julistettu hätätila koptikristittyihin kohdistuneiden itsemurhaiskujen ja pommitusten vuoksi.

Päivitetty kuolonuhrien määrä klo 02:39.

Kategoriat - YLE

Oulussa haudattiin väärä vainaja – inhimillinen erehdys tapahtui hautaustoimistossa

YLE: Pääuutiset -

Oulussa siunattiin hautaan väärä vainaja lokakuussa, kertoo Oulun seurakunnat. Hautaustoimistolta oli tullut haudattavaksi väärä vainaja, ei vain väärä arkku, eivätkä seurakunnan työntekijät ole voineet huomata virhettä.

Erehdys tapahtui kun hautaustoimiston työntekijä meni hakemaan vainajaa ruumishuoneelta, jossa arkkuun siirrettiin vahingossa väärä vainaja.

Oulun seurakuntien mukaan kyseessä on inhimillinen erehdys. Oulun seurakunnat kertoo verkkosivuillaan, että tapahtunut virhe huomattiin tällä viikolla. Haudattu vainaja on nyt nostettu ylös ja hänet siunataan myöhemmin uudelleen.

Toinen vainajista on jo siunattu hautaan.

Kategoriat - YLE

Eurojackpotin 41,6 miljoonan euron potti Suomeen

YLE: Pääuutiset -

Eurojackpotin noin 41,6 miljoonan euron potti päätyi perjantai-illan arvonnassa Suomeen.

Suomeen tulleet Eurojackpotin päävoitot aikajärjestyksessä

Eurojackpotia on pelattu vuodesta 2012. Suomeen on tullut 13 päävoittoa seuraavasti:

41,6 M € kierros 42/2017

46,5 M € kierros 27/2017 Tampere

87 M € kierros 15/2017 Tampere (3 osuuden porukka)

10,0 M € kierros 19/2016 Espoo

19,4 M € kierros 3/2016 Tammisaari

38,9 M € kierros 36/2015 (10 osuuden nettiporukka eri puolilla Suomea)

46,1 M€ kierros 30/2015 Turku

23,3 M€ kierros 23/2015 Kotka

17,8 M€ kierros 52/2014 Jämsä (10 osuuden porukka)

61,2 M€ kierros 37/2014 Espoo

57,3 M€ kierros 14/2014 Akaa (10 osuuden porukka)

21,3 M€ kierros 39/2013 Teuva

29,5 M€ kierros 04/2013 Seinäjoki

Edellisen kerran Eurojackpotin päävoitto tuli Suomeen heinäkuussa.

Veikkaus tiedottaa voittopaikkakunnan lauantaiaamuna noin klo 9.

Kaksi edeltävää voittoa menivät Tampereelle.

Viime vuonna Suomeen tuli kaksi Eurojackpotin päävoittoa.

Kategoriat - YLE

Toimittajalta: Jos rajat muuttuvat EU:n sisällä, mitä väliä sillä on?

YLE: Pääuutiset -

Aikamoinen suoritus: Euroopan unionin johtajat onnistuivat vaikenemaan Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä koko Brysselin huippukokouksen ajan, vaikka asia voi heilauttaa koko Eurooppaa.

Yhteisesti hyväksyttyä oli toistella, että asia on Espanjan sisäinen ja perustuslakia on noudatettava.

Vain Saksan liittokansleri Angela Merkel yritti välistävetoa: hän pyysi johtajien illallisella kesken fasaaniaterian, että Espanjan pääministeri kertoisi Katalonian tilanteesta. Neuvoston puheenjohtajan mielestä hetki ei ollut sopiva eikä asia ollut keskusteltavien listalla, joten Mariano Rajoy ei päässyt ääneen.

Miksi johtajat valitsivat näiden lauseiden toistelun, sen sijaan että olisivat antautuneet miettimään asiaa? Koska Katalonia voi olla oire laajemmasta ilmiöstä. Osa Euroopan valtiosta saattaa olla tarpeettomia.

Ehkä katalaanit eivät tarvitse Espanjaa, skotit Britanniaa tai flaamit Belgiaa? Valtioille tarve on ilmeinen – kukin näistä valtioista tarvitsee kaikki osansa, pysyäkseen koossa ja elinvoimaisena.

Niin Espanjan, Britannian kuin Belgian sekä monen muun valtion rajojen sisälle on koottu monta kansaa. Euroopan valtioiden rajat on piirretty kartalle, mutta vapaan liikkuvuuden alueella rajamerkinnät tuskin erottuvat maastossa. Niin kauan kuin rajat ovat auki, niillä ei ole merkitystä.

Viime aikoina niin akateemisissa piireissä kuin EU-asiantuntijoiden keskuudessa on havahduttu ajatukseen, että pienet, elinvoimaiset kansat itsehallintoalueilla eivät välttämättä tarvitse nykyisiä valtiota.

EU on ehkä tehnyt isoista, useiden kansojen valtioista tarpeettomia.

Skotlannin historian professori Richard Finlay väittää – vähän kärjistäen – isojen valtioiden olevan keinotekoisia. Niiden tehtävä on lähinnä huolehtia, ettei jokin muu valtio nappaa sen sisällä olevaa kansaa toiseen valtioon.

Finlay pitää mahdollisena, että kansan kokoiset valtiot olisivat luonnollisempia kuin keinotekoiset valtiot. Pienet maat eivät tarvitse isoa valtiota esimerkiksi kaupankäyntiin, koska niillä on ympärillään EU:n yhteismarkkinat ja kauppasopimukset.

Edellisen EU-komission puheenjohtajan neuvonantaja Philippe Legrain sanoo tuoreessa artikkelissaan Brussels Times -lehdessä, että valtion koko ei nyky-Euroopassa ole myöskään turvallisuuskysymys. Hän kieltää kirjoittavansa separatismin manifestia, sillä erot ovat usein kitkeriä ja vaikeita kuin avioerot. Silti pienen kansan itsenäistyminen ei välttämättä ole huono idea.

Entä mietitäänpä hetki, miten Euroopan nykyiset valtiot ovat syntyneet? Osa on toisesta valtiosta lohjenneita, osa kansojen yhdistelmiä. Netistä voi löytää animoituja karttoja, joista näkee, miten rajat ovat vuosisatojen kuluessa eläneet.

EU ei halua uusia tulokkaita nykyisten valtioiden sisältä. Siksi EU on päättänyt, että jonkin alueen itsenäistyessä se automaattisesti irtoaa EU:sta ja joutuu hakemaan jäsenyyttä. Tällä on tarkoitus säikäyttää itsenäisyyden tavoittelijoita sekä toki huolehtia, että jäsenyyden kriteerit täyttyvät.

Toisaalta unioni väittää olevansa olemassa kansalaisia varten. Ehkä pikemminkin nykyisiä valtiota varten?

Euroopan unionissa Katalonian itsenäistyminen tuskin saisi minkään valtion tukea. Yleisesti tulkitaan, että Katalonian itsenäistymisäänestys rikkoi perustuslakia. Jos perustuslain rikkomisen voitaisiin tulkita tuovan jotain positiivista, Euroopan oikeusvaltioiden pohja olisi romutettu. Siksi kukaan ei tue perustuslain rikkomista.

Katalonian irtoaminen voisi johtaa kehitykseen, jossa kansa jos toinen haluaisi oman valtion. Se horjuttaisi nykyisiä valtiota ja nykyistä järjestystä.

Espanjassa Katalonian itsenäisyyspyrkimykset voivat johtaa tilanteeseen, jota kukaan ei osaa ennustaa ja pahimmillaan karkaa hallinnasta. Sitäkään ei kukaan halua.

Kategoriat - YLE

Suomen ensimmäinen tuhkakirvinen löytyi Mustasaaresta

YLE: Pääuutiset -

Kolmen miehen harrastajaryhmä on löytänyt Suomelle uuden lintulajin, tuhkakirvisen (Anthus rubescens). Lintu löydettiin tänään aamulla Mustasaaren edustalla olevalta Västrä Norrskäriltä.

Linnun löysivät lintuasemalla viikon olleet Petri Lampila, Antti Peuna ja Harri Taavetti, kertoo BirdLife Suomi.

Linnun laji varmistui vasta tunteja aamuisen äänihavainnon jälkeen. Sen jälkeen lintu löydettiin uudelleen, nähtiin kunnolla ja valokuvattiin. Ensimmäisten kommenttien mukaan nyt havaittu lintu olisi alalajiltaan japonicus. Tuhkakirvisiä tunnetaan neljää eri alalajia.

Niitty- tai luotokirvistä muistuttava tuhkakirvinen pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Koillis-Siperiassa. Läntiseen Eurooppaan niitä harhautuu joskus harvoin syksyisin. Tuhkakirvinen on havaittu myös Ruotsissa ja Norjassa.

Linnun hyväksymisen Suomelle uudeksi lajiksi varmistaa BirdLife Suomen rariteettikomitea.

Kategoriat - YLE

JJK putoaa jalkapalloliigasta – KuPS ja Ilves varmistivat SM-mitalit

YLE: Pääuutiset -

Jyväskyläläisen JJK:n uusi tuleminen jalkapalloliigaan jäi yhden kauden mittaiseksi. Viime syksyn liiganousijan putoaminen pääsarjasta varmistui ennen viimeistä ottelukierrosta, kun KuPS kaatoi JJK:n 2-1.

JJK:n hennot mahdollisuudet säilyttää liigapaikka ohenivat jo 2. minuutilla, kun KuPS:n Urho Nissilä ampui onnenkin säestämänä kotijoukkueen 1-0-johtoon. Gbolahan Salami teki KuPSille 2-0. JJK:n lohdutusmaalin ampui Gael Etock.

Liigakarsijan paikalla oleva HIFK nousi kahden maalin tappioasemasta 2-2-tasapeliin SJK:ta vastaan. Vaihtomies Mikael Forssell teki HIFK:n molemmat maalit. SJK:n maaliseppo oli avauspuoliajalla kahdesti osunut englantilaishyökkääjä Billy Ions.

KuPS ottaa kauden päätteeksi mestari-HJK:n jälkeen varmasti mitalin. KuPSin kanssa tasapisteissä SM-hopeasta kamppailee Ilves. Se voitti kamerunilaishyökkääjä Marius Noubissille merkityllä maalilla PS Kemin 1-0.

Ennen viimeistä sarjakierrosta Kemin ero viimeistä edellisenä olevaan HIFK:hon on kolme pistettä. Jos HIFK voittaa viimeisessä pelissään vieraissa FC Lahden ja PS Kemi häviää kotiottelunsa KuPSille, PS Kemi joutuu karsimaan liigapaikastaan joko TPS:ää tai espoolaista Honkaa vastaan.

HJK:lle kymmenes voitto putkeen

Suomen mestaruuden ajat sitten varmistanut HJK murjoi vieraissa Interiä 3-1. Voitto oli HJK:lle kymmenes peräkkäin. Se on liigassa viimeksi hävinnyt 14. elokuuta, silloin kotinurmellaan RoPSille 0-1.

Alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi alkuviikosta valittu Juha Malinen luotsasi RoPSia tällä erää viimeisen kerran Rovaniemellä. Viime kauden Suomen mestari IFK Mariehamn kaatoi RoPSin 3-0.

Liigan maalipörssiä johtava Aleksei Kangaskolkka teki IFK:lle 2-0 ja kauden 16. osumansa.

VPS pelasi liigassa 14 ottelua peräkkäin ilman voittoa, kunnes se kaatoi perjantaina kotikentällään FC Lahden 2-1.

Kategoriat - YLE

Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

YLE: Pääuutiset -

Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut. Edelmann oli kuollessaan 71-vuotias. Hän oli syntynyt Haminassa 25. lokakuuta 1945.

Edelmannin monipuolinen sävellystuotanto koostuu muun muassa lukuisista lauluista tunnettujen runoilijoiden teksteihin.

Edelmann sävelsi musiikkia myös elokuviin, televisioon, radiokuunnelmiin ja teatteriin. Hän teki myös teoksia balettiin, kamarioopperalle ja kuoroille.

Edelmann opiskeli 1968 alkaen Sibelius-Akatemiassa aluksi kirkkomusiikkia, mutta hän vaihtoi myöhemmin opintolinjaa koulumusiikkilinjalle. Hän valmistui 1972 ja sai musiikin lehtorin viran Teatterikorkeakoulusta.

Saksassa Edelmann opiskeli sävellystä Itä-Berliinin Akademie der Künste -taideakoulussa 1970-luvun loppupuolella. 70-luvun hän toimi myös Koiton Laulun kuoronjohtajana.

90-luvun puolivälissä Edelmann palasi Teatterikouluun musiikin lehtoriksi.

Kooste Toni Edelmannista Ylen Elävässä arkistossa 27.10.2015

Kategoriat - YLE

Kun syöpätutkijasta tuli potilas – Johanna Tuomela taistelee levinnyttä rintasyöpää ja potilaiden eriarvoisuutta vastaan

YLE: Pääuutiset -

Johanna Tuomela
  • syntynyt vuonna 1973
  • solubiologian dosentti, syöpätutkija ja solubiologian opettaja Turun yliopistolla
  • tutkimuskohteena rintasyöpä

Syöpätutkija Johanna Tuomela lähti tammikuussa 2016 ensiapuun pahojen selkäkipujen vuoksi.

Syy löytyi saman päivän aikana, mutta oli täysin erilainen kuin Tuomela oli olettanut.

Selkäkipujen aiheuttaja oli levinnyt rintasyöpä.

Uutinen oli musertava. Syöpätutkijana työskentelevä Tuomela oli tehnyt vuosia töitä rintasyöpätutkimuksen parissa, ja tiesi enemmän kuin hyvin, että kun naisella todetaan levinnyt rintasyöpä, keskimääräinen elinajan ennuste on kolme vuotta.

– Kun kuulin, että se on osunut omalle kohdalle, kyllä siinä itkukin pääsi.

Kaiken piti olla hyvin

Syöpädiagnoosi ei ollut Johanna Tuomelalle ensimmäinen kerta. Viisi vuotta aikaisemmin, ihan tavallisen gynekologisen tutkimuksen yhteydessä, lääkäri löysi hänen rinnastaan patin.

Tuomela ei suhtautunut asiaan vakavasti.

– Ajattelin, että olin nuori ihminen, 38-vuotias, ja kyllähän sellaisia patteja rinnoissa on. Niin kuin onkin.

Tuomelan rinnassa oleva patti oli kuitenkin syöpää. Hänet leikattiin, ja sen jälkeen aloitettiin sytostaattihoidot. Kaikki meni hyvin, ja lopulta todettiin, että syöpä on saatu parannettua.

Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ollut, kuten vuosien jälkeen selvisi.

Salakavala syöpä Rintasyöpä
  • rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista
  • lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään
  • rintasyöpä syntyy, kun rintakudoksen terveet ja hyvänlaatuiset solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi
  • rintasyövän riski suurenee iän myötä, ja noin puolet rintasyövistä löydetään yli 60-vuotiailta naisilta
  • tällä hetkellä lähes 90 prosenttia rintasyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta ja heistä valtaosa parantuu kokonaan
  • joskus rintasyöpä voi uusiutua vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua
  • vuonna 2015 rintasyöpään kuoli Suomessa 841 naista

Lähde: Syöpäjärjestöjen ylläpitämä Kaikki syövästä -sivusto

Rintasyöpä on salakavala sairaus. Sen ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, mutta aina leikkauksella ei saada kaikkia syöpäsoluja poistettua.

Osa soluista voi jo hyvin varhaisessa vaiheessa levitä elimistöön verenkierron tai imusuonten mukana.

Leikkauksen jälkeen annettavien sytostaattihoitojen pitäisi tappaa kaikki elimistössä olevat syöpäsolut. Joskus solut ovat kuitenkin vielä uinuvia, ja silloin sytostaatit eivät niihin tehoa.

Uinuvat syöpäsolut voivat aktivoitua vuosien tai vasta vuosikymmenienkin päästä ja muodostaa etäpesäkkeitä.

On niitä ihmeparantumisiakin tapahtunut, joten miksei minulle. Johanna Tuomela

Kun Johanna Tuomela oli saanut sulatella hetken uutta syöpädiagnoosiaan, hänessä heräsi taistelutahto. Syöpään kuolee Suomessa vuosittain yli 800 naista, mutta häneen ei tarvitsisi kuulua tähän joukkoon.

– On niitä ihmeparantumisiakin tapahtunut, joten miksei minulle.

Syöpätutkijana Johanna Tuomela tiesi sairaudestaan paljon. Työnsä vuoksi hän seuraa aktiivisesti uusimpia syöpätutkimuksia ja käy paljon kongresseissa, joissa kuulee syöpätutkimuksen uusimpia tuloksia.

Tämän ansiosta Tuomela tiesi myös juuri hänen rintasyöpänsä kaltaiseen sairauteen tarkoitetuista uusista lääkkeistä.

– Keskustelin niistä kollegoideni kanssa, ja erityisesti amerikkalaiset kollegani kysyivät, mitä lääkettä saan. Jouduin kertomaan heille, että se lääke, jota USA:ssa yleisesti juuri tämän tyyppiseen rintasyöpään käytetään, ei ole Suomessa käytössä.

Uudet lääkkeet tulevat käyttöön hitaasti

Ennen kuin lääkkeet saadaan Suomessa käyttöön, niitä tutkitaan tarkkaan. Ensin lääkettä tutkitaan laboratoriossa, ja sen jälkeen tehdään kliinisiä potilastutkimuksia.

Niiden tekeminen on monien syöpälääkkeiden kohdalla hidasta. Lääkkeitä kehitetään nykyisin hyvin pienille erityisryhmille, joten myös lääkkeiden testaaminen vie aikaa.

Kun lääke on testattu, sille voidaan anoa myyntilupaa. Suomessa käytössä oleville lääkkeille myyntilupia myöntävät Fimea ja Euroopan lääkevirasto (EMA).

Myyntilupa ei kuitenkaan vielä yksin riitä. Sen jälkeen lääkkeen myyntiluvan haltija voi hakea lääkkeelle Kela-korvattavuutta ja tukkuhintaa. Niistä päättää lääkkeiden hintalautakunta.

Ensin lääkkeelle haetaan peruskorvattavuutta, jolloin lääkkeen hinnasta korvataan 40 prosenttia. Sen jälkeen lääkkeelle voidaan hakea myös erityiskorvattavuutta, jolloin korvausprosentti on 65 tai 100.

Käsittelyajat voivat venyä helposti pitkiksi. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn opinnäytteen mukaan uusien, suun kautta otettavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon viive on Suomessa ollut viime vuosina keskimäärin 2,77 vuotta.

Paula Koskinen / Yle

Myös Johanna Tuomela kohtasi karun tilanteen. Hän tiesi, että olisi olemassa lääke, joka voisi häntä auttaa, mutta sitä ei ollut mahdollista saada. Tai olisi ollut, jos Tuomela olisi itse maksanut lääkkeestään useita tuhansia euroja kuukaudessa. Siihen hänellä ei kuitenkaan olisi ollut varaa.

Tuomela oli sairastanut levinnyttä rintasyöpää jo runsaat puolitoista vuotta. Kaikki mahdolliset lääkkeet ja hoidot oli kokeiltu. Joku lääkkeistä oli hidastanut hieman etäpesäkkeiden kasvua, mutta mikään lääke ei ollut sitä täysin pysäyttänyt.

Viimeisimmissä kuvauksissa oli huomattu, että etäpesäkkeet olivat kasvaneet entisestään.

– Se tuntui pelottavalta.

Syöpäyhdistys: Eriarvoisuus poistettava

Suomen syöpäyhdistys julkaisi viime vuonna kannanoton siitä, että syöpäpotilaiden eriarvoinen kohtelu lääkehoidossa on poistettava. Kannanotto viittaa juuri siihen tilanteeseen, jonka myös Johanna Tuomela kohtasi.

Ongelma koskee erityisesti tablettimuotoisia lääkkeitä. Jos lääkkeet annettaisiin sairaalassa, Kelan korvauspäätöstä ei tarvittaisi. Silloin kulut sisällytettäisiin sairaalapäivä- tai poliklinikkamaksuihin.

Potilaat ovat siis hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, onko heidän tarvitsemansa lääke suoneen annettavaa vai suun kautta otettava.

Tämä on syöpäpotilaille ihan oikeasti elämän ja kuoleman kysymys. Johanna Tuomela

Eriarvoisuutta lisää myös se, että osa ihmisistä pystyy kustantamaan kalliit lääkkeet ilman Kelan korvausta.

– Viive voi olla jopa kolme vuotta, joten sinä aikana lääkkeisiin kuluu sellainen rahasumma, johon harvalla on varaa. Siinä voi laittaa asunnon myyntiin ja toivoa, että korvattavuus tulee melko nopeasti, Tuomela toteaa.

– Tämä on syöpäpotilaille ihan oikeasti elämän ja kuoleman kysymys.

Eikä kyse ole vain rintasyöpälääkkeistä, ei edes pelkästään syöpälääkkeistä. Samaa tapahtuu myös muiden lääkkeiden kohdalla.

Paula Koskinen / Yle

Johanna Tuomela nostaa esille myös toisen ongelman. Se on se, että syöpäpotilaita hoitavien lääkäreiden mielipiteitä ei aina oteta vakavasti. Ne saatetaan sivuuttaa, kun lääkkeiden erityiskorvaushakemuksia käsitellään.

Tuomelalle itselleen kävi juuri niin. Hänen lääkärinsä oli sitä mieltä, että Tuomelan olisi saatava erästä tiettyä lääkettä. He tekivät lääkkeestä erityiskorvaushakemuksen Kelalle, mutta hakemus hylättiin.

– Oma lääkärini oli sitä mieltä, että tämä lääke olisi juuri minulle sopiva, mutta toinen lääkäri oli sitä mieltä, että en tarvitse sitä, Tuomela kertoo.

Syöpä yllättää edelleen monet

Lokakuu on kansainvälinen rintasyöpätietouden kuukausi. Roosa nauha -kampanjan myötä tietoisuus rintasyövästä on kasvanut, mutta asiasta ei Johanna Tuomelan mielestä voi koskaan puhua liikaa.

Rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain 5 000 naista. Syövän hoitomenetelmät ovat vuosi vuodelta parantuneet, ja myös rintasyövän ennuste on samaa vauhtia kohentunut.

Kannustan naisia ihan oikeasti tutkimaan rintojaan. Johanna Tuomela

Tällä hetkellä yhdeksän kymmenestä rintasyöpää sairastavasta on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Valtaosa heistä parantuu kokonaan.

Kaikki eivät.

Vaikka Johanna Tuomela on rintasyöpätutkija, syöpä pääsi yllättämään hänet kahdesti.

– Kannustan naisia tutkimaan säännöllisesti rintansa. Suomessa esimerkiksi papa-seulonnat ovat vähentäneet kohdunkaulansyöpäkuolleisuutta merkittävästi. Toivottavasti tämä sama voisi tapahtua myös muiden syöpien kohdalla.

Apua kollegan kautta

Lokakuun alussa Johanna Tuomela sai iloisia uutisia. Hän saisi kuin saisikin lääkettä, jonka saamisen ei pitänyt olla vielä mahdollista.

Tuomelan aktiivinen tutkijakollega, joka työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa, tutki mahdollisuuksia ja sai hankittua Tuomelalle lääkkeet.

Vastaavia tapauksia Tuomela tietää muitakin. Hän toimii Siskot-nimisessä rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmässä, ja on sitä kautta kuullut tapauksista, joissa lääkäri on itse selvittänyt lääkkeen varhaista käyttöä ja muun muassa mahdollisuuksia päästä mukaan lääketutkimuksiin.

Ei sen pitäisi mennä niin, että täytyy tuntea joku, ennen kuin lääkettä saa. Johanna Tuomela

Matkassa oli siis rutkasti tuuria, ja myös syöpätutkijan ammatti auttoi asiaa.

– Olen todella etuoikeutettu ja kiitollinen ystävälleni. Mielestäni Suomi on sellainen maa, että näin ei saisi olla. Ei sen pitäisi mennä niin, että täytyy tuntea joku, ennen kuin lääkettä saa, Tuomela sanoo.

Nyt Tuomela syö uutta lääkettä, ja toivoo, että se auttaa. Tehosta ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa.

– Elän päivä kerrallaan. Yritän pysyä positiivisella mielellä ja toiveikkaana. Onneksi minulla on elämässäni ihana perhe ja ystävät, motivoiva työ ja harrastuksia, ja sitten vielä vertaistukiryhmä.

Paula Koskinen / Yle

Sairastuminen on avannut syöpätutkijalle täysin uuden näkökulman aiheeseen, jonka kanssa hän on tehnyt päivittäin töitä jo parikymmentä vuotta.

– En voi sanoa, että syöpä on tuonut parempaa sisältöä elämääni, mutta potilaana ollessaan sitä arvostaa elämän pieniä yksityiskohtia ja jokaista tervettä päivää. Olen elämännälkäinen ja lempimottoni on, että yhtenä päivänä kuollaan ja muina päivinä eletään.

Kategoriat - YLE

Yli 70 ihmistä kuoli moskeijoihin kohdistuneissa pommi-iskuissa Afganistanissa

YLE: Pääuutiset -

Afganistanissa tapahtui perjantaina kaksi pommi-iskua, joissa kuoli yhteensä ainakin 72 ihmistä. Osa kuolleista on lapsia.

Pääkaupungissa Kabulissa ainakin 39 ihmistä kuoli, kun itsemurhapommittaja räjäytti itsensä shiialaisessa moskeijassa. Iskussa haavoittui ainakin 41 ihmistä.

Kabulin shiialaisen yhteisön johtaja Abdul Hussain Hussainzada kertoi uutistoimisto AP:lle, että he uskovat terroristijärjestö Isisin tehneen iskun.

Ghorin maakunnassa tapahtuneessa toisessa erillisessä pommi-iskussa kuoli ainakin 33 ihmistä. Isku kohdistui sunnalaiseen moskeijaan.

Viranomaisten mukaan Ghorin iskun kohteena oli Jamiat-puolueen paikalliseen johtajistoon kuulunut mies. Hän kuoli räjähdyksessä.

Mikään taho ei ole ilmoittautunut kummankaan iskun tekijäksi.

Afganistan on sunnienemmistöinen maa. Shiioihin kohdistuvat iskut ovat lisääntyneet Kabulissa. Isisin Afganistanin haara on ilmoittanut tehneensä suurimman osan hyökkäyksistä.

Kategoriat - YLE

Markkanen heitti Bulls-debyytissään enemmän pisteitä kuin Michael Jordan – "Hän on erittäin, erittäin hyvä pelaaja"

YLE: Pääuutiset -

Lauri Markkanen pelasi mainion NBA-debyytin perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Chicago Bullsin tulokas heitti Toronto Raptorsia vastaan 17 pistettä, keräsi kahdeksan levypalloa ja torjui kerran. Markkanen aloitti ottelun avausviisikossa.

Bullsin suoritus kokonaisuudessaan ei ollut kehuttava. Chicago hävisi vieraissa pistein 100–117.

Yle Urheilun asiantuntijan, koripallovalmentaja Mikko Larkaksen mielestä Markkasen debyytti oli todella hyvä.

– Lauri pelasi oman ruutunsa hyvin. Hänet on hankittu sinne heittämään, Larkas sanoo.

– Hän näytti myös, että pystyy tuossa sarjassa ottamaan levypalloja ja torjumaan heittoja. Suurin uhkakuva on ollut, miten hän pärjää puolustuspäässä ja levypallopelissä. Se oli Laurilta yllättävänkin hyvä suoritus.

Markkasen puolustusvalmius oli iso keskustelunaihe jo silloin, kun hän pelasi vielä Arizonan yliopistossa. Harjoitusotteluiden ja yhden NBA-pelin perusteella Larkas näkee siinä isoimman petrauskohteen, vaikka otteet ovatkin olleet kelvollisia oman korin alla. NBA:ssa pitää oppia, mitä tuomarit antavat ja eivät anna tehdä. Liigan pelikovuus on koripallomaailman kovin.

– Lauri liikkuu hyvin sivuttain ja pystyy puolustamaan pienempäänsä ja samankokoistaan. Hän tulee ihan varmasti oppimaan liigan vaatimustason. Kahdeksan levypalloa debyyttiottelussa, josta [Bullsilta] puuttuu muita isoja pelaajia, on ihan hyvä suoritus ja alku.

Möttölän ennätys uusiksi

Markkanen rikkoi heti avauspelissään Hanno Möttölän tekemän suomalaisten piste-ennätyksen NBA-ottelussa. Möttölä pussitti parhaimmillaan 14 pistettä kaudella 2001–2002 Atlanta Hawksin riveissä.

Harvinaista oli sekin, että Bullsin tulokaspelaaja oli kauden ensimmäisessä ottelussa avausviisikossa. Edellisen kerran kunnian sai Derrick Rose vuonna 2008. Hän heitti 11 pistettä. Yksi listan pelaajista on muuan Michael Jordan, joka tehtaili debyytissään vuonna 1984 16 pistettä, kuusi levypalloa ja neljä syöttöä. Toisin sanoen kaikkien aikojen koripalloilija teki debyytissään pisteen Markkasta vähemmän.

– 17 pinnaa debyytissä on kovanluokan suoritus rookie-pelaajalta. Laurilla on ollut kovat paineet, ja hän ollut kovassa myllyssä. Hän tuli Chicagoon ison kohutreidin jälkeen, Larkas sanoo.

Hän viittasi NBA:n varaustilaisuudessa tehtyyn siirtoon, jossa Chicagon tähtipelaaja Jimmy Butler vaihtui Minnesotan varaamaan Markkaseen sekä Kris Dunniin ja Zach LaVineen.

– [Suoritus] kertoo, miten vahva Lauri on henkisesti. Se on suuri etu hänelle tuolla kentällä. Lauri kestää hyvin paineita, eikä edes oikeastaan ota niitä, vaan nauttii pelaamisesta. Uskon todella vakaasti siihen, että hän tulee vain paranemaan ja olemaan valmiimpi pelaamaan, mitä pidemmälle ura ja kausi menevät.

Pukuhuonetappelu toi vastuuta nopeasti

Bullsin kauden alkua on häirinnyt harjoituksissa sattunut tappelu. Nelospaikan, siis Markkasen pelipaikan, Bobby Portis löi joukkuekaveri Nikola Miroticilta naaman murskaksi. Mirotic joutuu lyönnin seurauksena olemaan poissa kentiltä jonkin aikaa. Portis sai joukkueeltaan kahdeksan ottelun pelikiellon. Tapaus pakotti Lauri Markkasen ottaamaan vastuuta nopeammin, kuin alun perin oli kenties suunniteltu.

– Vaikeaa sanoa olisiko Lauri ollut aloitusviisikossa ilman tätä tappelua, Larkas miettii.

Hän muistuttaa, että Bullsin kokoonpanosta ovat loukkaantumisten vuoksi poissa myös uudet miehet LaVine ja Dunn. Kaikkien jäljellä olevien avainpelaajien pitää pelata hyvin, jos Bulls aikoo edes yrittää voittaa otteluja.

– Laurilta odotetaan varmasti koko ajan enemmän. Uskon, että Lauri on siihen valmis. Hän on erittäin, erittäin hyvä pelaaja. Varmaan paljon parempi kuin NBA:ssa edes tiedettiin, että saadaan.

Larkas tuntee Markkasen hyvin Susijengistä, jonka valmennuksessa hän työskentelee. Susijengin valmennusfilosofiassa on keskeistä hyvä kulttuuri, pukukoppihenki ja toimiva arki. Bullsin pukukoppitappelu ja avaustappio vaikuttavat siltä, että Markkanen joutui Chicagossa täysin erilaiseen ympäristöön. Asiantuntija veikaa, ettei perinteikäs seura kuitenkaan anna homman mennä läskiksi.

– Uskon, että siellä on perinteet ja tavat, joista pidetään kiinni. En usko, että se pelaajana tai ihmisenä kauheasti Lauriin vaikuttaa.

AOP Itsekritiikki kertoo vaatimustasosta

Markkanen kritisoi tappiollisen Toronto-pelin jälkeen sekä itseään että joukkuettaan.

– Olisi voitu joinain hetkinä antaa lisää palloa minulle, hän sanoi.

Se kertoo urheilijasta paljon. Moni ihminen olisi helpottunut, kun jännittävä mutta hyvin sujunut avausottelu on ohi.

Larkas kertoo tarinan siitä, kun Susijengi oli kesäkuussa Cagliarissa pelaamassa maaottelua Italiaa vastaan. Takkiin tuli. Markkanen jäi ottelun jälkeen kentälle heittelemään, kun pallo ei ollut pudonnut pelissä tarpeeksi usein kuppiin.

– Lauri vaatii itseltään joka päivä todella paljon. Hän on ennemmin pelaaja, joka pitää käskeä pois harjoituksista. Se on syy, miksi Lauri tuolla pelaa. Hän on hyvin kriittinen omaa suoritustaan kohtaan. Mikään muu kuin paras ei riitä, Larkas kehuu.

Markkasen kommentteja siitä, ettei palloa tullut, Larkas selittää Bullsin taka- ja etukentän epätasapainolla. Kun LaVine ja Dunn ovat poissa, Bullsilla ei ole miehiä, jotka pystyisivät toimittamaan riittävästi syöttöjä hyville pelaajille oikeisiin asemiin. On esitetty, että sellaisessa tilanteessa hyvän heittäjän pitää olla itsekäs. Larkas on samaa mieltä.

– NBA on raadollinen liiga. Jos tulee vaisuja pelejä, joutuu äkkiä huonoon valoon kannattajien tai omistajien silmissä. Laurin tulee olla joukkueen kantavia pelaajia tulevaisuudessa ja varmaan nytkin, valmentaja sanoi.

– En näe, että siinäkään on mitään ongelmaa. Kun pallo tulee, Lauri heittää – hyvästä paikasta. Hän on kuitenkin myös erittäin fiksu ja hyvä joukkuepelaaja.

Seuraavissa otteluissa Bullsin vastus ei juuri helpotu. Kestomenestyjä San Antonio Spurs saapuu Chicagon vieraaksi sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa. Seuraavalla viikolla vastaan asettuu esimerkiksi LeBron Jamesin Cleveland Cavaliers.

Larkas toivoo Markkasen tulevilta otteluilta ennen kaikkea sitä, että hän nauttii pelaamisesta.

– Jos alkaa puristaa mailaa, se huonontaa suoritusta. Pitää nauttia siitä, että on siellä ja ottaa oppia niistä peleistä, jotka pelaa.

Voittoja lienee turhaa vielä odottaa, koska Chicago on etukäteen veikattu liigan huonoimmaksi joukkueeksi. Bulls on jälleenrakennusvaiheessa. Maltti on valttia niin Bullsin kuin Markkasenkin suhteen.

– Bulls tulee muutamassa vuodessa olemaan taas ainakin keskikastin NBA-joukkue, jos ei jopa ihan kärkeä, Larkas väittää.

Lue myös:

Markkanen loisti NBA-avauksessaan tukalassa paikassa – "Hän heitti silti 17 pistettä"

Lauri Markkanen sivusi seuraennätystä ja pesi muut top 10 -varaukset

NBA:n hehkutetuin varaus ongelmissa debyytissään – vastustajan "päällystakki" pääsi pahasti ihon alle

NBA:n hehkutetuin varaus ongelmissa debyytissään – vastustajan "päällystakki" pääsi pahasti ihon alle

Kommentti: Lauri Markkaselta vakuuttava NBA-debyytti – pelin jälkeinen turhautuminen on hyvä asia

Markkasen NBA-debyytti vaikutti – ”Tuollaista itseluottamusta ei voi opettaa"

Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen NBA-debyyttinsä: ”Joinain hetkinä minulle olisi voitu antaa lisää palloa”

Toronto tyrmäsi Chicagon – näin Markkasen kelpo debyytti NBA:ssa eteni

Kategoriat - YLE

Seksuaalisesta ahdistelusta syytetty SVT:n johtaja erosi Ruotsissa

YLE: Pääuutiset -

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n johtaja, jota syytetään seksuaalisesta ahdistelusta, on eronnut tehtävästään, kertoo SVT.

SVT aikoo tehdä seksuaalista ahdistelua koskevasta yhtiön sisäisestä tutkinnasta selvityksen poliisille. Tutkinnan mukaan useampi kuin yksi yhtiön naistyöntekijä on joutunut ahdistelun kohteeksi.

SVT:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sabina Rasiwala kertoi tiedotteessa, että SVT tarjoaa tukea ahdistelun kohteeksi joutuneille naisille.

– Olemme kiitollisia, että heillä oli rohkeutta kertoa asiasta, Rasiwala sanoo.

Ahdistelusyytökset SVT:n johtajaa kohtaan tulivat ilmi sosiaalisessa mediassa levinneen seksuaalisen ahdistelun vastaisen #MeToo-kampanjan myötä. Tuhannet naiset ovat kertoneet kokemastaan häirinnästä kampanjan yhteydessä.

Kategoriat - YLE

Mitä teen, kun flunssa iskee, raskaustesti näyttää plussaa ja kaihi sumentaa silmän – 8 kysymystä ja vastausta soten valinnanvapaudesta

YLE: Pääuutiset -

1. Aloita tästä: Valitse oma sote-keskus

Valinnanvapaus lisääntyy eniten perusterveydenhoidossa. Sote-keskukset aloittavat vuonna 2021 ja voit valita, menetkö kaupungin tai kunnan terveyskeskuksen tavoin maakunnan sote-keskukseen, vai onko oma sote-keskuksesi yksityinen lääkäriasema.

Vuoteen 2021 kaikki toimii asiakkaan näkökulmasta kuten ennenkin. Ilmoituksen oman sote-keskuksen valinnasta voi tehdä lokakuusta 2020 alkaen.

Jos et ilmoita valinnasta itse, olet kaksi vuotta automaattisesti julkisen sote-keskuksen asiakas. Tammikuussa 2023 ne, jotka eivät ole valinneet omaa sote-keskustaan, jaetaan oman alueen palveluntuottajien kesken jotakuinkin tasan.

2. Flunssa iski, voinko valita mihin menen lääkäriin?

Kyllä ja ei. Kun valitset oman sote-keskuksen, sitoudut puoleksi vuodeksi käyttämään sen palveluja. Kun tauti iskee, sote-keskus on ensisijainen paikka jonne hakeudut.

Flunssa, kolotukset ja säryt, korva- ja virtsatietulehdukset ja muut yleisoireet hoidetaan pääosin omassa sote-keskuksessa. Myös mielenterveyden ongelmat hoidetaan ensisijaisesti sote-keskuksissa.

Kun olet reissussa kotikunnan ulkopuolella, oleskelupaikkakunnan sote-keskus on velvollinen hoitamaan kiireelliset tapaukset normaaleina vastaanottoaikoina.

3. Hammasta särkee, voit valita hoitopaikan, yleensä omaan piikkiin

Sen sijaan hammashoidon ja suun hoidon yksikön voi valita muualta kuin omasta sote-keskuksesta.

Eli jos käyt yleislääkärillä vaikkapa Terveystalossa tai julkisessa maakunnan terveyskeskuksessa, voit silti käydä paikkaamassa hampaasi esimerkiksi Mehiläisessä ja päinvastoin.

Hammashoito ei kuitenkaan sisälly sote-asiakasmaksuun vaan siitä maksetaan nykyiseen tapaan toimenpiteen mukaan.

4. Kaihi, liikavarvas, hammasproteesi – voit valita hoitopaikan

Erikoissairaanhoidonkin voi tietyissä tapauksissa valita itse. Hallitus linjasi asiakassetelien käytöstä tällä viikolla.

Pääpiirteittäin vähemmän vakavat ja kiireettömät leikkaukset, kuten kaihin, liikavarpaiden tai erilaisten hyvänlaatuisten ihonalaisten pattien ja luomien leikkaukset on mahdollista hoitaa asiakassetelin kautta maakunnan kustantamana myös yksityisellä palvelutarjoajalla.

Sama pätee osaan gynekologisista leikkauksista, ja polvien ja lonkan ensiproteesin sekä hammasproteesin yhteydessä tarvittaviin hoitoihin.

Jos hoidon tarve täyttyy, maakunnan on tarjottava asiakasseteliä. Röntgen- ja magneettikuvauksia ja laboratoriokokeita velvoite ei koske.

5. Asiakassetelistä päättää lääkäri tai sosiaalityöntekijä

Ratkaisun asiakassetelin tarjoamisesta tekee maakunnan liikelaitos, käytännössä terveydenhoidossa sairaalan tai sote-keskuksen lääkäri ja sosiaalihuollossa sosiaalityöntekijä.

Jos asiakasseteli myönnetään, hoitoon voi hakeutua vaikkapa toiseen maakuntaan.

Valinnanvapaus koskee ylivoimaisesti enemmän terveys- kuin sosiaalipuolen palveluja. Sosiaalipalveluista voi valita muun muassa yksityisiä kotihoidon palveluita, lääkinnällistä kuntoutusta sekä vammaisten ihmisten asumisen palveluita.

Maakunnalla taas on velvollisuus tarjota viikoittain julkisia sosiaalipalveluitaan yksityisten sote-keskusten yhteydessä.

6. Olen raskaana. Mihin neuvolaan?

Neuvolat jatkavat nykyisessä muodossaan julkisena palveluna. Niihin voi kävellä suoraan ilman käyntiä sote-keskuksessa.

7. Henkilökohtainen budjetti

Henkilökohtainen budjetti ei koske perusterveitä vaan se räätälöidään ihmisille, jotka tarvitsevat paljon sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Sen tarkoitus on huolehtia esimerkiksi vammaisten ihmisten ja vanhusten hoitoketjusta.

8. Paljonko hoito maksaa asiakkaalle?

Sitä ei vielä tiedetä. Tavoitteena on, etteivät asiakasmaksut nouse nykyisistä terveyskeskus- ja polikilinikkamaksuista merkittävästi, mutta asiakasmaksulain valmistelu on vielä kesken.

Jutussa on käytetty asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvosta Pirjo Kainulaista.

Kategoriat - YLE

Ajattelitko myydä talosi ja muuttaa mökille? Kaavoitus voi kangistaa unelmasi

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Tarkista ensimmäisenä mökkitontin kaavatilanne.
  • Jos kohteessa on asemakaava-yleiskaava tai yleiskaava, tee poikkeamishakemus. Kunta tekee asiassa päätöksen, mutta viranhaltijat osaavat neuvoa hakemuksen täyttämisessä.
  • Kun poikkeamishakemus on saanut lainvoiman, voit hakea rakennusluvalla käyttötarkoituksen muutosta.
  • Poikkeamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen hakemusta varten pitää kuulla naapureita.
  • Mikäli et halua muuttaa loma-asunnolle kokonaan, mikään laki ei rajoita mökillä oleskelua, kunhan pysyvä postisoite on jossain muualla
  • Lähde: Äänekosken kaupungin kaavoituspalvelut

Äänekosken Kaukuunlammen rannalla Aila ja Olli Holmstedt nauttivat syksystä mökillään ja valmistautuvat talven tuloon. Tuleva talvi on heille poikkeuksellinen: se on joko viimeinen Suolahden talossa tai ensimmäinen pysyväksi kodiksi muuttuvalla mökillä.

– Mökillä on paljon tekemistä ja luonto lähellä. Onhan se sitä Suolahdessakin, mutta mökillä niin eri tavalla.

Holmstedtit aikovat myydä talonsa ja muuttaa mökille pysyvästi.

Aila HolmstedtJaana Polamo / Yle

Mökin lupa-asiat ovat jo kunnossa eli se on hyväksytty pysyvään asumiseen, mutta muuttokuorma saa vielä hetken odottaa. Pariskunta miettii, siirtäisikö kirjat mökille heti vai vasta ensi keväänä.

– Vähän pelottaa, kun on syksy ja pimeää. Keväällä ehkä on rinnassa syksyä enemmän tunnetta, että on mukava jäädä. Mutta ehkä se ei haittaa.

Holmstedtit on melko tyypillinen mökille muutosta haaveileva pariskunta. Kun työuraa on jäljellä vähemmän kuin sitä on jo takana, loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi kodiksi alkaa kiinnostaa.

Aika paljon papereita piti lähettää, odottaa, tuleeko valituksia ja taas odottaa ja lähettää papereita Aila Holmstedt

Viime keväänä voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen piti tuoda helpotusta mökille muuttoon. Muutoksen ansiosta kaava-alueen ulkopuolella poikkeamislupaa ei enää tarvita, vaan pelkkä käyttötarkoituksen muutos -hakemus ja sen perusteella myönnettävä rakennuslupa riittää loma-asunnon käyttötarkoituksen vaihtoon.

Lopputuloksena kuitenkin on, ettei kovin moni ole siitä hyötynyt.

Esimerkiksi Äänekoskella ja Konnevedellä lähes kaikki ranta-alueet ovat kaavoituksen piirissä – ja Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnusen mukaan tilanne on sama suurimmassa osassa Keski-Suomen kuntia.

– Meillä on kyläalueiden osayleiskaavoissa lähes kaikki nykyisten loma-asuntojen paikat merkitty omakotitaloiksi, jolloin niiden kaikkien käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyviksi asunnoiksi rakennusluvalla, ilman poikkeuslupaa.

Kaava-alueilla paperitöitä on entiseen malliin, koska poikkeuslupa edelleen tarvitaan. Sen hinta Äänekoskella on 520 euroa, ja ajallisesti Kinnunen arvioi sen vievän kuukaudesta kahteen.

Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Jaana Polamo / Yle

– Aika paljon papereita piti lähettää, odottaa, tuleeko valituksia ja taas odottaa ja lähettää papereita, Aila Holmstedt sanoo.

Paperitöiden määrä oli pariskunnan mielestä yllättävän suuri, sillä laajennuksia tehtäessä moni asia oli jo kaupungin tietoon päätynyt.

– Vaikka oli jo tiedossa, että paikka on asumiskunnossa, todistaminen mökin soveltumisesta ympärivuotiseen käyttöön piti aloittaa alusta. Kyllä tätä prosessia pitäisi keventää.

Äänekoskella käyttötarkoituksen muutoshakemuksia tehdään vain yksittäisiä vuosittain. Pääsääntöisesti hakemuksiin on suhtauduttu positiivisesti.

– Se on promilleluokan ilmiö, sillä Äänekoskella on yli 2000 loma-asuntoa.

Tähän mennessä Äänekoski on antanut positiivisen päätöksen yhtä hakemusta lukuun ottamatta. Kinnusen mukaan kieltävä päätös oli pakko antaa, koska muuten siitä olisi tullut ennakkotapaus.

Miten vaikkapa koulukyydit järjestetään, jos mökki on kaukana olemassa olevista kulkujärjestelyistä. Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen

– Mökki sijaitsi alueella, jossa on lomarakentamista varten tehty ranta-asemakaava. Myönteinen päätös olisi tuonut kaikille mökkiläisille samanlaisen oikeuden käyttötarkoituksen muutokseen. Jossain vaiheessa yli puolet tonteista voisi olla omakotitaloja.

Loma-asunnolla saa toki oleskella niin paljon kuin haluaa – mikäli pysyvä osoite on jossain muualla.

Monelle kunnalle uudet, pysyvät asukkaat ovat kullanarvoisia. Varsinkin syrjäseuduilla ainoa keino on saada mökkiläiset jäämään pysyvästi.

Kinnusen mukaan kunnan täytyy silti pitää langat käsissään, koska asumisratkaisuilla voi olla taloudellisia vaikutuksia.

Jaana Polamo / Yle

– Miten vaikkapa koulukyydit järjestetään, jos mökki on kaukana olemassa olevista kulkujärjestelyistä. Tai miten voidaan järjestää mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavat sosiaalitoimen palvelut.

Holmstedteja mökillä asumisessa viehättää vapaus.

– Tulee myös paljon liikuttua, kun on monenlaista tekemistä. Saa raitista ilmaa.

He viihtyvät hyvin myös Suolahdessa, mutta kahdessa asunnossa on liikaa työtä. Ja kun valinta on tehtävä, Kaukuunjärven ranta veti pidemmän korren.

Kategoriat - YLE

Luvassa eripuraa, kun Helsinki päättää kuntaverostaan – Kumman valitset, 12 pizzaa vai 7 uutta koulua?

YLE: Pääuutiset -

Helsingin budjettineuvottelut näyttävät vaikeilta jo lähtökohtaisesti. Viime viikolla Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ehdotti, että kunnallisveroa lasketaan. Moni helsinkiläinen nyökytteli kuorossa pormestarin kanssa.

Kunnallisveron lasku 0,5 prosenttiyksiköllä 18,0 prosenttiin jättäisi keskituloiselle helsinkiläiselle noin 150 euroa vuodessa enemmän rahaa käteen. Taso olisi sama kuin naapurikunnassa Espoossa. Poikkeuksellinen päätös olisi sen takia, että kunnallisvero ei ole laskenut Helsingissä sitten vuoden 1997.

Käytännössä Helsingin kaupungille veron alennus tarkoittaisi, että verotuloja tulisi tätä myötä 70 miljoonaa vähemmän. Helsinkiläinen Jorma Penttinen on muuttanut mieltään verokysymyksessä viikon aikana.

– Alussa veronalennus kuulosti hyvältä. Ainahan kuulostaa hyvältä, jos lasketaan veroja. Mutta tämä summa – 150 euroa keskituloiselle vuodessa – yksittäiselle ihmiselle se tuntuu niin pieneltä verrattuna kokonaispottiin 70 miljoonaan. Sillä kokonaissummalla saadaan jotain yhteistä aikaiseksi, Penttinen miettii.

Mitä 70 miljoonalla ja 150 eurolla voisi saada?

Pormestari Vapaavuori on perustellut Helsingin kunnallisveron laskua pääkaupungin kalliilla asumismenoilla. Yle laski, mitä kaikkea keskituloinen ihminen saisi verotuksessa säästämällään rahalla. Ostaa voisi esimerkiksi yhdet talvikengät tai koko vuoden aikana kaksitoista pizzaa. Tai bussikortin noin kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi.

Jos taas verotulot jäisivät kaupungille, kaupunki saisi rahalla esimerkiksi seitsemän uutta koulua tai melkein pari tuhatta lähihoitajaa vuodeksi hoitamaan vanhuksia. Pyöräbaanaa puolestaan saataisiin rakennettua 70 kilometriä tai voitaisiin vastavuoroisesti palkata yli 1 200 luokanopettajaa alakouluihin.

Grafiikan laskelmissa käytetty Superista, OAJ:sta sekä Helsingin kaupungilta saatuja lukuja.

Tähän vihreät ja vasemmisto ovat nyt iskeneet ja aikovat iskeä. He eivät ole suoriltaan valmiita pormestarin ja kokoomuksen suunnitelmiin. Odotettavissa onkin vaikeita, ehkä kipeitä kuntaverokeskusteluja. Vihreillä ja vasemmistolla on yhdessä enemmistö Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kummalle kannalle kukin kääntyy, se jää nähtäväksi.

– Me lähdemme siitä, että 70 miljoonaa laitettaisiin helsinkiläisten palveluihin. Sosiaali- ja terveyssektori on se, joka kaipaa resursseja. Vanhusten kotihoito on hälyttävässä tilassa, samoin mielenterveyspalvelut, vasemmistoliiton valtuutettu Veronika Honkasalo sanoo.

Helsingillä on ylijäämää

Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen kunnallisveron lasku näinä päivinä on Helsingille pormestarin ja kokoomuksen mukaan kuitenkin mahdollista, koska Helsingillä menee taloudellisesti hyvin. Ylijäämää on ja kaupunkiin muuttaa joka vuosi lisää ihmisiä.

Kokoomus myös uskoo, että helsinkiläiset kuluttaisivat ylijäävät rahat ja laittaisivat näin talouden rattaaat pyörimään.

Kaupunkilaisilla kulutuskohteita näyttää riittävän. Lapsensa kanssa leikkipuistossa ulkoileva Cordula Blomberg ostaisi lentolipun.

– Jos saisin ne 150 euroa enemmän vuodessa, niin voisin matkustaa kerran enemmän vuodessa Saksaan mummolaan. Ei ihan, mutta olisi se summa pesämuna matkaa varten, Blomberg sanoo.

Helsingin kaupunginhallitus alkaa käsitellä budjettia ensi viikon maanantaina.

Kategoriat - YLE

Aikansa ilmiö: Moni tähti esiintyi Suomen keikallaan vain Himangalla ja Helsingissä

YLE: Pääuutiset -

Olihan se varmaan vähän outoa, että Lontoossa, Australiassa, Italiassa ja Saksassa keikkaa painava brittimuusikko Ian Gillan oli yhtäkkiä 3000 asukkaan Himangalla ja seuraavana päivänä Helsingissä. Tämä tapahtui maaliskuussa 1982.

Ei ihme, että rannikkokunnan urheiluhalli nousi 1970-luvun lopussa ja 1980-luvulla suomalaiseksi ilmiöksi.

– Jo 1970-luvulla esimerkiksi Love Machine ja Barbi Benton kävivät vain meillä ja Helsingissä, naurahtaa Alpo Ylitalo, joka pyöritti urheiluhallin viihdepuolta kymmenen vuotta.

Siinä on ollut tähdille avartavaa Suomi-kuvaa: melkein keskeltä ei mitään, Himangan koruttomasta tynnyrinpuolikashallista, suoraan pääkaupungin sykkeeseen, muodikkaan hotellin yökerhoon tai Alvar Aallon suunnittelemaan jylhään Kulttuuritaloon.

– Bändit yleensä ihmettelivät, että mistä tänne tulee yleisö, kun eihän täällä ole asutusta ympärillä ollenkaan. Kun keikka sitten alkoi, halli oli usein ääriään myöten täynnä ja ulkona parhaimmillaan kilometrien autojono, Ylitalo muistelee.

Porukka tuli lähikunnista ja ympäri maan. 150 kilometrin päästä Oulusta, reilun 350 kilometrin päästä Tampereelta, jopa yli 500 kilometrin takaa Lappeenrannasta. Mitä matkasta, kun piti päästä näkemään Gillan, Jon English, Girlschool, Manowar, Uriah Heep, Saxon, Lord of new Church, Eput, Juice, Armi ja Danny, Dingo ja moni, moni muu.

Tomas Ledin ja muovipussillinen kolikoita

Himangalla hommat tehtiin Himangan tyyliin. Moni tähti ei varmaan koskaan tullut tietämään, että keikkaili puisista perunalavoista kootun esiintymislavan päällä. Jos bändien kalusto ei mahtunut hallin lavalle, jatkolava koottiin värkeistä, joita perunanviljelypitäjässä oli helposti saatavilla.

Jani Santalan kokoelmat

Hesperiassa ja Kulttuuritalolla ei todennäköisesti koskaan maksettu esiintymispalkkiota kolikoilla. Helsinkiläistä manageria, Antti Einiötä, tarina huvittaa edelleen:

–Ylitalo hommasi kauttani Tomas Ledinin keikalle. Himankalaiset maksoivat etumaksua ja loppu piti hoitaa ennen keikan alkua. Haarasen Tumppi oli paikan päällä Himangalla. Ylitalo toi ennen keikan alkua muovipussin ääriään myöten täynnä kolikkoja. Loppu keikkapalkkio siis hoidettiin osalla pääsylipputuloja. Siinä oli Tumpilla laskemista, että Ledin sai oikein rahansa, Einiö nauraa.

Bändit käyttivät enemmän sähköä kuin koko kylä yhteensä

Deep Purplesta maailmanmaineeseen nousseen Ian Gillanin tulo Himangalle maaliskuussa 1982 oli valtava juttu. Äänentoistolaitteet olivat kuin toisesta maailmasta. Myös rumpalin työkalut tekivät sinä lauantai-iltana paikalla olleeseen Veli-Matti Ojaan lähtemättömän vaikutuksen.

– Ei tuollaista maailmanluokan meinikiä ollut ennen nähnyt. Aloittelin itsekin silloin rumpujen soittoa, joten katsoin silmät kiiluen rumpusooloa. Halli oli täynnä kuin turusen pyssy ja meiniki mahtavaa.

Ian Gillianin keikalla rummut ja rumpusoolo tekivät vaikutuksen.Veli-Matti Oja

Yleensä bändit tulivat rekkoineen pari, kolme päivää aikaisemmin Himangalle ja toivat tullessaan suuren maailman meiningin. Valot eivät enää tarkoittaneet yhtä punaiseksi maalattua hehkulamppua, eikä vahvistin 15 watin tehoja. Sähköjen kanssa olikin usein ongelmia.

– Sähkömiehen piti olla aina paikalla, ylikuormaa oli niin paljon, että sulakkeita sai olla koko ajan vaihtamassa. Sähkömies totesikin kerran, että Himangan urheiluhalli kuluttaa lauantaisin enemmän sähköä kuin koko Pahkalan kylä yhteensä, Alpo Ylitalo muistelee.

Juice halusi pyttipannua, Remu iski silmää

Miljoonasade, Peer Gynt, Juliet Jonesin Sydän, Gringos Locos, J. Karjalainen, Zero Nine, Mamba, Stone, Juice, Hurriganes...Osa bändeistä oli niin suosittuja, että lippuja myytiin enemmän kuin mitä sisälle sai ottaa porukkaa.

– Nyt sen uskaltaa jo tunnustaa, rikos on vanhentunut, Ylitalo sanoo.

Manageri Antti Einiön mukaan se oli maan tapa. Jos yleisöä oli tulossa, porukkaa otettiin sisälle niin paljon kuin ikinä saatiin mahtumaan.

Ahkera urheiluhallilla kävijä Tuula Wallin muistelee, että esimerkiksi Hurriganesin keikalla Himangan urheiluhalli oli todella täynnä. Keikka on jäänyt upeana kokemuksena mieleen.

– Olin sellainen 14–15-vuotias. Tyttöjen kanssa oltiin aivan lavan edessä. Remu paukutti niitä rumpujaan ja iski meille koko ajan silmää, se oli silloin niin mahtavaa, Tuula nauraa.

Simo Porkolalle Eppujen keikat olivat must, Salmun Vesan puolestaan piti aina päästä katsomaan Juicea. Hän muistelee nähneensä miehen esiintymässä Himangalla vähintään kuusi kertaa. Yhdellä keikalla Vesa ei voinut vastustaa kiusausta, vaan kääräisi hallin seinältä salaa julisteen nahkarotsin povitaskuun.

– Juice tykkäsi käydä Himangalla ja aina oli sama toive, mies piti viedä syömään paikalliseen ravintolaan, Villiminkkiin, pyttipannua, muistelee Alpo Ylitalo.

Himangalla uskallettiin olla rock, mutta Abba jäi haaveeksi

Manageri Antti Einiön mukaan Himangan ilmiö syntyi paikkakuntalaisten rohkeudesta satsata rahaa ja olla rock.

– Tuona aikana ei puissa kasvanut niitä, jotka ottivat ulkomaisia pop- ja rockbändejä. Kultturi oli sitä, että valtaosa tanssipaikoista osti Eino Gröniä, Reijo Taipaletta, Katri-Helenaa, Tapani Kansaa ja vastaavia. Himanka uskalsi ottaa muutakin, Einiö sanoo.

Riski kannatti, sillä nuoret tulivat lauantai toisensa jälkeen. Parhaimmillaan pelkällä kahvilan tuotolla tahkottiin yli 7000 markkaa. Kovimman keikkaillan tuotoksi Alpo Ylitalo muistelee yli 27 000 markkaa.

Abba olisi räjäyttänyt potin, ja olisihan se jäänyt historiaan. Alpo Ylitalo

Himangalla uskallettiin ottaa myös maailman äänekkäämmäksi bändiksikin mainostettu Manowar, jonka solistin kerrotaan kuvailleen Himankaa jään ja lumen maaksi, joka muistutti amerikkalaisia metsästysmaita.

– Lippujen hinnat pyörivät yleensä 12-15 markan välillä, joskus yli 20 markkaakin. Mitä kalliimpi bändi, sen kalliimpi lippu. Ulkomaalaiset tietysti olivat tyyriitä, kotimaisista Remu osasi hinnoitella. Myös Danny-show oli yli 5000 markan hinnallaan kallis, Ylitalo muistelee.

Himankalaisten rohkeus ei kuitenkaan riittänyt Abbaan asti. Se harmittaa Ylitaloa vieläkin.

– Muistaakseni Abba olisi maksanut 350 000 markkaa. Porukka raivostui, että niin paljon et pistä rahaa menemään. Vieläkin harmittaa, yleisö olisi maksanut mitä vaan, Abba olisi räjäyttänyt potin, ja olisihan se jäänyt historiaan.

Ylitalo, jolla muusikkona oli hyvät suhteet ohjelmatoimistoihin, sai myöhemmin Saksasta kiitossoiton.

– Abba meni Saksaan meille kaavailtuna päivänä. Keikkajärjestäjät olivat enemmän kuin tyytyväisiä, olivat saaneet tuplatuoton.

Lehtimainoksen hahmotelma 1980-luvulta.Kati Latva-Teikari / Yle

Ylitalo havitteli Himangalle myös Sex Pistolsia ja Baccaraa, mutta näidenkin keikkapalkkiot olivat urheiluhallin taustajoukoille liian kalliit, vaikka eivät Abban numeroihin yltäneetkään.

– Niinkin kävi, että jos keikka Himangalle menikin mynkään, bändi ei sitten tullut ollenkaan Suomeen, ei edes Helsinkiin, Ylitalo kertoo.

Opittiin pussaamaan ja rakastuttiin

Urheiluhallin lauantai-illat olivat viikon kohokohta aikakautensa nuorisolle. Oli nähtävä bändit ja tietysti käytävä katsomassa, keitä oli paikalla. Paikkakuntalainen Jari Yli-Hukka haali viikolla markat kokoon erilaisilla hanttihommilla ja ahtautui lauantaina kuuden muun kaverin kanssa traktorin hyttiin.

– Se joka näki, sanoi, mihin päin piti kääntyä ja oltiinko menossa väärälle kaistalle tai ojaan, Jari nauraa.

Wallinin Tuulan kyyti vie voiton Jarinkin tarinalta. Tuula kertoo, että pikku-Fiatiin änkesi välillä kuskin lisäksi kymmenen ihmistä. Kolme eteen ja loput taakse.

Porukkaa Eppujen keikalla.Simo Porkola

Moni tuli paikalle urheiluhallin junailemilla bussikyydeillä. Osa liftasi, osa käveli. Hallille oli päästävä kelillä kuin kelillä. Tuula Wallin lähti tiukoissa pillifarkuissa yli 30 asteen pakkasessa liftaamaan. Kyytiä ei tullut, farkut jäätyivät ja Sleepy Sleepers jäi näkemättä.

–1980-luvulla pillifarkut olivat niin tiukat, että ne piti vetää makuultaan jalkoihin. Aamulla pestyt farkut olivat vielä kosteat, kun vedin ne ohuiden sukkahousujen päälle. Kävelin kolmisen kilometriä -32 asteessa isomman tien varteen liftaamaan. Autoja odotellessa jalkani jäätyivät, ja oli pakko palata kotiin. Äidin kanssa kasteltiin pyyheliinoja tulikuumaan veteen ja yritettiin niillä sulattaa huurteisia, peltijäykkiä housuja irti. Farkut lähtivät, sukkahousut eivät. Niitä sitten revittiin ihonkaistaleiden kanssa irti. Kuume nousi, muistelee Tuula.

Oli vain ne sinivihreät silmät ja se ihana tyttö. Jari Yli-Hukka

Jos oli kylmä, välillä oli myös kuuma. Myös tunnepuolella.

Kun lokakuussa eräänä lauantai-iltana 1986 urheiluhallissa soitti Yö, Yli-Hukan Jarin katse kiinnittyi sinivihreään silmäpariin. Se oli sitten menoa.

– Mentiin tanssimaan, en muista biisiä, se oli sivuseikka. Oli vain ne sinivihreät silmät ja se ihana tyttö Lohtajan Karhista, Jari nauraa ja kertoo yhteistä eloa jatkuneen siitä illasta jo 31 vuotta.

Yli-Parkaksen Hilleville oli käynyt samoin 11 vuotta aikaisemmin. Himangan Urheiluhallin väenpaljoudesta löytyi oma kulta 8. helmikuuta.

– Olin sitä poikaa jo vähän vilkuillut aikasemminkin, mutta sinä iltana joku sitten vaan siinä klikkasi. Vuoden päästä mentiin kihloihin ja parin vuoden päästä naimisiin. Yhteistä eloa eletään edelleen, Hillevi kertoo.

Kananmuna-kikalla sisään

Pienen Himangan urheiluhallin suuruutta kesti Paula Koivuniemen ja Erkki Liikasen tahdittamista avajaisista 1976 aina 1990-luvun alkupuolelle saakka.

– Homma alkoi hiipumaan, kun tanssikulttuuri muuttui. Tytöt tanssivat keskenään, eikä se enää ollut sellaista kuin ennen. Ei enää lähdetty katsomaan bändejä, Ylitalo kertoo.

Himangan urheiluhallia on 2017 remontoitu talkoilla.Raila Paavola / Yle

Loistokkaina vuosina paikka tahkosi rahaa, jolla Himangan Urheilijat lyhensivät hallin rakennusvelkoja.

– Ovimiehet välillä sanoivat, että kyllä tästäkin illasta jäisi paljon enemmän käteen, jos ostettaisiin naapurikylän haitaristi esiintymään, eikä näitä kalliita bändejä. Kaikille ei avautunut, että porukan veti paikalle suosittu bändi, ei urheiluhalli, Ylitalo toteaa.

Suositut bändit toivat suuren maailman tunnun pieneen pitäjään. Nuoret tulivat fiilistelemään, ja hallille oli päästävä vaikka pummilla, jos vanhemmilta ei joka lauantaille herunut pääsylippurahoja. Välillä mentiin sisään liputta tikapuita pitkin yläkerran kahvion kautta tai kanamuna-kikalla.

– Ne pari, jotka olivat porukasta onnistuneet haalimaan rahaa kokoon yhteen tai kahteen pääsylippuun, kävivät ottamassa leimat käteensä. Muut odottivat ulkona ja hönkäilivät keitettyyn ja kuorittuun kananmunaan. Lipun ostaneet palasivat nopeasti ulos. Hönkäilyllä lämmitetty kananmuna painettiin tiukasti tuoreeseen leimaan, ja munaan tarttuuneella jäljellä saatiin leimattua parit kädet lisää. Kaikkea sitä tulikin tehtyä, Tuula Witik muistelee.

Kategoriat - YLE

Digiosaajien puute uhkaa kansantaloutta – "koulutusmäärät kaksinkertaistettava"

YLE: Pääuutiset -

Suomessa puhutaan digitalisaatiosta, alustataloudesta, tekoälystä ja roboteista. Ne tulevat ja muuttavat yritystoiminnan ja yhteiskunnan.

Käyttöönotto kuitenkin kangertelee, ennustaa Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA). Suomessa puuttuu 9 000 digiosaajaa ja parin vuoden päästä jo yli 15 000. Ja kuten oheinen kaavio kertoo, se on vasta alkua.

– Vuonna 2030 "gäppi" on jo 50 000 henkilöä. Tästä on tulossa Suomen talouskasvun kannalta suurin yksittäinen pullonkaula, uskoo myös Tekesin johtaja Pekka Sivonen.

Samaa mieltä on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani Pekka Neittaanmäki.

– Tämä on talouskasvun este. Jotta tilanne saataisiin stabiloitua, opiskelijoiden sisäänotto pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.

Ehdotus: tuntuva lisäys sisäänottoon Yle Uutisgrafiikka

Kaksinkertaistaminen ei ole pelkkä heitto.

Neittaanmäki on juuri lähettänyt opetusministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön ehdotuksen, jonka mukaan it-alan opiskelijamäärää tulisi kasvattaa dramaattisesti. Ehdotus lähti Jyväkylän yliopiston nimissä, mutta keskusteluissa ovat mukana myös kollegat Oulun, Vaasan ja Itä-Suomen yliopistoista.

Tällä hetkellä Suomen yliopistoihin otetaan vuosittain noin 1 500 it-alan opiskelijaa. Neittaanmäen mukaan kandi- ja maisteriopiskelijoiden sisäänottomäärä tulisi kasvattaa 2 500:aan – ja sen päälle pitäisi luoda noin tuhannen opiskelijan täydennyskoulutuslinja.

Neittaanmäen mukaan koulutus toteutettaisiin verkostomaisesti monen yliopiston kesken. Samaan tapaan Lounais-Suomessa koulutetaan insinöörejä laiva- ja autoteollisuuden tarpeeseen. Arvioiden mukaan näillä tekniikan alueilla tarvitaan lähivuosina jopa toista tuhatta diplomi-insinööriä.

It-alalla tarve voi yhtään vähättelemättä olla monikymmenkertainen.

Tämä ei ole it-yhtiöiden ongelma

Osaajavajeesta puhuttaessa on Neittaanmäen ja Sivosen mukaan syytä huomioida kaksi seikkaa.

Ensinnäkin, Suomessa ei ole muutaman vuoden kuluttua kymmeniä tuhansia avoimia it-alan työpaikkoja. Jos maassa vallitsee osaajapula, työpaikkoja ei edes synny. Yhteiskunta ei uudistu, digitalisaatio jää toteuttamatta tai se toteutetaan ulkomaisin voimin ja välinein.

Toisaalta on syytä huomata, ettei it-osaajien puute ole vain it-yritysten ongelma. Noin puolet tämänhetkisestä osaajavajeesta kohdistuu muille aloille.

Konepajat, terveysyhtiöt, finanssiala ja julkishallinto etsivät kaikki digiosaajia. Cargotec on palkannut 400 työntekijän digitiimiinsä kahdessa vuodessa sata henkillöä, Mehiläinen on kasvattanut it-osastonsa muutamassa vuodessa kolmesta hengestä kolmeenkymmeneen. Nordea on palkannut vuoden kuluessa parisataa it-osaajaa. Samoin on tehnyt OP-ryhmä, jonka it-osastolla työskentelee jo tuhat henkilöä.

– Me olemme finanssiyhtiö, mutta myös teknologiayhtiö. Samalla tavoin konepajat ja mediayhtiöt ovat tänään teknologiayhtiöitä. Ja tästä johtuen kysyntä it-osaajista on tällä hetkellä kovaa, toteaa OP:n tietohallintojohtaja Juho Malmberg.

Hän pitää ehdotusta opiskelijamäärien kasvattamisesta hyvänä asiana. Toisaalta hän huolissaan siitä, mistä kaikki opiskelijat löytyvät.

"It on insinööritiede"

Osaamisvajetta kartoittaneen Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius on vuosia taistellut suomalaisen it-osaamisen ja etenkin ohjelmisto-osaamisen puolesta.

Hän pitää Neittaanmäen ehdotusta kannatettavana. Samalla hän peräänkuuluttaa sisältömuutosta.

– Oppialanäkökulma pitäisi korjata. Muilla tekniikan osa-alueilla meillä on käytännöllisiä insinööritieteitä, mutta tietojenkäsittely on jostain syystä lähes täysin matemaattis-luonnontieteellinen ja teoreettinen ala.

Heleniuksen mukaan tilanne olisi sama, jos kaikki Suomen lääkärit korvattaisiin lääketutkijoilla.

Toisaalta Heleniuskin pohtii kysymystä osaajista. Jos Suomi päättäisi kaksinkertaistaa yliopistojen it-opintojen aloituspaikat, löytyisikö koulutettavia?

Suomessa on syytä kantaa huolta lukion pitkän matematiikan suosiosta etenkin tyttöjen joukossa. Toinen tärkeä seikka on Suomen houkuttelevuus ulkomailla. Suomen pitäisi olla maa, jonne halutaan tulla tekemään it-töitä ja suorittamaan alan opintoja.

Professori: lukukausimaksut pois

Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu muuttui pykälän verran haastavammaksi, kun EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettiin lukukausimaksut.

Tämä oli professori Neittaanmäen mukaan huono linjaus.

– Hakijamäärät ovat it-alalla yliopistosta riippuen jopa puolittuneet. Kyllä tätä vähän ennakoitiin, että Suomen houkuttelevuus laskee ja näinhän siinä kävi. Lukukausimaksut tulisi poistaa it-alalta. Saksassa on tiettävästi näin menetelty.

Kategoriat - YLE

Pitäisikö ilotulittaminen lopettaa ympäristösyistä? – Yhdessä yössä jopa yhtä paljon hiukkaspäästöjä kuin liikenteestä 55 päivässä

YLE: Pääuutiset -

Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä.

– Olisi varmaan aihetta Suomessakin selvittää, aiheutuuko ilotulitteista havaittavaa huononemista hengitysilman laatuun kaupungeissa, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.

Ainakin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n Helsingin mittauspisteissä pommien paukutus ja rakettien ampuminen näkyvät vuoden vaihtuessa samanlaisina piikkeinä kuin jos alueella roihuaisi iso tulipalo.

– Kyllä se on sinä yönä ongelma. Tilanne on pahin, jos on kova pakkanen eikä yhtään tuule. Pahimmillaan hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.

Vuosissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuonna 2000, jolloin ilmassa oli jopa tuhat mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä. Ihan viime vuosina on suotuisten säiden vuoksi päästy sentään paljon vähemmällä.

Ilotulitteista vaarallisia hengitettäessä tekee, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia. Ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin.

Suomessa ilotulitteiden myyntimäärät ovat nousussa. Vuodenvaihteen lisäksi raketit kuuluvat nyt myös venetsialaisiin ja kaupunginosajuhliin. Nykyään ammutaan kesälläkin.

Ei savua ilman hiukkasia

Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa. Suomessa ei. Meillä monissa kaupungeissa on kieltoalueita, mutta syy rajoituksille on toinen. Ampumista ja paukuttelua pidetään vaarallisena alueilla, joissa väkeä on koolla paljon.

Euroopassa myytäville ilotulitteille on runsaasti vaatimuksia. Suomessa Tukes testaa myyntierien turvallisuutta. Välillä kosteus on ollut ongelmana pitkää merimatkaa tehneille ilotulitteille.

Kontrolli on kannattanut, sillä nykyiset pommit ja paukut ovat huomattavasti turvallisempia ja sisältävät myös vähemmän raskasmetalleja kuin pari vuosikymmentä sitten.

Tapaturma- ja tulipaloriskin näkökulmasta isot padat ovat melko turvallisia, koska ne eivät pääse kaatumaan. Isolla padalla saa myös näyttävyyttä, mutta vastaavasti hengitettäviä hiukkasia pääsee pienellä alueella ilmaan kerralla paljon. Ja patoja katsotaan usein melko läheltä.

HSY neuvoo, että ilotulituksia kannattaa huonon ilmanlaadun vuoksi seurata kauempaa. Siellä missä on savua, on ilmassa myös haitallisia hiukkasia.

– Ratkaisevaa on, minne savut kulkeutuvat. Jos ammutaan omia raketteja paikassa, jossa on paljon ihmisiä ja niitä ammutaan paljon, niin silloin ympäristössä on tietysti myös paljon savua, Anu Kousa sanoo.

Ilotulitusta Senaatintorilla.Kimmo Brandt / AOP Lyhytaikainen pikkujuttu vai laajempi ongelma?

HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalaisen mukaan ilmanlaadusta keskustellaan ainakin heillä joka uudenvuoden jälkeen. Ilotulitteiden vaikutuksista hengitysilmaan pitäisi HSY:läisten mielestä avata kunnon keskustelu. Päätösvastuu on kuitenkin poliitikoilla.

HSY:n toive saattaa toteutua, sillä ainakin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi aikoo nyt tehdä asiasta kirjallisen eduskuntakyselyn.

Poliitikoille ilotulittaminen on ollut herkkä asia, sillä paukuttelu liitetään lähtökohtaisesti iloisiin tapahtumiin. Ilotulittaminen on kuitenkin saanut jo viime vuosina paljon negatiivista huomiota ympäristön roskaamisesta, silmävammoista ja eläimet säikyttävästä metelistä.

Saksan ympäristöviraston mittauksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen kaupunkikeskustojen hiukkaspäästöihin, mutta suuntaa ne antavat. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa Saksan Leipzigissa mitattiin yhdeltä yöllä peräti 1 860 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä, Münchenissä ja Nürnbergissä ylittyi tuhat mikrogrammaa.

Keskiarvoja mittaamalla hiukkasmäärät on helpompi ymmärtää. Eräällä mittausasemalla Münchenissä vuorokauden keskiarvo 1.1.2017 oli 564 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia niin Münchenissä kuin Helsingissäkin pidetään liian korkeina, jos vuorokauden keskiarvo ylittää 50 mikrogrammaa.

Kategoriat - YLE

Ruotsin suurin salametsästysvyyhti oikeudessa – syyttäjä vaatii kovia tuomioita

YLE: Pääuutiset -

Luulajan käräjäoikeus Pohjois-Ruotsissa on käsitellyt tällä viikolla suurta metsästysrikosjuttua. Syyttäjä vaati viidelle miehelle tuomioita muun muassa törkeistä metsästysrikoksista ja ampuma-aserikoksista.

Syytteiden mukaan kaikkiaan neljä karhua, kolme ilvestä ja yksi ahma on tapettu. Seitsemän salakaadoista on tehty viime vuonna Ruotsin pohjoisimmassa läänissä Norrbottenissa.

Pääsyytetyn epäillään tappaneen eläimistä kuusi. Osalta syytetyistä löytyi useita luvattomia kiikarikivääreitä, pistooleita ja niiden äänenvaimentimia.

Syyttäjän päänäyttönä ovat poliisin esitutkinnassa tekemä pari kuukautta kestäneet syytettyjen kännyköiden salakuuntelu, kotietsinnöissä löydettyjen kännyköiden kuvat ja gps-laitteiden paikannustiedot.

Kännyköiden videoissa muun muassa rääkätään kepillä häkkiloukussa olevaa ilvestä. Yksi ilves rimpuilee ja roikkuu ansanarusta puussa. Jotkut syytetyt poseeraavat kaadetun verisen karhun kanssa ja jossakin kuvassa on ansavaijereihin tarttunut kuolleelta vaikuttava karhu.

Syytetyt kiistävät

Osa syytetyistä on poronhoitajia Norrbottenin läänistä. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Vain pari lievempää syytettä luvattomista patruunoista myönnettiin.

Puolustusasianajajien mukaan syyttäjän näyttö on heikko. Puolustuksen mukaan takavarikoidut matkapuhelimet ovat olleet poropaliskunnan yhteisessä käytössä eikä salakuunnelluissa puheluissa puhujista ja kuvien ottajista ole tietoa.

Puolustuksen mukaan kännyköistä löydetyt kuvat on lähetetty jostain muualta eikä niitä ole otettu poliisin takavarikoimilla kännyköillä.

Puolustuksen mukaan syyttäjä ei ole myöskään kyennyt paikantamaan missä salakaadot on tehty eikä salakaadettujen eläinten jäännöksiä ole löydetty.

Yhden syytetyn pakastimesta löytyi nyljetty karhun pää ja häntä syytetään laittoman saaliin kätkemisestä. Syytetyn mukaan kallo löytyi metsästä ja unohtui pakastimeen. Syytetty on aiemmin työskennellyt Norrbottenin lääninhallituksen petoeläinvalvonnassa.

Luvattomien aseiden väitettiin löytyneen jätesäkkiin pakattuna metsästä.

Luulajan käräjäoikeus antaa jutussa ratkaisun ensi kuussa.

Tämän jutun lähteinä ovat Luulajan käräjäoikeudessa 16.10.2017 esitetty Ruotsin syyttäjäviranomaisen syytekirjelmä ja Ruotsin television SVT:n uutisjutut oikeudenkäynnistä.

Kategoriat - YLE

Huoli lasten liikkumisesta lisää sisäleikkipuistojen suosiota – uusia pomppupaikkoja syntyy kuin sieniä sateella

YLE: Pääuutiset -

Roope Tuomisto pyörii kuin väkkärä, eikä millään malttaisi pysyä paikoillaan luetellessaan suosikkipaikkojaan vasta avatussa Leo's Leikkimaan sisäleikkipuistossa.

– Trampoliini, liukumäki, pallomeri ja sitten tulivuori. Ja sitten polkuauto!

Pirkko Lindroos oli tuonut Leo's Leikkimaan avajaisiin lapsenlapsensa Roope ja Rasmus Tuomiston.Heikki Ahonen / Yle

Sisäleikkipuistoja on rakennettu ympäri Suomea viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jatkuva kysynnän kasvu tuo Suomeen koko ajan uusia tekijöitä ja toimipisteitä.

Alan pioneeri Suomessa on vuonna 2005 perustettu HopLop oy, joka avasi ensimmäisen sisäleikkipuiston Vantaalle vuonna 2006.

Nyt HopLop on saamassa kilpailijoita, sillä Leo's Leikkimaa -ketju laajenee Suomeen. Leo's avasi kolmannen Suomen toimipisteensä tänään Lahdessa.

Tykkimäen huvipuisto on myös lähtenyt sisäleikkipuistomarkkinoille. Ensimmäinen Actionpark Tykkimäki avattiin viime vuonne Kouvolaan ja seuraava avataan vuodenvaihteen jälkeen Lahteen.

Viidakkotunnelmaa HopLopissaMikko Tuomikoski / Yle

Maiju Väli-Klemelä oli tullut HopLopiin Karkkilasta tyttäriensä Stellan ja Viivin kanssa.

– Tällaiset paikat ovat todella tärkeitä. Me olemme aika liikunnallisia ja täällä tulee liikuttua melkein huomaamattaan, ihan vain liikkumisen riemusta. Liikunnan ei aina tarvitse olla niin tavoitteellista, sanoo Väli-Klemelä.

HopLopilla on tällä hetkellä 21 toimipistettä ja ensi vuonna lukumäärä kasvaa ainakin kolmella. Luvassa on myös laajentuminen Eurooppaan, sillä HopLop avaa muutamia toimipisteitä Saksaan.

Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa.

– Liikevaihto kaksinkertaistuu tänä vuonna reiluun 20 miljoonaan euroon. Meillä on käynyt vuodessa yli miljoona lasta, kertoo toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta. Tomi Pulkki

Ruotsalainen Leo's Leikkimaa eli Leo's Lekland Sverige Ab on suurin toimija alallaan Pohjoismassa.

– Liikkuminen on meillä avainasemassa. Yleinen trendi on se, että lapset eivät liiku tarpeeksi, joten täällä pääsee liikkumaan leikin ja seikkailun varjolla. Se on yksi leikkipuistojen suosion syistä, kertoo Leo's Suomen toiminnanjohtaja Veera Kiviluoma.

Tykkimäki Actionparkia markkinoidaan kouluikäisille, pääasiassa yli 10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Actionparkin konsepti painottuu liikuntaan.

– Meitä kiinnostaa Suomen kaakkoisosa eli Kouvolan naapurikaupungit: Lahti, Kotka ja Lappeenranta. Tarjoamme pieniä peliareenoita ja kunnon trampoliineja, joissa koko perhe voi kuntoilla leikin ja seikkailun varjolla, kuvailee Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oyn toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Heikki Kiseleff / Yle HopLop uskoo pärjäävänsä, vaikka kilpailijoita tulee tiuhaan tahtiin

Suomalainen HopLop uskoo, että lapsia riittää sisäleikkipuistoissa, vaikka niiden määrä Lahdessa lisääntyy koko ajan.

– Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta, vakuuttaa Hoplopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Sisäleikkipuistoista muistutetaan, että vanhemmatkin voivat kiertää leikkipaikkoja lasten kanssa.

– Liikunnallisuus on tärkeä osa HopLopia. Meillä lapset liikkuvat melkein huomaamattaan, osana kiipeilyä, hyppimistä ja seikkailuja, kertoo Laura Selin Lahden HopLopista.

Koulujen loma-ajat ovat leikkipuistoille hyvin tärkeitä sesonkeja, siksi Leo's ajoitti Lahden pisteen avajaiset juuri koululaisten syysloman kynnykselle.

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä - YLE