YLE: Pääuutiset

Raqqa julistettiin vapautetuksi Isisistä – katso, miltä vilkas syyrialainen kaupunki näyttää nyt

Yhdysvaltain tukemat Syyrian demokraattisten joukot (SDF) julistivat juhlallisesti Raqqan kaupungin vapautetuksi perjantaina. Varsinaiset taistelut päättyivät jo jokin päivä aiemmin. SDF koostuu enimmäkseen Syyrian kurdien joukoista, mutta siinä on myös arabeja ja kristittyjä sotilaita.

Raqqa oli ääri-islamilaisen Isis-järjestön pääkaupunki vuodesta 2014 lähtien. Sieltä Isis hallitsi aluettaan, joka laajimmillaan ulottui suuriin osiin Irakia ja Syyriaa. Raqqassa Isis teki laajaa huomiota herättäneitä teloituksia ja muita raakuuksia.

Raqqan takaisinvaltaus kesti tämän vuoden kesäkuusta lokakuuhun.

SDF-joukkojen etenemistä tukivat Yhdysvaltain ja Ranskan ilmapommitukset. Pommeja pudotettiin tuhansia. Taisteluissa kaupunki raunioitui pahoin, kuten oheiselta APTN-yhtiön videolta voi nähdä. Videon lopussa näkyy Raqqan stadionin tienoo, missä viimeiset taistelut käytiin.

Raunioissa paljon miinoituksia

Perjantaisessa tilaisuudessa Raqqa luovutettiin muodollisesti siirtymähallinnolle, Raqqan siviilineuvostolle (RCC), joka on koottu paikallisista viranomaisista ja heimojohtajista. Kaupungin uudet poliisivoimat ovat amerikkalaisten kouluttamia.

Ranskan armeijan tiedottajan Patrik Steigerin mukaan Isis jätti niin paljon miinoja ja muita räjähteitä, että siviilien laajamittainen paluu kaupunkiin ei ole mahdollista vielä moneen viikkoon.

Raqqan asukkaat ovat nyt pakolaisleireillä. Syyrian sotaa tarkkaileva järjestö Syrian Observatory for Human Rights arvioi, että Raqqan taistelussa sai surmansa yli 3 200 ihmistä, joista toista tuhatta oli siviilejä.

SDF-joukkojen tiedottajan Talal Sillon mukaan Raqqan valtauksessa kaatui 655 syyrialaista ja ulkomaista SDF:n taistelijaa.

Kategoriat - YLE

EU:n kilpailuviranomaiset tutkivat autovalmistaja BMW:n toimitilat

Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä valvovat viranomaiset tekivät tällä viikolla ratsian saksalaisen autovalmistaja BMW toimistoon Münchenissa.

Tarkastus johtui tiedotusvälineiden esittämistä väitteistä, joiden mukaan saksalaiset autovalmistajat Volkswagen, Audi, Porche, BMW ja Daimler ovat tehneet kiellettyä yhteistyötä muun muassa dieselteknologian kehittämisessä.

Der Spiegel -lehden mukaan autojättien asiakkaat ja tavarantoimittajat ovat kärsineet salaisista sopimuksista.

EU-komissio kertoo, että tarkastus tehtiin, koska useat saksalaiset autovalmistajat ovat mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailulainsäädäntöä. Se kieltää muun muassa kartellit.

BMW ilmoitti perjantaina, että se auttaa Euroopan komissiota asian selvittämisessä. BMW:n mukaan tarkastus ei tarkoita sitä, että yhtiön toimista olisi aloitettu virallinen tutkinta kilpailulainsäädännön rikkomisesta.

Kyseessä on uusi isku saksalaiselle autoteollisuudelle. Saksalaisten autovalmistajien hankaluudet alkoivat Volkswagenin päästöskandaalista vuonna 2015.

Volkswagen asensi diesel-autoihinsa tietokoneohjelman, joka vääristeli autojen päästöarvoja. Autojen päästöt olivat todellisuudessa kymmeniä kertoja mitattuja suuremmat.

Kategoriat - YLE

Nämä judokat lähtevät nöyristelemättä ensimmäisiin MM-kisoihinsa – "Tavoitteena kulta tietenkin"

Kun kunto on kova, on tavoitekin.

– Se on se MM-kulta, toteaa Mikkelin Judoa edustava 33-vuotias Piia Komppa.

Samaa mieltä on seuratoveri Jani Kokkonen.

– Kulta tietenkin, 32-vuotias mies naurahtaa.

Ensimmäisiin sovelletun judon MM-kisoihin suuntaavalta kaksikolta ei puutu itseluottamusta.

– Olemme hyvin treenanneet. Näytetään, mistä meidät on tehty, Komppa innostuu.

Sovelletun judon ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidetään Saksan Kölnissä 19.–22. lokakuuta. Suomella on kilpailuissa kuuden ottelijan ryhmä.

Judoliiton mukaan sovellettu judo on suunnattu ihmisille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa ja aistien toiminnassa. Käytännössä lajia harrastavat enimmäkseen kehitysvammaiset.

Sovelletun judon ottelija mikkeliläinen Piia Komppa heittää Jani Kokkosen tatamiin.Niklas Gabrielsson / Yle

Kompan ja Kokkosen lisäksi Suomea kisoissa edustavat Henri Kajan Vantaalta, Joona Kaukonen Kirkkonummelta, Matti Heino Raisiosta ja Joona Näkki Orimattilasta. Näkki on ensimmäinen sovelletun judon harrastaja Suomessa, joka on saanut mustan vyön.

Tekniikan oppiminen vie kauemmin

Sovellettu judo on hyvin lähellä niin sanottua tavallista judoa. Vain käsilukot ja kuristusotteet ovat kiellettyjä. Lisäksi tuomarit yrittävät saada lajista pois niskan alueelle kohdistuvat väännöt.

Kokkosen ja Kompan valmentaja mikkeliläinen Kimmo Töttölä sanoo, että suurin ero tulee kilpailijoista itsestään.

– Opettaminen on pikkuisen erilaista, kun oppijat ovat erilaisia. Toiset oppivat enemmän näyttämällä ja toiset enemmän harjoittelemalla. Yleisesti ottaen, tekniikan oppiminen vie sovelletun judon harrastajilta vähän kauemmin aikaa kuin muilta judokoilta. Kun lopputulos on valmis, se on yhtä hienoa ja tehokasta.

Kimmo Töttölä on myös maajoukkueen toinen valmentaja Vilma Saarisen lisäksi.

Pisimmät perinteet Vantaalla

Mikkeliläisiä on Suomen joukkueen judokoista kolmasosa ja valmentajista puolet. Töttölä sanookin, että Mikkelissä on tehty jotain oikein. Mikkeliläiset ottavat säännöllisesti mitaleja SM-kisoissa ja ovat mukana kansainvälisissä kilpailuissa.

Piia Komppa on SM-mitalien lisäksi voittanut muun muassa euroopanmestaruuden. Hän on lisäksi pärjännyt kehitysvammaisten Kesämaailmankisoissa.

Piia Komppa on kokenut kävijä kansainvälisissä kilpailuissa. Komppa on voittanut muun muassa euroopanmestaruuden.Niklas Gabrielsson / Yle

Menestystä sovelletussa judossa ovat keränneet kansallisesti ja kansainvälisesti myös Piia Kompan siskot Kirsi Komppa ja Pirjo Komppa.

Töttölän mukaan sovelletun judon ykköspaikka Suomessa on kuitenkin Vantaalla.

– Samat valmentajat ovat tehneet siellä pitkäjänteisesti työtä.

Reaktioherkkyys erottaa

Lajissa on viisi tasoluokkaa. Lähimpänä niin sanottuja tavallisia judokoita ovat ykköstasolla olevat. Kokkonen ja Komppa kilpailevat Suomessa kakkostasolla.

Ykkös- ja kakkostason urheilijat aloittavat ottelun seisaaltaan. Muut tasoluokat aloittavat polviltaan tai mahaltaan.

Kokkonen ja Komppa harjoittelevat kahdesti viikossa noin tunnin verran. Lisäksi he käyvät muutaman kerran vuodessa erilaisilla harjoitusleireillä. Komppa ja Kokkonen harjoittelevat myös niin sanottujen tavallisten judokoiden kanssa.

Töttölän mukaan ykköstason sovelletut judokat pystyvät kilpailemaan niin sanotun tavallisen judon harrastajien kanssa.

– Vain reaktioherkkyys erottaa heidät.

"Veisi minua kuin litran mittaa"

Töttölällä on musta vyö, Piia Kompalla ruskea vyö ja Jani Kokkosella vihreä vyö. Töttölän mukaan hän ei enää pärjäisi Kokkoselle.

– En ole pitkään aikaan ottanut hänen kanssaan pysty-randoria. Luulen, että Jani veisi minua kuin litran mittaa, Töttölä naurahtaa.

Randori tarkoittaa vapaamuotoista harjoittelua tai harjoitusottelua. Kompan kanssa Töttölä vääntää matto-randoria useammin, koska Töttölä sopii kokonsa puolesta hyvin Kompan vastustajaksi.

Jani Kokkosella on suomenmestaruus. Nyt hän haluaa MM-kullan.Niklas Gabrielsson / Yle

Kokkonen sanoo hänen bravuurinsa olevan jalkaheitto.

– Se lähtee siitä, että horjutetaan kaveria.

Komppa puolestaan pysäyttää vastustajan tehokkaasti.

– Jos kaveri juoksee kohti, otan selästä kiinni ja käytän lonkkaa. Se on siellä.

Kilpakumppanit arvoitus

Vaikka kisat alkavat pian, kilpailijat eivät vielä tiedä painoluokkaansa. Se riippuu siitä, miten paljon ja minkä painoisia kilpailijoita MM-kisoihin tulee.

Piia Komppa voisi kilpailla esimerkiksi alle 57-kiloisten ja Kokkonen 81-kiloisten sarjassa. Töttölän mukaan kisoihin osallistunee kilpailijoita yli 30 maasta. Vaikka maat suurin piirtein tiedetään, kilpakumppanien nimet ovat arvoituksia.

– En tiedä keitä vastaan tulee, Kokkonen nauraa.

Töttölän mukaan lajin mahtimaita ovat esimerkiksi Alankomaat, Saksa, Belgia, Ranska, italia, Britannia, Kiina ja Venäjä. Yllättävän kovan luokan tekijöitä voi tulla vastaan myös Kazakstanista, Azerbaidžanista ja Georgiasta.

Kategoriat - YLE

Toyotalta potkut saaneen Hännisen vaihtoehdot vähissä – "On hyvin todennäköistä, että ura on nyt ajettu"

Toyota-sopimuksen loppuminen ei ollut Juho Hänniselle ensimmäinen kylmä suihku rallin MM-sarjassa. Rennon miehen hermoja on koeteltu aiemmin jo Hyundai-aikoina, jolloin matka tyssäsi vielä yllättävämmin.

Hännisen Toyota-sopimusta ei enää kaudelle 2018 jatkettu. Tiimi tiedotti asiasta Hänniselle pian Saksan MM-rallin jälkeen elokuussa.

- Hyviä puolia pitää aina löytää asioista, ja tässä se oli siinä, että sain tietää asiasta jo elokuussa. Ei tätä kyllä silti positiiviseksi kokemukseksi pysty oikein kääntämään, Hänninen harmittelee Yle Urheilulle.

Toyotalla tilanne muuttui Hänniselle epäsuotuisaksi tallipäällikkö Tommi Mäkisen iskettyä katseensa virolaiseen Ott Tänakiin. Viimeisimmän, Kataloniassa ajetun rallin aikaan taistelu tallipaikasta oli jo ohi.

- Toivoa oli parin kisan ajan. Katalonian ralli ei sitten enää muuttanut mitään. Oli kuitenkin mukava nähdä, että lauantai ja sunnuntai asfaltilla sujuivat hyvin, kärjen vauhdissa.

Hänninen myöntää olevansa valmistautunut myös siihen, että ajohanskat on kilpailujen osalta lyöty lopullisesti naulaan Walesin MM-rallin jälkeen.

- Olin tietoinen tästä jo jonkin aikaa ja asiaan ehti sopeutua. Aika hankala voi olla paikka vielä löytää. On hyvin todennäköistä, että ura on nyt ajettu.

Tulevaisuus mietityttää

Täysin loppuun kaluttu Hännisen tulevaisuus Toyotan kanssa ei kuitenkaan ole. Kisakuljettajan roolia tiimistä ei enää heltiä, mutta jatkoa testikuljettajan pestissä saattaisi olla, kaudeksi 2019 uudistuvan Yaris WRC:n kehitystyössä.

- Täytyy miettiä asiaa inssien kanssa. Siitä roolista ei ole tarkemmin vielä juteltu, mutta jos he haluavat että jatkan, niin totta kai sitä mietitään. Jotain sellaista puhetta oli aiemmin, että testihommia voisi vielä löytyä.

Testaaminen ei ole 36-vuotiaalle Hänniselle mikään vieras asia, sillä juuri hän oli Toyotan työjuhta, kun Yaris WRC:tä alettiin kehitellä keväällä 2016.

- Silloin tilanne oli hieman eri, kun tiesin pääseväni ajamaan autolla myös kilpaa. Testipäivät ovat muutoinkin varsin rajatut. Katsotaan, mikä olisi kuvio ja tarve. Puolitoista vuotta kuitenkin tein saman porukan kanssa töitä.

Hänninen uskoo tietävänsä kohtalostaan enemmän jo lähiaikoina, kun selviää, mikä tiimien kuljettajakokoonpano lopulta on ensi kaudeksi. Maksamaan Hänninen ei ajopaikastaan enää kuitenkaan lähde.

- Ei siellä oikein muita vaihtoehtoja ole kuin M-Sport. Kysymällähän se selviää, onko heillä paikkoja ja onko kiinnostus molemminpuolista. Sellaisessa tilanteessa ei enää olla, että lähtisin maatilaani myymään päästäkseni ajamaan, naurahtaa Hänninen.

Jos kutsu rallipoluille kuitenkin vielä käy, uskoo Hänninen olevansa vuoden takaista kovempi vastus kilpakumppaneilleen.

- Tosi paljon helpompi olisi nyt lähteä kauteen 2018, kun on kokemusta erikoiskokeista ja nuotit ajettu tarkaksi. Mutta ei tässä stressiä oteta, eikä yöunia menetetä sen takia, Hänninen tuumaa leppoisaan tyyliinsä.

Miika Wuorela

Lue lisää:

Hännisen huippukisat eivät hetkauttaneet Mäkistä – ”Puhuttiin Tänakin kanssa jo aikaisin viime vuonna Toyota-sopimuksesta”

Huhuille loppu – virolaistähti Tänak korvaa Juho Hännisen ensi kaudella Toyotan rallitallissa

Kategoriat - YLE

Nurkkaan ajettu Britannian pääministeri sai tukea EU-johtajilta

BRYSSEL Neuvotteluissa Britannian EU-erosta ei voida vielä siirtyä keskustelemaan unionin ja Britannian tulevasta suhteesta eli vapaakaupasta, päättivät EU-johtajat kokouksessaan.

Kyseessä oli brexit-neuvotteluiden ensimmäinen välietappi. Alun perin tässä kohtaa oli tarkoitus todeta, että eron ehdoista on saavutettu riittävä yhteisymmärrys ja neuvotteluissa voidaan siirtyä eteenpäin.

Käytännössä brexit-neuvottelut ovat kuitenkin edenneet hyvin tahmeasti. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier'n mukaan etenkin kysymys Britannian erorahasta on täysin umpikujassa. Nyt jäsenmaiden johtajat totesivat asian huipputasolla.

May: Brexit-laskua laaditaan rivi riviltä

Britannian pääministeri Theresa May esiintyi neuvotteluissa sovittelevana ja määrätietoisena.

– Britannia pitää kiinni rahallisista sitoumuksistaan. Olemme käyneet niitä läpi rivi riviltä ja jatkamme rivil riviltä - kuten brittiläinen veronmaksaja meiltä odottaa, May sanoi Brysselissä.

Arviot erorahan suuruudesta vaihtelevat 20 ja 60 miljardin välillä. EU-lähteiden mukaan brittien käsitys summasta olisi lähellä 20:tä ja Euroopan 60 miljardia.

Britannialle ja sen poliittisissa vaikeuksissa olevalle pääministerille tehtiin kuitenkin myönnytys: EU alkaa valmistella yhteistä kantaa vapaakauppaneuvotteluihin, joiden aloittamisesta voidaan päättää seuraavassa joulukuun huippukokouksessa jos eroneuvottelut ovat edenneet riittävästi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että kokouksessa onnistuttiin rakentamaan luottamuksellinen suhde Britannian kanssa, ja että puheet neuvottelujen umpikujasta ovat liioiteltuja.

Sipilä: sopimuksen romuttuminen ei ole toivottavaa mutta mahdollista

Vähäisetkin myönnytykset ovat tärkeitä Maylle, jonka asema Britannian johdossa on hyvin hatara. Nopeaa eroa ajava konservatiivisiipi vaatii tuloksia.

May kertoo Britannian valmistautuvan myös siihen, että minkäänlaista sopimusta ei synny vaan britit irtoavat Euroopasta ilman sopimuksia yhteistyön jatkosta.

Suomen pääministeri Juha Sipilä pitää tilannetta epätodennäköisenä.

– Se on ei-toivottavin tilanne, mutta tietenkin mahdollinen. Lähtisin siitä, että kaikki tehdään, jotta sopimus syntyy, Sipilä sanoo.

EU-virastot kaupan, ääniä ostetaan ja myydään

Huippukokouksen liepeillä käynnistettiin myös kaupanteko siitä, kuka saa Lontoosta siirrettävät EU-virastot. Pääministeri Juha Sipilä keskusteli asiasta Baltian maiden, Tanskan ja Ruotsin pääministerien kanssa.

– Kyllä siellä äänistä käydään kauppaa. Joku kävi jo perumassakin meille lupaamansa äänen kun oli myynyt sen kahteen kertaan. En osaa sanoa, miten käy.

Siirrettävien virastojen työntekijöille tehdyissä kyselyissä Suomi ei menestynyt. Tämä oli yksi maista, joihin työntekijät eivät halua muuttaa.

Moni maa korostaa, että virastojen siirron pitää sujua mahdollisimman helposti, jotta työhön ei tulisi keskeytyksiä. Sipilä ei usko, että maiden äänestysratkaisuissa työntekijäkyselyt nousisivat keskeisiksi valintaperusteiksi.

Euroopan lääkeviraston ja pankkiviraston uudet sijoituspaikat päätetään kolmen kierroksen äänestyksellä marraskuussa. Helsinki, Kööpenhamina, Tukholma ja 16 muuta kaupunkia ovat hakeneet lääkevirastoa.

Kategoriat - YLE

Kielitaitovaatimuksista ei tingitä Vaasan keskussairaalassa – ongelmana keikkalääkäreiden vaihteleva kielitaito

Potilastyötä tekevien kielitaito on noussut keskusteluun kaksikielisessä Vaasassa, kun kaupungin yt-neuvotteluissa on törmätty kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilaisiin kielitaitovaatimuksiin.

Vaasan keskussairaala edellyttää potilastyössä kaikilta hyvää suomen- ja ruotsinkielen suullista taitoa ja pitää vaatimuksista tiukasti kiinni. Poikkeuslupia on jouduttu myöntämään jonkin verran lääkäreille hakijapulan vuoksi, mutta kielitaitovaatimukset täyttäviä hoitajia on ainakin toistaiseksi riittänyt vakituisiin toimiin.

Sijaisia palkattaessa on joustettu.

– Jos ei ole ollut päteviä hakijoita määräaikaisiksi, silloin on jouduttu palkkaamaan niitäkin, joilta puuttuu riittävä kielitaito, toteaa Vaasan keskussairaalan HR-päällikkö Ann-Charlott Gröndahl.

Siinäkään tilanteessa kielitaitovaatimusta ei kuitenkaan unohdeta. Määräaikaisten kanssa sovitaan aina kirjallisesti, että sairaalan edellyttämä kielitaito ja todistus siitä on hankittava kahden vuoden kuluessa. Muuten työntekijää ei voida vakinaistaa.

– Vaasan keskussairaala on loistava paikka kehittää kouluruotsia tai -suomea ja hankkia tarvittava pätevyys. Olen puhunut usein turvallisesta oppimisympäristöstä. Täällä kielitaitoa voi harjoitella turvallisesti työkavereitten kanssa, sanoo johtajaylihoitaja Marina Kinnunen.

Jatkuvassa kielikylvyssä

Vaasan keskussairaalassa on käytössä neljä kielitaitoluokkaa. Hoitajilta edellytetään ruotsin- ja suomenkielen hyvää suullista ja tyydyttävää kirjallista taitoa. Lääkäreiltä edellytetään myös hyvää kirjallista taitoa suomen- ja ruotsinkielessä.

Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon tai esittämällä kielitodistuksen. Kielitaidosta todistukseksi riittää myös esimerkiksi magna cum laude -arvosana ylioppilastutkintotodistuksessa tai toisella kielellä suoritettu ammattitutkinto.

Gröndahl ja Kinnunen tähdentävät, että kielitaitovaatimukset ovat saavutettavissa. Koulussa opittu ruotsi tai suomi notkistuu nopeasti hoitotyössä tarvittavaksi puheeksi.

– Mehän olemme täällä jatkuvassa kielikylvyssä. Meillä on myös kieltenopettaja, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä osallistumaan kursseille ja kehittämään koko ajan kielitaitoaan, huomauttaa Gröndahl.

– Oppimisympäristö on lisäksi kannustava. Asiakkailta tulee jatkuvasti hyvää palautetta, kun vaan uskaltaa käyttää heidän äidinkieltään, sanoo Kinnunen.

Kysymys on potilasturvallisuudesta

Vaasan keskussairaalassa pidetään kiinni siitä, että potilaat saavat palvelut omalla äidinkielellään. Siksi kielitaitovaatimuksista tingitään vain poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin, kun hakijoita on vain yksi. Luvan kielitaitovaatimuksesta poikkeamiseen myöntää sairaanhoitopiirin hallitus.

– Jos kielitaitovaatimus ei täyty, voidaan hakija valita vakituiseen toimeen, mikäli muita hakijoita ei ole ja lisäksi paikka on ollut auki useamman kerran, selvittää Ann-Charlott Gröndahl.

Myös ostopalvelulääkäreiltä edellytetään suomen- ja ruotsinkielen taitoa. Käytännössä niin sanottujen keikkalääkäreiden kielitaito kuitenkin vaihtelee paljon, koska joukossa on ulkomaalaisia lääkäreitä.

Vaasassa ongelma koskee perusterveydenhoidon päivystystä eli yleislääkäreiden päivystystä.

Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina. Marina Kinnunen

– Tavoite tietysti on, että sekin päivystys pyörisi omilla lääkäreillä niin kuin erikoissairaanhoidon päivystys, mutta niin ei tällä hetkellä ole, sanoo Gröndahl.

Päivystyksessä potilas voi joutua tilanteeseen, että yhteistä kieltä lääkärin kanssa ei ole.

– Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina eikä se ole oikein heidän näkökulmastaan, painottaa Marina Kinnunen, joka myöntää että tilanne päivystyksessä on välillä haastava ja herättää keskustelua.

– Tiedän, että meiltä [keskussairaalasta] on annettu rivakasti palautetta palveluntarjoajalle kielikysymyksestä. Kielivaatimus kaikille lääkäreille pitää tietysti olla sama. Se on potilasturvallisuuskysymys.

Kategoriat - YLE

Sairas pyhä Ganges

Ganges-joki
  • Noin 2 500 kilometriä pitkä Ganges on Intian suurin joki. Sen alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä.
  • Hindumytologian mukaan Gangesin lähde on Bhagirathi-joki, joka saa alkunsa Himalajan vuoristossa lähes 4 000 metrin korkeudella sijaitsevalta Gangotrin jäätiköltä.
  • Vesitieteellisestä näkökulmasta katsottuna suurempi Alaknanda-joki on Gangesin lähde.
  • Hindut palvovat Gangesia taivaasta Maahan laskeutuneena Ganga-äitijumalattarena.
  • Nopea väestönkasvu ja teollistuminen ovat tehneet Gangesista yhden maailman saastuneimmista joista.
  • Likainen jokivesi aiheuttaa sitä käyttäville vakavia sairauksia kuten syöpää, koleraa ja lavantautia.

GANGES Värikkäisiin asuihin pukeutuneet pyhiinvaeltajat laskeutuvat kivisiä portaita pitkin kahden joen yhtymäkohtaan. Suosituin reitti lähellä veden pintaa erottuu kivirappusiin kuluneena painaumapolkuna.

Pyhiinvaeltajat kiertävät portaiden puolivälissä seisovan lehmän. He asettelevat jalkansa tarkkaan, sillä pyhä vesi on nuollut kivet liukkaiksi.

Valkoiseen ja oranssiin pukeutuneet papit seisovat portaiden alapäässä. Osan otsa on maalattu oranssilla ja keltaisella värillä. Papit ojentavat kätensä. He ovat valmiina painamaan peukalolla tulokkaiden otsaan merkin siunaukseksi.

Miehet menevät veteen alushoususillaan. Naiset kastautuvat täysissä vaatteissa.

Vedessä pyhiinvaeltajat muodostavat käsillään kupin, kauhaisevat vettä joesta ja antavat sen valua hitaasti takaisin jokeen. Lopuksi he kyykistyvät useita kertoja pinnan alle.

Toiset nappaavat vettä suuhunsa ja nielaisevat tai purskauttavat pois. Jotkut täyttävät muovisia kanistereita jokivedellä.

Olemme saapuneet Himalajan vuoriston alarinteille, paikkaan, jossa Bhagirathi- ja Alaknanda-joet kohtaavat. Toinen joista virtaa kirkkaan vihreänä, toisen vesi on rusehtavaa.

Yhtymäkohdassa vesimassat kietoutuvat toisiinsa ja värit sekoittuvat. Tästä Uttarakhandin osavaltiossa, Devprayagin kylässä sijaitsevasta pisteestä Gangesin katsotaan saavan virallisesti alkunsa.

– Uskomme, että edellisten elämien synnit puhdistuvat, kun otamme pyhän kylvyn täällä jokien yhtymäkohdassa, kertoo Suchindra Mailwar, joka saapui perheensä kanssa eteläintialaisesta Hyderabadin suurkaupungista Himalajalle.

Valkoisiin lannevaatteisiin pukeutuneet Mailwar ja hänen sukulaismiehensä seisovat rivissä vedessä ja rukoilevat. Sitten he pulahtavat pinnan alle.

Mailwarin mukaan rituaalin tarkoituksena on taata esi-isille pääsy taivaaseen.

– Tyyneys valtaa mielen ja sydämen. Henkisyys ottaa haltuunsa, Mailwar kuvaa tuntemuksiaan pyhän kylvyn jälkeen.

Jokien yhtymäkohdassa melko kirkkaana virtaava vesi houkuttelee meidätkin kastautumaan. Vesi on miellyttävän viileää 30 asteen helteessä.

Hindut palvovat pyhää jokea Rishikeshin suurin ashram Parmarth Niketan järjestää joka ilta uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian.Kaisu Jansson / Yle

Devprayagin eteläpuolella sijaitsevassa, maailman joogapääkaupungiksi kutsutussa Rishikeshissa suuntaamme alueen suurimpaan ashramiin, Parmarth Niketaniin.

Ashram on hinduille vähän samanlainen pysähtymisen paikka kuin luostari kristityille. Täällä voi hiljentyä, joogata tai osallistua uskonnollisiin yhteislaulutilaisuuksiin kukonlaulusta auringonlaskuun saakka.

Hindulaisuus on valtauskonto Intiassa. Arviot Intian hindujen määrästä vaihtelevat, mutta heitä heitä uskotaan olevan noin miljardi kaikista noin 1,3 miljardista intialaisesta.

Auringon jo painuttua mailleen ashramin rannasta kuuluu musisointia. Sinne on kerääntynyt suuri väkijoukko.

Ihmiset huojuvat puolelta toiselle taputtaen käsiään puisen rummutuksen ja triangelia muistuttavien kilahdusten tahtiin. Rytmisektion täydentää melodia, jonka esilaulajana toimii ashramin johtaja eli guru Pujya Chitanand Saraswati Swamiji.

Seremonian aikana monet ihmiset laulavat mukana ja huojuvat silmät suljettuna puolelta toiselle. Swamjin amerikkalainen seuraaja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji pitää puheen Gangesin merkityksestä. Seremonia huipentuu tulirituaaliin, jossa heilutetaan suuria kynttelikköjä ilmassa.

Uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian tavoitteena on kannustaa ihmisiä suojelemaan Gangesia. Joki on hinduille äitijumala Gangan ilmentymä.

Miksi intialaiset saastuttavat pyhää jokeaan? Gurut Pujya Chitanand Saraswati Swamiji ja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji ovat tunnettuja aktivisteja maailmanlaajuisesti.

– Jos Ganges kuolee, niin Intia kuolee. Jos Ganges menestyy, niin Intia menestyy. Miksi siis emme huolehtisi joesta ja luonnosta, Swamiji sanoo Aartin jälkeen.

Hän on kansainvälisesti tunnettu uskonnollinen johtaja, joka osallistuu Gangesin suojeluun monin tavoin.

Vaikka Ganges on pyhä, ihmiset laskevat sinne jätteensä. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan Gangesin jokialueen teollisuuden ja asutuskeskusten tuottamien jäte- ja viemärivesien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Padot ja maanviljelykseen ohjattavat vesimäärät ovat vähentäneet Gangesin virtausta, mikä heikentää saasteiden liukenemista veteen.

Lisäksi hindujen rituaalit, kuten polttohautaus, kuormittavat luontoa. Krematoidun vainajan tuhkat lasketaan perinteen mukaan Gangesiin tai johonkin muuhun jokeen.

Miksi hindut siis saastuttavat pyhää jokeaan?

Sadhviji avaa aihetta vertauskuvan avulla. Hänen mukaansa hinduille on pyhäinhäväistys, että Gangesia voitaisiin saastuttaa.

– Ganges on jumalatar. Ei Ganges ole tämä joki. Vesi on vain muoto, jossa hän ilmenee. Aivan kuten vaatteet, joita äitisi käyttää, Sadhviji sanoo.

– Jos äitisi menee iltakävelylle ja kaatuu mutalätäkköön tai putoaa viemäriin, niin hän on yhä äitisi. Ei hän ole menettänyt kykyään siunata sinua, vaikka hän on likaantunut, guru jatkaa.

Pääministerin kunnianhimoinen lupaus Monet saapuvat Gangesin varteen rauhoittumaan, mutta rishikeshiläisille pojille joki tarjoaa virkistystä helteessä.Kaisu Jansson / Yle

Intian pääministeri Narendra Modi lupasi jo vuonna 2014 puhdistaa Gangesin. Hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Modi asetti operaation takarajaksi vuoden 2020.

Modin hallitus on myöntänyt puhdistushankkeelle yli 2,5 miljardin euron rahoituksen.

Rahoilla on tarkoitus rakentaa muun muassa kymmeniä jätevedenpuhdistamoja ja ohjata varoja valistuskampanjoihin sekä vessojen rakentamiseen joen varren kyliin.

Puhdistushankkeen hitautta ovat arvostelleet niin Intian ympäristötuomioistuin National Green Tribunal kuin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestötkin. Heidän mielestään hallitus ei ole saanut kolmessa vuodessa mitään konkreettista aikaiseksi.

Hallitus on perustellut puhdistusprojektin tulosten puutetta muun muassa keskushallinnon, osavaltioiden ja paikallisviranomaisten välisen koordinaation ongelmilla.

Nahkatehtaat myrkyttävät jokea Jajmaun teollisuusaluetta halkovat avoimet jätevesipurot.Kaisu Jansson / Yle

Intian saasteviraston lisäjohtaja Rajendra Mohan Bhardwaj kertoo, että joen varrella on vain muutama tasku, joihin saastuttava teollisuus on keskittynyt.

Yksi näistä on nahkateollisuudestaan tunnettu Kanpur. Kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa on noin 400 nahkatehdasta.

Intian ympäristötuomioistuin on nimennyt nahkatehtaat yhdeksi pahimmista Gangesin pilaajista. Nahkan parkitsemisessa käytetään runsaasti kromia ja muita kemikaaleja.

Nahkapajojen lisäksi suuria saastuttajia ovat muun muassa tekstiiliteollisuus, tislaamot, sokerimyllyt ja paperitehtaat.

Kanpurissa Jajmaun teollisuuskaupunginosassa nahka näkyy kaikkialla. Kapeilla kaduilla vastaan tulee hevosia ja traktoreita, jotka vetävät perässään vuotia täynnä olevia kärryjä.

Nahkasilppua lojuu teiden varsilla. Huonosti peitetyissä viemäreissä virtaa sinisenharmaata vettä. Ilmassa leijuu kemikaalien ja nahan haju.

"Meillä ei ole intressiä saastuttaa" Makhdoom Tanning Industriesin työntekijät mankeloivat nahkaa tehtaan pihalla.Kaisu Jansson / Yle

Automme pysähtyy Makhdoom Tanning Industries -nahkatehtaan rapistuneen portin eteen. Vartija avaa oven ja auto matelee sisään.

Kaksi työntekijää mankeloi nahkaa tehtaan pihalle pystytetyn katoksen alla. Laitteesta kuuluu kova meteli. Mankelista valuu jatkuvana norona tummaa vettä maahan.

Meidät ottaa vastaan tehtaan omistaja ja pienten nahkatehtaiden edunvalvontajärjestö Leather Industries Welfare Associationin pääsihteeri Qazi Naiyer Jamal.

Jamalin mielestä nahkateollisuuden nostaminen joen pahimmaksi saastuttajaksi on syrjintää. Hän sanoo, että kaikenlainen teollisuus ja tavalliset ihmiset ovat yhdessä syyllisiä Gangesin saastumiseen.

– Olemme keskushallinnon saasteviraston tiukan tarkkailun alaisena. Noudatamme kaikkia jätevedenpuhdistamon määräyksiä. Vakuutamme, että meillä ei ole intressiä saastuttaa Gangesia, Jamal sanoo kiihtyneesti.

Paikalla on myös muita pienten nahkatehtaiden edustajia. He ovat kuulleet suomalaistoimittajien vierailusta. Jokaisella on sanansa sanottavana hallituksen nahkateollisuuteen kohdistamista kontrollitoimista. Hallitukselle ei löydy täältä ymmärtäjiä.

Kemikaalit haisevat myrkkypuron äärellä EcoFriends-järjestön edustaja Piuysh Jaiswal kertoo, että Jajmaun teollisuusalueelta johtaa lukuisia laittomia jätevesikanavia Gangesiin.Kaisu Jansson / Yle

Pyhän joen penkkaan kaivettua uraa pitkin valuu sinisenharmaata vettä. Ryhmä poikia istuu soutuveneessä kalastamassa puron läheisyydessä.

Ilmassa leijuu lemu, jota on vaikea kuvailla. Siinä on ripaus märkäneviä kasviksia, hiustenvärjäysainetta ja vanhan sellutehtaan hajua. Haju pistää nenään, vaikka se on jo tuttu Jajmaun kaduilta.

– Tämä vesi tulee suoraan eri nahkatehtaista. He rakentavat maanalaisen putken ja laskevat jätevetensä tätä kanavaa pitkin suoraan Ganges-jokeen, kertoo oppaanamme toimiva ympäristöjärjestö EcoFriendsin edustaja Piyush Jaiswal.

Vastaavia myrkkypuroja on alueella monia, sillä parikymmentä vuotta vanha Jajmaun jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkia nahkapajojen jätevesiä. Puhdistamon tekniikka on vanhentunutta ja mitoitettu tilanteeseen, jolloin nahkatehtaita oli vain 175.

Muutaman kilometrin päässä joesta Jaiswal näyttää meille betonista valetun avonaisen vesikanavan, jota pitkin jätevedenpuhdistamon käsittelemää nahkatehtaiden vettä ohjataan maanviljelykseen ja karjan juomavedeksi.

Vesikanavassa kelluu epämääräisen näköistä vaaleaa vaahtoa. EcoFriends on tehnyt tutkimuksen veden sisältämistä kemikaaleista. Tutkimuksessa paljastui, että vesi on kromin pilaamaa. Jaiswalin mukaan viljelykasvit saastuvat, kun niiden kasteluun käytetään karsinogeenista vettä.

Nahkateollisuuden vastarannan kiiski Super Tanneryn tehdasalueella on lukuisia suuria tehdashalleja. Yritys valmistaa muun muassa turvajalkineita ja laukkuja.Kaisu Jansson / Yle

Tehdasalue halleineen on huomattavan siisti. Likavettä ei näy paikoissa, joihin pääsemme vierailemaan. Olemme saapuneet Super Tanneryyn, yhteen Kanpurin suurimmista ja vanhimmista nahkatehtaista.

Yksikön johtaja Imran Siddiqui on profiloitunut ympäristöasioissa. 40 vuotta alalla ollut konkari ei suostu puhumaan kameran edessä, eikä anna tallentaa puheitaan.

Siddiqui perustelee varovaisuuttaan sillä, että hän on joutunut ympäristöasioita koskevien kommenttiensa takia muiden nahka-alan toimijoiden painostuksen kohteeksi.

Johtaja kertoo, että esimerkiksi hänen vaatimuksensa Jajmaun jätevedenpuhdistamon päivittämisestä nykyaikaisemmaksi ärsyttävät monia nahkatehtailijoita. Tehtaat joutuisivat osallistumaan laitoksen uusimisesta aiheutuviin kuluihin.

Siddiqui ei kuitenkaan myönnä, että nahkateollisuus olisi Kanpurin pahin saastuttaja.

Hän sanoo, että kaupungissa on yhteensä 28 000 teollisuusyksikköä, jotka tuottavat yhteensä 750 miljoonaa litraa jätevettä päivässä. Tehtaiden joukossa on muun muassa tekstiili-, akku- ja lääketeollisuutta.

– Nahkatehtaiden jätevedet vastaavat kolmea prosenttia kokonaismäärästä. Jajmaussa sijaitsevat tehtaat ovat rakentaneet jäteveden esikäsittelylaitokset omille tonteilleen. Esikäsitelty jätevesi menee nahkatehtaiden jätevettä varten rakennettuun viemäriin, joka johtaa osavaltion hallinnoimaan jätevedenkäsittelylaitokseen.

Suuri osa Kanpurin nahkasta päätyy länsimaihin Kaisu Jansson / Yle

Super Tannery vie Siddiquin mukaan nahkaa lähes kaikkiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kaukoitään ja varsinkin Kiinaan.

– Emme vie nahkaa suoraan Suomeen, vaan välikädelle Vostokiin Venäjälle. Sieltä nahkaa voi päätyä Suomeen, Siddiqui arvelee.

Kanpurissa tuotetusta nahasta osa työstetään Intiassa valmiiksi tuotteiksi ja osa myydään tukkukaupalla raaka-aineeksi ulkomaille. Nahasta syntyy esimerkiksi kenkiä, vöitä, vaatteita ja hevostarvikkeita.

WWF Intian vesistöjohtaja Suresh Babu kertoo, että on hyvin vaikea selvittää, mitkä yritykset viime kädessä ostavat nahkaa Kanpurista. Tämä johtuu siitä, että toimitusketjussa on useita välikäsiä._

– Saimme selville, että eri puolilla maailmaa sijaitsevat 12 maata ostavat 75 prosenttia Kanpurissa tuotetusta nahkasta. Ostajat kaikissa näissä maissa ovat hyvin huolissaan ympäristöjalanjäljestään ja maineestaan, Babu sanoo.

Babun mukaan Saksa, Britannia ja Yhdysvallat ovat kolme suurinta vientikohdetta. Myös Suomessa myydään paljon näissä maissa valmistettuja nahkatuotteita. Lisäksi pieni osa kanpurilaisesta nahkasta päätyy suoraan Suomeen.

Suomalaisyritysten kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökulmaan 1990-luvulla nahkatehtaat käyttivät nahan parkitsemisessa vihannespohjaista menetelmää. Nykyisessä prosessissa käytetään kromia ja muita kemikaaleja.Kaisu Jansson / Yle

Suomen Intian suurlähetystön lähetystöneuvoksen Mikko Pötsösen mukaan suomalaisyritykset vastaavat itse siitä, että heidän käyttämänsä nahan tuotanto on kestävällä pohjalla.

Pötsösen mukaan Suomi pyrkii osana eurooppalaisia toimia vaikuttamaan siihen, että saastuttava nahkateollisuus parantaisi tapansa Intiassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja ja valistustyötä muun muassa tekstiiliteollisuuden etujärjestöjen kanssa.

Pötsönen arvioi, että suomalaisyritykset ovat jo valveutuneita työntekijöiden oikeuksista ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

– Ympäristönäkökulma on vielä asia, joka pitää ottaa laajemmin huomioon, lähetystöneuvos sanoo.

Kestävästi tuotetulle nahkalle pitäisi myöntää erityinen merkki, ehdottaa Parmarth Niketan -ashramin amerikkalaisguru Sadhvi Bhagawati Saraswati. Merkistä yritykset ja kuluttajat tunnistaisivat kestävästi tuotetun nahkan.

Gurun mielestä Intiaan olisi syytä perustaa taho, joka myöntäisi sertifikaatteja jätevetensä sääntöjen mukaisesti kierrättävien nahkatehtaiden tuotteille.

Pyhä Varanasi hukkuu likaan Aurinko nousee Varanasissa.Kaisu Jansson / Yle

Jatkamme matkaamme Kanpurista kaakossa sijaitsevaan Varanasiin. Shiva-jumalalle omistettu hindujen pyhin kaupunki on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Buddhan uskotaan pitäneen ensimmäisen saarnansa Varanasin lähellä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Varanasin vanhan kaupungin kadut ovat kapeita kujia, jonne aurinko ei paista. Maassa on pyhien lehmien jätöksiä ja ilmassa pörisee kärpäsiä. Moottoripyöräilijät tööttäilevät ja pujottelevat ajopeleillään ihmisten keskellä.

Rihkamakauppiaat houkuttelevat turisteja ja pyhiinvaeltajia liikkeisiinsä, joiden hyllyt pursuavat kankaita, koruja ja uskonnollisia patsaita.

Vanhan kaupungin edustalla Gangesin rantaa reunustavat ghatit eli kylpyportaikot. Ihmiset ja vesipuhvelit kylpevät vedessä. Pyykkärit hakkaavat vaatteita rannassa pyykkikiviin. Pestyt vaatteet on levitelty kuivamaan portaille ja kiveykselle.

Joessa kelluu runsaasti kynttilälauttojen alumiinista valmistettuja alustoja, kukkaseppeleitä ja muuta uskonnollisiin rituaaleihin liittyvää roskaa. Myös harmaata, tuhkaa muistuttavaa jätettä on ajautunut rantaan.

Kaupungissa polttohaudataan vuosittain yli 40 000 vainajaa, sillä monet vanhukset ja sairaat tulevat Varanasiin kuolemaan. Hindut uskovat, että Varanasissa kuoleva vapautuu uudelleensyntymän kiertokulusta. Vainajien tuhkat lasketaan Gangesiin.

Ongelmia aiheuttaa myös miljoonakaupungin viemärivedet. Lähes puolet Varanasin jätevesistä lasketaan yläjuoksulla puhdistamatta sivujoki Assia pitkin Gangesiin.

Pyhiinvaeltajat eivät saasteita pelkää Shishram, Shantidevi ja Shantidevi saapuivat Varanasiin Haryanan osavaltiosta.Kaisu Jansson / Yle

Likaisen veden aiheuttamista terveysriskeistä huolimatta joka vuosi sadattuhannet pyhiinvaeltajat tulevat Varanasiin huuhtomaan syntinsä Gangesissa.

Matkamme ajankohta syyskuu ei ole ruuhkaisinta pyhiinvaelluskautta. Kylpyportailla käy kuitenkin tasainen pyhiinvaeltajien virta.

Haryanan osavaltiosta asti henkistä puhdistautumista ovat tulleet hakemaan Shishram, Shantidevi ja Shantidevi. He ovat vasta menossa pyhään kylpyyn, mutta lika ei haittaa.

– Ei ole väliä, miten sairas äiti on. Äiti pitää aina huolen lapsistaan, Shishram sanoo.

– En ole huolissani saasteista. Puhdistun äitini sylissä, jatkaa toinen Shantidevi.

Shishram ottaa paidan pois ja suuntaa veteen valkoisissa housuissa. Naiset vaihtavat vaaleat vaatteensa värikkäämpiin kylpyportaiden yläpäässä.

He laskeutuvat veden rajaan, nyökkäävät vedelle kämmenet yhteen liitettynä ja auttavat toisensa Gangesin syleilyyn. Käsi kädessä, yhtenä rintamana he kyykistyvät ensimmäistä kertaa pinnan alle. Pulahduksen jälkeen jokainen kahmaisee vettä käteensä ja ottaa ryypyn.

Varanasilaiset sairastuvat likaisesta vedestä Varanasilainen Rahul Nishad kertoo uivansa joka päivä Gangesissa.Kaisu Jansson / Yle

Joukko nuoria poikia hyppii Gangesiin kylpyportaikon vieressä sijaitsevalta korokkeelta. Yksi heistä on työkseen turisteja veneellään kuljettava 19-vuotias Rahul Nishad.

Hän kertoo, että paikalliset ovat huolissaan veden likaisuudesta, koska monet sairastavat usein.

– Viime viikolla olin tosi sairas. Menin lääkärille ja hän sanoi, että olin saanut likaisesta vedestä bakteerin elimistööni. Hän sanoi, että juon huonoa vettä. Kun minulle tulee jano ajaessani venettä, niin juon jokivettä. Siksi sairastun, Rahul sanoo.

Kaupungin huono hygieniataso näyttää kyntensä meillekin. Sairastumme molemmat ilkeään vatsatautiin.

Ponnistelut joen tilan parantamiseksi ovat saamassa jatkoa vielä tänä vuonna. Intian parlamentin on määrä käsitellä Ganga Act -nimistä lakialoitetta, joka pyrkii turvaamaan Gangesin katkeamattoman virtauksen koko joen matkalla sekä määrittelee veden laadulle minimiarvot.

Varanasista käsin toimiva uskonnollinen Gangesin suojelujärjestö Ganga Mahasabha oli mukana valmistelemassa lakialoitetta.

– Yritimme määritellä, mitkä ovat Gangesiin kohdistuvia rikoksia. Näille rikoksille luonnostelimme rangaistuksia, kertoo Ganga Mahasabhan pääsihteeri Govind Sharma.

Lisäksi Intian keskushallinnon saastevirasto on ohjeistanut joen varren osavaltioita rakentamaan uusia jätevedenpuhdistamoja hallituksen tuella.

– Jätevedenkäsittelylaitoksen suunnittelu ja rakentaminen vie noin 5-6 vuotta. Toivomme, että ehkä seuraavan viiden vuoden aikana tilanne muuttuu huomattavasti ja jäteveden virtaus jokeen vähenee, Bhardwaj sanoo Delhissä.

Joen alajuoksulla saasteiden määrä lisääntyy Rituaalijätteet houkuttelevat eläimiä aterialle.Kaisu Jansson / Yle

Massiivinen terässilta ylittää Gangesin sivujoen Hooghlyn. Sillalla kulkee jatkuva ajoneuvojen ja jalankulkijoiden virta. Joen rannasta kantautuu voimakas puheensorina.

Pappien lausumat mantrat sekoittuvat veden läiskyttelyyn, lasten ääniin ja ihmisten keskusteluun. Sadat hindut ovat tulleet joen varteen osallistumaan Mahalaya-juhlaan, jossa uskovaiset kunnioittavat esi-isiään.

Olemme saapuneet Intian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Kolkataan. Se on viimeinen suuri kaupunki, jonka läpi Ganges mutkittelee ennen kuin se laskee Ganga Sagarin saaren edustalla Bengalinlahteen.

Täällä Länsi-Bengalin osavaltiossa Ganges on saastunein. Teollisuuslaitokset ja yli 14 miljoonan asukkaan Kolkata puskevat suuren osan jätevesistään jokeen.

Näky kylpypaikalla on meille tuttu aiemmista kaupungeista. Värikkäisiin asuihin sonnustautuneet kylpijät pulahtavat pinnan alle useita kertoja, nostavat vettä kämmenissään ja valuttavat takaisin jokeen. Jotkut nappaavat vettä suuhunsa saakka.

Vanhemmat saippuoivat lapsiaan. Toiset sytyttelevät suitsukkeita, täyttävät pullojaan vedellä ja valuttavat sitä erilaisilla astioilla toistensa päälle.

Vedessä kelluu kukkien terälehtiä, kasvien osia, suitsukkeita, styroksia, kynttilälauttojen alumiinisia osia, muovisia sandaaleja ja jumalhahmoja. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa rantaan kerääntynyttä roskaa on niin paljon, että kylpijät hätistelevät jätteitä kauemmaksi ennen pulahtamistaan.

Kylpypaikan viereen, alajuoksun puolelle on muodostunut roskakumpu. Kun siihen astuu, uppoaa lähes polveen saakka. Maatuvat jätteet lämmittävät jalkoja.

Jotkut kylpijöistä astelevat ennen kotiin lähtöään kumpareen viereen ja heittävät roskia veteen. Yksi mies viskaa muovipussillisen rituaalijätettä jokeen. Pussi jää kellumaan Gangesin pinnalle.

Kategoriat - YLE

Norjan hallituksen ykköspaikat nyt naisten hallussa

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide on nimitetty maan uudeksi ulkoministeriksi. Søreide rikkoo samalla poliittisen lasikaton olemalla Norjan historian ensimmäinen ulkoministeriksi nimitetty nainen.

Søreiden tilalle puolustusministeriksi siirtyy aiempi Eurooppa-ministeri Frank Bakke-Jensen. Uusi Eurooppa-ministeri on Marit Berger Røsland. He ovat kaikki konservatiivipuolueen Høyren riveistä.

Muutokset Norjan hallituksessa johtuvat aiemman ulkoministerin siirtymisestä World Economic Forumin presidentiksi.

Norjan oikeisto-populistisen hallituksen ykköspaikat ovat nyt naisten hallussa. Pääministeri, Høyre -puolueen puheenjohtaja Erna Solbergin aisaparina hallituksessa on jatkanut syksyn vaalien jälkeen valtiovarainministeri, Edistyspuolueen puheenjohtaja Siv Jensen.

Kategoriat - YLE

Tupakavereiden kuorsaus vie monilta varusmiehiltä unet – "Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan"

Mistä on kyse?
  • Varusmiesten unta tutkitaan ainutlaatuisessa tutkimuksessa, joka toteutetaan Vekaranjärven varuskunnassa
  • Unitutkimuksen alustavien tulosten mukaan varusmiesten unen määrä ja laatu vaihtelevat huomattavasti
  • Tutkimuksen tavoitteena on tutkia 200 varusmiehen unta
  • Tutkimuksen kenttätyö kestää noin kaksi vuotta ja jatkuu vielä ensi kevään ajan

Noin joka viides varusmies nukkuu huonosti palveluksensa aikana. Varusmiesten nukkumista selvittävän tutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että suurin osa, jopa yli 80 prosenttia, nukkuu yönsä hyvin, mutta osaa varusmiehistä häiritsee esimerkiksi tupakavereiden kuorsaaminen tai muu yöaikainen metelöinti.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkuselle tieto ei ole yllätys. Hän suorittaa asepalvelustaan Vekaranjärvellä.

– Tietyt tupakaverit valittavat aamulla, etteivät he saa nukuttua. Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan. Aina joku on hereillä, ja sitten heräilevät muut. Jollain uni vain on syvempi. Itse olen sellainen, että laitan pään tyynyyn ja saan unta. Kaikilla se ei onnistu, sanoo Paukkunen.

Varusmiesten unta tutkivat Helsingin ja Tampereen yliopistot, puolustusvoimien sotilaslääketieteen keskus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Tutkimusryhmän johtaja pitää tutkimusta asetelmaltaan ainutkertaisena.

– Varuskunnassa nuoret heräävät ja menevät nukkumaan tietyssä tahdissa, ja heillä on tietty päiväohjelma. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus tutkia terveitä, nuoria miehiä ja naisia vakioiduissa olosuhteissa, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusella on vielä pari kuukautta inttiä jäljellä.Juha Korhonen/Yle Energiajuomia käytetään jopa ylettömästi

Tutkimuksen kenttätyö Vekaranjärvellä kestää noin kahden vuoden ajan, ja se jatkuu vielä ensi kevään ajan. Tutkimukseen osallistuvat ovat vapaaehtoisia alokkaita. Heiltä otetaan laboratorionäyteja heille tehdään sähköinen unta ja muistia mittaava tutkimus.

Muutamien öiden ajan he pitävät myös liikeanturia, joka mittaa liikkumista unen ja valveen aikana. Lisäksi varusmiehet vastaavat sähköiseen kysymyspatteristoon.

Kyselytutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että huonoon uneen liittyy kännykän näprääminen ilta-aikaan ja kofeiinipitoiset juomat. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää noin 200 varusmiehen unta.

– Nostaisin esille kahvin käytön illalla ja energiajuomien, tekisi mieli sanoa, ylettömän käytön nykyaikana. Näiden molempien on todettu vaikuttavan unen laatuun, määrään sekä rakenteeseen, sanoo tutkimusryhmässä mukana oleva Tampereen yliopiston sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusen kasarmista löytyy juoma-automaatti. Paukkusen kanssa samassa komppaniassa asepalvelusta suorittava kokelas Roope Tauriainen sanoo, että energiajuoma on usein automaatista loppu.

– Energiajuomat ovat jokaisen oma murhe. Se on oma päätös, että juoko illan energiajuomia ja näprääkö puhelinta sängyssä aina sinne yhteen asti. Omakohtaisesti minulla ei ole ollut ongelmia. Osaan laittaa puhelimen pois, ja tiedän milloin kahvia tulee hörppiä, sanoo Roope Tauriainen.

Sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola Tampereen yliopistosta.Juha Korhonen/Yle Uudet tavat, elämänrytmi ja ihmiset

Älylaitteiden iltakäytöstä unen kannalta ongelmallista tekee niiden sininen valo.

– Sininen valo älypuhelimessa vallankin juuri ennen nukkumaanmenoa käytettynä heijastuu yöuniin. Toisaalta armeijan tarjoama liikunta on sille hyvää vastapainoa. Sitä puolustusvoimat tarjoaa hyvin, sanoo professori Kai Parkkola.

Juho-Petrik Paukkula ja Roope Tauriainen ovat samaa mieltä, että päivän sotaharjoitusten jälkeen uni maistuu. Kun he astuivat tammikuussa armeijan harmaisiin, piti oppia uudet tavat, uusi elämänrytmi ja uudet ihmiset.

– Se oli tavallaan aikamoinen shokki herätä täältä ensimmäisenä aamuna ja huomata, että ympärillä neljätoista muuta kaveria pyörimässä boksereillaan. Siinä sitten yritti parhaansa mukaan ehtiä annettuihin aikamääreisiin, sanoo Roope Tauriainen.

Tauriainen ja Paukkula eivät ole tutkimuksessa mukana, mutta he ovat käyneet läpi alokasajan. Heille armeijan arki alkoi rullata nopeasti, mutta se ei poistanut sitä, että inttiin astuminen oli elämänmuutos. Tästä syystä unitutkimuksessakin keskitytään alokkaisiin.

Tutkijat yllätti se, miten paljon eroavaisuutta unen laadussa ja määrässä oli armeijaan tulleiden välillä.

Toisilla on enemmän psykologista kimmoisuutta

Tutkimuksessa on selvinnyt, että osa varusmiehistä nukkuu hyvin ennen armeijaan tuloa, mutta armeijassa uni heikkenee. Toisilla taas huonounisuus vaihtuu sikeisiin yöuniin. Voi olla niin, että osalla uni paranee, koska intissä liikutaan paljon, kuri on tiukkaa ja päivärytmi selkeä.

– Tämä on mielenkiintoinen seikka, johon toivomme saavamme lisäselvyyttä. Kokonaisuus on monimutkainen viidakko, jossa on hyvin paljon muuttujia. Päiväaikaiset aktiviteetit, ihmisen koko persoonallisuus, ja vuosien aikana tapahtunut kehityskulku vaikuttavat, sanoo sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Hyvin herkkäunista voi taas häiritä esimerkiksi tupanaapurin kuorsaus. Professori Tiina Paunio nostaa esille psykologisen kimmoisuuden. Se tarkoittaa yksilöiden välisiä eroja siinä, miten hyvin he sopeutuvat uusiin olosuhteisiin, ja niiden aiheuttamaan stressiin.

– Puolustusvoimien kannalta on tärkeätä pystyä identifioimaan ketkä sopeutuvat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan haastaviin olosuhteisiin. Tässä uni on herkkä häiriömittari. Osa sopeutuu varusmiespalvelukseen toisia herkemmin, sanoo unitutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Voi myös olla, että unelle varattu aika ei armeijassa riitä.

Juha Korhonen/Yle Korvatulpat ja kuulosuojaimet päähän

Varusmiespalveluksessa unelle on varattu kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Hiljaisuus alkaa iltakymmeneltä, ja ylös noustaan tavallisesti kuudelta. Unitutkijan mukaan kahdeksan tuntia riittää nipin napin nuorelle ihmiselle.

– Ideaalitila olisi se, että varusmiehillä olisi yhdeksän tuntia aikaa olla vuoteessa. Silloin 10-06 ei riitä. Ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, että menevätkö kaikki heti nukkumaan. Aivan tutkimuksen alussa emme ymmärtäneet kysyä sosiaalisen median käytöstä illlalla, sanoo professori Tiina Paunio.

Toistaiseksi ainakaan Kai Parkkola ei lähtisi muuttamaan armeijan unirytmiä, mutta huonosti nukkuville hänellä on neuvoja.

– Energiajuomia vähäisempi käyttö iltaisin tai kahvin vaihto kofeiinittomaan. Sitten sellainen laskeutuminen uneen, pieni rentoutuminen, rauhoittuminen vaikkakin vain puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se kaikki tukisi unen pituutta ja rakennetta, sanoo Kai Parkkola.

Alikersantti Paukkusen mukaan unen päästä saa hyvin kiinni, kun vain malttaa rauhoittua hetkeksi.

– Itsellä on toiminut hyvin se, että yhdeksän aikaan laittaa puhelimen säppiin ja pään tyynyyn ja koittaa pitää silmiä kiinni ja olla hiljaa. Jos toisten äänet häiritsevät, niin jotkut käyttävät korvatulppia ja kuulosuojaimia, sanoo Juho-Petrik Paukkunen.

Kategoriat - YLE

Lentoliikenne jää vielä vuosiksi ilmastopakotteiden ulkopuolelle – EU lykkää vaatimuksia laajentaa pakotteita kansainvälisille lennoille

EU:n lentoliikenteessä aloitetaan päästökauppa vuoden 2021 alusta. EU:ssa on päästy sopuun, että unionissa otetaan käyttöön päästöoikeuksien huutokauppa ainoastaan sisäisissä lennoissa.

Jäsenmaat, komissio ja parlamentti ovat sopineet lentoyhtiöiden ensimmäisistä ilmastopakotteista, myös ensimmäisinä maailmassa. Sopimuksen mukaan vuodesta 2021 alkaen unionin sisäisessä liikenteessä olevien lentoyhtiöiden on ostettava päästökiintiöitä.

Kiintiöt vastaavat arviolta 15 prosenttia ilmailun kasvihuonepäästöistä EU:ssa.

Laaja sopimus vesittyi

EU:n piti vuoden loppuun mennessä uusia vajaa neljä vuotta sitten tehty alustava päätös EU:n päästökaupasta lentoliikenteen osalta. Jo silloin sovittiin, että EU:n sisällä aloitetaan päästökauppa. Nyt sovittiin päästökaupan aloitusvuosi.

Sen sijaan kovan kansainvälisen painostuksen takia EU lykkää edelleen päästökauppaa kansainvälisillä lennoilla EU:sta ja EU:n alueelle. Alun alkaen kansainvälisten yhtiöiden piti tulla mukaan jo ensi vuodesta alkaen.

Euroopan komission tavoitteena on ollut saada kaikki EU:ssa liikennöivät koneet päästökauppaan 2020 alkaen. Nyt tavoitevuotta siirretään kuusi vuotta eteenpäin, kesään 2023.

– Vähän haiskahtaa kyllä siltä, että moni isoista lentomaista vie prosessia kyllä niin pitkälle, että ollaan kyllä lähempänä vuotta 2027, arvioi europarlamentaarikko Merja Kyllönen päästökaupan jatkoa.

EU yrittää vetää muita mukaan

EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen Kyllönen haluaa kuitenkin uskoa, että EU sisäisten paineiden takia isoja lentomaita ja yhtiöitä yritetään saada mukaan päästökauppaan jo vuonna 2023.

Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä Merja Kyllönen

Meppi Kyllösen viittaus vuodesta 2027 tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen päästökauppa tulee mahdollisesti sinä vuonna voimaan. Kansainvälinen lentoliikenteen päästökauppa on kuitenkin toistaiseksi vapaaehtoinen ja Kyllönen on epäileväinen sen toteutumisen suhteen.

– Vuotta 2027 pidettiin myös neuvotteluissa ainoana reaalisena tavoitteena. Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä.

Hän on ollut mukana monen vuoden väännöissä, joiden tavoitteena on saada lentoliikenne jollakin tavalla mukaan ilmastopäästöjen leikkauksiin. Lentoliikenne on ainoa EU:n päästölähde, joka ei ole vielä mukana ilmastotalkoissa.

Lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä on muutama prosentti, mutta sen osuus kasvaa liikennevälineistä nopeimmin.

Suomi oli muiden mukana varovainen etenemään

– Neuvotteluissa ei ole kukaan tavoitellut sitä, että Pariisin sopimuksen ehdot täytetään mahdollisimman nopeasti. Tavoite pakenee kauemmaksi, Kyllönen ynnää vaikeita neuvotteluja.

Sopimuksen mukaan EU:n sisäisten lentojen päästökaupan huutokauppaosuudesta tehdään laaja arvio. Siinä käydään läpi muun muassa sitä, saako lentoliikenne kalliimpaan junaliikenteeseen verrattuna kilpailuetua sen takia, että lennoilla ei ole ilmastopakotteita.

EU:n parlamentin tavoitteen mukaan puolet lentoliikenteen päästömäärästä olisi huutokaupattu. Käytännössä se olisi tarkoittanut, että lentoyhtiöiden olisi pitänyt vähentää reippaasti päästöjään ja ostaa sitten sovitun määrän ylittävä osuus huutokaupalla. Tavoite oli kuitenkin komissiolle ja jäsenvaltioille aivan liian kunnianhimoinen, ja tavoitetaso laskettiin 15 prosenttiin.

Arvioiden mukaan sopimus kattaa noin viidenneksen EU-alueella lentävien kaikkien yhtiöiden ilmastopäästöistä.

Suomi ei neuvotteluissa erottuna muista jäsenvaltioista, joilla on omia lentoyhtiöitä. Pelko EU:n omasta päästökaupasta ja unionin ulkopuolisten yhtiöiden pussiin pelaamisesta on vaikeuttanut Kyllösen mukaan todella paljon neuvotteluja.

– Kaukoidän painotus vaikuttaa ihan selvästi miten Suomi toimii näissä kysymyksissä.

EU:n päästökaupan päästöjen tavoitevuosi on 2012. Sen jälkeen lentoliikenteen kasvu on ollut merkittävää. Viime vuonna lentoliikenne kasvoi kuusi prosenttia.

Lue myös: Ilmaliikenteelle ilmastosopimus – päästöjä aletaan korvata metsänistutuksin

Kategoriat - YLE

Espoo valitsi samat kaupunkipyörät kuin Helsinki – Vielä neuvotellaan, saako fillareilla ajaa kaupungista toiseen

Espoon kaupunkipyörien toimittajaksi on valittu CityBike Finland Oy. Yritys vastaa Espoon kaupunkipyöräjärjestelmästä ensi vuodesta alkaen kahdeksan vuotta.

CityBike Finland Oy vastaa myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, mikä mahdollistaa samojen pyörien käytön kaupunkien rajan yli. Se edellyttää kuitenkin vielä sopimusta HKL:n, CityBike Finlandin ja Espoon kesken.

Tarjouksensa jätti määräaikaan mennessä kaksi toimittajaa. Tarjouksensa jätti lisäksi yhteenliittymä Suomen kaupunkiautot Oy, Tracetel SA ja Unicom Consulting Oy. Valitun toimittajan tarjous oli Espoon saamista tarjouksista edullisempi.

Kaupunkipyörät maksavat Espoolle seuraavien kahdeksan vuoden aikana yli neljä ja puoli miljoonaa euroa, lähes 600 000 euroa vuodessa.

Järjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa. Tästä yli puolet katetaan palveluntuottajan keräämillä mainostuloilla ulkomainoslaitteista ja pyörissä olevista mainoksista.

Espoo uskoo kaupunkipyöräilyyn, vaikka kuluneen kesän kokeilun suosio oli vielä vaatimaton, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kaupunkipyörät tulevat käyttöön Espoossa vapun jälkeen

Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä otetaan käyttöön vapun jälkeen ensi vuonna länsimetron varrelle sijoittuvalla verkostolla, palvelemaan muun muassa metron liityntäliikennettä.

Espoossa käyttöön tulee 700 kaupunkipyörää ja 70 pyöräasemaa. Myös järjestelmän laajentamiseen on varauduttu. Saatu tarjous sisältää mahdollisuuden korkeintaan 350 kaupunkipyörään ja 35 pyöräasemaan lisää.

Espoon tekninen lautakunta haluaa kiirehtiä lisäpyörien käyttöön ottoa Leppävaaran alueella.

– Kaupunkipyöräjärjestelmän suunnittelusta on tarkoitus avata karttakysely, johon kaupunkilaiset saavat ehdottaa asemien sijainteja, kertoo liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg kaupungin tiedotteessa.

Kategoriat - YLE

Tampere kiistää Suomen Kuvalehden väitteet – "Kannen ja Areenan tukimiljoonilta ei ole pohja pois"

Tampereelle kaavaillun Kansi ja areena -hankkeen tukimiljoonilta ei ole pudonnut pohja pois, sanoo hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungilta.

Suomen Kuvalehti uutisoi torstaina, että elämysareenan valtiontuen perusteilta on pudonnut pohja pois, koska työpaikkalupaukset eivät pidä paikkaansa. Hankkeen on arvioitu tuovan toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa.

Tenhunen huomauttaa, että valtion tukea on haettu ja se tulee kohdistumaan urheilu- ja kulttuuritapahtumat mahdollistavan monitoimiareenan rakentamiseen, ei toimitilojen tai asuntojen rakentamiseen.

– Tuki kohdistuu monitoimiareenaan ja yksi tätä asiaa tukeva perustelu on ollut, että se käynnistää ison hankkeen, Tenhunen sanoo.

– Kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilaa, mutta se ei ole ollut keskeinen perustelu valtiontuelle.

Työpaikkoja syntyy luvattua vähemmän

Tampere on teettänyt uuden selvityksen hankkeen työpaikkavaikutuksista. Kaupunki lupaa uudet laskelmat julki lähiviikkoina.

Tenhunen myöntää, että uusien laskelmien perusteella hanke tuo työpaikkoja kaupunkiin aiottua vähemmän, mutta ei paljasta vielä tarkkoja laskelmia.

– Se on totta, että varsinaiselle kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilatyöpaikkoja, myöntää Tenhunen.

Tenhusen mukaan hankkeen rakentamisen aikaiset työpaikkavaikutukset ovat parantumassa, samoin kuin valtion verotulovaikutukset.

– Hankkeen arvo on kasvanut aikaisemmasta kokonaisuudessaan ja monitoimiareenan arvo on kasvanut, Tenhunen sanoo.

Eduskunnan hyväksyttävänä on hallituksen kolmas lisätalousarvio, jossa hankkeelle esitetään 18 miljoonan euron tukea. Liikuntarakentamisen valtiontuelle on saatu EU-komission hyväksyntä.

Kategoriat - YLE

#MeToo-kampanja on aiheuttanut ruotsalaismedioissa sisäisiä tutkintoja seksuaalisesta häirinnästä

Sosiaalisessa mediassa levinnyt #MeToo-kampanja on johtanut kolmessa ruotsalaismediassa sisäisiin selvityksiin naistoimittajiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiö SVT, Bonnier-konserniin kuuluva TV4 ja sanomalehti Aftonbladet selvittävät, pitävätkö sosiaalisessa mediassa paljastetut häirintätapaukset paikkansa.

SVT:n henkilöstöpäällikkö Sabina Rasiwala kertoo, että yhtiön päälliköstä tehtyjä valituksia tutkitaan, mutta kyseessä olevan henkilön nimeä tai tehtävää ei kerrota julkisuuteen.

TV4:n sisältöpäällikkö Åsa Sjöberg pitää kanavan tv-kasvoa vastaan esitettyjä syytöksiä vakavina.

Seksuaalisesta häirinnästä syytetty mies on työskennellyt tuotantoyhtiö Meterin palveluksessa. TV4 julkaisi tänään hänen nimensä ja ilmoitti, että hänet on siirretty sivuun tehtävistään eikä ohjelmia, joissa mies on esiintynyt, lähetetä kanavalla.

Myös Aftonbladet tekee sisäistä selvitystä sosiaalisessa mediassa tehdyistä ilmiannoista.

Mediatalojen aiempi linjaus olla julkaisematta syytösten kohteeksi joutuneiden nimiä on herättänyt arvostelua, mutta myös ymmärrystä sisäisten selvitysten vielä jatkuessa.

Arvostelijoiden mielestä media kohtelee omiaan eri tavalla kuin esimerkiksi poliitikkoja.

Esiin on nostettu entisen valtiovarainministerin Anders Borgin häiriköinti yksityisjuhlissa, jota käsiteltiin laajasti mediassa. Borg joutui kohun seurauksena luopumaan useista työtehtävistään.

Sosiaalisessa mediassa levinnyttä #MeToo-kampanjaa on käsitelty näyttävästi koko viikon ruotsalaismediassa.

Myös ulkoministeri Margot Wahlström on kertonut julkisuudessa itseensä kohdistuneesta häirinnästä. Wahsltröm on arvellut haastatteluissa, että Ruotsin hallituksen on syytä käydä aiheesta keskustelu ja selvittää asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Kategoriat - YLE

Amerikkalaisyritys jatkaa kadonneen malesialaisen matkustajakoneen etsintöjä "omalla riskillä"

Malesia ja amerikkalainen yritys ovat sopineet kolme ja puoli vuotta sitten kadoneen matkustajakoneen etsintöjen jatkamisesta.

Sopimuksen mukaan Ocean Infinity-niminen yritys saa palkkion ainoastaan, jos se onnistuu löytämään koneen hylyn.

Sopimuksesta kertoi BBC:n mukaan julkisuuteen etsinnöissä mukana olleen Australian liikenneministeri Darren Chester.

Kuala Lumpurista kohti Pekingiä lähtenyt Malaysia Airlinesin kone katosi 8. maaliskuuta vuonna 2014.

Koneen hylkyä ei löydetty erittäin laajoissa merietsinnöissä, jotka keskeytettiin viime tammikuussa.

120 000 neliökilometrin alueella tehdyt etsinnät maksoivat noin 133 miljoonaa euroa.

Etsintöjen loppuraportti julkaistiin lokakuun alussa. Raportin mukaan on lähes käsittämätöntä, ettei konetta löydetty.

Australian liikenneministerin mukaan Ocean Infinity keskittyy etsinnöissä 25 000 neliökilometrin alueelle. Australian viranomaisten mukaan on erittäin todennäköistä, että hylky on kyseisellä alueella.

Kolme eri yritystä oli tarjoutunut jatkamaan etsintöjä.

Kadonneessa koneessa oli 239 ihmistä 14 eri maasta.

Kategoriat - YLE

Huolestuttava tieto: Lääketieteellistä tutkimusta tehdään usein saastuneilla, joskus jopa väärillä soluilla

Tutkijoiden mukaan iso osa viime vuosikymmenten biolääketieteellisestä tutkimuksesta voi osoittautua kelvottomaksi niihin sisältyvän järjestelmällisen ongelman takia.

Yli 30 000:ssa julkaistussa tutkimuksessa on saatettu hyödyntää solulinjoja, joihin liittyy ongelmia. Solulinjat ovat voineet olla alun perin väärin merkittyjä tai ne ovat voineet saastua laboratorioissa.

Kyse on usein niin sanotuista "kuolemattomista solulinjoista".

Ensimmäinen ja tunnetuin "kuolemattomista solulinjoista" on peräisin Baltimoressa Yhdysvalloissa vuonna 1951 kuolleelta Henrietta Lacksilta. Lacks menehtyi kohdunkaulan syöpään, mutta hänen solujaan on hyödynnetty tutkimuksessa meidän päiviimme saakka. HeLa-soluja käytetään hyvin monenlaisessa tutkimuksessa, ei vain syöpätutkimuksessa.

Ongelman laajuutta selvittäneet hollantilaisen Radboudin yliopiston tutkijat kuvaavat tilannetta vakavaksi.

Saastuminen jatkunut jopa vuosikymmeniä

Esimerkiksi HeLa-solujen saastuminen on saattanut jatkua vuosikymmeniä. Pelkästään huolimattomuuden vuoksi toinen nopeasti lisääntyvä solu on voinut syrjäyttää laboratoriossa alkuperäistä solulinjaa.

Tutkijat löysivät kaikkiaan 451 ongelmallista solulinjaa.

Pahimmissa tapauksessa on esimerkiksi luultu tutkittavan ihmisen syöpäsoluja, vaikka enemmistö soluista onkin peräisin hiireltä. Tuloksena voi olla tieteellisiä artikkeleita, joissa raportoidaan ihmisen ihosyöpään liittyvistä löydöistä, vaikka päätelmät on tehty hiiren soluja tutkimalla.

Tai keuhkosyöpätutkija on julkaissut uuden tutkimuksen ymmärtämättä, että hänen tutkimansa solut ovatkin peräisin maksasta.

Usein tutkijat eivät edes huomaa virhettä.

AOP Ongelman laajuus yllätti

Radboudin tutkijat Willem Halffman ja Serge Horbach halusivat selvittää, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Heidän mukaansa moniin vääriin soluihin perustuviin tutkimuksiin viitataan yhä, ja peräti 33 000 tieteellistä artikkelia perustuu niihin.

Useimmat tutkijat eivät tahallaan julkaise löytöjä, jotka perustuvat vääriin soluihin. Kyse on tahattomasta virheestä, Horbach painottaa. Ongelma on, että tutkimusdata voi olla kelvotonta, eivätkä tulokset ole toistettavissa, hän sanoo.

– Vielä pelottavampaa on, että vaikka väärin tunnistetuista soluista on tiedetty puoli vuosisataa, ovat monet tutkijat yhä tietämättömiä niistä. Joka viikko julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka perustuvat väärin tunnistettuihin soluihin, Horbach sanoo.

Halffman puolestaan arvostelee kansainvälisiä solulinjapankkeja eli keskuksia, jotka toimittavat soluja tutkijoille. Niiden rooli on hänen mukaansa keskeinen.

– Näiden pankkien työntekijät tuntevat ongelman, mutta sanovat, ettei kukaan kuuntele heitä. He ovat vihaisia, sanoo Halffman.

Eräissä tapauksissa kyse on ainakin osittain yksityisistä yrityksistä, jotka pelkäävät asiasta puhumisen johtavan taloudellisiin ongelmiin tai maineen menettämiseen.

Hollantilaistutkijat vakuuttavat, että he eivät pyri pilaamaan yhdenkään tutkijan mainetta, mutta korostavat, että ongelmalle on tehtävä jotain.

Heidän mukaansa yksi mahdollisuus olisi, että kaikkiin ongelmatutkimuksiin lisättäisiin lause tutkittavina olleiden solulinjojen ongelmista. Tuolloin lukijat saisivat itse päättää, onko ongelmalla merkitystä. Näin ei nimittäin kaikissa tapauksissa ole, Halffman ja Horbach korostavat.

Lisäksi laboratorioiden pitäisi parantaa työkäytäntöjään ja hygieniaa. Se tosin vie aikaa ja maksaa rahaa, tutkijat myöntävät.

Suomalaisasiantuntija: Ongelma tuttu myös meillä

Solulinjojen vikatunnistus on ongelma, joka tunnetaan myös Suomessa, kertoo tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopiston Biomedicumista.

Jos tutkimuksessa pyritään valoittamaan solujen toimintaa yleensä, ei ongelma ole yhtä vakava kuin silloin, kun tutkitaan jotain tiettyä sairaustyyppiä, eivätkä solut ole sieltäpäinkään, hän sanoo.

Biomedicumin rintasyöpätutkimusta varten hankittiin rintasyövän solulinja, mutta ilmenikin, että kyseessä oli melanooman solulinja. Onneksi kansainvälisen solulinjapankin erehdys havaittiin ajoissa.

Tosin tällä väärällä solulinjalla ehdittiin tehdä maailmalla kymmeniä, jos ei satoja tutkimuksia. Tällaisissa tapauksissa koko tutkimus on voinut mennä metsään

Mistä laboratorio voi tietää, että sillä on käytössään juuri oikea solulinja?

Klefströmin mukaan netissä on sivustoja, joilta voi tarkistaa, onko solulinja sitä mitä sen pitäisi olla, vai onko se vikamääriteltyjen joukossa. Solulinjapankkien tehtävänä pitäisi olla puhtauden ylläpitäminen. Niiden laatukontrolliin pitää voida luottaa, hän korostaa.

Solulinja voi saastua myös laboratoriossa, jos sitä käytetään pitkään. Jos solulinjaa on käsitelty huolimattomasti, voivat esimerkiksi pipetin välityksellä tulleet nopeasti kasvavat solut valloittaa koko petrimaljan.

Myös Klefström korostaa hyvien laboratoriokäytäntöjen merkitystä.

Klefström: Epäilyt tuotava julki

Jos tutkimuksessa on käytetty vikamääriteltyä solulinjaa, on kaikkien etu, että tieto tai mahdolliset epäilyt tuodaan julki.

Klefström korostaa, että tästä tieteessä on kyse: jos joku menee pieleen, sitä ei pimitetä, vaan pohditaan, miten jatkossa voidaan toimia paremmin.

– Jos omassa laboratoriossa syntyy epäilyksiä solulinjan puhtaudesta, kannattaa se ehkä heittää pois, ostaa uusi soluampulli keskuspankista ja maksaa siitä pari tonnia, Klefström sanoo.

Hänen mielestään myös yliopistot ja tutkimuslaitokset voisivat kannustaa tutkimusryhmiä testaamaan omia solulinjojaan. Ne voisivat jopa rahoittaa tällaista testaamista, hän sanoo.

Klefström kiittää myös laadukkaita tiedelehtiä. Ne edellyttävät usein artikkelin julkaisun ehtona, että tutkimuksessa ei ole käytetty vain yhtä solulinjaa, vaan useampia.

Myös tutkijan kannalta on merkityksellisempää, missä lehdessä tutkimus on julkaistu kuin se, kuinka paljon artikkeleita hän on julkaissut.

Kategoriat - YLE

Poliisi: Tapettitehtaan tuhopoltosta epäillyt lapset tekivät kännykkävideoita – kuvissa tulitikkuja, pahveja ja ponnekaasua

Poliisi vahvistaa Tapanilan vanhan tapettitehtaan maanantaisen palon tuhopoltoksi.

Tutkinnanjohtaja Anne Hietala Helsingin poliisista vahvistaa Ylelle, että poliisilla on hallussaan videomateriaalia, josta näkyy muun muassa palon sytytystilanne.

– Me olemme saaneet sellaista kuvamateriaalia, missä nähdään sytytystilanne ja nähdään lapsia ketä siellä on paikan päällä. Kuvamateriaali on nuorten omia videopätkiä, joita he ovat sieltä tapahtumapaikalta ottaneet.

Paikalla oli palon syttymishetkellä joukko nuoria, joiden henkilöllisyys on selvitetty. Kuvista ilmi käyvät epäillyt tekijät ovat 12–13-vuotiaita. He eivät ole Tapanilan lähialueen asukkaita.

– Muutama epäilty on asiassa jo kuulusteltu ja nuorten kuulustelut jatkuvat. Kuvista näkyy, että siellä sytytetään pahveja, käytetään tulitikkuja ja ponnekaasua.

Poliisi tutkii paloa törkeänä tuhotyönä.

– Paikkatutkintaa on tehty se mitä siellä voidaan tehdä. Palopaikalla on sortumavaara. Sisätiloihin ei poliisillakaan ole tällä hetkellä menemistä.

Tehtaaseen mentiin sisään sorkkaraudoilla

Viertolantiellä Tapanilassa sijaitseva vanha tapettitehdas oli purku-uhan alla ja se oli pois käytöstä. Kaikki kiinteistön vuokralaiset olivat poistuneet rakennuksesta jo kesällä. Nuorten liikkuminen kiinteistössä oli poliisin tiedossa.

Kiinteistö oli suljettu ja aidattu, mutta sisätiloihin oli menty muun muassa sorkkaraudoilla.

– Jos tekijät ovat alaikäisiä, syytteeseen asia ei etene, mutta korvausvelvollisuushan alaikäisilläkin on, tutkinnanjohtaja, komisario Anne Hietala muistuttaa.

Epäiltyjen varhaisnuorten vanhemmat ovat olleet mukana kuulusteluissa. Epäiltyjen nimiä poliisin tiedossa on paljon.

– Itse ajattelin, että 12–13-vuotias jo ymmärtää, että jos hän sytyttää kiinteistön sisällä nuotioita tai pahvia palamaan, että tällaista ei saisi tehdä ja tulipalon vaara on aina olemassa.

Paloja on sattunut Pohjois-Helsingissä viime vuosina muitakin. Poliisin mukaan vastaavat poltot ovat valitettavan yleisiä ja niitä on ollut tutkinnassa useita.

Palo aiheutti maanantaina iltapäivällä runsaasti savua ja vaikeutti muun muassa lähijunien kulkua. Yli sata lähialueiden asukasta jouduttiin savukaasujen takia evakuoimaan.

Kategoriat - YLE

Tältä näyttää venäläinen muoti nyt – Kotimaisen muodin valtavirta ei kiinnosta Pietarin nuoria

Pietarin kunnianarvoisa Alexandrinsky-teatteri kuhisee toinen toistaan tyylikkäämpiä ihmisiä, joita kiinnostavat venäläisen muodin uudet tuulet.

Vlad Matvijenko tämänpäiväiseen asustekokonaisuuteen kuuluvat mustat aurinkolasit kullanvärisine kehyksineen sekä kiiltävänmusta kimonomainen takki, jonka takaosaa koristaa brodeerattu lohikäärme. Kokonaisuuden kruunaavat retroileva vyölaukku sekä violetinharmaat, polkkatyyliin leikatut hiukset.

Marina Tsvinkova ja Vlad Matvijenko.Jussi Mankkinen / Yle

– Kun aloitin taide- ja muotoiluopiskelut, ryhdyin samalla tutkimaan enemmän myös muotiin liittyviä asioita. Rupesin vertailemaan erilaisia tyylejä, kuten katumuotia ja näistä lähtökohdista olen muokannut oman tyylini. Se on päivittäinen tavaramerkkini, Matvijenko valaisee.

Hänen seuralaisensa Marina Tsvinkovan asustekokonaisuuden juju piilee pienimuotoisessa provokaatiossa: vaalea paita on avoinna niin antavasti, että mustista rintaliiveistä näkyy toinen puoli. Meikki on tummanpuhuva ja dramaattinen.

– En sanoisi, että edustan jotakin tiettyä tyyliä. Pukeudun niin kuin tykkään, ja jos muutkin tykkäävät, se on hienoa, Tsvinkova toteaa.

Anastasia Likopin (toinen oikealta) ystävineen. Jussi Mankkinen / Yle Vaikutteita Skandinaviasta

Venäjän länsimaisimman kaupungin, Pietarin, nuorten aikuisten katumuoti ei juuri eroa suomalaisesta. Kirkkaita värejä näkee harvoin, mutta hauskoja ja mietittyjä yksityiskohtia sitäkin useammin, kuten erilaisia näyttäviä rintakoruja.

Anastasia Likopinin mukaan Pietarin nuoret muodinjanoiset ihmiset sekoittelevat erilaisia tyylejä toisiinsa ennakkoluulottomasti. Klassisia housuja saatetaan yhdistää huppareihin, ja ylisuuret vaatteet ovat suosittuja, koska samalla ne ovat mukavia.

– Kävin läpi erilaisia tyylejä gootista emoon, mutta nyt pukeudun miten haluan. Jos pidän farkuista ja supersankarilogolla varustetusta lapsellisesta t-paidasta, en epäröi pukeutua niihin – vaikkei se olisikaan trendikästä. Vaikutteita haen Instagramista, nettijulkaisuista ja Youtubesta

Viime kesänä Pietarissa alkoi näkyä polvien kohdilta revittyjä farkkuja, ja Suomeen muoti-ilmiö tuli samoihin aikoihin. Nyt revityt farkut ovat Pietarissa jo passé, ja vähän sama on tilanne Suomessakin.

– Kyllä, tyyliäni voi kutsua eräänlaiseksi katumuodiksi, pörheään takkiin pukeutunut Elena Zubrilova kertoo.

Elena Zubrilova pitää skandinaavisesta tyylistä. Jussi Mankkinen / Yle

Muodista kiinnostunut Zubrilova ottaa vaikutteita Instagramista ja seuraa etenkin ruotsalaisia ja amerikkalaisia bloggaajia. Hän on erityisen ihastunut skandinaaviseen minimalismiin.

– Minun mielestäni venäläinen muoti ei ole kovin pitkälle kehittynyttä. Tosin uusia venäläisiä katumuotibrändejä syntyy koko ajan lisää, ja pidän niistä enemmän kuin suurten muotitalojen mallistoista. Töitä olisi kuitenkin tehtävä, jotta venäläinen katumuoti tulisi tunnetummaksi ja saisi enemmän näkyvyyttä maailmalla, Zubrilova toteaa.

Elena Zubrilovan pukeutumisessa on hauskoja yksityiskohtia. Jussi Mankkinen / Yle

Venäläisen katumuodin pioneereihin kuuluu kolmikymppinen Gosha Rubchinskiy, joka loi ensimmäisen mallistonsa vuonna 2008. Rubchiniskiy on ottanut vaikutteita muun muassa moskovalaisilta skeittaajilta, perestroikan jälkeisen ajan urheiluvaatetyyleistä ja lähiöganstereilta. Venäläisyyttä ei vaatteissa peitellä, ja niistä löytyy myös neuvostoajan symboliikkaa sekä kyrillisiä kirjaimia.

Venäläinen katumuoti ottaa vaikutteita muun muassa skeittaajilta. Jussi Mankkinen / Yle

Rubchinskiy on saanut Venäjällä runsaasti seuraajia, ja esimerkiksi Pietarin muotiviikoillakin nähdyn Russian Siluet-muotitalon vaatteissa on yhtymäkohtia Rubchinskyn tyyliin. Ensi kevään trendeissä näkyvät muun muassa pyöreät peililasit, joita vilahtelee jo nyt Pietarin katukuvassa.

Russian Siluetin uuteen mallistoon kuuluu myös jännittävän kokeellisia asusteita, joissa näkyvät vahvasti slaavilaiset ja ortodoksiset perinteet –arkaainen kohtaa ylväällä ja tuoreella tavalla modernin.

Russian Siluet -muotitalon kevään mallistoa. Jussi Mankkinen / Yle Impressionistista muotia

Pietarin muotiviikkojen johtajan Anastasia Zubovan mukaan venäläisen muodin kuumimmat trendit eivät juuri eroa länsimaisista. Erilaiset läpinäkyvät ja monikerroksiset kankaat ovat suosittuja, kuten musta väri ja symmetriset muodotkin.

– Minä en erottaisi toisistaan länsimaista ja venäläistä muotia, koska niiden välillä on jatkuvaa vuorovaikutusta. Me seuraamme, mitä lännessä tapahtuu ja siellä saatetaan ottaa vaikutteita meidän muoti-ilmiöistämme.

Anastasia ZubovaJussi Mankkinen / Yle

Venäjän tunnetuimpiin muotisuunnittelijoihin kuuluu kuusikymppinen Tatyana Parfionova, joka on alunperin kotoisin Ukrainasta. Hänen über-feminiinisissä mallistoissaan on runsaasti luontokuviota ja läpinäkyviä kankaita. Tosin kevään mallistossa näkyi myös urheilullisia vaikutteita.

Ulyana Sergeenko taas on kuulu pitkälti käsintehdyistä vaatteistaan, joihin ovat ihastuneet muun muassa Lady Gaga sekä burleskitähti Dita von Teese.

Dynasty-muotitalon impressionistista muotia. Jussi Mankkinen

Dynasty-muotitalo markkinoi ensi kevään naistenmallistoaan impressionistisena, ja niinpä Pietarin muotiviikkojen näytöksessä mallien taustalle heijastettiin muun muassa Claude Monet’n maalauksia.

Fabric Fancy taas tuo keväälle muun muassa näyttäviä koruja.

Fabric Fancy ennakoi kevään muotia näyttävillä koruilla. Jussi Mankkinen / Yle

Pitkän linjan muotisuunnittelijan Anna Ovchinnikovan mallistossa naisellisuutta on vaikka muille jakaa.

Anna Ovchinnikovan mallistoa. Jussi Mankkinen / Yle Uutiset Pienin askelin eteenpäin

Suomessa venäläinen muoti on varsin tuntematon käsite. Myös moni nuoremman polven muodista kiinnostunut venäläinen pyrkii ostamaan länsimaisia vaatteita, jotka koetaan laadullisesti paremmiksi.

– Moni luulee, ettei Venäjällä tai Pietarissa ole muotiteollisuutta, ja jossain määrin olen samaa mieltä. Täällä on kuitenkin ihmisiä, jotka yrittävät näyttää hyvältä, seuraavat trendejä ja käyvät alan tapahtumissa. Me menemme eurooppalaiseen suuntaan, joskin pienin askelin, Vlad Partijenko pohtii.

Pietarilainen Olga Golovatcheva yhdistelee toisiinsa klassista tyyliä ja urheilumuotia.Jussi Mankkinen / Yle

Elena Zubrilovan mielestä venäläisen muodin suurimpiin haasteisiin kuuluu vähäinen näkyvyys kotimaan medioissa.

– Uutta muotia ei esitellä millään tavalla valtiollisissa medioissa, sitä näkyy lähinnä sosiaalisen median puolella, jossa kaikki brändit, sponsorit ja mallit ovat. Tätä puolta pitäisi pystyä kehittämään, Zubrilova summaa.

Nikita Nevin hankkii vaatteensa Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta. Hän ostaa harvoin venäläisiä asusteita. Jussi Mankkinen / Yle

Anastasia Zubova taas näkee venäläisen muodin tämänhetkisessä kehityksessä positiivisia piirteitä.

– Talouden vaikutus muotiin on pienempi kuin muissa maissa, koska venäläinen asiakas joka tapauksessa tykkää pukeutua – Venäjällä pukeutuminen on geeneissä ja venäläinen on tottunut siihen, että hänet arvioidaan ensikohtaamisen perusteella. Ja koska euron kurssi on noussut, venäläiset tuotteet ovat halvempia ja niitä ostetaan enemmän. Tämä tukee myös kotimaista muotisuunnittelua.

Kategoriat - YLE

Jäähalli muuttui e-urheilijoiden taistelutantereeksi Turussa – Harkimot haistoivat uuden bisneksen

Mistä on kyse?
  • Grail Quest on elektronisen urheilun tapahtuma Turussa, jossa pelataan turnauksia eri peleissä
  • Pelitapahtuman taustalla ovat Hjallis ja Joel Harkimo, jotka rahoittavat tapahtuman. Tulevia pelitapahtumia varten Harkimot ovat perustaneet Grail Quest -yrityksen
  • Harkimot tekevät yhteistyötä turkulaisyritys Grail Groupin kanssa. Yritys keskittyy kilpapelaamiseen ja tuo alan osaamista Grail Quest -yritykseen ja tapahtumiin

Jääkiekkokaukalo on peitetty, ja sen tilalla on kymmeniä syyslomaa viettäviä nuoria tietokoneiden äärellä. Lisää nuoria tulee koneita kantaen halliin pystyttämään omaa peliasemaa.

On hämärää. Halliin tuovat valoa vain värikkäät ledvalot ja tietokoneiden näytöt.

Kolmen päivän aikana satoja pelaajia ja katsojia osallistuu Grail Questiin, joka on ensimmäinen Turkuhallissa järjestettävä elektronisen urheilun tapahtuma. Grail Questissa pelataan SM-finaalit kuudessa eri pelissä. Kun palkintosummat lasketaan yhteen, potti nousee yli 10 000 euron.

Kansainvälisellä tasolla palkintosummat ovat eri luokkaa. Esimerkiksi Suomen parhaiten tienaava e-urheilija Jesse Vainikka on tienannut urallaan satoja tuhansia dollareita.

Vihdoin pelitapahtuma Turkuun

22-vuotias turkulainen Mikko Möykky osallistuu Grail Quest -tapahtumaan osana viisihenkistä joukkuetta. Tavoitteet ovat selkeät: niin pitkälle mennään kuin rahkeet riittävät.

Aiemmin pelitapahtumien perässä on pitänyt matkustaa Helsinkiin. Siksi tapahtuman tulo Turkuun oli iloinen uutinen.

– Ohjelma lupaa paljon. Näissä tapahtumissa on yleensä hyvät turnaukset ja monipuolinen ohjelma, Möykky sanoo.

Omat vanhemmat ihmettelivät alkuun Möykyn innostusta pelaamiseen, mutta enää pelaaminen ei herätä kysymyksiä.

Suomessa tieto lajista lisääntyy, ja kymmenen vuoden aikana noustaan varmasti ihan uusiin lukemiin. Mikko Möykky

– Tekniikasta on tullut vanhemmillekin ihmisille tavallinen asia. Nuoret kasvavat lajin mukana, Möykky toteaa.

Suosion lisääntyminen niin Suomessa kuin maailmalla näkyy myös palkintosummissa.

– Palkintorahat nousevat koko ajan korkeammaksi. Suomessa tieto lajista lisääntyy, ja kymmenen vuoden aikana noustaan varmasti ihan uusiin lukemiin, e-urheilija Mikko Möykky kertoo.

E-urheilusta tulossa arkipäivää

Perinteisesti urheiluksi mielletään lajit, joissa liikutaan paljon ja hiki virtaa. Tästä syystä e-urheilu ei joidenkin mielestä ansaitsisi loppuliitettään ollenkaan.

Tästä syystä osaa pelitapahtuman yhteistyökumppaneista piti suostutella mukaan, kertoo Niklas von Schöneman, Grail Group Oy:n markkinointi- ja PR-päällikkö.

– Yritykset saavuttavat täällä kohderyhmän, jota he eivät muuten kohtaisi. Nämä nuoret eivät katso televisiota eivätkä lue paperilehtiä. Hyvien tarinoiden kautta e-urheilun stigma varmasti katoaa, von Schöneman uskoo.

E-urheilun suosio nousee

18–29-vuotiaiden ikäryhmässä e-urheilun suosio on noussut rajusti viime vuosien aikana. Syyskuussa julkaistun markkinointitutkimuksen mukaan nuoret aikuiset arvostivat e-urheilua toiseksi eniten heti jääkiekon jälkeen.

Vuonna 2015 e-urheilu oli kolmanneksi suosituin laji Suomessa. Selvityksen toteutti Sponsor Insight, joka on sponsoroinnin suunnitteluun ja mittaamiseen erikoistunut tutkimusyritys.

Pohjois-Amerikassa e-urheilu on jo lähes yhtä suosittua jääkiekon kanssa.

– Jos tutkimuksen kohderyhmään olisi otettu mukaan 12–29-vuotiaat, niin lopputulos olisi voinut olla vielä radikaalimpi, toteaa von Schöneman.

Mikko Möykky Grail Quest -pelitapahtumassa Turussa.Liisa Kallio/Yle Kymmenen tunnin treenipäivä

E-urheilijan valmistautuminen turnauksiin vaatii paljon aikaa ja harjoittelua eri osa-alueilla. Huipputasolla on tavallista, että treenipäivä kestää kymmenen tuntia, joista neljä kuluu itse pelaamiseen. Kaksi tuntia käytetään henkiseen ja fyysiseen harjoitteluun.

Vastustajaan tutustuminen ja strategian suunnittelu vie eniten aikaa: jokaisen vastustajan pelitapa käydään läpi, ja suunnitellaan oman joukkueen puolustus ja hyökkäys.

Kaikki kiteytyy pelitapahtumissa turnauksien lisäksi yhteisöllisyyteen.

– Täällä on samanhenkistä porukkaa, ja ihmiset ovat avoimia ja positiivisia. Näissä tapahtumissa vanhat kaverit kohtaavat, Grail Questin tuottaja Joel Harkimo kertoo.

Media vasta löytämässä e-urheilun

Suomessa e-urheilu on vielä suosion ensilaineilla. Harva e-urheilija saa palkkaa, sillä tuloja ja sponsoritukea saa vasta menestyksen myötä.

Ylellä e-urheilua on näytetty tv:n pääkanavilla. Ylen elektronista urheilua koskevia nettijuttuja on koottu omalle sivustolleen tänne.

Suosion kasvu kuitenkin näkyy selkeästi. Esimerkiksi Porin Ässät ja IFK ovat perustaneet omat e-urheilujoukkueet.

Grail Questin tuottaja Joel Harkimo vaatii lajille lisää mediahuomiota.

– Valtamedian pitää vain oppia puhumaan ja ymmärtämään e-urheilun kieltä, koska lajilla on ihan oma maailmansa.

Kategoriat - YLE

Synnyttäjät eivät tiedä tarpeeksi rentoutumisen tärkeydestä – auttaa hallitsemaan kipua ja synnytyksen kulkua

Mistä on kyse?
  • Rentoutuminen synnytyksessä parantaa hormonitoimintaa ja rentoutuneessa kehossa supistukset tehoavat paremmin.
  • Rentoutuminen on myös tärkeää äidin ja vauvan turvallisuuden kannalta.
  • Synnytykseen voi valmistautua esimerkiksi opettelemalla etukäteen erilaisia rentoutumismenetelmiä.

Oululainen Jenni Kesti sai ensimmäisen lapsensa neljä kuukautta sitten. Synnytys oli rankka ja pitkä, peräti yli 20 tuntia. Kesti synnytti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen oli hänelle jaksamiskeino.

– Rentoutuminen oli tärkeää, jotta kehoni sai happea. En vienyt kroppaani ihan lukkoon.

Syntyvän vauvan hyvinvointi oli luonnollisesti myös vaakakupissa.

– Kätilöiden mukaan oli todella tärkeää, että vauva sai happea siinä vaiheessa, kun se jumiutui hieman synnytyksen loppuvaiheessa. Jos voimani olisivat loppuneet, se olisi voinut olla melko dramaattistakin.

Tuisku Koskelan (vas.) Sylinhyvä yritys tarjoaa muun muassa synnytysvalmennusta. Jenni Kesti (oik.) koki rentoutumisen olevan synnytyksessä suuri apu. Marko Siekkinen / Yle

Rentoutumisen tärkeydestä synnytyksessä ei Kestin mukaan juurikaan puhuttu esimerkiksi neuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Eniten tietoa sai lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista.

– Oikeastaan sivulauseessa mainittiin, että tokihan on aina tärkeää rentoutua ja muun muassa tällaisia tekniikoita on olemassa.

Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin kun äiti on rentoutunut. Tuisku Koskela

Tietoa rentoutumisesta löytyi kuitenkin kirjoista, netistä sekä yksityisiltä synnytysvalmentajilta.

– Olen myös harrastanut ja opettanut Tai Chitä, joten kropan ja mielen rentoutumiskeinot ovat aina kiinnostaneet minua.

Kuka tahansa voi oppia rentoutumaan

Oululaisen synnytysvalmentajayrittäjä Tuisku Koskelan mukaan rentoutumisen opettelu on hyödyllistä jokaiselle odottavalle äidille pelkästään jo synnytyksen normaalin kulun kannalta.

– Synnytys on hormonien säätelemää ja ohjaamaa toimintaa kehossa. Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin, kun äiti on rentoutunut.

Hierominen on yksi keino, jolla synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö voi auttaa äitiä rentoutumaan.Marko Siekkinen / Yle

Kuka tahansa voi Koskelan mukaan oppia rentoutumaan. Keinoja on monia.

– Pelkästään hengityksen kautta pystyy tekemään tosi paljon. Fyysisiä rentoutuskeinoja ovat esimerkiksi oman kehon jännitystilojen tunnistaminen ja niiden vapauttaminen vaikka hieronnan avulla.

Naistenklinikan kätilö Johanna Honkasen mukaan tehokkaita tapoja ovat muun muassa leuan rentouttaminen ja matalien vokaalien harjoittaminen niin, että ääni resonoi alas lantioon.

– Leuka on rentona ja matalaa ääntä pitämällä, koko alapää rentoutuu.

Synnytykseen valmistautuminen tärkeää

Miten helppoa rentoutuminen voi sitten olla, jos kivut ovat kovat ja tilanne on muutenkin jännittävä? Honkanen ajattelee, että mitä paremmin synnyttäjä on valmistautunut, sitä helpompaa myös rentoutuminen on.

– Toki sekin vaikuttaa, ettei ympärillä ole meteliä eikä kukaan ryntäile sisään. Tuttuja asioita, esimerkiksi musiikkia kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Lisäksi on tärkeää saada tukea puolisolta tai tukihenkilöltä ja kätilöltä.

Rentoutuminen synnytyksessä parantaa äidin ja vauvan turvallisuutta.Heikki Haapalainen / Yle

Synnytyslääkäri Tytti Raudaskosken mukaan rentoutuminen auttaa naista hallitsemaan kipua ja sen avulla hän pystyy vaikuttamaan synnytyksen edistymiseen.

– Jos äiti on kireänä kuin viulunkieli, niin se muun muassa hidastaa avautumisvaihetta.

Liika jännittäminen voi Raudaskosken mukaan myös johtaa äidin hyperventiloimiseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sikiön hapettumiseen. Sikiön heikko happeutuminen puolestaan heijastuu sikiön sydänäänikäyrään.

Raudaskoski haluaa korostaa, että rentoutuminen on keino, jolla äiti voi itse auttaa itseään synnytystilanteessa.

– Se tuo hallinnan tunnetta. Tällöin äiti ei ole vain objekti, jolle tapahtuu asioita, vaan hän myötävaikuttaa synnytyksen edistymiseen.

Uudelleensynnyttäjätkin kaipaavat synnytysvalmennusta     

Synnytystä ei voi Honkasen mukaan etukäteen suunnitella, mutta siihen voi valmistautua.

– Synnytys on maraton, sitä voi verrata 75 kilometrin juoksuun. Siihen urheilusuoritukseen tulisi valmistautua venyttelemällä ja tankkaamalla nesteitä.

Synnytykseen valmistautumiseen ei Honkasen mukaan saa välttämättä tarpeeksi hyvin tukea kunnalliselta puolelta säästötoimenpiteiden vuoksi. Aikaisemmin odottaville äideille järjestettiin esimerkiksi sairaalaan tutustumisia, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne ovat Honkasen mukaan loppuneet.

Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Tuisku Koskela

Myös Tuisku Koskela on sitä mieltä, että kunnallinen synnytysvalmennus on melko suppea ja sitä tarjotaan vain ensisynnyttäjille, vaikka tarvetta olisi myös uudelleensynnyttäjille.

– Minun asiakkaistani ainakin puolet ovat uudelleensynnyttäjiä. Heilläkin on paljon tarvetta saada tietoa ja konkreettisia valmiuksia synnytykseen.

Synnytyspelot kannattaa käsitellä

Synnytysvalmennus on Koskelan mielestä niin kuin synnyttäjän työkalupakki. Sieltä valitaan keinot, jotka itselle parhaiten sopii synnytyksen avuksi.

Valmistautuminen jollain tapaa synnytykseen tuo äidille varmuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Tärkeintä Koskelan mielestä synnytykseen valmistautumisen lisäksi on, ettei yritä sulkea tulevaa synnytystä pois mielestään.

– Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Vaan se on sen merkki, että nyt olisi aika käsitellä sitä.

Pahimmassa tapauksessa pelkojen käsittelemättä jättäminen voi Koskelan mukaan haitata kiintymyssuhteen syntymistä kohdussa kasvavaan vauvaan, kun ei pysty suuntaamaan ajatuksia vanhemmuuteen ja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Myös Tytti Raudaskoski on samaa mieltä.

Ihmiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Johanna Honkanen

Etukäteen esimerkiksi synnytykseen liittyvistä kivuista huolehtivat saattavatkin olla Honkasen mukaan niitä, jotka kestävät kipuja paremmin.

– Naiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Kaikki kulminoituu rentoutumiseen. Kun äiti on rento, hormonitoiminta vahvistuu ja synnytys kulkee paremmin. Tällöin synnytyskokemus on hyvä ja äiti saa positiivisen kokemuksen. Sitä kautta äitiyskin vahvistuu.

Kategoriat - YLE

Nimekkäät muusikot vetoavat: "Kokkola ei saa leikata Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilta"

Joukko nimekkäitä muusikoita on allekirjoittanut vetoomuksen, joka vastustaa Kokkolan kaupungin suunnittelemia kulttuurileikkauksia.

Tuomas Hannikainen, Atso Almila, Kari Kriikku, Hannu Lintu, Klaus Mäkelä, Susanna Mälkki, Jorma Panula, John Storgårds, Jan Söderblom ja Osmo Vänskä kirjoittavat Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin puolesta.

– Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ainutlaatuinen taideyhteisö niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se on syntynyt kapellimestari Juha Kankaan, intendentti Gun-Maj Peltoniemen sekä orkesterimuusikoiden tinkimättömän elämäntyön tuloksena, vetoomuksessa sanotaan.

Kokkolan kaupunginjohtajan budjettiesityksessä kulttuurista aiotaan leikata noin viisi prosenttia. Tähän sisältyy myös taidelaitosten avustusten leikkauksia.

– Toteutuessaan leikkaukset halvaannuttaisivat orkesterin toiminnan ja aiheuttaisivat tälle huippuunsa hioutuneelle yhtyeelle korvaamatonta vahinkoa. Vetoamme keskipohjalaisiin päättäjiin, jotta esitetyistä leikkauksista luovuttaisiin, taiteilijat kirjoittavat.

Kategoriat - YLE

Sivut