YLE: Pääuutiset

Käsivarsi jäämässä ilman poliisia – “Emme voi hyväksyä sitä”

Lapin poliisilaitos suunnittelee Enontekiön poliisien virat siirrettäväksi Muonioon, kun nykyisen Enontekiön partion poliisit siirtyvät eläkkeelle ensi vuoden alussa. Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen sanoo, että säästöihin on tarvetta, jos ensi vuoden budjetti siihen pakottaa.

– Meillä on nyt poliisilaitoksen alueella tänä vuonna 7-8 virkaa jouduttu jättää täyttämättä, kun rahat eivät riitä. Silloin kun meillä jossain päin virkoja vapautuu, niin joudutaan tarkastelemaan, miten ne koko poliisilaitoksen näkökulmasta täytetään ja silloin uhka on siinä, ettei Enontekiölle jatkossa poliisimiehiä sijoitettaisi, kertoo Heikkinen.

Poliisi

Enontekiöläiset ovat huolestuneet rikollisuuden kasvusta ja turvallisuudesta. Kunnan valtuuston jäsenet kävivät vierailulla Rovaniemellä ja tapasivat myös Lapin poliisipäällikön. Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, kertoo, että valtuutetut ovat suivaantuneita tilanteeseen.

- Me emme voi hyväksyä sitä, että kun perustuslaki turvaa jo sen, että jokaisella Suomessa asuvalla kansalaisella on oikeus turvallisuuteen, niin meidän mielestä se ei toteudu, jos se hoidetaan muualta. Me ei olla tasa-arvoisessa, yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden, Rantapelkonen moittii.

Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Kyllä se olisi sellainen signaali rikollisille ja muille, että tämä olisi villi länsi, jossa voi tehdä melkein mitä tahansa ilman, että poliisi tänne viitsii raahautua, ja jos raahautuukin, niin auttamattomasti myöhässä.

Poliisin puuttuminen ei huoleta kaikkia

Enontekiön kuntalaiskanavan Facebook-sivuilla ihmiset ovat järkyttyneitä poliisin siirtosuunnitelmista. Enontekiöläist' Annikki Paajasta asia ei kuitenkaan huoleta. Hän uskoo, että partiot kulkevat kuten ennenkin. Hän rahoittaisi mieluummin esimerkiksi pelastuslaitosta.

Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Ne on ne, jotka meitä auttaa. Poliisi tutkii ja tekee. Mitä se nyt oikeastaan tekee? Vaikka rikosilmoituksen tekee, se ei ala sitäkään tekemään. Se antaa asian olla, Paajanen naurahtaa leikkimielisesti.

Utsjoki on ollut ilman poliisia jo vuoden

Utsjoelta poliisipartio on siirretty Ivaloon jo yli vuosi sitten. Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio pelkää, että poliisissa riskin tiedostaminen vaatii jonkin onnettomuuden. Hän toivoo, että keskustelu turvattomuudesta herättäisi keskustelua siitä, että joskus poliisivoimat voitaisiin palauttaa Utsjoelle. Hän on kuullut paikallisten huolen.

– Minun tietoon on tullut välillisesti tai jonkun kertomana, että poliisia ei ole tänne saatu paikan päälle tai poliisin vastaus on ollut, että ehtii paikan päälle tutkimaan vasta seuraavalla viikolla. Esimerkiksi Nuorgamissa on tapahtunut sellaista, missä meidän sosiaaliviranomaiset olisivat tarvinneet poliisin virka-apua ja olen kuullut, että poliisi on ilmoittanut ettei ole aikaa tulla paikalle, hän kertoo.

Anneli Lappalainen / Yle

Tällaisissa tapauksissa Tieva-Niittyvuopio on kehottanut ihmisiä tekemään aina kirjallisen raportin. Raportteihin onkin vastattu asiallisesti, mutta se kertoo siitä, että valtiovalta ottaa siten tietoisen riskin.

– Toivon, että (enontekiöläiset) onnistuisivat siinä, missä me epäonnistuttiin. Kyllä poliisin olo, poliisin näkyminen paikkakunnalla on ennalta ehkäisevää rikollisuuteen nähden ja toisaalta se tuo myös turvallisuuden tunteen, Tieva-Niittyvuopio toivoo.

Lapin Poliisipäällikkö Esa Heikkinen pahoittelee tilannetta ja sanoo, että virkoja on täyttämättä Rovaniemen lisäksi myös Meri-Lapissa, Sodankylässä, Kemijärvellä ja Ivalossa.

– Me joudumme näiden resurssien kanssa painimaan ja joudumme sitä riskiä arvioimaan, että missä meillä on tehtäviä eniten, niin sinne me joudumme painottamaan. Tätä tuskaa on jouduttu jakamaan sitten myös muilla alueilla, poliisipäällikkö pahoittelee.

Kategoriat - YLE

Kolttalaissa tulkinnanvaraa – Lain uudistaminen mahdollista, mikäli koltat sitä haluavat, sanoo hallintosihteeri

Syksyn 2017 kolttien luottamusmiesvaalit olivat jo toiset vaalit, joista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Vaalien yhteydessä on herännyt keskustelua jälleen kolttalaista ja sen tulkinnasta.

Oliko vaalilautakunnan päätös arvioida ehdokkaiden kielitaito laillinen?

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallintosihteeri Jukka Mirvo vastaa kolttalakiin kuuluvista kysymyksistä ja mahdollisista muutostarpeista. Mirvo on työnsä puolesta seurannut tarkkaan sekä vuoden 2014 ja vuoden 2017 kolttien luottamusmiesvaalien etenemistä.

– Kolttalain mukaan kolttien luottamusmiehen yhtenä kelpoisuusedellytyksenä on koltan kielen taito. Tässä laissa ei ole tarkemmin määritelty, että millaista kielitaitoa edellytetään ja lähtökohtana on se, mitä nyt yleensä kielitaitoon kuuluu, kommentoi Jukka Mirvo.

"Kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin"

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunnan päätöksestä asettaa Veikko Feodoroff kolttien luottamusmieheksi ensi kaudelle tehtiin kaksi valitusta.

Päätöksestä valittivat Sergei Kp. Fofonoff ja Tanja Sanila. Sekä Fofonoff, että Sanila lausuvat valituksissaan, että kolttien luottamusmiesvaalilautakunnalla ei olisi ollut oikeutta järjestää koltansaamen kielestä kieliarviointia.

Ministeriön hallintosihteeri Jukka Mirvo kertoo, että lain mukaan kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin, mutta arviointi tulee suorittaa suhteellisissa rajoissa.

– Vaalilautakunnan harkintaan kuuluu se, millä tavalla he selvittävät tätä kielitaitoa, mutta kuitenkin katsoisin, että se ei ole ihan täysin vapaata se harkinta, vaan pitäiis ottaa huomioon hallinnon oikeusperiaatteet. Esimerkiksi että viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tarkoitettuun päämäärään eli kielitaidon testaaminen ei saa olla kohtuuttoman laajaa ja sen pitää olla oikeassa suhteessa siihen, mikä siinä on tarkoitus, kertoo Mirvo.

Valituskirjelmässään Tanja Sanila otti esille, ettei kielitaidontestaamisesta ole kuitenkaan annettu julkisuuteen mitään tuloksia.

Kolttalaissa ei ole määritelty tarkkaan, miten vaalilautakunnan pitäisi selvittää ehdokkaiden koltansaamen kielitaito. Mirvon mukaan vaalilautakunta päättää lopulta itse, miten ehdokkaiden vaalikelpoisuus todetaan kielitaidon osalta.

– Katsoisin, että se on kuulunut vaalilautakunnan vapaaseen harkintaan, millä tavalla se kielitaidon selvittää. Kunhan se pysyy suhteellisuusperiaatteen puitteissa, ettei se ole mikään kymmenen päivän kielitestaus tai kohtuuttoman laajaa. Kaikki säännökset ovat aina tulkinnanvaraisia, muistuttaa Mirvo.

– Jos vaalilautakunta on painottanut suullista kielitaitoa, se on vaalilautakunnan tulkinta, jonka sitten hallinto-oikeus ratkaisee, että onko tulkinta ollut lainmukainen. Kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin.

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallintosihteeri Jukka Mirvo vastaa kolttalakia koskevista asioista. MMM Ehdottaa kolttalain uudistamista vaalimenettelyn osalta

Maa- ja metsätalousministeriö on seurannut jo vuoden 2014 luottamusvaaleista aiheutunutta valituskierrettä. Tulevaisuutta ajatellen Mirvo ehdottaakin, että kolttasaamelaiset miettisivät kolttalain uudistamista vaaleja koskevissa säännöksissä.

– Kolttalaissa olisi hyvä olla tarkempia säännöksiä vaalimenettelystä ja luottamusmiehen koltankielen taidosta. Kun nämä valitukset on ratkaistu, niin siinä vaiheessa meidän täytyy miettiä, miten kolttalakia mahdollisesti kehitetään ja siinä vaiheessa kuullaan sitten kolttia. Voi olla, että täältä pyydetään esitystä koltilta, miten kolttalakia pitäisi kehittää vaalia koskevien säännösten osalta ja myös luottamusmiehen kelpoisuusvaatimusten osalta, ehdottaa Mirvo.

Kolttalaki on yli 20 vuotta vanha ja lakiin on tehty hyvin vähän muutoksia.

Aloite kolttalain uusimiseen tulee kuitenkin tulla itse kolttien kyläkokouksilta, eli kolttasaamelaisilta itseltään, painottaa Jukka Mirvo.

– Kolttien perinteisessä asianhoidossa kynnys muuttaa näitä säännöksiä on hyvin korkea. Eikä täältä (ministeriöstä) ominpäin mitään aleta tekemään, vaan hyvin tarkalla korvalla kuullaan kolttien mielipidettä, joka varmaan kyläkokouksissa muodostuu ja asiaa käsitellään.

– Katsotaan sitten kun valitukset on käsitelty, että millä menettelyllä tehdään: pyydetäänkö koltilta esitystä vai odotetaanko, että koltat itse tekee esityksen, pohjustaa Mirvo.

Kategoriat - YLE

Tampereella päättymässä yli 30 vuoden kuivuus – Ilves haluaa nyt palata menestysvuosiensa huumaan

Veikkausliigan ratkaisuhetket suorana Yle Puheen Urheiluilloissa.

Tampereen Ilves keräsi jalkapallon Mestaruussarjassa mitalien värisuoran vuosina 1983-1985. Kauden 1985 SM-hopean jälkeen perinteinen tamperelaisseura on ollut kuitenkin 32 vuotta ilman mitalia.

Ilveksen kuiva putki saattaa katketa tänä syksynä. Kun Veikkausliigaa on jäljellä kaksi kierrosta, on Ilves sarjassa kolmantena tasapisteissä toisena olevan Kuopion Palloseuran kanssa. Mitaleista vääntävät myös neljän pisteen päässä olevat FC Lahti ja IFK Mariehamn.

- Kyllä mitalin ottaminen olisi tärkeää, mutta varsinkin europaikka. Täällä on paljon junioreita ja heidän kulttuuriperimäänsä kuuluu se, että he pääsisivät näkemään europelejä, Ilveksen päävalmentaja Jarkko Wiss kertoo.

Wiss muistaa itse, kuinka kävi aikoinaan seuraamassa Ilveksen euro-otteluita AS Romaa (1984) ja Juventusta (1991) vastaan.

- Ne olivat mahtavia kokemuksia, joista sai intoa omaan harjoitteluun. Haluamme tarjota Ilveksen junioreille mahdollisuuden nähdä, että he voivat joskus pelata sellaisia pelejä Ilveksen paidassa.

Tammela Ilveksen pyhä paikka

Toista kauttaan Ilvestä valmentava Wiss on tehnyt Tampereella hyvää työtä. Ilves taisteli jo viime kaudella mitalista, mutta jäi lopulta viidenneksi. Viime syksynä europaikka jäi pisteen päähän ja pronssi oli viiden pisteen päässä.

- Meillä on hyvä työnteon kulttuuri. Kun alkukaudella ei mennyt hyvin, syyt löytyivät meistä itsestämme. Emme harjoitelleet tarpeeksi hyvin emmekä tehneet tarpeeksi töitä. Nyt asiat ovat olleet kunnossa jo pidemmän aikaa, Wiss sanoo.

Ilves on ollut loppukaudella mainiossa vireessä. Joukkue on hävinnyt 17 viimeisimmästä ottelustaan vain yhden (HJK:lle) ja päästänyt neljässä edellisessä pelissään vain yhden maalin.

Erityisen vahva Ilves on nähty kotikentällä Tammelan stadionilla, jolla kotijoukkue on hävinnyt toukokuun jälkeen kerran.

- Tiedämme, miten siellä pelataan. Henkisesti täytyy olla vahva, koska vuorovaikutus yleisön kanssa on runsasta. Olemme selkeästi lähteneet siitä, että Tammela on meille pyhäkkö. Se on meidän mestamme ja haluamme pelata siellä hyvin.

Teemu Penninkangas ratkaisi viime sunnuntaina Ilvekselle tärkeän voiton KuPSista.AOP Voitto KuPSista mallisuoritus

Wissin mukaan mainio osoitus Ilveksen vahvuuksista nähtiin viime sunnuntaina, kun Ilves kaatoi erittäin tärkeässä ottelussa KuPSin 1-0. Tammelan juhlat käynnisti lisäajalla Teemu Penninkangas.

- Se oli kärsivällinen esitys. Luotimme siihen, että puolustamme hyvin ja törkkäämme jostakin maalin. Joukkue osoitti henkistä vavuutta, eikä avannut pakettiaan. Se tuntui makealta. Se oli pelaajille osoitus siitä, että kun uskomme itseemme, niin mahdollisuuksia voi olla.

Ilves on pelannut kolme vuotta peräkkäin viimeisen pelinsä siellä. Toivoisin mielikuvitusta. Jarkko Wiss

Ilves päättää kautensa kahteen erittäin mielenkiintoiseen otteluun. Perjantain kotiottelussa vastaan asettuu sarjapaikastaan kamppaileva PS Kemi ja lauantaina 28. lokakuuta pelattavalla päätöskierroksella Ilves kohtaa Maarianhaminassa IFK:n.

- On totta kai hyvä, että peleissä on panosta. Toivottavasti myös yleisö muistaa tulla paikalle, vaikka aika viileää näyttää olevan.

- Toistaalta myös otteluohjelmaa voisi joskus katsoa, ettei Ilveksen tarvitse aina päättää kauttaan Maarianhaminassa. Ilves on pelannut kolme vuotta peräkkäin viimeisen pelinsä siellä. Toivoisin mielikuvitusta, Wiss toteaa.

Kemi on ollut Ilvekselle paha vastus. Tämän kauden ensimmäisessä kohtaamisessa kemiläiset jyräsivät 4-2-voittoon ja elokuun ottelussa pisteet jaettiin maalittomalla tasapelillä.

- Lähdemme oman, hyvän puolustuspelimme kautta. Mikäli emme päästä maalia, mahdollisuutemme voittaa kasvavat koko ajan. Emme voi lähteä Kemiä vastaan yltiöpäisesti hyökkämään, vaan täytyy olla kompakti ja hoitaa ensin puolustusvelvoitteet, Wiss kertoo.

Veikkausliigan ratkaisuhetket suorana Yle Puheen Urheiluilloissa.

Lue myös:

Veikkausliigan hallitseva mestari luopuu kruunustaan – "Kausi on mennyt ihan okei"

Kategoriat - YLE

Huippulupaus Arvi Savolainen on painin suuri suomalaistoivo – "Voi voittaa vaikka olympiakultaa"

Lahtelainen 18-vuotias Arvi Savolainen voitti kesällä junioreiden EM-kultaa ja MM-pronssia kreikkalais-roomalaisessa painissa. Nuori lupaus on väistämättä yksi tärkeimmistä toivoista suomalaisessa painissa.

Suomalaisen painin tilanne on jo vuosia ollut vaisua, eikä uusia tähtinimiä ole Petra Ollin lisäksi noussut. Rion olympialaisissa uransa päättänyt Tero Välimäki ja edelleen kilpaileva Rami Hietaniemi ovat pääasiassa edustaneet Suomea. Painimatoilla riittää runsaasti tilaa uusille nimille.

Toivon kipinää tilanteeseen toivat kesäkuun lopussa järjestetyt junioreiden EM-kilpailut sekä elokuussa käydyt junioreiden MM-kilpailut, joista lahtelainen Arvi Savolainen toi MM-pronssia ja EM-kultaa.

Savolainen kokee painin katovuosien päättyneen.

- Painin tilanne on vähän ollut laskusuhdanteinen 80-luvulta. Silloin oli painin kulta-aika. Meitä hyviä nuoria lupauksia on Suomessa paljon. Siitä saadaan tulevaisuudessa hyvä joukko, Savolainen sanoo.

Sisarusten perässä painisalille

Arvi Savolainen on 18-vuotias Lahden Ahkeran painija, joka on nuoresta iästään huolimatta merkittävä lupaus suomalaiselle painille. Savolainen kilpailee 96 kilon sarjassa kreikkalais-roomalaista painia. Lahtelainen on nuoruudessaan harrastanut muitakin lajeja kuten jääkiekkoa, näytelmäkerhoa ja ratsastusta. Painin pariin lahtelainen ajautui sisarustensa kautta.

- Kaikki isommat sisarukseni olivat käyneet kokeilemassa painia ja minäkin menin niiden perässä painisalille kokeilemaan. Siitä se jäi ja vei täysin mukanaan, kertoo Savolainen.

Savolainen pitää kuluneita MM- ja EM-kilpailuja suurina välietappeina, mutta tavoittelee silti uraa ammattilaispainijana.

- Ne olivat toki iso välitavoite, mutta lopulliset tavoitteet ovat aikuisten sarjassa ja olympialaisissa, Savolainen sanoo.

Nuorta lahtelaislupausta pidetään hyvin määrätietoisena ja tunnollisena urheilijana. Vuoden tärkeimpien kilpailuiden jälkeen Savolainen kääntää katseensa jo kohti tulevia otteluita.

- Siinä oli sellainen reilu viikon huili ja sitten jatkui työnteko.

AOP Tavoitteet aivan maailman kärjessä

Nuori lupaus kokee, ettei Lahdesta löydy samanpainoista harjoitusseuraa. Iltaisin Savolaisen salilla käy vanhempia painijoita, jotka ovat lopettaneet kilpailemisen jo vuosia sitten. Toisinaan lahtelainen matkustaa Helsinkiin harjoittelemaan samankokoisten painijoiden kanssa, joista hän kokee saavansa sopivaa tasoa harjoittelulle.

Yleisesti Savolainen pitää Suomen harjoittelupuitteita hyvinä. Tasokkaita urheilijoita riittää, mutta se vaatii kaikkien harjoittelua samassa paikassa. Savolaiselle kertyy vuodessa runsaasti leiriviikkoja.

- Kesälomalta laskin, että olin yli 40 päivää leirillä ja vähän reilu 20 päivää kotona. Siihen se kesäloma kului. Ei kuitenkaan yhteensä ihan puolta vuodesta.

Savolaisen tavoitteet ovat aivan huipulle ja hän tietää, mitä se vaatii. Nuoren lupauksen mielestä kaikkia osa-alueita tulisi kehittää tasaisesti, mutta päällimmäisenä tekniikkaa.

Arvilla on täysi keskittyminen painiin sekä selkeät rutiinit. Jarkko Ala-Huikku

Savolaisen henkilökohtaisena valmentajana toimiva Tapio Lattu kuvailee nuorta painijaa tunnollisena ja jopa vaativana. Latun mielestä Savolainen on aina tehnyt kaikkensa, usein jopa enemmän kuin mitä on vaadittu. Pienenä Savolainen oli Latun mielestä hieman hankala valmentaa.

-Välillä Arvi luuli tietävänsä asioista paremmin kuin valmentaja. Onneksi ikä on kasvattanut ja näistä ollaan päästy pois, toteaa Lattu.

“Arvilla on täydet mahdollisuudet huippu-uraan”

Lattu pitää valmennussuhdetta toimivana ja uskoo jopa yhteiseen projektiin nimeltä Tokio 2020.

Savolainen käy abivuotta Lahdessa Lyseon urheilulukiossa ja aikoo valmistua keväällä. Lahtelaisen ajatukset pyörivät väistämättä Tokion vuoden 2020 olympialaisissa. Hän tietää mahdollisuutensa päästä arvokilpailuihin.

- Fiilikseni olympialaisista ovat itsevarmat, enkä ota mitään paineita niistä. Se olisi tosi suuri mahdollisuus ja ihan realistinen tavoite, jos kaikki menee nappiin. Tässä on muutama vuosi hyvää aikaa kehittyä ennen sitä.

Nuorten painin maajoukkuevalmentaja Jarkko Ala-Huikku ennustaa Savolaiselle jopa olympiakultaa.

- Arvilla on täysi keskittyminen painiin sekä selkeät rutiinit. Käyttäytyminen leireillä ja kilpailuissa on todella ammattimaista. Arvilla on täydet mahdollisuudet huippu-uraan ja ihan mihin vaan. Voi voittaa vaikka olympiakultaa, toteaa painin Euroopan mestari vuodelta 2008.

Ala-Huikku pitää painin tulevaisuutta kirkkaana. Kuluneen vuoden mitalisaldo oli nuorten osalta historiallinen. Yhteensä viisi arvokisamitalia, mikä on Ala-Huikun sanoin paras ikinä. Aikuisissa ei mitaleja kerääntynyt ja MM-kisat menivät suomalaisilta alle odotusten.

Suomalaispainin tulevaisuudessa katseet kääntyvät väistämättä lahtelaispainijaa kohti. Onko nuori Arvi Savolainen seuraava suomalainen olympiavoittaja?

Aino Perttilä Kirjoittaja on harjoittelussa Yle Urheilussa.

Kategoriat - YLE

Titanicin mukana uponnut kirje huutokaupataan: "Jos kaikki menee hyvin, saavumme New Yorkiin keskiviikkona"

– Tämä laiva on jättimäisen kokoinen ja varusteltu kuin palatsimainen hotelli, kirjoitti amerikkalainen liikemies Alexander Oskar Holverson 13. huhtikuuta 1912 päivättyyn kirjeeseen äidilleen.

– Jos kaikki menee hyvin, saavumme New Yorkiin keskiviikkona, kirjeessä lukee.

Titanicin ensimmäisessä luokassa matkustanut Holverson ei koskaan ehtinyt lähettää kirjettä. Hän hukkui Atlantin vesiin, kun laiva upposi törmättyään jäävuoreen myöhään seuraavan päivän iltana.

Yhteensä yli 1 500 ihmistä kuoli onnettomuudessa, jonka ikimuistoisuudesta kertoo, että huutokauppakamari odottaa Holversonin kirjeen hinnan yltävän jopa 80 000 puntaan eli lähes 90 000 euroon. Kirje huutokaupataan Britanniassa huomenna lauantaina.

Alexander Oskar Holverson vaimonsa Maryn kanssa joulukuussa 1911 lähdössä Etelä-Amerikkaan. Henry Aldridge & Son / AOP

Huutokauppakamarin mukaan Holversonin viesti on ainoa tunnettu Titanicilla kirjoitettu kirje, joka on löydetty merestä, kertoo BBC. Holverson kuoli onnettomuudessa ja hänen ruumiinsa nostettiin merestä myöhemmin; kirje löytyi hänen mukanaan olleen muistikirjan välistä.

Holversonin vaimo Mary sen sijaan pääsi pelastusveneeseen ja pelastui hengissä.

Pariskunta oli palaamassa Britannian kautta kotiin lomamatkalta Argentiinan Buenos Airesista.

Kategoriat - YLE

Markkanen loisti NBA-avauksessaan tukalassa paikassa – "Hän heitti silti 17 pistettä"

Lauri Markkasen ensimmäinen ottelu koripalloliiga NBA:ssa oli kaksijakoinen: Markkasen edustama Chicago Bulls taipui vierasparketilla Toronto Raptorsille pistein 101-117, mutta Markkanen itse oli vahvassa vireessä etenkin ottelun loppupuolella.

Markkanen pussitti Torontoa vastaan 17 pistettä ja saalisti kahdeksan levypalloa. Yle Urheilun koripalloasiantuntija ja naisten maajoukkueen päävalmentaja Pekka Salminen korosti Markkasen pistesaldon merkittävyyttä – Toronto keskittyi juuri suomalaistulokkaan jäädyttämiseen ja puolusti epätyypilliseen tapaan.

- Vastassa oli sellainen joukkue, ettei Lauri saanut paljoakaan paikkoja kolmen pisteen viivan takana. He vaihtoivat skriinejä, eikä Lauri päässyt heittämään hänelle tyypillisistä tilanteista. Silti hän pystyi heittämään 17 pistettä, Salminen kertoi Radio Suomen Ajantasa-lähetyksessä.

- Kun vastassa on perinteisemmin pelaavia joukkueita, Laurin vahvuudet tulevat vielä enemmän esille. Hyvältä näyttää Laurin kohdalla.

Markkanen urakoi heti avausottelussaan yli 33 minuuttia. Bullsilta puuttuu kokoonpanostaan useita avainpelaajia, kuten harjoituksissa joukkuetoverinsa Bobby Portisin nyrkistä saanut Nikola Mirotic sekä loukkaantuneet takamiehet Kris Dunn ja Zach LaVine.

- Bulls on aikamoisissa vaikeuksissa. Heillä on suoraan sanoen keskivertoa huonompi joukkue, mikä voi tietysti olla Laurille hyväkin asia. Nyt hän voi epäonnistuakin, koska penkiltä ei ole hänen tilanneen miehiä.

- Lauri oli alussa pikkaisen passiivinen, mutta pelasi kaiken kaikkiaan hyvän pelin. Hänellä on vielä monta sataa peliä edessään, Salminen arvioi.

Salminen näki Markkasen pelaavan ensimmäisen kerran maajoukkueleirillä vuosikymmenen taitteessa, joten 20-vuotiaan superlahjakkuuden luonne on kokeneelle valmentajalle hyvinkin tuttu.

Salmisen mukaan Markkanen katsoo takaiskujen jälkeen aina eteenpäin.

- Häviäminen on kaikista tuskallisinta urheilussa. Lauri ei ole tottunut häviämään, hän pelasi viime kaudella todella voittavassa joukkueessa (Arizona). Hän saa nyt oppia myös häviämisestä ja siitä, miten tappioita käsitellään henkilö- ja joukkuetasolla. Hänellä on nyt iso mahdollisuus ja hän näytti viime yönä osaavansa käyttää saamansa tilaisuudet hyväkseen.

Markkasen ja Chicago Bullsin kausi jatkuu lauantai-iltana kotiottelulla San Antonio Spursia vastaan.

Lue myös:

Lauri Markkanen sivusi seuraennätystä ja pesi muut top 10 -varaukset

Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen NBA-debyyttinsä: ”Joinain hetkinä minulle olisi voitu antaa lisää palloa”

Kommentti: Lauri Markkaselta vakuuttava NBA-debyytti – pelin jälkeinen turhautuminen on hyvä asia

Kategoriat - YLE

Karkulaissonneille kävi kuin entisille porsaille: routa ajoi kotiin

Matti Kauhanen Honkalan tilalta koki kahtena päivänä iloisen yllätyksen – ja omien sanojensa mukaan säikähdyksenkin: kumpikin viimeisistä karkulaisista palasi yllättäen ja pyytämättä itse oman laumansa pariin. Molemmat tavattiin kotinavetan liepeiltä laitumensa aidan takaa odottamassa pääsyä takaisin laumaansa.

Viimeiset ylämaankarjan sonnit ennättivät olla karussa päivää vaille viikon. Hieman olivat laihtuneet matkansa varrella. Se ei ole ongelma etteikö ruokaa olisi metsissä tarjolla karkulaisille.

– Laihanlaiset olivat kupeet että vähissä on syöminen metsässä ollut, sanoo Kauhanen. Syksyinen heinä ei ole enää kovin ravinteikasta, mutta suurempi syy lienee se, että karussa oleva eläin on stressaantunut eikä syö.

Nälkäkuolema ei uhkana

Vaikka viimeinen karkulainen oli laihtunut, se ei tarkoita, etteikö ylämaan sonni pärjäisi luonnossa omillaan. Kasvattaja Kauhanen uskoo, että edes talvi ei olisi ongelma, vaan sonni olisi selvinnyt seuraaville vihreille.

Ongelma onkin villiintyminen. Sitä Kauhanen ei osaa arvioida koska kokemusta ei ole, mikä on se aika, joka villiinnyttää tuotantoeläimen niin pahasti, että sillä ei olisi enää paluuta laumaansa ja tuotantoeläimeksi.

Sonnilauma karkasi lauantaina. Siinä oli kaikkiaan 19 sonnia, joista pääosa saatiin kiinni jo aiemmin viikolla.

Matti Kauhanen arvelee syyksi, että jotain ne olivat säikähtäneet. Todennäköisin on peto, jonka ei edes tarvitse hyökätä laumaan. Pelkkä pedon läsnäolo voi olla sonneille liikaa. Sen sijaan hirvimiehiä hän ei epäile säikäyttäjiksi vaan päinvastoin kehuu heidän toimiaan avustustöissä.

Kategoriat - YLE

Vaasan puukotuksen syy vielä epäselvä – 15-vuotiasta epäiltyä esitetään vangittavaksi tänään iltapäivällä

Miehen epäillään puukottaneen nuorta naista keskiviikkoiltana Onkilahden puistossa Palosaaren puolella. Nainen oli kävelemässä yksin Onkilahden rannan kulkuväylää, kun hänelle tuntematon mies hyökkäsi kimppuun.

– Nainen on kuvitellut kävelevänsä yksin, kun joku on käynyt takaapäin kiinni. Hän ei ole sitä ennen havainnut mitään, kertoo Pohjanmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Eero Välimäki.

Mies iski naista teräaseella, mutta nainen pääsi juoksemaan karkuun. Nainen sai iskussa vakavia vammoja ja on ollut hoidettavana keskussairaalassa.

– Hän on saanut lihasvamman, mutta brutaalin näköisen. Hänet on ommeltu ja hän on kunnossa. Vakavia elinvammoja ei ole tullut, vaikka kaulaan on puukotettu. Vaatetuksen toppaus on osittain estänyt iskua, että ei ole mennyt vaatetuksen läpi, Välimäki toteaa.

Nainen on jo päässyt pois sairaalasta.

Epäilty vangitaan tänään

Poliisi sai kiinni teosta epäillyn vaasalaisen Ristinummelta myöhemmin keskiviikkoiltana. Epäilty ei ole poliisille entuudestaan tuttu.

– Hän on nuori, kotonaan asuva, hiljattain 15-vuotta täyttänyt. Normaali nuori, Välimäki kertoo.

Poliisi on kuulustellut epäiltyä avustajien ja viranomaisten kanssa, mutta teon motiivi on vielä epäselvä. Teko vaikuttaa sattumanvaraiselta. Poliisilla ei ole epäilyä, että huumausaineilla olisi osuutta asiaan.

Välimäen mukaan tapaus on huolestuttava.

– Teko on kohdistunut täysin sivulliseen ihmiseen, joka on sattunut olemaan paikalla. Se tekee tästä päässäni aika huolestuttavan. En mitään ilmiötä lietso, sellaisesta ei ole kysymys, mutta on erittäin hyvä asia, että saimme hänet kiinni, Välimäki toteaa.

– Hän (uhri) oli puolustuskyvytön tuossa tilanteessa, kun ei tiedä, että näin tulee tapahtumaan. Ja vielä nainen ja pimeässä ja suoraan kaulaan isku, Välimäki lisää.

Epäiltyä tekijää esitetään tänään iltapäivällä vangittavaksi Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Poliisin vaatimus on, että epäilty pidetään kiinni niin pitkään kuin tutkimukset jatkuvat, vaikka häntä ei alaikäisenä vangittaisikaan. Häntä epäillään tapon yrityksestä.

Kategoriat - YLE

Trumpin leskelle soittaman puhelun erilaiset tulkinnat: Kansliapäällikkö ei kiistä puhelun sisältöä, Trump kiistää

Valkoisen talon kansliapäällikkö John Kelly on puolustanut presidentti Donald Trumpia poikkeuksellisen tunteellisessa tiedotustilaisuudessa.

Kelly kommentoi Yhdysvalloissa noussutta kohua Trumpin surunvalittelupuhelusta Nigerissä kuolleen sotilaan leskelle.

Lesken lähipiiriin kuuluvan demokraattien kongressiedustajan Frederica Wilsonin mukaan Trumpin sanavalinnat puhelussa olivat tahdittomia.

Wilson sanoo lesken "murtuneen" presidentin puhelun jälkeen.

Kongressiedustaja oli lesken kanssa samassa autossa, kun Trump soitti. Hän kuuli puhelun kaiuttimen kautta.

Lesken mies oli yksi neljästä Nigerissä lokakuun alussa surmatusta amerikkalaissotilaasta.

Kelly järkyttyi syytöksistä

Trumpia voimakkaasti puolustanut Kelly kertoi olevansa järkyttynyt Wilsonin syytöksistä.

Kellyn oma poika kuoli Afganistanissa sotilastehtävissä vuonna 2010.

Kansliapäällikkö kertoi Trumpin puhuneen leskelle aivan kuten hän oli neuvonut.

Kelly kertoo ohjeistaneensa Trumpia puhumaan samoin kuin kenraali Joseph Dunford puhui hänelle itselleen.

Puhelussa Trump kuvaili sotilaiden tietävän sotaan liittyvät riskit.

Wilson kertoi Trumpin sanoneen leskelle, että "hän (surmansa saanut sotilas) tiesi mihin sitoutui, mutta luulen tämän olevan silti kivuliasta".

Wilson myös sanoi vaikuttaneen siltä, ettei Trump muistanut lesken nimeä.

Trump kiisti, Kelly ei

Trump on kiistänyt Wilsonin esittämän kuvauksen sekä twiitissä että lausunnossa, mutta Kelly ei näin tehnyt. Sen sijaan hän paheksui asian julkisuuteen tuomista. Asiasta kirjoittaa muun muassa CNN.

Trump on sanonut Wilsonin antaneen puhelusta valheellisen kuvan. Hän on kiistänyt olleensa epäkohtelias.

John Kelly ei ole juurikaan puhunut julkisuudessa poikansa menettämisestä Afganistanin sodassa.

Trump aiheutti kuohuntaa viittaamalla Kellyn pojan kuolemaan. Fox Newsin haastattelussa hän kehotti kysymään Kellyltä, soittiko presidentti Barack Obama pojan kuoltua.

Trump nosti haastattelussa esille tapansa soittaa surunvalittelupuhelu surmansa saaneiden amerikkalaissotilaiden omaisille.

Kelly sanoi myöhemmin, ettei Obama soittanut hänelle, mutta painotti ettei kommentointi tarkoittanut arvostelua.

Kelly on aiemmin neuvonut Trumpia olemaan soittamatta sotilaiden omaisille, koska se ei hänen mukaansa helpota omaisten murhetta.

Kategoriat - YLE

Kolmikko salakuljetti lähes 1400 kartonkia tupakkaa Venäjältä Suomeen autonrenkaissa

Kaksi miestä ja yksi nainen on tuomittu törkeistä veropetoksista tupakan salakuljettamisesta Venäjältä Suomeen. Nainen ja miehet salakuljettivat tupakkaa tämän vuoden kevään ja kesän aikana yhteensä vajaat 1 400 kartonkia Vaalimaan rajanylityspaikan kautta.

Tupakat kuljetettiin autonrenkaissa usealla eri kerralla. Autonrenkaisiin oli saatu mahtumaan kerralla 48 kartonkia.

Toinen tuomituista miehistä oli hankkinut Suomen puolelta varastohallin savukkeiden purkamista varten. Hallissa myös säilytettiin tupakkalastia ja sieltä myytiin savukkeita eteenpäin Suomessa. Myynnistä saatuja rahoja välitettiin varastohallin hankkineen miehen pojalle Venäjälle.

Kolmikon saamat tuomiot törkeistä veropetoksista ovat ehdollista vankeutta ja pituudeltaan seitsemän, kahdeksan ja kymmenen kuukautta.

Kategoriat - YLE

Sahan työntekijä kuoli Kalajoella – poliisi tutkii työtapaturmaa

Kalajokisella sahalla tapahtui varhain perjantaina aamulla kuolemaan johtanut työtapaturma. Paikkakuntalainen sahan kunnossapitotöissä ollut mies kuoli tapaturmassa.

Poliisi tutkii yhdessä aluehalllintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa tapahtumaa ja siihen johtaneita syitä.

Yle ei ole saanut vielä tapauksesta listätietoja, sillä juttua tutkiva poliisi kommentoi vain sähköpostin välityksellä.

Jutua täydennetään.

Kategoriat - YLE

Verkkoyhtiö Ericssonin liikevaihto laskussa ja tulos nollassa

Verkkoyhtiö Ericssonin liiketulos jäi lähes nollaan heinä–syyskuussa. Vuosi sitten vastaavaan aikaan yhtiö takoi voittoa noin 170 miljoonaa euroa, yhtiö kertoo.

Ericssonin liikevaihto laski noin viiteen miljardiin euroon vertailukauden noin 5,3 miljardista eurosta.

–  Ericsson pyrkii vähentämään merkittävästi kustannuksiaan. Kulujen karsintaa on kasvatettu ja työntekijöiden määrän vähentäminen on aloitettu lukuisilla markkinoilla, yhtiön toimitusjohtaja Börje Ekholm sanoo.

Ericsson aloitti aiemmin lokakuussa yt-neuvottelut myös Suomessa. Vähennykset voivat koskettaa yhteensä 80:tä henkilöä Suomessa.

Kategoriat - YLE

Länsimetroa pitää vielä korjata, eikä HKL tiedä milloin liikenne voidaan aloittaa

HKL kertoi perjantaina, että länsimetron osuudella on vielä tehtävä rakennusteknisiä muutoksia ja korjauksia. Nämä täytyy tehdä ennen kuin metro voidaan ottaa matkustajakäyttöön. HKL ei tiedotteessa tarkemmin erittele, millaisista korjauksista on kysymys.

Myöskään tarkkaa aloituspäivää metron liikennöinnille ei osata arvioida, ennen kuin nyt ilmenneet korjaukset on saatu tehtyä, kertoo HKL.

Muutostöitä tehdään ensi viikon keskiviikkona ja torstaina, jolloin ei ajeta koeajoja.

Länsimetro on aiemmin myös ilmoittanut, että ennen liikennöinnin aloittamista metrolla tulee toteutua yhtenäinen kahden viikon onnistunut koeajojakso. Häiröttömän jakson laskenta keskeytyi jälleen kuluneella viikolla teknisiin ongelmiin.

– Onnistuneiksi laskettavia koeajopäiviä ei ole vielä takana, sanoo toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski HKL:stä.

HKL:n tuotannon esivaihe länsimetron osuudella on nyt ollut käynnissä hiukan yli kaksi viikkoa.

– Esivaiheen tarkoitus on tuoda esille vielä mahdollisesti korjausta vaativia kohteita. Näin taataan mahdollisimman häiriötön matkustajaliikenteen alku, Lehmuskoski totetaa tiedotteessa.

Metroliikenteen alkamisesta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään päättää lopulta Helsingin seudun liikenne eli HSL.

Lisää aiheesta:

Taas uusi takaisku länsimetrolle: koeajot jouduttiin keskeyttämään vaihdevian vuoksi

Länsimetron koeajot ovat jatkuneet maanantaina häiriöttä perjantain vesivahingosta huolimatta

Liikennöikö länsimetro jo tässä kuussa? Ensi viikko on hyvin ratkaiseva, sanoo HKL

Länsimetro-raportti paljasti viivästymisten syyt – "Meille vakuutettiin viimeiseen asti, että aikataulussa pysytään"

Länsimetro ei ole vieläkään täysin valmis, mutta silti se luovutetaan nyt HKL:lle

Kategoriat - YLE

Espanjan sosialistit: Hallitus pyrkii järjestämään Kataloniassa ennenaikaiset vaalit tammikuussa

Espanjan hallitus ja oppositiossa olevat sosialistit ovat sopineet, että Kataloniassa pidetään ennenaikaiset vaalit tammikuussa, Espanjan sosialistipuolueen poliitikko Carmen Calvo sanoi tv-haastattelussa perjantaina.

Vaalit on määrä järjestää osana perustuslain pykälään 155 liittyviä toimia, Calvo sanoi. Pykälän perusteella hallitus voi rajoittaa Katalonian itsehallintoa.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy järjestää lauantaina ylimääräisen hallituksen kokouksen, jonka tarkoituksena on panna liikkeelle pykälän 155 käyttöönotto.

Espanjan perustuslain pykälässä 155 todetaan, että hallitus voi laillisuuden palauttamiseksi jakaa määräyksiä kaikille aluehallinnon viranomaisille, jos jokin itsehallintoalue ei täytä laillisuuden velvoitteita tai toimii vakavasti Espanjan yleistä etua vastaan.

Lisää aiheesta:

Väkivaltaa, uhkailua ja venkoilua – Näin Espanjan ja Katalonian välirikko on edennyt

Takaraja umpeutui: Katalonia ei peräydy – Espanja aikoo purkaa autonomiaa

Analyysi: Mitä Espanjan perustuslain pykälä 155 voi tarkoittaa?

Kategoriat - YLE

PAM: Seksuaalista häirintää K-Supermarketissa Tampereella – kauppias kiistää väitteet ja irtisanoi sopimuksensa perjantaina

K-Market Villilän ovi on käynyt viime aikoina tiuhaan, kun kauppiaan kohteluun suivaantuneet työntekijät ovat jättäneet työpaikkansa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin Pirkanmaan aluetoimistoon on tultu kertomaan tarinoita seksuaalisesta häirinnästä, tekstiviesteistä, pukeutumiseen liittyvä kommentoinnista, koskettelusta, uhkailusta ja nälvimisestä, kertoo PAMin aluepäällikkö Elisa Penders.

Nyt PAMin Pirkanmaan aluetoimisto on lähtenyt liikkeelle ja selvittää asiaa. PAMin mukaan työnantajan kanssa käyty neuvottelu päättyi tuloksettomana.

Elisa Pendersin mukaan paljastuneet epäkohdat ovat kohdistuneet useisiin työntekijöihin ja häirintä on kestänyt pitkään. Häirintää on kokenut kolme nykyistä ja seitsemän entistä työntekijää.

– Kauppiaan törkeä käytös on kohdistunut nykyisiin ja entisiin työntekijöihin. Olemme yrittäneet selvittää asiaa kyseisen kauppiaan kanssa, mutta hän kiistää toimineensa väärin.

Tutkintapyynto ja mahdollisia rikosilmoituksia

PAM on lähtenyt liikkeelle laajalla rintamalla, kertoo Elisa Penders.

– Olemme tehneet asiasta Aluehallintovirastoon tutkintapyynnön. Lisäksi olemme kannustaneet työntekijöitä ilmoittamaan seksuaalisesta häirinnästä poliisille, Penders toteaa.

– Työntekijät kokevat pelkoa ja työn tekeminen on pahimmillaan muuttunut mahdottomaksi. Myös työntekijöiden järjestäytymisvapauteen on puututtu kyseenalaisin keinoin, Penders toteaa.

– Epäasiallinen kohtelu on ilmennyt mm. työntekijöille sairauspoissaoloista suuttumisena. Lisäksi työnantaja on velvoittanut työntekijöitä käyttämään vanhentuneita elintarvikkeita palvelutiskien ruokien valmistukseen sekä painottanut, että työntekijän tehtäviin kuuluu myös myymälävarkaiden kiinniottaminen.

Kesko tutkii tapausta

K-Supermarket-ketjun johtajan Ari Sääksmäen mukaan esitetyt syytteet ovat hyvin vakavia.

– Suhtaudumme K-Supermarket Villilässä esiin tulleisiin tapahtumiin äärimmäisen vakavasti. On hyvä, että asiat ovat tulleet esiin ja viranomaiset pääsevät tutkimaan tapahtuneita. Haluamme selvittää tapauksen perusteellisesti.

Sääksmäki kertoo, että heille tieto epäasiallisesta toiminnasta tuli PAMin kautta.

– Tällä hetkellä kauppias kiistää nämä syytökset ja selvitystyö jatkuu, mitä aidosti on tapahtunut.

Johtaja Ari Sääksmäki vakuuttaa, että Keskolla on nollatoleranssi seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun suhteen. Sitä edellytetään työntekijöiden lisäksi myös kauppiaalta.

– Seuraamme tapahtumien etenemistä. Heti, kun meillä on pitäviä näyttöjä tämäntyyppisistä tapahtumista, arvioimme toimenpiteet sen jälkeen.

Keskon ja kauppiaan välisissä sopimuksissa on Sääksmäen mukaan monenlaisia velvoitteita, jotka koskevat kumpaakin osapuolta.

– Meidän tulee toimia asioissa lain mukaan ja jos tällaisia vakavia rikkeitä tulee, niin tilannetta, sanktioita ja sopimuskumppanuutta arvioidaan.

Sääksmäen mukaan äärimmäisessä tapauksessa kauppiassopimus on myös mahdollista purkaa.

Kauppias irtisanoi sopimuksensa

Ari Sääksmäen mukaan syytösten kohteeksi joutunut kauppias on irtisanonut sopimuksensa perjantaina aamupäivällä. Hän lopettaa toimintansa K-Supermarketissa kuun vaihteessa.

Yle ei ole yrityksistä huolimatta tavoittanut kyseistä kauppiasta kommentoimaan asiaa. Aamulehdessä kauppias kiistää kaikki väitteet ja sanoo, että ne tullaan käsittelemään ja hän todistaa [asian] sitten.

Juttua täydennetty kello 11.30 tiedolla kauppiaan päätöksestä irtisanoa sopimuksensa ja kello 12.10 Aamulehden tiedoilla ja linkillä.

Kategoriat - YLE

Timo Soini venäläislehdelle: Suomi ei koe uhkaa Venäjältä eikä pelkää mitään

Venäjä ei ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan uhkaa Suomea. Soini kommentoi asiaa venäläisen Kommersant-lehden laajassa haastattelussa.

– Suomi ei koe uhkaa Venäjän suunnalta eikä pelkää mitään. Tämä on mielestäni yleinen mielipide, Soini sanoi lehdelle.

Soini jatkoi, että Suomen ulkopolitiikka perustuu hyvien suhteiden ylläpitoon erityisesti naapurimaiden kanssa sekä monenkeskiseen yhteistyöhön.

Soini korosti haastattelussa, että Suomi ei muiden EU-maiden tapaan hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimillä ja tukee Venäjään kohdistuvia pakotteita.

Nato-jäsenyys mahdollinen

Soini totesi Kommersant-lehdelle, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta liittyä sotilasliitto Natoon.

– Emme voi sulkea pois mahdollisuutta liittyä Natoon. Kaikilla mailla tulee olla se mahdollisuus, ja siksi avoimien ovien politiikka on meille tärkeä.

Soini kuitenkin jatkoi, että nykyinen hallitus ei pidä liittymistä ajankohtaisena.

"Hybridiuhkakeskus ei liity erityisesti Venäjään"

Ulkoministeri Soini kiisti haastattelussa, että Helsinkiin syyskuussa perustettu hybridiuhkakeskus liittyisi erityisesti Venäjältä tuleviin uhkiin.

– Ne voivat tulla mistä vain. Keskuksen avaaminen ei liity mihinkään tiettyyn maahan, Soini sanoi.

– Voisiko se liittyä esimerkiksi Venäjään?

– Ei, ei mihinkään tiettyyn maahan. Mehän emme hyökkää minnekään emmekä pelkää ketään, Soini jatkoi.

Suomi ja 11 muuta EU- ja Nato-maata perustivat syyskuussa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen Helsinkiin. Se tutkii valtioiden ja muiden tahojen yrityksiä horjuttaa valtioiden vakautta ja turvallisuutta esimerkiksi verkkohyökkäysten ja valeuutisten avulla.

Lue myös:

Helsingissä aloitti Euroopan hybridiuhkakeskus – "Venäjä on yksi päätoimijoista, mutta ei ainoa"

Kategoriat - YLE

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs: Suomen tulisi liittyä pikimmiten Natoon

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon mahdollisimman pian. Himanen esitti arvioinsa tänään Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa.

Himanen toimi Moskovan suurlähettiläänä 2012–2016. Sen jälkeen hän jäi eläkkeelle.

Himasen mielestä turvallisuustilanteen kiristyminen Ukrainan sodan seurauksena korostaa liittoutumisen kiireellisyyttä. Nato-jäsenyys vahvistaisi Himasen mukaan Suomen turvallisuutta ja lisäisi koko Itämeren alueen vakautta. Venäjän reaktioita asiaan dramatisoidaan hänen mukaansa perusteettomasti.

Kategoriat - YLE

Suomalaisiin miehiin iskee seksuaalinen epidemia uudessa Myrskyn jälkeen -sarjassa

Ylellä nähtävä kotimainen Myrskyn jälkeen -sarja marssittaa poliisit erikoisten tehtävien keskelle. Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa sarjassa Suomeen on iskenyt myrsky, joka on sekoittanut erityisesti miesten elämän. Tunteet ja seksuaalisuus riehuvat luonnonvoimien lailla.

Sarjan tuottaja Jussi Rantamäki sanoo Aamu-tv:n Tähtihetkessä, että sarjaa ei ole helppo lokeroida,

– Se on poliisisarja, joka ei oikeastaan ole poliisisarja. Se ei oikein solahda mihinkään genreen.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet Leea Klemola ja Kaarina Hazard. Klemola on myös ohjannut sarjan ja Hazard näyttelee pääosan poliisia. Hazard kertoo, että he halusivat käsitellä sarjassa fyysistä rakkautta.

– Miehet ovat sarjassa naisia herkempiä olentoja, sanoo Hazard.

Herkulliset komedialliset hetket vauhdittavat hiljalleen avautuvaa tilannetta.

Sarjan idea kiinnostaa ulkomailla

Ensimmäisessä jaksossa nähdään Tommi Korpelan hahmon mustasukkaisuudesta sekoaminen, joka johtaa piiritystilanteeseen. Antti Holman poliisijohtaja puolestaan kiihtyy riisuutumaan ilkosilleen suorassa tv-lähtetyksessä.

Sarja on tällä viikolla kilpaillut Prix Europa -mediafestivaaleilla Berliinissä. Hazard sai tapahtumassa mielenkiintoista palautetta.

– Berliinissä minut yllätti, kun moni sanoi, että tästä olisi helppo tehdä uusi versio muihin maihin. Ihmiset oli sitä mieltä, että konsepti toimisi missä vain.

Sarjan on tuottanut Elokuvayhtiö Aamu, joka on myös Cannes-palkitun Hymyilevän miehen takana. Tuotantoyhtiö on sitoutunut nimenomaan mielenkiintoisiin ohjaajiin ja käsikirjoittajiin.

– Meillä genre ei ole niinkään olennainen. Haluamme ennemmin tekijöitä, jotka laittavat itsensä likoon.

Myrskyn jälkeen -sarja on katsottavissa nyt Yle Areenassa. Yle TV1:n Kotikatsomossa sarja nähdään 29.10 alkaen.

Kategoriat - YLE

Paikalliset iloitsevat korjatusta Karigasniemen tiestä – "Nyt tuli Helsingin tie Karigasniemeen"

Viime kesänä Karigasniemelle menijät ovat joutuneet kiertämään Utsjoen tai Angelin kautta, jos eivät ole halunneet ajaa tietyömaan läpi. Lapin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus korjautti ja levensi Kaamasen ja Kielajoen välistä tietä.

Hilma Mustonen asuu Inarissa, mutta hän kulkee usein äitinsä luona Karigasniemen Kaamasmukassa. Hän iloitsee uudesta, leveämmästä tiestä.

Hilma Mustonen ei epäillyt tien valmistumista missään vaiheessa. Xia Torikka / Yle Sápmi

– On niin mukavaa kun sitä on levennetty, ja mäkiä tasoitettu. Olen niin tyytyväinen, sanonkin, että nyt tuli Helsingin tie, sanoo Mustonen.

Riitta Orti-Berg on Karigasniemeltä kotoisin, mutta hän kulkee Inarissa töiden vuoksi. Hänkin on uuteen tiehen tyytyväinen.

– Se on todella hyvä, sanoo Orti-Berg.

Eivät epäilleet uuden tien valmistumista

Tie valmistui aikataulun mukaisesti, vaikka tietöitä ei päästykkään aloittamaan kesäkuun alussa, kuten oli tarkoitus. Sen vuoksi joillakin ihmisillä heräsi epäillys siitä, valmistuuko tie ennen talvea. Hilma Mustonen ei kuitenkaan epäillyt sitä missään vaiheessa.

– He lupasivat tien olevan valmis syyskuun loppuun mennessä, ja niinhän se olikin, minä en epäillytkään. Jotkut hätähousuthan sitä ovat epäilleet, nauraa Mustonen.

Tietöiden aikaan tiellä voi olla hiekkaa, soraa ja teräviä kiviä. Monet kirjoittivat sosiaaliseen mediaan puhjenneista renkaista, mutta Hilma Mustosella sekä Riitta Orti-Bergillä säilyivät renkaat ehjinä, sillä he ajoivat hitaammin.

Riitta Orti-Berg ajaa usein Karigasniemeltä Inariin töihin. Aletta Lakkala / Yle

– Minä ajoin hyvin varovaisesti, kun olin lukenut, että renkaita oli puhjennut. Ei se minulle ollut mikään ongelma, kertoo Orti-Berg.

Lapin ELY-keskuksen suosituksesta ajaa Angelin tai Utsjoen kautta huolimatta he molemmat ajoivat suoraa tietä Karigasniemelle. Mustosella ja Orti-Bergillä ei ollut koskaan kiire, vaikka saattoikin mennä jopa pari tuntia pidempään kuin tavallisesti.

– Minä kyllä ajoin sitä kautta, odotin kun piti odottaa, ei minulla ollut niin kiire, sanoo Hilma Mustonen.

– En ajanut kertaakaan muuta kautta, kertoo Riitta Orti-Berg.

ELY-keskus saanut positiivista palautetta – Ensi kesänä korjaavat kaksi muuta tietä

ELY-keskuksen projektipäällikkö Matti Ryhänen on tyytyväinen, että saivat uuden tien valmiiksi. Ryhäsen mukaan tietyöt menivät hyvin, vaikka eivät päässeetkään aloittamaan aikataulun mukaisesti. Aloittaminen myöhästyi melkein kahdella viikolla.

– Urakkahan meni hyvin, vaikka aloittamisessa oli vaikeuksia. Mutta jos ajattelee sitä tiukkaa aikataulua, niin kaikki meni todella hyvin, sanoo Ryhänen.

Matti Ryhänen kertoo, että ELY-keskus todennäikösesti korjaa lisää Pohjois-Suomen teitä ensi kesän aikana. Vesa Toppari / Yle Sápmi

Tietyöt aiheuttivat häiriötä autoilijoille muun muuassa siksi, että liikenteen ohjaamisessa oli haasteita. Sen lisäki monen auton renkaat puhkesivat, vahvistaa Ryhänen.

– Mutta nyt kun tie on valmis, olemme saaneet puhtaasti vain positiivista palautetta. Tieturvallisuuskin parani huomattavasti.

Lapin ELY-keskus suunnittelee myös ensi kesälle teiden korjauksia Pohjois-Suomeen.

– Todennäköisesti pääsemme jatkamaan siitä, mihin jäimme toissa kesänä, eli aikoisimme päällystää Inari-Myössäjärvi välin Inarin kirkonkylälle asti. Päällystämme myös Kaamasen ja Kevon välin, koska siellä on noin 30 vuotta vanha päällyste, kertoo ELY-keskuksen projektipäällikkö.

Vanha tie oli kapea – Jäi monesti kiinni, kun väisti isompaa autoa

Karigasniemen tie Kaamasen ja Kielajoen välillä oli ennen todella kapea. Nyt tietä on levennetty puoli metriä, ja myös mäkiä on tasoitettu. Kapea tie oli etenkin talvisin vaarallinen.

Riitta Orti-Bergillä on ollut vaaratilanteita vanhalla Karigasniemen tiellä ajessaan töihin Inariin.

– Minä olen vuodesta 2014 ajanut Inariin, niin kahdesti on ollut hyvin lähellä. Siihen on kuitenkin vaikuttanut se, miten itse ajan ja että olen kerennyt siihen reagoida. Jos en olisi ehtinyt reagoida, tai en olisi ollut kunnolla hereillä, niin siinä olisi käynyt pahasti, kertoo Orti-Berg.

Uudistettu tie on puoli metriä leveämpi. Vesa Toppari / Yle Sápmi

Hilma Mustonen puolestaan jäi monesti kiinni lumeen, kun väisti isompaa autoa.

– Talvisin oli ikävää, kun tie oli niin kapea. Monesti annoin isomman auton mennä eteeni ja sitten itse jouduin ajamaan reunaan. Sillä tavoin jouduin vaikeuksiin monesti, kun olin liian kiltti isojen autojen kuskeille. Isot autot menivät ohi ja itse jäin kiinni, harmittelee Mustonen.

Karigasniemen tie valmistui syyskuun puolivälissä.

Kategoriat - YLE

Sivut