YLE: Etelä-Karjala

Emeliina Papinniemi voitti maailmanmestaruuden – kondiittorikilpailussa maku ei ole pääasia

Imatralaislähtöinen Emeliina Papinniemi pursottaa, koristelee ja leipoo. 21-vuotias nainen harjoittelee maailmanmestaruuskilpailuihin.

– Tammikuussa tuli tieto, että pääsisin MM-kisoihin ja silloin harjoittelu alkoi. Kolme kuukautta sitten tuli osa tehtävistä ja silloin aloin harjoitella intensiivisemmin, kertoo Emeliina Papinniemi.

Emeliinan harjoittelu kannatti. Hän voitti kirkkaimman mitalin kondiittorisarjassa juuri päättyneissä ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa Abu Dhabissa.

– En ole vielä ehtinyt sisäistää voittoa, kun lähdettiin suoraan juhlista lentokentälle, naurahtaa lentokoneessa yön valvonut nainen.

Kondiittorisarjan teemana oli katutaide ja graffitit. Kisassa piti valmistaa kuusi tuotetta, joihin kuuluivat muun muassa entremet-kakku sokerisella tarjoilualustalla, marsipaanimuotoilua, suklaapatukka, savariini-leivos ja metrinen suklaatyö.

–Ei ne ollut vaikeita. Savariini-leivos oli semmoinen, jota en ollut ikinä tehnyt.

Maku ei ole pääasia voitossa

Lopputuote ja sen maku eivät ole ainoita asioita, joita kisassa mitataan. Pääpaino kilpailun arvioinnissa on työprosessissa, johon kuuluu muun muassa päämäärätietoinen ja siisti työskentely, luovuus sekä ongelmanratkaisukyky.

– Mä oon tosi huolellinen ja siisti. Puhtaus on yksi mun vahvuuksista, pohtii Emeliina Papinniemi syitä voittoonsa.

Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras. Emeliina Papinniemi

Keskittymiskyky on myös yksi Emeliinan vahvuuksista. Hän unohtaa ympäristön ja yleisön isoissa kilpailuissa.

– Keskittymiskyky menee, jos kuulen suomen kieltä jossain ympärillä, Emeliina Papinniemi naurahtaa pohtiessaan mikä häiritsee kansainvälisissä kisoissa keskittymistä.

Emeliina valittiin vuonna 2015 Taitajien taitajaksi. Kuvassa kuva hänen leipomuksensa.Markku Vengasaho Voittaja työskentelee voittoisassa leipomossa

Nyt nainen työskentelee Turussa MBakeryssa, jossa hän hoitaa kakkujen ja leivosten viimeistelyn. Samainen leipomo voitti televisiossa muutama vuosi sitten "Suomen paras leipomo"-kilpailun. Jatkosuunnitelmia Emeliinalla ei vielä tulevaisuuden varalle ole.

– Mulla on yleensä yksi tavoite, johon pyrin ja kun se on ohi, niin vasta sitten alan suunnitella seuraavaa. Olen elänyt elämää tähän kilpailuun asti ja nyt on semmoinen tyhjä kohta, naurahtaa onnellisen kuuloinen nainen.

Emeliina Papinniemi valmistui Saimaan ammattiopisto Sammosta keväällä 2015. Tällä hetkellä hän opiskelee työnsä ohella kondiittorin kisällitutkintoa Saimaan ammattiopistossa.

Voitto tärkeä koko suomalaiselle kondiittorikentälle

Voitto tuli naiselle täytenä yllätyksenä. Kysymys siitä, miten Emeliina aikoo voittoaan tulevaisuudessa hyödyntää, saa naisen nauramaan.

– Varmasti ainakin työnhaussa. Tämä tuli niin yllätyksenä.

Ennen Emeliinan voittoa on kahdeksas sija ollut suomalaisten paras sijoitus kansainvälisissä kondiittorialan ammattitaitokilpailuissa. Emeliina kertoo, että Suomi on kulkenut jälkijunassa kondiittorikulttuurissa verrattuna muihin.

– Voitto oli varmasti koko ammattialalle hieno uutinen, sanoo 21-vuotias Emeliina Papinniemi.

Papinniemi harjoitteli kisaan kymmenen kuukautta.Mikko Savolainen / Yle Pohjoismainen puhtaus oli yksi voiton salaisuus

Tällä hetkellä Emeliinan mukaan trendikästä kondiittorialalla ovat pohjoismaalaiset, puhtaat maut. Emeliinan luomuksissa makuina olivat raikkaat mustaherukka ja jogurtti.

– Tällaisia makuja arvostetaan kansainvälisesti nykyisin tosi korkealle. Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras.

Ammattitaitokilpailuissa oli mukana 27 osallistujaa kondiittorisarjassa.

Myös muut suomalaiset menestyivät kisoissa

Koko Suomen joukkue pärjäsi erinomaisesti ammattitaitoa mittaavassa WorldSkills-kisassa. Suomalaiset saivat kaikkiaan kolme kultamitalia ja yhden hopeisen.

Kultaa saivat Matias Korri lentokonehuollossa, Sofia Sundqvist lähihoitajasarjassa ja Emeliina Papinniemi kondiittorilajissa. Hopeisen mitalin saavutti Taiju Koivula hiusmuotoilussa. Lisäksi suomalaiset saivat yhdeksässä lajissa tunnustuksen keskiarvoa paremmasta suorituksesta.

Ainoastaan kerran aiemmin Suomi on saanut enemmän kultamitaleja kuin tänä vuonna. Kotikisoissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi sai neljä kultaa.

Kategoriat - YLE

Taksiyrittäjät suututtanutta pikkukunnan retropirssiä epäillään rikoksesta – poliisi aloitti tutkinnan

Poliisi on alkanut tutkia Parikkalassa museoautoilla tehtäviä maksullisia kyytejä. Poliisi epäilee asiassa rikosta ja tutkii sitä luvattomana taksiliikenteen harjoittamisena.

Paikkakuntalainen mies kuskaa ihmisiä maksua vastaan kahdella museoautolla. Yle kertoi toiminnasta aiemmin tällä viikolla.

Taksiliikennelain mukaan museoajoneuvolla saa kuljettaa henkilöitä ilman taksilupaa. Poliisi kuitenkin viittaa tiedotteessaan hallituksen esitykseen taksiliikennelaiksi, jonka mukaan museoneuvoajoneuvolla harjoitettu kuljetustoiminta on taloudellisesti merkitykseltään vähäistä ja monesti harrastusluonteista.

Poliisi epäilee, että Parikkalan museoautokuljetukset ovat taloudelliselta merkitykseltään muuta kuin vähäistä ja muuta kuin harrastusluonteista.

Yrittäjä ymmällään

Museoajoneuvoillaan kyytejä tarjoava Jukka Heinonen sai itse tiedon poliisitutkinnan alkamisesta perjantaina iltapäivällä. Hän toimii mielestään lainmukaisesti, sillä toiminta on vähäistä.

– Yhtenä tai kahtena iltana viikossa ajetaan lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuyöstä, Heinonen sanoo.

Paikalliset taksiyrittäjät ovat tuohtuneita Heinosen toiminnasta.

Juttua täydennetty yrittäjä Jukka Heinosen kommentilla 20.10.2017 kello 16.04.

Kategoriat - YLE

Laivojen purkutoiminnasta etsitään uutta bisnestä meriteollisuuteen – koepurku kertoo, kuinka kannattavaa liiketoiminta olisi

Mistä on kyse?
  • Suomeen halutaan synnyttää uusi meriteollisuuden muoto: laivojen purkutoiminta
  • Tätä kokeillaan nyt Turun korjaustelakalla Naantalissa
  • Tavoitteena on saada Turun korjaustelakka viralliseksi EU:n hyväksymäksi aluspurkamoksi

Lappeenrannan Rauhan rannassa vuosia hylättynä maannut m/s Blue White Eagle on kohta pieninä palasina. Nokkaleikkuri leikkaa Suomen suurinta sisävesialusta osiksi, ja purettu materiaali pilkotaan lavakokoon ja toimitetaan kierrätykseen.

Naantalissa Turun korjaustelakalla on käynnissä 60-metrisen laivan purku. Saimaalla vuosia lojunut alus kierrätetään teollisuuden raaka-aineeksi.

Blue White Eagle -laivan purku on pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa.

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat mukana Delete, Hans Langh, Meriaura ja Turun korjaustelakka. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuus.

– Laivassa on paljon metallia, joka on rahanarvoista tavaraa. Jos me rakennamme uusia laivoja kustannustehokkaasti, yhtä hyvin puramme vanhat pois kustannustehokkaasti, sanoo Tekesin palvelujohtaja Esa Lindqvist.

Lindqvistin mukaan jo tehdyt selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa.

– Nyt selvitetään, mitä tämä jättää viivan alle. Seuraava vaihe on isompi ja vähän haasteellisempi laiva, sanoo Lindqvist.

Suurin osa laivasta pystytään kierrättämään. Petra Ristola / Yle 90 prosenttia aluksesta kierrättyy

Meriaura hankki laivan ja hinasi sen Lappeenrannasta Naantaliin Turun korjaustelakalle. Turun korjaustelakka tarjoaa telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan.

Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan tankit ja konehuoneen pilssin ennen purkutyön aloitusta. Delete purki ensin laivan sisäosat ja purkaa laivan kokonaisuudessaan pieniksi osiksi.

Muutaman vuoden päästä olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa. Janne Salonen

Kaikki mahdollinen kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan Blue White Eagle -aluksen materiaalista noin 90 prosenttia on hyödynnettävissä uudelleen.

– Muutaman vuoden päästä, kun vastuullinen kierrätys on vakiintunut eurooppalainen käytäntö, olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa, sanoo Deleten toimialapäällikkö Janne Salonen.

Tämä voisi Salosen mukaan tarkoittaa, että laivanomistajalta kerätään esimerkiksi satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja. Kun aluksen elinkaari on lopussa, omistajalle on kerääntynyt rahastoon kierrätysmaksu, jolla hän kustantaa aluksen purkamisen ja kierrätyksen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

EU:n listalla on 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakka ei vielä ole niiden joukossa, vaan se toimii koeluvalla.Petra Ristola / Yle Turun korjaustelakka haluaa aluspurkamoksi

Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa, ja niistä kymmenen prosenttia on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa epämääräisissä olosuhteissa.

EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, joka astuu voimaan lähivuosina. Asetuksen tavoitteena on, että EU:n lippujen alla olevat alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti. Se tehdään telakoilla, joista jätteitä tai haitallisia aineita ei päädy mereen.

EU:lla on listallaan 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä mukaan EU:n listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tämä vaatii valvontaviranomaiselta ympäristöluvan.

– Hakeudumme tälle EU:n listalle jo ensi vuoden alussa, sanoo Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kosonen.

Parhaillaan Turun korjaustelakalla purettavaa Blue White Eagle -sisävesilaivaa puretaan koetoimintaluvalla. Valvontaviranomainen seuraa koepurkua ja tarkkailee, että purku tapahtuu luvan mukaisesti. Purkutyön aikana viranomainen tekee melu-, hulevesi- ja pölymittauksia.

Jos Turun korjaustelakka hyväksytään EU:n listalle, se saattaa tarkoittaa alueen laajentamista.

– Jos purkutoiminta lähtee lentoon, on syytä investoida toiseen altaaseen, sanoo Kosonen.

Kategoriat - YLE

Ulkomaalaisten maakauppoja aiotaan seurata tarkemmin – Tavoitteena paljastaa myös hybridisodan valmistelu

Valmisteilla oleva ulkomaalaisten maakauppoja rajoittava laki antaisi mahdollisuuden lunastaa valtiolle esimerkiksi varuskuntien ja harjoitusalueiden tuntumassa olevia alueita.

Lakiehdotus on tulossa hallituksen käsittelyyn toukokuussa. Laki takaisi turvallisuusviranomaisille nykyistä paremmat mahdollisuudet seurata strategisten alueiden lähellä tehtäviä maakauppoja.

– Viranomaisille luotaisiin mahdollisuus seurata rekistereistä tai ilmoitusmenettelyllä kiinteistöjen siirtymiä, sanoo alivaltiosihteeri Timo Lankinen Valtiovarainministeriöstä.

Yle

Lain taustalla on huoli siitä, että ulkomaalaisten omistukseen on siirtynyt kiinteistöjä varuskuntien ja harjoitusalueiden lähistöltä. Kaupaksi ovat käyneet myös vanhat rajavartioasemat sekä maa-alueita sähköasemien ja linkkimastojen lähistöltä.

Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, suojelupoliisi, tulli ja Huoltovarmuuskeskus seuraisivat omien alueidensa lähellä tehtäviä kauppoja.

– Kun tilannekuva hälyttää, että on tapahtunut vaarallisia siirtymiä, meillä pitää olla tehokkaita keinoja puuttua siihen, jatkaa Lankinen.

Valtio joko ostaisi tai lunastaisi alueen itselleen jälkikäteen. Mahdollista on myös viranomaisille tuleva rajoitettu etuosto-oikeus, mutta sen pelätään vaikeuttavan kiinteistökauppaa.

Taipalsaaren Sarviniemi syksylläJari Tanskanen / Yle

Lain valmistelua on vauhdittanut Taipalsaaren Sarviniemen kariutunut myynti venäläisille. Puolustusvoimien ampuma-alueen vieressä sijaitseva maa siirtyi lopulta Metsähallituksen omistukseen.

Hybridisodan valmistelu paljastuisi

Samalla syntyisi järjestelmä, jolla voitaisiin havaita nykyistä paremmin ns. harmaan vaiheen valmistelua. Siinä alueita hankitaan tunnistamattomien joukkojen tukikohdiksi.

– Se vaatisi tiedustelua ja arviointia siitä, onko kysymyksessä operaatio, jolla voitaisiin vaarantaa valtion kokonaisturvallisuus.

Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen, jos joltain alueelta myytäisiin esimerkiksi suurempi määrä tontteja ja kiinteistöjä ostajille, joiden taustat aiheuttavat epäilyksiä.

Kategoriat - YLE

Koheltava sarjamurtautuja tunkeutui yli kymmeneen asuntoon ennen kiinnijäämistään – narahti DNA-jälkien avulla

Etelä- ja Kaakkois-Suomea piinannut asuntomurtautuja on saanut tuomion Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Oikeus on torstaina tuominnut miehen kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Lisäksi maksettavaksi tulee lähes 40 000 euron edestä erilaisia vahingon- ja kulukorvauksia.

Miestä syytettiin peräti kymmenestä tämän vuoden keväällä ja kesällä tapahtuneesta asuntomurrosta. Kaksi murroista tehtiin Helsingissä, kaksi Lappeenrannassa, kaksi Imatralla ja peräti neljä Kouvolassa. Lisäksi miestä syytettiin viime vuoden tammikuussa Vantaalla tehdystä asuntomurrosta.

Asuntomurrot toivat miehelle syytteen yhdestätoista törkeästä varkaudesta. Miehen syytelista sisälsi yhdeksän muutakin kohtaa, muun muassa ampuma-aserikoksen, maksuvälinepetoksia, kotirauhan rikkomisia ja varkauksia.

Mies myönsi osan rikoksista ja kiisti syyllistyneensä osaan. Oikeus kuitenkin katsoi, että näyttö riittää kaikissa syytelistan 20:ssa kohdassa.

"Siinä oli tietynlaista koheltamista"

Poliisin mukaan murtoja leimasi huolimattomuus. Imatran murtopaikoilta esimerkiksi löytyi tavaraa, joka oli varastettu Kouvolasta.

Anastamaansa omaisuutta mies oli kätkenyt "välivarastoihin", jotka linkittivät murtosarjan tapahtumia yhteen.

– Siinä oli tietynlaista koheltamista ja välinpitämättömyyttä, tutkinnanjohtaja Ari Järveläinen sanoo.

Osa murroista selvitettiin rikospaikoille jääneistä DNA-jäljistä. Kahdelta murtopaikalta löydettiin esimerkiksi kiviä, joilla asuntojen ikkunalasit rikottiin. Kivistä löytyi tuomitun miehen DNA-tunniste.

Osassa tapauksista mies myös pystyttiin paikallistamaan teletunnistetietojen avulla lähelle murtopaikkoja. Lisäksi tekopaikoilta löytyi miehen kengänjälkiä.

Syyttäjän mukaan kunnollista motiivia teoille ei ole selvinnyt. Tuomitulla on pitkä aiempi rikoshistoria.

Mies on ollut vangittuna kesästä alkaen. Vankeustuomiotaan hän lähtee istumaan Mikkelin vankilaan.

Kategoriat - YLE

Insinöörien huvipuisto avautuu Lappeenrantaan – suunnittelijana myytinmurtaja Jamie Hyneman

Myytinmurtaja Jamie Hyneman saa keksintöpajan Lappeenrannan yliopistolle. Rakenteilla on uusi paja, jossa pääsee keksimään, rakentamaan ja testaamaan myytinmurtajahengessä uusia keksintöjä.

– Tämä on hauskinta mitä insinöörit voivat tehdä, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko.

Tällainen työpaja on ollut suunnitteilla jo vuosia Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, mutta vasta nyt peruskorjauksen yhteydessä paja viimein päätettiin rakentaa. Yliopiston kunniatohtori Jamie Hynemanin innostui pajan suunnittelusta vieraillessaan viime kesänä Lappeenrannassa.

– Oli hyvin luontevaa, että Jamie lähti mukaan suunnittelemaan protopajaa, koska hän on ollut suunnittelemassa vastaavanlaisia Amerikkaan, toteaa Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

Työpajassa ei ole luvassa räjäyttelyä

Myytinmurtaja-sarjasta tutuksi tullutta räjäyttelyä ei kuitenkaan uudessa protopajassa nähdä.

– Ei siellä räjäytellä mitään. Hyneman rakentelee enemmän kuin räjäyttelee. Telkkarisarjassakin räjäyttelyt oli enemmän tuottajan idea kuin Hynemanin, kertoo Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

J. Hyneman Center-nimisen työpajan tarkoituksena on antaa tilaa ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, tuottaa uusia ideoita sekä rakentaa ja testata prototyyppejä.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.

Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka pienenä yliopistona on erikoistunut uusiutuvan energian tutkimiseen.Petri Kivimäki/Yle "Olo kuin mopopojalla"

Hynemanin kesäinen vierailu Lappeenrannnassa herätti myös yritysten kiinnostuksen Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja sen tutkimusta kohtaan.

Yksi syy yritysten kiinnostukseen on näkyvyydessä, jonka julkkis tuo mukanaan. Lisäksi yrittäjät ovat innostuneet Myytinmurtaja-insinöörikaksikon testailusta siinä määrin, että haluavat olla mukana uudessa protopajassakin.

– Se mitä Jamie Hyneman ja Adam Savage Myytinmurtajissa tekivät on hauskinta mahdollista mitä insinöörit voivat keksiä, tutkija-opettaja Markku Ikävalko ynnää

Ihmiset ovat innostuneet Hynemanin tempauksien kautta luonnostaan testaamisesta, kokeilemisesta ja keksimisestä.

– Kun tuommoisissa hommissa on mukana, niin siinä tulee itsellekin olo kuin mopopojalla, naurahtaa Ikävalko.

Protopaja – insinöörien huvipuisto

Uusi insinöörien huvipuisto tulee sijaitsemaan keskellä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Insinöörien temmellyskentäksi tulee kaikkiaan 330 neliömetrin kokoinen tila.

– Uusi paja on huomattavan iso vetovoimatekijä. Markkinoinnilllinen arvo on yksi juttu, mutta toiminnallinen arvo on vielä isompi, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko Lappeenrannnan teknillinen yliopistosta.

Amerikkalainen tuotekehittäjä ja myytinmurtaja Jamie Hyneman sai kesällä kunniatohtorin arvon Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.

– Kun minua pyydettiin suunnittelemaan protopaja, mikä liittyy pitkälti kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana tekemääni työhön, otin tehtävän innolla vastaan. Pidän velvollisuutenani auttaa yliopistoa kaikin keinoin, Jamie Hyneman kertoo yliopiston tiedotteessa.

Jamie Hyneman luennoi kesällä opiskelijoille Lappeenrannassa.Petri Kivimäki/Yle Jamie Hyneman nähdään tulevaisuudessakin Suomessa

Uusi paja kantaa myytinmurtaja Jamie Hynemanin nimeä ja on hänen suunnittelemansa. Yliopistolla odotetaan, että mies nähtäisiin myös mahdollisuuksien mukaan pajalla tositoimissa.

– Kylllä me tullaan tämä baskeripää vielä Lappeenrannassa näkemään, vakuuttaa tutkijaopettaja Markku Ikävalko.

Tarkkaa ajankohtaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa, milloin mies tulee seuraavan kerran Lappeenrantaan.

– Toivotaan, että hän pääsisi mahdollisimman usein käymään Lappeenrannassa. Jos ei se onnistu, niin livenä voidaan olla yhteydessä netin kautta, kertoo Markku Ikävalko.

Kategoriat - YLE

Maailman parhaaksi luonnehdittu kuoro konsertoi suomalaisen sinfoniaorkesterin kanssa – konserteilla juhlistetaan Suomen ja Latvian 100-vuotista itsenäisyyttä

Mistä on kyse?
  • Kymi Sinfonietta konsertoi Kotkassa ja Kouvolassa maailmankuulun Latvian valtionkuoron kanssa
  • Tapauksella juhlistetaan sekä Suomen että Latvian 100-vuotista itsenäisyyttä
  • Projekti on Latvian valtion tukema
  • Kymi Sinfonietta ja Latvian valtionkuoro esiintyvät yhdessä Kotkassa 18.10. ja Kouvolassa 19.10.

Kotkan kirkkosali täyttyy itävaltalaisen Franz Joseph Haydnin yli 200 vuotta sitten säveltämän Vuodenajat-teoksen sävelistä.

Lehtereillä seisoo Latvian valtionkuoro, jonka eteen on levittäytynyt Kymi Sinfonietta. Kapellimestarin vieressä puhkuu kolme solistia. Noin seitsemästäkymmenestä esiintyjästä lähtee valtavasti ääntä.

Latvian valtionkuoro sai Latvian valtiolta avustusta yhteistuotantoon haluamansa suomalaisen tahon kanssa. Myös Latviassa juhlitaan parhaillaan maan 100-vuotista itsenäisyyttä Suomen tapaan, jota projektilla halutaan juhlistaa.

Kymi Sinfonietta oli kuoron toiminnanjohtaja Maris Oslejsille itsestäänselvä valinta. Kyseessä on Kymi Sinfoniettan ja Latvian valtionkuoron viides yhteistuotanto.

– Ajattelin välittömästi Kymi Sinfoniettaa kuultuani valtionrahoituksen mahdollisuudesta. Työssämme sekä ammattitaito että hyvät suhteet muihin ovat tärkeitä. Me olemme iloisia, koska meillä on toimiva suhde Kymi Sinfoniettan kanssa, Latvian valtionkuoron toiminnanjohtaja Maris Oslejs toteaa.

Ainutlaatuinen projekti

Kymi Sinfoniettan ja Latvian valtionkuoron yhteistyö alkoi vuonna 2009. Soittajat ovat esiintyneet yhdessä sekä Suomessa että Latviassa. Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen kuitenkin pitää tämänkertaista projektia ainutlaatuisena.

– Tämä on erityistä, koska sekä Suomessa että Latviassa vietetään itsenäisyyden juhlavuotta. Latvian tie itsenäisyyteen kesti vähän kauemmin, vaikka itsenäistymisprosessi alkoi samaan aikaan kuin Suomessa. Heidän juhlintansa kestää tästä syystä viisi vuotta. Lisäksi meillä on virolainen kapellimestari ja myös Virossa on ensi vuonna sama juhla. Tässä on jotenkin symbolisestikin niin paljon mukana asioita, Luostarinen pohtii.

Luostarinen on yhteistyöstä innoissaan.

– Latvian valtionkuoro on todella hyvä. Sitä voi kutsua yhdeksi maailman parhaista kuoroista. Kuoron sointi on upea. Heidän sointikylvyssään oleminen on mahtavaa, Luostarinen kehuu.

Musiikin antamalla voimalla kuulija jaksaa elää tätä elämää. Riikka Luostarinen

Vuodenajat kuuluu Latvian valtionkuoron vakio-ohjelmistoon. Kymi Sinfonietta ei ole aiemmin esittänyt teosta.

– Emme pystyisi esittämään teosta yksin, sillä siihen tarvitaan kuoro ja huippusolisteja. On mahtavaa, että pystymme tarjoamaan tällaisen elämyksen yleisölle.

Kymi Sinfonietta ja Latvian valtionkuoro sopivat Luostarisen mielestä musiikillisesti hyvin yhteen.

– Orkesterimme tavoite on soittaa kaikenlaista musiikkia barokista uusimpaan uuteen. Myös Latvian valtionkuoro on erittäin muuntautumiskykyinen. Vuodenajat-kappale yhdistelee klassismin, barokin ja romantiikan ajan piirteitä. Teoksessa tarvitaan monenlaista musiikillista tietotaitoa.

Luostarinen on varma, että yhteisesiintyminen jättää kuulijan mieleen päällimäiseksi tunteen musiikin voimasta.

– Musiikilla on monta tehtävää. Pidän tärkeimpänä henkisen ravinnon antamista, jonka voimalla kuulija jaksaa elää tätä elämää.

Ei museokamaa

Kapellimestarina toimii virolainen Olari Elts, joka on työskennellyt vuosien ajan sekä Kymi Sinfoniettan että Latvian valtionkuoron kanssa. Projekti on Eltsille henkilökohtaisesti tärkeä.

– Olen onnellinen siitä, että projektissa on mukana kaikki parhaat yhteistyökumppanit. Latvian valtionkuoro on ollut jo pitkään yksi parhaista kuoroista. Saimme mukaan myös parhaat mahdolliset solistit. Mati Turin, Karen Wierzban ja Gabriel Suovasen äänet sopivat erittäin hyvin tällaiseen herkkään oratorioon. On aina iso juhla sekä soittajille että yleisölle, jos on mahdollisuus tehdä jotain tällaista klassista, suurta oratoriota.

Yli 200 vuotta vanhaa teosta on tutkittu paljon. Elts pyrki saamaan kappaleen soinnin vastaamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäistä esimerkiksi korvaamalla metalliset huilut puisilla. Nykyaikaakin on kuitenkin mukana.

– Klassisessa musiikissa se hyvä puoli, että se syntyy aina uudelleen. Se syntyy tänä iltana ja nyt. Emme yritä tehdä mitään museota, Elts naurahtaa.

Elts pitää Latvian valtionkuoroa erityisenä sen instrumentaalisen luonteen vuoksi. Suurin osa sen jäsenistä toimii kuoronjohtajina.

– Latvian valtionkuoron kanssa voi työskennellä samalla tavalla kuin orkesterin kanssa. Yleensä kuorojen ja orkestereiden työskentelytavat eroavat toisistaan.

Elts valmistautuu jokaiseen esitykseen eri tavalla.

– Lavalle meno on aina erikoinen hetki. Sinne mennään sellaisella tunteella, että se voi olla viimeinen kerta.

Kategoriat - YLE

Perussuomalaisten ahdinko syvenee Imatralla – ex-paikallisjohtaja: Lähtijöitä paljon aiemmin luultua enemmän

Mistä on kyse?
  • Imatran perussuomalaisten erosuma on paljastumassa aimmin luultua laajemmaksi
  • Perussuomalaisten ex-paikallisjohtaja Erkki Saarimäen mukaan eronneita on ainakin 20
  • Eronneet ovat perustaneet Imatran Siniset ry:n, joka on Sininen tulevaisuus -ryhmän paikallisyhdistys

Imatran perussuomalaisten jäsenkato on paljastumassa huomattavasti aiempaa luultua suuremmaksi. Tiistaina perussuomalaisten paikallisyhdistyksestä ilmoitettiin irtautuvaksi yhdeksän henkilöä.

Perussuomalaisista eronneiden puhemiehenä toimineen Erkki Saarimäen mukaan luku on nyt noin 20.

– Voi olla enemmänkin, Imatran Seudun Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Saarimäki sanoo.

Tämä on Saarimäen mukaan reilu viidesosa koko Imatran paikallisyhdistyksen jäsenmäärästä.

Tarkkaa tietoa Saarimäellä ei ole, koska puolueesta eroavat toimittavat eroanomuksensa itsenäisesti perussuomalaisten puoluetoimistoon.

Yle ei tavoittanut puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsaloa kommentoimaan asiaa.

Perussuomalaisista irtautuneet ovat perustaneet Imatran Siniset ry:n, jonka hallitus muodostuu kokonaisuudessaan entisistä perussuomalaisista.

Eroja myös Uudellamaalla

Perussuomalaisista on tällä viikolla eronnut runsaasti jäseniä, kun Sininen tulevaisuus -ryhmä ilmoitti saaneensa puolueen perustamiseen vaaditun määrän kannattajakortteja kasaan.

Imatran erojen lisäksi perussuomalaiset on hajonnut kahteen osaan Vantaalla. Tämän lisäksi perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja ilmoitti jättävänsä puolueen.

Eroja perussuomalaisista on Imatralla perusteltu muun muassa puolueeseen pesiytyneellä rasismilla ja puolueen muuttumisella yhden asian liikkeeksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan puolueessa ei olla huolestuneita eroaallosta.

– Ei meillä mitään hätää ole. Haluamme kannustaa siihen, että ne, jotka tuntevat hengenheimolaisuutta sinisen ryhmän kanssa, siirtyisivät suoraselkäisesti sinne eivätkä jäisi pyörimään opportunistisesti perussuomalaisiin, Halla-aho totesi Ylelle tiistaina.

Kategoriat - YLE

Löytyykö sähkökaapistasi värikäs testinappi? Sen painaminen voi pelastaa henkesi

Mistä on kyse?
  • Vikavirtasuoja suojaa ihmistä vaaralliselta sähköiskulta
  • Se voi olla sijoitettu sähkökeskukseen tai suoraan pistorasiaan
  • Sen toiminta tulisi testata parin kuukauden välein, joissain malleissa kerran kuussa
  • Pakollinen uusissa asunnoissa vuodesta 2008 lähtien

Nykyään pienenkin asunnon sähkökeskuksesta löytyy paljon erilaisia kytkimiä, joista suurin osa on automaattisulakkeita.

Niiden joukosta pitäisi löytyä värikäs painike, joka kuuluu vikavirtasuojalle. Sen tarkoitus on suojella ihmistä tappavalta sähköiskulta silloin, kun sähkölaitteessa on vika, tai sähkö kulkeutuu jostain muusta syystä talon sähköverkosta ihmiseen.

– Se katkaisee sähkön niin nopeasti, että tuskinpa ihminen edes huomaa olleensa sähköiskun vaarassa, kertoo Laatu-Sähkö Oy:n asennuspäällikkö Jarkko Huotinen.

Yksinkertaistettuna voi sanoa, että tavallinen sulake suojaa sähkölaitetta, kun taas vikavirtasuoja suojelee ihmistä sähköiskulta.

Testaa vikavirtasuoja säännöllisesti

Vikavirtasuoja tulee testata muutaman kuukauden välein, jotta se pysyy toimivana. Se tehdään painamalla kytkimen testi-painiketta. Jos suojalaite laukeaa ja sähköt sammuvat asunnosta, on kytkin kunnossa.

– Käyttäjän ei tarvitse tehdä muuta kuin testata suojakytkin valmistajan ohjeiden mukaan. Yleensä sähkökeskuksen kannessa on tarra, jossa testaamisen väli kerrotaan. Nyrkkisääntöä se on neljännesvuosittain tai vähintään kaksi kertaa vuodessa, kertoo asennuspäällikkö Huotinen.

Vikavirtasuoja katkaisee sähkön niin nopeasti, että tuskinpa ihminen edes huomaa olleensa sähköiskun vaarassa. Asennuspäällikkö Jarkko Huotinen Suojakytkin voi jumiutua jos testaaminen unohtuu

Moni asukas ei muista tai edes tiedä, että suojain tulisi testata ajoittain.

– Asukas ei usein muista asiaa, koska tarra on sijoitettu monesti sinne kannen alle jonne harvemmin on asiaa, kertoo Huotinen.

Suojakytkin voi jumiutua, jos testaamisen unohtaa. Silloin se tulee vaihtaa uuteen, minkä tekee ammattilainen. Vaihtotöitä tulee sähköliikkeille silloin tällöin.

– Kytkimen jumittuminen testaamisen puutteesta on yksi syy. Muita syitä ovat kytkimen ikääntyminen, pölyyntyminen ja likaantuminen, toteaa lappeenrantalaisen Laatu-Sähkö Oy:n asennuspäällikkö.

Vikavirtasuoja suojaa hengenvaaralliselta sähköiskulta tilanteessa, jossa sähkövirta kulkee ihmiskehon ja sydämen lävitse. Laite on hyödyllinen käytettäessä sähkölaitteita etenkin märissä tiloissa, kuten kylpyhuoneessa.

Vikavirtasuoja on ollut pakollinen vuoden 2008 jälkeen rakennetuissa asunnoissa.

Kylpyhuoneen pistorasiatkin pitää testata

Vanhemmissa rakennuksissa, joissa käytetään tulppasulakkeita, ei vikavirtasuojakytkimiä yleensä näe. Vanhankin sähkökaapin yhteydestä voi löytyä jälkeenpäin asennettu suojakytkin ja kylpyhuoneista niitä voi löytyä valmiiksi pistorasioihin asennettuina. Testaaminen pätee niihinkin.

Pistorasia, jossa itsessään on vikavirtasuoja. Testaaminen tapahtuu harmaasta napista.Tommi Parkkinen / Yle Verkosta tilattavat sähkölaitteet tuovat riskejä

Sähköturvallisuus on nykyään koko ajan tärkeämmässä roolissa kodeissa sähkölaitteiden määrän kasvaessa. Internet mahdollistaa laitteiden tilaamisen ympäri maailmaa, mikä tuo riskejä sähköturvallisuudelle.

– Sähkölaitteiden määrä kasvaa koko ajan ja tuonnin vapautumisen myötä myös eri maista tulevien laitteiden laatutaso vaihtelee huomattavasti, toteaa lappeenrantalaisen Laatu-Sähkö Oy:n asennuspäällikkö Jarkko Huotinen.

Myös yleistyvien sähköautojen lataaminen tulisi tehdä vikavirtasuojatusta pistorasiasta.

Sähköturvallisuus on parantunut merkittävästi sitten 1900-luvun puolen välin. Silloin sähköonnettomuuksissa kuoli vielä 10–20 ihmistä vuosittain. Nykyään kuolemia sattuu vain yksittäisiä tapauksia vuodessa, selviää Tukesin tilastosta.

Lähteet: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK

Kategoriat - YLE

Halla-aho Imatran perussuomalaisten joukkopaosta: "En pitäisi katastrofaalisena menetyksenä"

Mistä on kyse?
  • Suuri joukko Imatran perussuomalaisia on vaihtanut Sininen tulevaisuus -ryhmään
  • Lähtijöitä on ainakin yhdeksän
  • Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että lähtö oli odotettu

Suuri joukko perussuomalaisia on siirtynyt Sininen tulevaisuus -ryhmään Imatralla.

Julkisuuteen on annettu yhdeksän nimeä, mutta operaatiota johtanut Imatran perussuomalaisten entinen paikallisjohtaja Erkki Saarimäki kertoo, että lähtijöitä on enemmänkin.

Imatran perussuomalaisista lähteneet
  • Petri Mutikainen
  • Erkki Saarimäki (valtuutettu)
  • Airi Aalto (valtuutettu)
  • Arto Uuksulainen
  • Liisa Lajunen
  • Arto Pulkkinen
  • Ari Päivinen
  • Katja Päivinen
  • Marjut Kuvaja (valtuutettu)

Nämä henkilöt muodostavat uuden Sininen tulevaisuus -paikallisyhdistyksen hallituksen.

Lähtijöistä kolme, Erkki Saarimäki, Marjut Kuvaja ja Airi Aalto, istuvat Imatran valtuustossa. Tämä on puolet perussuomalaisten valtuustoryhmästä.

Perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle uutinen ei tule yllätyksenä.

– Saarimäen ja hänen joukkojensa lähtö on ollut pitkään tiedossa. Ei tämä ole mitään uutta.

– En pitäisi tätä katastrofaalisena menetyksenä. Saarimäki on käsittääkseni moniloikkaaja, Halla-aho sanoo.

Halla-aho viittaa Saarimäen historiaan SDP:ssä ennen hänen siirtymistään perussuomalaisiin.

Saarimäkeä on vaadittu eroamaan

Saarimäen toiminta on ollut tapetilla etenkin lokakuussa. Hänen on väitetty avustaneen kannattajakorttien keräämisessä, kun Sininen tulevaisuus -ryhmä vieraili Imatralla reilu viikko sitten.

Puoluetoimistosta on vaadittu Saarimäkeä ja muita sinisiä auttaneita eroamaan perussuomalaisista.

Saarimäen mukaan joukkopaon syynä on rasismi.

– Viime viikkojen jälkeen asia on vahvistunut koko tälle lähteneelle porukalle. Tämä ei ole se sama puolue, johon olen liittynyt aikanaan, yli 10 vuotta sitten, Saarimäki sanoo.

Sininen tulevaisuus toimitti maanantaina puolueen perustamiseen vaaditut 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Tämä näyttää saaneen vauhtia lähtöä hautoneisiin.

Toinen tällä viikolla

Lähtöuutinen on toinen perussuomalaisille lyhyen ajan sisään. Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo ilmoitti vaihtavansa sinisten ryhmään aiemmin tällä viikolla.

Samalla Sinisalo ilmoitti jättävänsä kunnallispolitiikan.

Sinisalo ilmoitti lähdön syyksi sen, että perussuomalaiset on kesäkuun puoluekokouksen jälkeen muuttunut yhden asian liikkeeksi.

– Monet minulle tärkeät ihmiset siirtyivät kokouksen seurauksena toiseen poliittiseen ryhmään, jonka sanoma on lähempänä sitä, johon minä olen sitoutunut ja jonka eteen töitä tehnyt, Sinisalo kertoi.

Kategoriat - YLE

Imatralla suuri joukko perussuomalaisia siirtyi Siniseen tulevaisuuteen

Mistä on kyse?
  • Imatralla joukko perussuomalaisia on siirtynyt Siniseen tulevaisuuteen
  • Lähtijöistä osa ei halua vielä nimiään julkisuuteen
  • Siniset ry. -ryhmän perustaneet ovat kertoneet syyksi lähtöönsä rasismin Perussuomalaisissa.

Imatran Sininen tulevaisuus -ryhmä oli jättänyt yhdistyksen perustamiseen liittyvät paperit jo aiemmin, mutta asia on tuotu julkisuuteen maanantai-iltana.

Siniset ry -nimiseen yhdistykseen ovat siirtyneet Imatran Perussuomalaisista kaikki tuoreen Siniset ry:n hallituksen jäsenet eli uusi puheenjohtaja Petri Mutikainen, Erkki Saarimäki, Airi Aalto, Arto Uuksulainen, Liisa Lajunen, Arto Pulkkinen sekä varajäsenet Ari Päivinen, Katja Päivinen sekä Marjut Kuvaja.

Suuri joukko muitakin imatralaisia perussuomalaisia on Erkki Saarimäen mukaan eronnut Perussuomalaisista, mutta he eivät halua vielä nimiään julkisuuteen. Siirtyjiä tulee olemaan Saarimäen näkemyksen mukaan lisääkin.

– En uskalla sanoa määrää, mutta se on aikamoinen, Saarimäki sanoo.

Imatran Sininen tulevaisuus kerää parhaillaan lisää jäseniä.

Rasismi pakotti lähtemään

Asiasta tiedottanut Erkki Saarimäki kertoo olevansa maahanmuuttovastainen, mutta rasismi ajoi hänet pois Perussuomalaisista. Hän oli miettinyt eroamista puoluekokouksesta lähtien.

– Viime viikkojen jälkeen asia on vahvistunut koko tälle lähteneelle porukalle. Tämä ei ole se sama puolue, johon olen liittynyt aikanaan, yli 10 vuotta sitten, Saarimäki sanoo.

Sininen tulevaisuus -ryhmä jätti maanantaina kannattajakorttinsa oikeusministeriöön puolueen rekisteröimistä varten.

Kategoriat - YLE

VR:n kilpailija palkkaa uusia veturinkuljettajia – kuljettajamäärä tuplaantuu

Tavarakuljetuksia tekevä Fenniarail etsii uusia veturinkuljettajia. Yksityinen rautatieoperaattori yhtiö etsii viittä uutta kuskia junilleen.

– Meidän toimintamme laajenee nyt merkittävästi, kun laajennamme Venäjän tuontipuukuljetuksiin vuodenvaihteessa, sanoo liikennepäällikkö Hannu Lehikoinen Fenniarailista.

Yhtiöllä on nyt töissä neljä veturinkuljettajaa, jotka liikennöivät koko rataverkolla. Fenniarail etsii veturinkuljettajia Kouvolan ja Imatran alueille. Yhtiön toiminta laajenee raja-asemien ja UPM:n tehtaiden välisiin tuontipuukuljetuksiin.

Veturinkuljettajia kiinnostaa yksityinen toimija

Veturinkuljettajat ovat tähän asti työllistyneet VR:lle. Nyt yksityisen toimijan tultua markkinoille vaihtoehtoisia työpaikkoja on tullut myös tälle ammattiryhmälle.

– Me olemme pieni ja ketterä yritys, joka varmasti myös näkyy sinne työntekijän suuntaan, sanoo Hannu Lehikoinen Fenniarailista.

Lehikoisen mukaan veturinkuljettajia ei ole liian vaikea löytää.

– Tähän mennessäkin on kuljettajia löytynyt, ja kiinnostusta on ollut ennen tätä työpaikkailmoitustakin, toteaa liikennepäällikkö Hannu Lehikoinen.

Fenniarailin veturi Kotkan Mussalon satamassa.Jari Tanskanen/Yle Yksityinen Fenniarail toiminut reilun vuoden

Tähän asti yhtiö on ajanut lähinnä pitempiä reittejä. Nyt toiminta laajenee lyhempiin reitteihinkin.

– Tulevat tuontipuukuljetukset painottuvat Vainikkala-Kuusankoski ja Imatra-Lauritsala väleihin.

Fenniarail on ensimmäinen yksityinen toimija Suomen rautatieliikenteessä. Yhtiö on liikennöinyt reilun vuoden ajan.

– Liikenne on käynnistynyt ihan hyvin. Ainahan yrityksen käynnistykseen liittyy omia haasteita, mutta kaikki junat on saatu sopimuksen mukaan perille, sanoo liikennepäällikkö Hannu Lehikoinen.

Kategoriat - YLE

Pikkukunnassa syttyi taksisota – museoauto nappasi osan laillisten taksien kyydeistä

Mistä on kyse?
  • Jukka Heinonen alkoi tarjota maksullisia kyytejä museoautoillaan.
  • Paikalliset taksiyrittäjät eivät pidä Heinosen toimintaa laillisena.
  • Museoajoneuvolla saa lain mukaan kuljettaa ihmisiä maksua vastaan, joten poliisi ei puutu asiaan.

Syyskuun alussa eteläkarjalaisen Parikkala kunnassa alkoi hämmennys, kun kuljetusyrittäjä Jukka Heinonen valjasti vuoden 1981 Mersunsa taksiksi. Taksilupaa hänellä ei ollut ja auton katollakin oli samanlainen keltainen taksitunnus kuin oikeillakin takseilla.

– Sitä taksikylttiä ei katolla enää ole, kun poliisi käski ottaa sen pois. Nyt siellä kyltissä lukee pirssi, sanoo Jukka Heinonen.

Heinosen ajoneuvo on museoajoneuvo. Sellaisella saa lain mukaan saa tehdä tilauskeikkoja, kuten vaikkapa tuoreen avioparin hääajeluita. Nyt pirssejä on Heinosella jo kaksi.

Heinonen mainostaa kyytejään muun muassa paikallisessa sanomalehdessä ja Facebookissa. Lisäksi hän odottelee asiakkaita perjantai- ja lauantai-iltaisin paikallisten ravintoloiden lähellä sekä toisinaan kunnan keskustassakin.

– Kyllä viikonloppuna saa lentää ihan hyvin. Taksani ovat 15–20 prosenttia tavallista taksia pienemmät, kertoo Heinonen.

Parikkalan taksiasemalla on päivällä rauhallistaKari Kosonen/Yle Taksikuskit näreissään

Parikkalalaisten taksiyrittäjien keskuudessa Heinosen toiminta on aiheuttanut mielipahaa. Heidän mukaansa Heinonen rikkoo lakia ja aiheuttaa turhaa epäsopua Parikkalassa.

– Ainakin meidän ammattikunnan edustajat ovat tuohtuneita, sanoo parikkalalainen taksiyrittäjä Mika Huikko.

Huikon mukaan ei ole oikein eikä lainmukaista, että Heinonen päivystää retrotaksillaan ravintoloiden edustalla.

– Heinonen on virittäytynyt keskustaan taksiaseman pihoille ja ravintoloiden pihoille, kertoo Huikko.

Huikon mukaan rikosilmoitusta asiasta ei ole tehty, mutta poliisille on kyllä asiasta kerrottu.

Myös Taksiliiton Parikkalan paikallisyhdistyksen puheenjohtajan taksiyrittäjä Jukka Paakkisen mukaan Heinosen toiminta aiheuttaa kovasti hämmennystä ja kummastusta.

– Periaatteessa museoajoneuvolla voi harrastaa ihmisten kuljetusta maksua vastaan, mutta sen pitäisi toimia pienimuotoisesti ja tilauksesta. Ei niin, että ravintoloiden edessä odotetaan kyytiä, sanoo Paakkinen.

Paakkisen mielestä Heinosen taksi on eräänlainen markkinahäirikkö.

– Varmasti oman osansa lohkaisee yön aikana ravintolakyydeistä. Eniten närää aiheuttaa se, että näin ei saisi tehdä, kertoo Paakkinen.

Parikkalassa on kaikkiaan 21 taksia, jotka hoitavat paljon pienille kunnille tyypillisiä ajoja: koulukuljetuksia, sairaalakuljetuksia, invataksiajoja ja reissuja asiakkaan kotoa kauppaan ja takaisin.

Taksiliiton Parikkalan paikallisyhdistyksen puheenjohtajan Jukka Paakkisen mielestä Heinosen kuljetukset vievät osan heidän asiakkaistaan. Kari Kosonen/Yle Taksiliikenne luvanvaraista

Suomessa taksiliikennettä harjoittava tarvitsee taksiluvan ja taksinkuljettaja tarvitsee ajoluvan. Takseille varatuilla pysäköintipaikoilla ja taksiasemilla saavat olla vain taksit.

Museoajoneuvoille on kuitenkin laissa suotu mahdollisuus käyttää museoajoneuvoja pienimuotoisiin tilausajoihin.

– Tyypillisiä tapauksia ovat hääkuljetukset. Niihin museoajoneuvo sopii oikein hyvin, kertoo kehityspäällikkö Mikko Västilä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Laki on Västilän mukaan tarkoitettu nimenomaan siihen, että museoajoneuvolla voi tehdä vain pienimuotoista henkilökuljetusta tilausta vastaan.

– Silloin kun taksiliikennettä harjoitetaan, niin se on luvanvaraista hommaa. Museoajoneuvo ei ole taksi, sanoo Västilä.

Toki jos museoajoneuvolle hankkii taksiluvan, niin silloin sitä voi käyttää taksina, mutta ilman lupaa se ei ole lainmukaista.

Västilä ei halua ottaa kantaa siihen, onko parikkalalaisen Jukka Heinosen toiminta lainmukaista.

– Sen päättää poliisi, kertoo Västilä.

Jukka Heinonen mainostaa kyytejään muun muassa paikallislehdessä.Kari Kosonen / Yle Poliisi ei kiellä

Komisario Jukka Tylli Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisi ei voi kieltää museoajoneuvolla tehtäviä kyydityksiä. Lain mukaan museoajoneuvolla saa kyydittää ihmisiä ilman taksilupaa.

– Ei sitä silloin voi kieltää, kun laki sen sallii, sanoo komisario Jukka Tylli.

Tyllin mukaan kyytien tekeminen pitää olla vähäistä ja harrastusluonteista. On kuitenkin hyvin vaikea tulkita, mikä on vähäistä ja mikä ei.

Jukka Heinonen pirssissäänKari Kosonen/Yle Parikkalan retrotaksi jatkaa

Parikkalassa museoajoneuvoillaan kyytejä tarjoava Jukka Heinonen jatkaa taksin kaltaisia ajojaan kahdella autollaan. Hänellä on oma kuljetusliike, jolla on kymmenkunta isoa kuljetusautoa. Kaikki retrotakseillaan tekemänsä kuljetukset hän tekee kuljetusliikkeensä nimissä kuittien kanssa.

Matkan hinta määräytyy puhelimessa olevan sovelluksen avulla.

– Pankkikortin lukulaite piti ostaa, kertoo Heinonen.

Jukka Heinosen mukaan taksiyrittäjät käyvät suotta kuumana.

– Eihän tätä voi kieltää. Laillinen juttu. Enhän minä nyt laitonta rupeaisi tekemään. Sehän on ihan selvä juttu, sanoo Jukka Heinonen.

Autoistaan Heinonen maksaa normaalin liikennevakuutuksen.

Matkoja Heinonen kertoo odottelevansa erityisesti lauantaisin, kun ihmiset rientävät ravintoloihin ja sieltä pois. Matkat ovat parhaimmillaan useiden kymmenien kilometrien mittaisia.

Lain mukaan museoajoneuvoksi voidaan hyväksi ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

Jos autonsa haluaa museoajoneuvoksi, se pitää rekisteröinti- tai muutoskatsastaa. Museoautosta ei tarvitse maksaa ajoneuvoveroa. Sille saa museoajoneuvovakuutuksen, jolloin sillä saa ajaa enintään 30 vuorokautena vuodessa.

Kategoriat - YLE

23-vuotiaan huima opintomatka Huippuvuorille – sai asekoulutuksen ja selvisi uppoavasta tutkimusaluksesta

Mistä on kyse?
  • Huippuvuoret sijaitsevat Pohjoisella jäämerellä ja kuuluvat Norjalle.
  • Svalbardin yliopisto on maailman pohjoisin yliopisto.
  • Saarella asuu noin 3 000 jääkarhua ja 2 210 ihmistä.
  • 98 % saaresta on luonnontilassa.
  • Talvisin 35 asteen pakkasia, kesällä lämpötila plussan puolella.
  • Jemina Oksala, lappeenrantalainen yliopisto-opiskelija, kotoisin Kotkasta

Viime vuoden lopussa lappeenrantalainen Jemina Oksala sai kauan odotetun uutisen. Hänet oli valittu opiskelijavaihtoon maailman pohjoisimpaan yliopistoon. Kyseessä oli Huippuvuorilla sijaitseva Svalbardin yliopisto.

– En ollut suunnitellut vaihtoon lähtöä, kunnes näin ohjelman Huippuvuorista. Päätin, että mä muuten lähden tuonne, muistelee Lappeenrannan teknillisessa yliopistossa opiskeleva Oksala.

Yle

Arktisen ympäristön tutkimus kiinnosti Oksalaa, kuten sekin, että hän tulisi olemaan yliopistonsa ensimmäinen Huippuvuorille vaihtoon lähtenyt opiskelija.

Viime tammikuussa alkoi viiden kuukauden pituinen opintomatka saarelle, jossa asuu enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Suomesta matkaan lähti kymmenkunta opiskelijaa. Reissu toisi mukanaan yllätyksiä, vaaratilanteita, pettymyksiä sekä upeita elämyksiä luonnossa, jota ei moni ole nähnyt.

Selviytymiskurssilla opeteltiin ampumaan

Opiskeluun Svalbardissa kuului luentoja, näytteenottoretkiä lumikentille ja näytteiden tutkimista laboratoriossa.

Heti ensimmäisenä päivänä otettiin uusilta tulijoilta luulot pois.

– Meille kerrottiin, kuinka Huippuvuorten luonto voi tappaa sadalla eri tavalla. Kuulimme onnettomuuksista, kuinka ihmisiä on kuollut karhun hyökkäyksessä, lumivyöryissä tai muuten hölmöiltyään, kertoo Oksala.

Erikoisin kurssilla opetettu taito oli puolustautuminen oikealla tuliaseella jääkarhua vastaan.

– Harjoittelimme kiväärin lataamista ja tyhjentämistä sekä polviltaan ja makuulta ammuntaa maalitauluun, kertoo Jemina Oksala.

Jemina Oksala. Karvahattu oli hyvä suoja Huippuvuorten kylmyydessä.Aleksi Ikonen

Opiskelijat oppivat myös valopistoolin käyttöä. Sillä yritetään hätistää jääkarhu tiehensä. Ampumiseen turvaudutaan viime hädässä.

Huippuvuorilla yksin liikkujan tulee kantaa asetta mukanaan jääkarhujen varalta. Suomalaisopiskelijalle aseen kantaminen tuli vapaa-ajallakin tutuksi.

– Aluksi se tuntui jännälle, mutta siihen tottui nopeasti. Saimme aseen yliopistolta lainaan, kertoo Oksala.

Selviytymiskurssi on pakollinen opiskelijalle, joka aikoo liikkua Huippuvuorten luonnossa. Kurssilla käsitellään aseen käytön lisäksi myös pukeutumista, lumivyöryn alle jääneiden etsintää sekä luonnossa selviämistä. Aseen kantamiseen tulee olla puhdas rikosrekisteriote.

– Jotkut ulkomaalaiset opiskelijat eivät olleet ehtineet saada rikosrekisteritodistusta. Onneksi Suomessa sen saa nopeasti, kertoo Jemina Oksala.

Minusta tuli ryhmän jääkarhuvahti. Jemina Oksala Jääkarhuvahdiksi aseen kanssa

Isommalla ryhmällä Huippuvuorilla liikuttaessa tuli mukana olla asetta luvallisesti kantava henkilö. Eräällä retkellä vastuun sai 23-vuotias Jemina Oksala, kun moottorikelkkaretkellä jouduttiin pysähtymään.

– Pari kelkkaa lähti hakemaan jälkeen jääneitä, ja minusta tuli ryhmän jääkarhuvahti, koska olin jo kokenein. Jännitti, että jos nyt tulee jääkarhu niin minä vastaan heistä kaikista, naurahtaa Jemina Oksala.

Aseen käytöltä kuitenkin vältyttiin. Vuosittain Huippuvuorilla joudutaan ampumaan muutamia jääkarhuja. Syynä tähän on usein ihmisten oma tarkkaavaisuuden puute ja hölmöily.

– Jotkut ovat menneet liian lähelle jääkarhuja varoituksista huolimatta, kertoo opiskelija.

Jemina Oksala jääkarhuvahtina vyöllään valopistooli. Kivääri on ulottuvilla moottorikelkassa.Jemina Oksala Tutkimusalus alkoi upota

Ympäristötekniikan opiskelijalle parasta antia olivat retket arktiseen luontoon. Kerran tutkimusnäytteitä lähdettiin hakemaan kymmenmetrisellä tutkimusveneellä. Paluumatkalla veneeseen pääsi vettä, joka sammutti molemmat moottorit. Vuoto huomattiin, kun nilkat alkoivat kastua. Pakkasta oli parikymmentä astetta.

Monet eivät tunteneet enää jalkojaan tai sormiaan. Jemina Oksala

– Se oli vakava paikka. Oli pimeää, jalat olivat märkänä, eivätkä kaikkien vaatteet pitäneet vettä. Parilla opiskelijalla oli paha hypotermia, muistelee Oksala.

Rannikkovartiosto tuli paikalle parin tunnin kuluttua avunpyynnöstä. Oksalan reppu mukanaan kannettava tietokone, kamera ja muuta tavaraa huuhtoutui aaltojen mukana mereen. Pelastajia odotellessa pumpattiin vettä pois veneestä käsipelillä.

– Monet eivät tunteneet enää jalkojaan tai sormiaan. Huonommassa kunnossa olleet olivat pelastusveneen sisällä. Me paremmin voivat jouduimme ulos, kertoo Oksala.

Kotimatkalla pärskyvä vesi kuorrutti pelastusaluksessa istuvan Oksalan vaatteet jääkerrokseen. Vakavasta tilanteesta huolimatta kaikki selvisivät, vaikka ainekset olivat paljon pahempaan. Vesi pilasi myös osan tutkimusnäytteistä. Vakuutuksesta opiskelijat saivat korvattua menetetyt tavarat ja vaatteet.

Traumoja tapahtuma ei jättänyt, mutta lisäsi varovaisuutta.

– Olen ollut merellä sen jälkeenkin. Enää en lähtisi veneellä, johon kaikki eivät mahdu sisätiloihin, toteaa Oksala.

Jemina Oksala pelastusaluksessa vaatteet jään kuorruttamana.Anne Karine Halse Kaamos vaihtui uniongelmiin

Tammikuussa opiskeltiin keskellä kaamosta, ja koko kylä oli ainaisessa varjossa vuoren kupeessa. Huippuvuorilla valo vaihtuu kaamoksesta yöttömään yöhön vain parissa kuukaudessa. Tämä tuotti tottumattomalle ongelmia nukkumisen kanssa. Yllättäen siitä tulikin Oksalalle ikävin asia, mitä reissulla tapahtui.

– Se oli pahinta. En nukkunut muutamaan viikkoon melkein ollenkaan, kun valon muutos oli niin nopea, muistelee Oksala.

Paikalliset asukkaat ovat ratkaisseet tämän pimentämällä ikkunat foliolla. Oksala otti tästä mallia, mutta se auttoi vain vähän.

– Verhoista ja foliosta huolimatta aurinko paistoi aina jostain läpi keskellä yötäkin, kertoo opiskelija.

Tieteellistä tutkimusta

Ympäristötekniikan opiskelijalle matkan parasta antia olivat retket saaren upeaan luontoon sekä tutkimusmatkat. Ilmasta ja lumesta otettavista näytteistä tutkittiin kaukaa kulkeutuneita hiiliyhdisteitä. Tulokset olivat yllätys.

– Löysimme lähes kaikista äytteistä etsimiämme yhdisteitä. Ilma ei ollut erityisen puhdasta siellä, kertoo Oksala.

Eristyneestä sijainnista huolimatta ilmansaasteet kerääntyvät ilmavirtojen mukana pohjoisille alueille.

Huippuvuoret on hyvä tutkimuspaikka vähäisen ihmisasutuksen vuoksi. Siellä voidaan tutkia kaukokulkeumien pitoisuuksia, koska paikallinen saastekuormitus on vähäistä. Suomessa se ei onnistuisi, koska täällä on liikaa esimerkiksi liikennettä ja voimalaitoksia.

Oksalan kursseilla tutkittiin myös viime aikoina paljon puhuttua hiilien vaikutusta napajäätiköiden sulamiseen.

– Hiilipöly muuttaa jäätikön tummemmaksi, jolloin heijastavuus pienenee ja lämpöä varastoituu pintaan nopeuttaen jäätikön sulamista, kertoo ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Opiskelija näki omin silmin vaikutukset pohjoiseen luontoon.

– Näimme, kun eräässä paikassa hiilipöly oli sulattanut parikymmentä metriä syvän vajoaman. Se oli hurjan näköinen, kertoo Oksala.

Hiilipöly sulattaa napajäätikköä

– Hiilipöly on kasvava ongelma. Sitä mukaa kun yleinen ilmaston lämpeneminen pienentää pohjoista napajäätikköä, lisää hiilipöly sulamista merkittävästi, toteaa ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen.

Esimerkiksi Venäjän kaasukentät ovat maailman pahin hiiliyhdisteitä ilmaan tupruttava lähde. Samoin kehitysmaat ovat ongelma.

Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana seuraavien kahden vuoden aikana mahdollisuus vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ajamalla mustan hiilen käytön vähentämistä.

Yliopiston professorin mukaan ainut keino on saada ilmaan joutuvien hiilihiukkasten määrä vähenemään.

– Energian tuottamiseen käytettävistä polttamisprosesseista tulisi päästä eroon, toteaa Linnanen.

Jemina Oksala huomasi itse ilmaston lämpenemisen vaikutukset matkallaan.

– Monien perinteisten moottorikelkkareittien alta oli jää sulanut kokonaan. Piti mennä vaikeammista ja vaarallisemmista paikoista, muistelee Oksala.

Tutkimusretki käynnissä lumikentällä.Jemina Oksala Opettavainen matka

Jemina Oksalalle vaihto-opiskelumatka Euroopan pohjoisimmalle laidalle oli upea kokemus.

– Vapaa-ajalla seikkailimme jääluolissa ja katselimme revontulia. Sain kursseilla paljon esiintymisvarmuutta, opin puhumaan paremmin englantia ja luottamaan siihen taitoon, kertoo Oksala.

Oksalan jälkeen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on Huippuvuorille lähtenyt jo toinenkin opiskelija. Itsevarma opiskelija rohkaisee muita samaan.

Koko matkakertomus löytyy Oksalan blogista. Lopussa vielä hänen vinkit pohjoiseen matkaavalle.

Jemina Oksala. Kuvan villapaidan hän sai korvauksena tavaroista, jotka aalto vei uppoavasta veneestä mereen.Tommi Parkkinen / Yle Jemina Oksalan vinkit Huippuvuorille
  • Hanki hyvä vakuutus, joka kattaa vuoristosta pelastamisen.
  • Karvalakki on hyvä sekä hihoihin kiinnitettävät rukkaset (ettei tuuli vie).
  • Varaudu, että on aina kylmempää kuin miltä vaikuttaa.
  • Kuuntele paikallisia, he tietävät.
  • Kunnioita luontoa ja eläimiä.
  • Oikea asenne: tiedosta, ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan.

Kategoriat - YLE

Matkailuväki tuuppaa tärkeät uutiset itärajan yli – "Venäläisessä sosiaalisessa mediassa tieto leviää laajasti"

Lappeenrannassa on luotu tehokas tiedotuskoneisto, jolla välitetään Saimaan aluetta koskevia matkailu-uutisia rajan yli Venäjälle. Useimmiten tiedotteissa kerrotaan turisteille suunnatuista tapahtumista, mutta venäjänkielinen viesti muotoillaan aina myös merkittävien alennusmyyntien tai muiden kaupallisten tapahtumien kynnyksellä.

– Meiltä lähtee joka toinen viikko venäjänkielinen tiedote 200 toimittajalle Pietarin seudulla. Lisäksi kutsumme venäläistä mediaa tiedotustilaisuuteemme Pietarissa noin viisi kertaa vuodessa, kertoo Lappeenrannan kaupungin matkailupäällikkö Mirka Rahman.

Juuri nyt matkailutoimen suuria ponnistuksia on houkutella venäläiset matkailijat käyttämään Lappeenrannan uudelleen avautunutta lentokenttää.

– Kun tieto uudesta lentoreitistä keskiviikkona tuli, laitoimme uutisen nopeasti jakoon vkontaktessa. Toimittajaverkostoa lähestyimme tiedotteella, Rahman kertoo.

– Vkontaktessa tieto leviää laajasti, se on toimiva markkinointikanava Venäjällä, hän jatkaa.

Vkontakte on sosiaalisen median verkkosivusto, joka on käytössä venäjänkielisissä maissa. Se on venäjänkielinen vastine facebookille.

Elintärkeä venäläinen asiakaskunta

Lappeenrannassa kaupungin keskellä sijaitseva lentoasema oli jo venäläisten ahkerassa käytössä, kunnes säännöllinen reittiliikenne katkesi syksyllä 2015. Ruplan kurssin heikkeneminen näkyi tuolloin liian monina tyhjinä istuimina Lappeenrannasta operoineen Ryanairin koneissa. Yhtiö siirtyi kannattavammille reiteille.

Lappeenrannan lentokenttä

Säännöllinen reittiliikenne Lappeenrannan lentokentältä loppui lokakuussa 2015. Irlantilainen Ryanair lopetti tuolloin reittilentonsa Lappeenrannan ja Italian Bergamon välillä.

Yli kahden vuoden tauon jälkeen Ryanair ryhtyy uudelleen käyttämään Lappeenrannan kenttää toukokuussa 2018.

Nyt Ryanair kertoo aloittavansa viikottaisen yhteyden Lappeenrannan ja Kreikan Ateenan välillä.

Yhtiön odotetaan tiedottavan ainakin yhdestä muusta Lappeenrannasta lähtevästä lennosta lähiviikkoina.

Iso osa Lappeenrannasta lähtevien lentojen matkustajista on ollut venäläisiä.

Lappeenranta sijaitsee vajaan 200 kilometrin etäisyydellä Pietarista.

Tällä viikolla halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti palaavansa Lappeenrantaan ja avaavansa toukokuussa viikoittaisen lentoyhteyden Lappeenrannan ja Ateenan välille. Ryanairin ilmoitus merkitsee piristysruisketta koko Saimaan matkailulle mutta on selvää, että ilman venäläistä asiakaskuntaa reitti ei pitkään pysy hengissä.

– Aiemmin kun Ryanair lensi Lappeenrannasta, enemmän kuin puolet matkustajista oli venäläisiä, matkailupäällikkö Mirka Rahman kertoo.

Irlantilainen lentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut aloittavansa lennot Lappeenrannan kentältä toukokuussa 2018.Yle

Tiedotustyössä Pietarin suuntaan on tälläkin kertaa tavoitteet korkealla. Yhteistyökuvio on rakennettu alueen kaupunkien, matkailuorganisaatioiden ja Lappeenrannan lentokenttäyhtiön kesken.

– Aktivoidumme vkontaktessa yhteistyössä Ryanairin kanssa. Marraskuussa lähdemme Pietariin pitämään mediatilaisuutta kertoaksemme nimenomaan tästä Kreikan-lennosta, Mirka Rahman sanoo.

Rahmanin mukaan Ryanair tukee kampanjointia Venäjän sosiaalisessa mediassa tarjoamalla lentolippuja arvontojen palkinnoiksi.

Bussiyhteys Pietarista Lappeenrannan lentokentälle

Venäläisten matkustajien paluuta Lappeenrannan lentoaseman käyttäjiksi on pohjustettu huolellisesti. Lappeenrannan lentoasemayhtiö on selvittänyt eri analyysimenetelmien avulla, mitkä lentokohteet ovat niitä, joista venäläisturisti kiinnostuisi. Lisäksi on kartoitettu niitä kohteita, jonne lentoyhteydet suoraan Pietarista ovat heikoimmat.

– Aurinko ja ranta on venäläisiä houkutteleva lomailun muoto. Välimeren kohteista heitä kiinnostavat Espanja ja Italia sekä juuri Kreikka. Turkin suosio on hieman heikentynyt, Kyproksen sen sijaan kasvanut, kertoo Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.

Lappeenrannan kaupungin matkailupäällikkö Mirka Rahman korostaa, että lentokentän markkinoinnissa halutaan erityisesti painottaa lyhyttä välimatkaa Pietarin ja Lappeenrannan välillä.

– Pietarissa on matkanjärjestäjiä, jotka tarjoavat suoraa bussiyhteyttä Lappeenrannan lentokentälle ja paluulennolta kotiin, Rahman sanoo.

Todisteena nopeasta välimatkasta Rahman kutsuu Lappeenrannan lentokenttää leikkimielisesti Pietarin Pulkovon-lentoaseman länsiterminaaliksi, lempinimellä Pulkovo West. Matkaa Pietarista Lappeenrantaan kertyy maantietä pitkin vajaat 200 kilometriä.

Kategoriat - YLE

Kaukolämmön hintaan tulossa posketon korotus pienessä kunnassa – asiakkaat nousevat vastarintaan

Kaukolämpölaskun muodostuminen

Perusmaksu muodostaa yhden osan kaukolämpölaskusta. Asiakkaan maksama summa määräytyy kiinteistön lämmittämiseen tarvittavan tehon mukaisesti. Perusmaksulla katetaan esimerkiksi lämpölaitosten rakentamiskuluja tai verkostoon tehtäviä korjauksia ja laajennuksia. Korjaustarpeiden kasvaessa voidaan perusmaksuakin korottaa.

Perusmaksun lisäksi kaukolämpöasiakas maksaa käyttämästään lämpöenergiasta energiamaksua. Sen suuruuteen vaikuttaa kaukolämmön tuotantoon käytettävä polttoaine. Lisäksi energiamaksuun vaikuttavat päästökauppa ja energiaverotus.

Kaukolämmön hintaan lisätään vielä arvonlisävero.

Lähde: Energiateollisuus ry

Taipalsaarelaisen Jukka Hirven äänestä kuuluu tuohtumus. Aiheena on kaukolämmön hintaan suunnitteilla oleva korotus.

Kunnan omistama Taipalsaaren Lämpö -yhtiö suunnittelee, että ensi vuodesta alkaen omakotitalon kaukolämmön perusmaksu olisi keskimäärin 1450 euroa vuodessa. Hinnassa on mukana arvonlisävero.

Nyt arvonlisäverollinen hinta on noin 550 euroa vuodessa.

– Korotus tuntuu suhteettoman korkealta. Kertalaakista nousee 900 euroa, kaukolämmöllä taloaan lämmittävä Hirvi sanoo.

Yhtiö perustelee hinnankorotustarpeita kaukolämpöverkostoon ja lämpökattiloihin kahtena vuotena tehdyillä investoinneilla. Lisäksi edessä on investointeja runkoverkostoon.

Yhtiön toimitusjohtajan Hannu Pitkäsen mukaan nykyiset tuotot eivät riitä menoihin.

Kunta pani rahahanat kiinni

Taipalsaaren Lämpö Oy perustettiin vuonna 2015. Sitä ennen lämmöntuotanto oli suoraan kunnan hyppysissä. Pitkäsen mukaan kunta paikkasi lämmöntuotannosta tulleiden tuottojen ja kustannusten välistä aukkoa.

Yhtiöittämisen jälkeen kunta ei ole enää vajetta paikannut vaan yhtiö on ottanut lainaa. Sitä pitää hoitaa pois.

Pitkäsen mukaan yhtiön taseessa ei ole pääomaa. Ilman perusmaksujen korotusta yhtiö olisi Pitkäsen sanoin vuoden kuluttua konkurssissa.

– Sitten veronmaksajien pitäisi pumpata yhtiöön rahaa, Pitkänen sanoo.

Kaukolämmön piiriin kuuluu Taipalsaarella noin 200 asiakasta kunta mukaan lukien. Kaikki kuntalaiset eivät kaukolämpöä siis käytä.

Kaukolämmön perusmaksun korotus lisäisi kunnan menoja 42 000 eurolla vuodessa.

Mikä on kunnan vastuu?

Yhtiö kysyi perusmaksujen korotukseen kunnan mielipidettä. Tiistaina kokoontunut kunnanhallitus ei ottanut suoraan hintaan kantaa vaan edellyttää, että yhtiö nostaa perusmaksun investointeja ja ylläpitoa vastaavalle tasolle.

Jukka Hirven mielestä kunnan omistajaohjaus on pielessä.

– Tuntuu pelottavalta, että kunta muodostaa liikelaitoksen ja pesee sen jälkeen kätensä korotuksista. Ei tämä voi mennä näin, Hirvi sanoo.

Hirvi kertoo keskustelleensa asiasta muiden kaukolämpöasiakkaiden kanssa. Tyytymättömyyttä on kuulemma ilmassa.

Hirvi on myös kertonut huolensa sähköpostitse Taipalsaaren Lämpö -yhtiön toimitusjohtajalle sekä kunnan päättäjille.

– Tässä vaiheessa ei voi tehdä muuta ennen kuin yhtiöllä on virallinen päätös olemassa, Hirvi toteaa.

Mikäli hintaa ei koroteta maltillisemmin, on Hirvi valmis viemään asian pidemmälle yhdessä muiden kaukolämpöasiakkaiden kanssa.

– Katsotaan, mikä se taho on, johon päätöksestä voi valittaa, Hirvi sanoo.

Laki ei rajoita

Kuluttajaviranomainen pitää Taipalsaaren kaukolämmön perusmaksun suunniteltua hinnankorotusta ongelmallisena sen suuruuden takia.

Kaukolämmön hinnankorotusten suurutta ei ole rajoitettu lailla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola kuitenkin sanoo, että kuluttajaoikeusperiaatteiden nojalla hintoihin ei saa tehdä olennaisia kertakorotuksia.

– Jos hintaa tarvitsee muuttaa niin se tehtäisiin vähitellen, Kaakkola sanoo.

Mikä sitten on olennainen kertakorotus? Siihen Kaakkolalla ei ole suoraa vastausta.

– Pitää arvioida, että mitä muutos tarkoittaa kuluttajan laskussa ja mikä on korotuksen prosenttimäärä, Kaakkola kertoo.

Kategoriat - YLE

Venäjällä etsintäkuulutettu kallis katumaasturi jäi kiinni itärajalla

Imatran raja-tarkastusasemalla jäi kiinni keskiviikkona varastetuksi ilmoitettu kallis Mercedes Benz -katumaasturi. Auto otettiin rajalla tarkempaan tutkintaan, jolloin paljastui että auton identiteettiä on muutettu muun muassa ajoneuvoa yksilöivää VIN- numeroa muuttamalla.

Katumaasturi on etsintäkuulutettu Venäjällä. Etsintäkuulutuksen mukaan auto on varastettu Venäjällä jo vuonna 2014.

Auton Suomeen tuonutta venäläistä noin nelikymppistä miestä epäillään törkeästä kätkemisrikoksesta, josta voidaan tuomita enintään neljän vuoden vankeuteen.

Mies kertoi kuulustelussa, että hän oli ostanut auton vuosi sitten kesällä venäläisen automyyntisivuston kautta. Mies on myös kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Rajavartiosto takavarikoi auton tarkempia tutkimuksia varten, mutta ajoneuvon kuljettajan annettiin palata kotiin ilman ajoneuvoaan. Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostutkinta ja ajoneuvotutkijat jatkavat asian selvittämistä.

Kategoriat - YLE

Venäläiset ostosmatkailijat alkavat taas vyöryä Suomeen – uusi hittikohde on Pohjois-Karjala

Mistä on kyse?
  • Venäläisten matkailijoiden määrä ja rahankäyttö Suomessa on kääntymässä nousuun.
  • Halukkuus suositella Suomea matkakohteena vaihtelee eri puolilla Suomea.
  • Venäläisten matkailua Suomeen tutkitaan vuosittain raja-asemilla

Alle puolet Kaakkois-Suomessa matkailevista venäläisistä on valmis suosittelemaan Suomea matkailumaana.

Etelä-Karjalassa matkailevista 47 prosenttia on ehdottomasti valmis suosittelemaan Suomea, Kymenlaakson luku on 40 prosenttia.

Sen sijaan Pohjois-Karjalassa peräti 75 prosenttia ja pääkaupunkiseudullakin yli puolet venäläismatkailijoista suosittelee Suomea loma- tai matkakohteeksi.

Tiedot ilmenevät Tutkimus- ja Analysointikeskus Oy:n tekemästä selvityksestä Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla.

– Pohjois-Karjala ei ehkä ole sen vetovoimaisempi kuin esimerkiksi Kaakkois-Suomikaan. Ilmiötä saattaa selittää se, että Pohjois-Karjalaan tullaan pääasiassa Petroskoista ja Karjalan tasavallasta. Siellä tulotaso, ostovoima ja elinolosuhteet muutenkin ovat vaatimattomampia kuin esimerkiksi Pietarin suunnalla, josta tullaan Kaakkois-Suomeen, selittää kyselyn tulosta toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tutkimus- ja Analysointikeskus Oy:stä.

Nurkan mukaan Kaakkois-Suomessa oltiin 15 vuotta sitten samanlaisessa tilanteessa kuin Pohjois-Karjalassa nyt.

– Venäläiset kokevat Pohjois-Karjalan hohdokkaaksi ja hienoksi.

Nurkan edustama markkinatutkimusyritys on perustettu Lappeenrannassa vuonna 1991. Se on tehnyt matkustamiseen liittyvää tutkimusta rajoilla vuodesta 1997 lähtien. Yritys haastattelee vuosittain suomalaisilla raja-asemilla noin 20 000 matkailijaa, myös muita kuin venäläisiä.

Kaakossa kannattaa herätä

Vaikka venäläiset Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa epäröivätkin Suomen suosittelemista matkailukohteeksi, riittää heitä matkailijoina vielä runsain mitoin.

Vuonna 2015 alkaneen notkahduksen jälkeen venäläisten matkailu ja rahankäyttö Kaakkois-Suomessa on kääntynyt jälleen kasvuun. Tänä vuonna venäläisten arvioidaan tekevän Kaakkois-Suomeen yli 2,6 miljoonaa matkaa, mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Matkustushalukkuuteen vaikuttaa se, paljonko ruplalla saa euroja.

Rahaa venäläismatkailijat ovat kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä käyttäneet keskimäärin 235 euroa per henkilö. Summa on runsaat 60 euroa enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna ja lähes yhtä paljon kuin vuonna 2014. Rahaa venäläiset käyttävät eniten elintarvikkeisiin, astioihin ja muihin taloustavaroihin, makeisiin sekä aikuisten vaatteisiin.

Venäläisten matkailijoiden suositteluhalukkuudesta halutaan olla selvillä jatkossakin. Asiaa selvitettiin viime vuonna vasta toisen kerran, hieman eri muodossa kuin vuonna 2015.

Pasi Nurkan mielestä suositteluhalukkuutta mitanneisiin ensimmäisiin tietoihin kannattaa Kaakkois-Suomessa havahtua.

– Suomessa on kilpailua matkailijoista. Kyllä pietarilaiset pääsevät muuallekin matkailemaan. Eivät he automaattisesti Kaakkois-Suomeen tule.

Kategoriat - YLE

Kaakon Viestintä aloittaa yt:t – Tavoitteena 2 miljoonan euron säästöt vuositasolla

Länsi-Savo-konserniin kuuluva Kaakon Viestintä käynnistää yt-neuvottelut. Kaakon Viestintä aloittaa mittavan tehostamisohjelman, jossa tavoitellaan kahden miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Se voi tarkoittaa myös henkilövähennyksiä. Neuvottelut alkavat tiistaina 17.10.

– Käymme henkilöstön kanssa varmasti hyvin intensiivisesti läpi toiminnoittain ja paikkakunnittain keinoja, joilla voisimme saada säästöjä kaikesta meidän toiminnasta, toimitusjohtaja Jarmo Koskinen sanoo.

Kaakon Viestinnän suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut ja jakelukulut. Koskinen uskoo, että kahden miljoonan euron säästö on saavutettavissa jopa niin, että toimintaa samalla kehitetään.

– Kaikki kulumme ovat yhteensä kymmeniä miljoonia euroja. On mahdollista, että säästö koostuu myös pienemmistä eristä (kuin henkilöstö- ja jakelukuluista) yhdistelemällä.

Syynä tehostamisohjelmaan on kuluttajakäyttäytymisen muutos. Yhtiön mukaan digitaalisten palvelujen asiakasmäärät kasvavat. Yleisestä talouskasvusta huolimatta yritykset eivät ole panostaneet mainontaan enempää kuin aiemminkaan.

– Meidän pitää pystyä tarjoamaan palveluita niin hyvin, että kuluttajat haluavat myös maksaa niistä. Mainostajille taas on erityisen tärkeää, miten me tavoitamme kuluttajat, Koskinen sanoo.

Länsi-Savo-konserniin kuuluva Kaakon Viestintä Oy julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyviä Etelä-Saimaata ja Varttia, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia, Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea, Keskiviikko-lehteä sekä matkailuaiheista Savot-lehteä. Lisäksi yhtiöllä on digitaalista liiketoimintaa.

Yhtiön liikevaihto on noin 51,3 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 350 henkilöä. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli.

Kategoriat - YLE

Kukaan ei valvo, kuka kokeen oikeasti tekee – ammattikorkeakoululujen esivalintakokeessa on vilppimahdollisuus

Ammattikorkeakoulujen liikunta- ja kauneusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla on ollut vuoden ajan käytössä esivalintakoe. Koe tehdään kotona omalla tietokoneella tai missä kukin sen haluaa tehdä. Tässä piilee huijauksen mahdollisuus:

Kukaan ei valvo, kuka kokeen oikeasti tekee.

Ongelma ei ole opiskelijat, vaan järjestelmä. koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola

Esivalintakoe on laaja ja siinä on useita aihealueita. Opiskelijapiireissä liikkuvien puheiden mukaan on mahdollista, että kaveriporukassa valitaan, kuka perehtyy mihinkin aihealueeseen ja koe tehdään yhdessä.

Suomen opiskelijakuntien liitossa SAMOKissa ollaan tietoisia esivalintakokeen porsaanreiästä.

– Ongelma ei ole opiskelijat, vaan järjestelmä, toteaa SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola.

Apulaisoikeusasiamies tarkasteli koetta keväällä

Hakijamäärät ovat suuria sosiaali- ja terveysalalla sekä liikunta- ja kauneusalalla. Tämä on yksi peruste esivalintakokeen käytölle. Suuri osa hakijoista karsiutuu kotona tehdyn kokeen perusteella. Pieni osa pääsee jatkamaan varsinaiseen valvottuun pääsykokeeseen.

Kokeen sanotaan myös asettavan hakijat samalle viivalle, aiemmasta opiskelumenestyksestä huolimatta.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tarkasteli kanteluiden perusteella esivalintakoekäytäntöä viime keväänä. Pajuoja piti tilannetta sikäli ongelmallisena, että vilppiä käyttäen hakijalla olisi ollut mahdollista edetä esivalinnasta varsinaiseen valintakokeeseen.

Yksittäisiä vilppitapauksia ei selvityksissä ilmennyt.

Huolen kokeen luotettavuudesta on esittänyt myös muun muassa Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Opiskelija vakuuttaa tekevänsä kokeen yksin

Syksyn esivalintakoepäivä oli torstai 12.10. Kokeen neljä eri osiota olivat ennakkomateriaaliin pohjautuva osio, suomen ja englannin kielen osiot sekä matematiikan osio.

Metropolia ammattikorkeakoulun esivalintakoeohjeessa kerrotaan kokeen suorittamisesta. Ohjeessa ei kielletä ryhmätyöskentelyä, onko se siis sallittua?

– Ei ole. Kokeen alkaessa hakija laittaa rastin ruutuun ja vakuuttaa tekevänsä kokeen yksin, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulusta johtava opinto-ohjaaja Maiju Ketko.

Taidealoilla on pitkään tehty ennakkotehtäviä, eikä kukaan voi varmistua niiden tekijästä. rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola

Vilpin mahdollisuus puhutti hakijoita vuonna 2016 huomattavasti enemmän mitä nyt. Tampereen ammattikorkeakoulusta kerrotaan, että tänä syksynä yksikään hakija ei ole kysynyt asiasta.

– Esivalintakoe otettiin käyttöön keväällä 2016, silloin tuli kysymyksiä liittyen siihen, että kaverit tekevät kokeen yhdessä, sanoo Ketko.

Esivalintakoe mittaa opiskeluvalmiuksia

Soittokierroksen perusteella ammattikorkeakouluissa ei pidetä esivalintakokeen vilppimahdollisuutta suurena huolen aiheena. Rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola toteaa, ettei vilppitapauksia ole tullut esiin. Hän luottaa keväällä tehtyyn apulaisoikeusasiamiehen selvitykseen.

Varmola nostaa esiin saman seikan, mitä moni muukin tällaisen esivalintakokeen puolustaja:

– Esimerkiksi taidealoilla on pitkään tehty ennakkotehtäviä, eikä kukaan voi varmistua niiden tekijästä.

Mahdollisen vilpin vaikutuksia pidetään ammattikorkeakouluissa pienenä sillä perusteella, ettei esivalintakoe vielä ratkaise lopullista opiskelupaikkaa. Tosin se voi evätä sen.

– Esivalintakoe mittaa hakijan motivaatiota ja opiskeluvalmiuksia, siitä pääsee aika helposti läpi. Varsinaisessa valintakokeessa arvioidaan saman tyyppisiä asioita, kuvailee Tampereelta Maiju Ketko.

Kärsijöinä yksittäiset hakijat

Suomen opiskelijakuntien liitossa uskotaan, että vilpistä kärsivät juuri ne yksittäiset nuoret, jotka eivät pääse näyttämään taitojaan valintakokeeseen.

– En usko, että ongelma on niin laaja, että se vaikuttaisi opiskelijapooliin, sanoo SAMOKin koulutuspoliittinen asiantunjia Anniina Sippola.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksen on käyttää tulevaisuudessa enemmän digitaalisia ratkaisuja.

Kategoriat - YLE

Sivut