YLE: Pääuutiset

Kysely: 70 prosenttia yrittäjistä haluaa paikallista sopimista

Suomen Yrittäjien tilaaman selvityksen mukaan peräti 70 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä kannattaa työehtojen paikallista sopimista.

Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista pitää parhaana keskitettyä sopimista. 18 prosenttia vastaajista piti parhaana vaihtoehtona työnantaja- ja työntekijäliittojen keskinäisiä sopimuksia.

– Suomen Yrittäjien liittokokous vaatiikin, että Suomessa on oltava sopimisen vapaus yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Pitää voida ottaa huomioon yrityksen kilpailutilanne, Suomen Yrittäjät tiedottavat.

Yrittäjät sanovat, että työntekijät pääsisivät nopeasti paremmille palkkoille. Jyrki Mäkynen

Julkisuudessa on keskusteltu, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi käytännössä palkkojen alentamista. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo, että työntekijöiden palkkapussi ei laihtuisi.

– Yrittäjät sanovat, että työntekijät pääsisivät nopeasti paremmille palkkoille.

Paikallisella sopimisella yritykset haluavat joustoa esimerkiksi työaikoihin, joiden avulla yrityksen kehittyminen olisi helpompaa.

Aiemmin on kerrottu, että myös ammattiliitoilla on kiinnostusta paikallisiin sopimuksiin.

Yrittäjät: Irtisanominen helpommaksi

Suurin osa, 74 prosenttia, vastaajista arvioi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen mikroyrityksille kannustaisi palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Jyrki Mäkysen mukaan työntekijä on suhteellisen helppo irtisanoa yrityksen huonon taloustilanteen vuoksi, mutta muutoin potkujen antaminen on hankalaa.

– Pienelle yritykselle yhden ihmisen palkkaaminen on iso riski.

Pienyrittäjät olisivat valmiita palkkaamaan työntekijöitä, jos irtisanomista helpotettaisiin. Jyrki Mäkynen

Yrittäjäjärjestön mielestä riskistä pitäisi päästä helpommin eroon, jos palkattu työntekijä ei sovikaan työporukkaan tai ei kykene hoitamaan töitään.

– Pienyrittäjät olisivat valmiita palkkaamaan työntekijöitä, jos irtisanomista helpotettaisiin. Arviomme mukaan Suomeen tulisi vuodessa 30 000–40 000 uutta työpaikkaa, kun yrittäjät uskaltaisivat palkata uusia työntekijöitä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kertoo.

Yrittäjät yrittävät vedota poliittisiin päättäjiin, jotta lainsäädäntöä muutettaisiin ja henkilöperusteinen irtisanominen helpottuisi.

Ainoastaan 16 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä on järjestäytynyt työehtosopimuksia tekevään työnantajaliittoon.

Kantar TNS:n tekemään gallupiin vastasi 1 021 yrityksen edustajaa.

Kategoriat - YLE

Wilma-skunkin perheessä haisee ihan tavalliselle

– Ruokaa, ruokaa, ruokaa. Skunkin jokainen hereilläolosekunti menee ruoan etsimiseen. Ehkä makupala löytyy siivouskaapista, kattilakaapista tai roskiksesta, kuvailee Sinna Grönroos skunkin yötouhuja.

Skunkki on paitsi yöeläin myös näppärä sellainen. Jääkaapin tai pakastimen ovi aukeaa tuossa tuokiossa, jollei niitä ole asianmukaisesti lukittu. Telkeäminen painavilla esineille ei välttämättä auta mitään, sillä pienen olemuksen alla värisevät tehokkaat piilolihakset.

Sinna Grönroos on ollut Wilma-skunkin emäntä parin vuoden ajan.

– Näin joskus artikkelin skunkeista. Aikani naureskeltuani huomasin haluavani oman skunkin.

Grönroos hankki lemmikkinsä viime hetkillä. Suomessa tuli puoli toista vuotta sitten voimaan laki, joka kieltää haisunäädän pitämisen lemmikkinä. Taustalla on pelko lajin leviämisestä luontoon.

– En pidä hirveän todennäköisenä, että skunkki olisi levinnyt luontoon, mutta ymmärrän kyllä lain perusteet. Silti harmittaa.

Skunkki elää 6–10-vuotiaaksi, joten Wilma ilahduttaa omistajaansa vielä pitkään.

No, haiseeko Grönroosin kotona aivan hirveälle? Ei lainkaan. Wilman hajurauhaset on leikattu pois. Syynä ei ole se, että haisisi. Leikkaus tehtiin perinnöllisen sairauden takia.

Suomessa on vain kymmenkunta lemmikkiskunkkia. Jotkut niistä ovat luonteeltaan sosiaalisia, mutta Wilma ei.

– Wilma on kissamaisen omaehtoinen jääräpää. Ihmiseltä se odottaa oikeastaan vain sitä, että ruokaa on tarjolla.

Kategoriat - YLE

Metson tilauskanta kasvoi reippaasti, mutta tulos jäi odotuksista – Vasta aloittanut toimitusjohtaja pettyi

Konepajayhtiö Metson liikevaihto ja tilaukset kasvoivat heinä–syyskuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta liikevoitto kutistui.

Heinä–syyskuussa liikevaihto kasvoi viisi prosenttia 673 miljoonaan euroon ja tilauskanta 30 prosenttia 817 miljoonaan euroon viime vuoden heinä–syyskuusta. Liikevoitto kutistui kuitenkin samaan aikaan lähes 40 prosenttia reiluun 39 miljoonaan euroon, yhtiö kertoo.

Vaikka tilauksia kertyi hyvin, kolmannen neljänneksen tulos jäi odotuksista, sanoo elokuussa Metson johdossa aloittanut toimitusjohtaja Nico Delvaux tiedotteessa.

– Pettymys oli erityisesti se, että jouduimme tekemään tilauskannassa oleviin kaivosprojekteihin liittyvän 33 miljoonan euron kulukirjauksen, Delvaux sanoi.

Kulukirjaus liittyy kaivosprojektien päättämisestä seuraaviin arvioituihin kustannusylityksiin, muihin kuluihin sekä alaskirjauksiin, Metso kertoo.

Yhtiö arvioi uusien laitteiden ja palveluidensa kysynnän jatkuvan tasaisena.

Kategoriat - YLE

Asiantuntijat moittivat valinnanvapauslakiesitystä – HUSin toimitusjohtaja: "Poliittisten linjaajien osaaminen on loppunut"

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Aki Lindénin mukaan hallituksen muokattu esitys sote-palveluiden valinnanvapaudesta on edelleen ongelmallinen.

Hallitus muutti esityksen lakipykäliä erityisesti koskien asiakassetelin laajuutta erikoissairaanhoidossa, mutta Lindénin mukaan tämä ei poista huolta uudistuksen aiheuttamista ongelmista.

– Olen kuullut, että lain perusteluihin asiakassetelille on kirjattu tiettyjä varauksia ja ehtoja, mutta minun mielestäni lakipykälät eivät ole muuttuneet viimeviikkoisesta, totesi Lindén Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.

Monet sairaanhoitopiirien johtajat esittivät viime viikolla huolensa siitä, että toteutuessaan hallituksen valinnanvapauslaki vaarantaa erikoissairaanhoidon päivystyksen.

Lindénin mukaan uhkana on, että etenkin keskisuurten keskussairaaloiden ortopediset toimenpiteet kärsivät, jos asiakasseteli otetaan käyttöön hallituksen esityksen mukaisesti.

– Keskisuurissa keskussairaaloissa on töissä 8–9 ortopedia. Jos heistä puolet menee asiakassetelin piiriin, tarkoittaa se sitä, että toiminta tehdään yhtiöiden toimesta. Silloin sairaalaan ei jää päivystystä varten enää kuin 3–4 ortopedia, mutta jokainen heistä tarvittaisiin pyörittämään päivystystä, Lindén kertoi Ykkösaamussa.

Lindén puuskahtaa, että poliitikot eivät täysin ymmärrä, miten muutokset vaikuttavat sairaaloiden toimintaan.

– Minusta suoraan sanottuna vaikuttaa siltä, että tässä kohtaa poliittisten linjaajien osaaminen on loppunut.

THL: Asiantuntijanäkemykset sivuutettiin

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola lyttää rukatun lakiesityksen ja arvioi, että pykälissä on vain vähän muutoksia aiempaan.

Erholan mukaan toteutuessaan esitys aiheuttaisi sen, että hallituksen sote-uudistuksessa tavoittelemat kolmen miljardin euron säästöt jäävät haaveeksi.

– Tästä syntyy hyvin monimutkaisesti johdettava malli. Kustannusten hallinta tulee olemaan maakuntatasolla hyvin haastavaa, Erhola sanoi.

Erhola arvostelee myös sitä, että asiantuntijoiden näkemykset sivuutettiin lain valmistelussa lähes täysin.

– Jatkossa kuulemisvaiheessa tulee todella tarkkaan kuulla erikoissairaanhoidon osaajia, kun asiakasseteliä pohditaan, Erhola vaati.

Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Mehiläisen toimitusjohtaja Janne Järvenpää asettautuu puolustamaan asiakasseteliä. Hänen mukaansa asiakasseteli erikoissairaanhoidossa takaisi ihmisille entistä yhtäläisemmät mahdollisuudet hoitoon.

Järvenpää muistuttaa, että nykytilanteessa monet ihmiset odottavat pitkiä aikoja erikoissairaanhoitoon, mutta sille ei lasketa minkäänlaista hintaa.

– Oletus tällä hetkellä on se, että ihmisen ajalla ja odottamisella sekä siihen liittyvällä kärsimyksellä ei ole minkäänlaista kustannusta yhteiskunnan kannalta.

Lue myös:

Analyysi: Sotesota ei ole ohi, vaikka asiakassetelistä saatiin luova sopu – hintalappu voi hirvittää

Kategoriat - YLE

Luther-kumiankkoja jahdataan Turussa – reformaation juhlavuosi päättyy rätväkästi

Reformaation merkkivuoden viimeinen viikko alkaa suurella kumiankkajahdilla, eikä tämä ole mikään uutisankka.

500 Luther-ankkaa levittäytyy Turun keskustaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Luther-kylpyankkoja voi etsiä Turun tuomiokirkon ympäristöstä ja Kupittaanpuistosta. Niihin voi törmätä myös pääkirjastossa ja sen piha-alueella. Löytäjä saa pitää ankkansa.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotteessa kannustetaan osallistujia jakamaan löytöjään sosiaalisessa mediassa tunnuksella #suuriankkajahti.

Timo Jakonen Luther-tuotteet löysivät markkinaraon

Kansainvälinen reformaation merkkivuosi on tuottanut maailmalla monenlaisia Luther-tuotteita, kuten piparimuotteja, sukkia, olutta ja leivoksia. Luther-hahmo on noussut myös Playmobilin kaikkien aikojen nopeimmin myydyimmäksi tuotteeksi.

Myös Suomessa merkkivuosi on tuonut mukanaan erilaisia teematuotteita. Turun seudulla on maisteltu muun muassa Agricola-pizzaa, Agricolan unelma -leivoksia ja Agricola-olutta.

Lutherin vasara heilui lokakuun viimeisenä päivänä 500 vuotta sitten

Suuri ankkajahti aloittaa valtakunnallisen reformaatioviikon vieton Turussa 30. lokakuuta. Ohjelmassa on musiikkia, keskusteluja, opaskierroksia ja näytelmäesityksiä. Reformaatioviikko päättää merkkivuoden vieton Suomessa.

Reformaation merkkivuoden valtakunnallinen pääjuhla pidetään sunnuntaina 5. marraskuuta Logomossa. Kaikille avoimen juhlan teemana on Yhtä matkaa – reformaatiota jo 500 vuotta.

Turulla on Suomen reformaatiokaupunkina ollut erityinen rooli merkkivuoden vietossa. Ohjelmaa on ollut tarjolla kaikenikäisille. Merkkivuoden päätapahtumat on järjestetty Turussa.

Tiistaina 31. lokakuuta 2017 tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun saksalainen Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä. Teesit käynnistivät tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi. Se muovasi kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja lainsäädäntöä, ja sen seurauksena syntyi myös luterilainen kirkko.

Kategoriat - YLE

Susi elävänä vai kuolleena? Riippuu siitä, kysytkö matkailuyrittäjältä, metsästäjältä vai luontokuvaajalta

Mistä on kyse?
  • Kuhmossa huolettavat sudet.
  • Ne haittaavat metsästysmatkailua, kaupunki on tehnyt huolenilmaisun asiasta.
  • Koirien joutumista suden suuhun on vaikea estää. Yhtenä keinona esitetään susien kannanhoidollisen metsästyksen lupamäärien nostamista.
  • Luontokuvausyritykselle kuitenkin elävä eläin on arvokkaampi kuin kuollut.
  • Sekä metsästysmatkailu että luontokuvaus tuovat rahaa Kuhmoon.

Susitilanne huolettaa Kuhmossa. Asia ei ole uusi itärajan kaupungissa, mutta tänä syksynä sudet tappoivat reilussa viikossa neljä metsästyskoiraa eri puolilla Kuhmoa.

Poikkeuksellisen asiasta tekee se, että aiemmin sudet ovat vaivanneet lähinnä Itä-Kuhmossa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että huoli on koko Kuhmoa koskeva, sillä metsästyskoiria on mennyt Katermassa, Ylä-Vieksillä, Vuosangalla ja Niemiskylällä.

– Lisäksi nyt on paljon sellaisia susia, joista ei ole mitään tietoa. Pantasusien ja niiden laumojen seuraaminen ei siis auta, sanoo Kuhmon kaupungin yritysneuvoja Kari Malinen.

Tapahtumien vuoksi Kuhmon kaupunginhallitus päätti tehdä huolenilmaisun asiasta, joka lähetettiin muun muassa maa- ja metsätalousministeriölle, Metsähallitukselle ja Luonnonvarakeskukselle. Huolenilmauksessa todetaan esimerkiksi, että metsästysmatkailu on vaarassa vahvistuvan petokannan vuoksi.

– Haluamme tuoda asian vahvasti esille, jotta se nousisi päätöksentekoon: lupakäytäntöjen miettimiseen ja vauhdittamiseen sekä häirikköyksilöiden poistamiseen liittyviin päätöksiin, Malinen kertoo.

Pantasusien ja niiden laumojen seuraaminen ei siis auta. Kari Malinen

Susien lukumäärästä on mahdotonta saada tällä hetkellä tietoa. Vasta kun lumi tulee maahan, voidaan arvioida paljonko susia on. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Kainuussa liikkui 10 laumaa, joista kahden reviirit ulottuivat myös Pohjois-Karjalan puolella.

Suomen riistakeskuksen Kainuun erikoissuunnittelija Marko Paasimaa kertoo, että Luken viime arviossa susien määrä Kainuussa oli hiukan laskenut. Kevään pentueet syntyivät kuitenkin vasta sen jälkeen.

"Joka paikka on täynnä susia"

Susikannan vaikutukset metsästysmatkailuun näkyvät taloudellisesti muun muassa metsästystä järjestävässä Lentiiran Lomakylässä.

– Koiramiehet välttelevät tänne metsälle tulemista, ja ihan retkeilijätkin kysyvät, että uskaltaako koiran ottaa mukaan. Kun metsästetään hirviä, kyllä se on jokapäiväinen pelko, että onko koira suden suussa vai vielä tuolla metsässä elävänä. Ihan tuoreita jälkiä nytkin on sorateillä nähty joka päivä kun ollaan ollu hirvimetsällä, Topi Heikkinen toteaa.

– Joka paikka on täynnä susia. Korkanankylällä syntyi keväällä kolme sudenpentua, ja yksinäisiä kolleja on joka puolella, Heikkinen jatkaa.

Metsästäjät pelkäävät koiriensa puolesta.Anna Sirén / Yle

Kuhmossa on vuodesta 2010 tähän päivään mennessä tehty noin 120 virallista ilmoitusta susien tappamista koirista. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen toteaa, että vaikka koiria on kuollut, ei metsästysmatkailijoiden määrässä ole kuitenkaan tapahtunut kovinkaan paljon laskua.

– Mutta varuillaan metsämiehet ovat. Kyselevät, millainen susitilanne täällä on ja sen mukaan kulkevat täällä. Hirvimetsälle tänne tulee vuosittain 300–400 ulkopaikkakuntalaista, ja pienriistalupia Metsähallitus myöntää noin 3 000 vuosittain. Eli aika mittavasti täällä käy muualta tulleita metsällä.

Hirvi- ja pienriistametsästyksen lisäksi Kuhmossa käy karhunmetsästäjiä.

Metsästysmatkailun tulevaisuus

Kuhmon metsästysmatkailussa ei huolestuta pelkästään nykytilanne, vaan myös tulevaisuus. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Olavi Pääkkösen mukaan paikkakunnalle mahtuisi paljon enemmänkin metsästysmatkailuyrityksiä.

– Meillä on valtavat metsästysalueet, joista noin puolet on valtion maita. Se helpottaa metsästystä. Mutta petotilanne jarruttaa uusien yritysten syntymistä. Ei täällä kukaan yrittäjä voi taata asiakkailleen, ettei koira joutuisi pedon raatelemaksi.

Lisäksi Pääkkönen nostaa esille alueen pienet hirvi- ja metsäpeurakannat. Etenkin metsäpeura olisi metsästysmatkailun kannalta erittäin hyvä artikkeli, mutta sen kanta pienenee koko ajan. Kantojen kokoon Pääkkösen mukaan vaikuttaa nimenomaan petokanta.

Metsästysmatkailua voisi olla enemmänkin Kuhmossa.Ensio Karjalainen / Yle

Kaupungin yritysneuvoja Kari Malinen kertoo, että Kuhmoon halutaan uudismökkirakentamista. Suuri osa mökkien rakentajista voisi olla nimenomaan metsästysmatkailijoita, jotka pääsisivät Kuhmossa metsästysseuroihin ja saisivat oikeuden metsästää paikkakunnalla.

– Susitilanne on tosi kova takaisku, Malinen toteaa.

Kuhmon kaupunkistrategiassa yhtenä painopistealueena on matkailun kehittäminen, ja siinä erityisesti metsästys- ja kalastusmatkailun kehittäminen.

Susikannan vähentäminen vaihtoehtona?

Keinoja siihen, etteivät kalliit ja koulutetut metsätyskoirat joutuisi susien suihin, ei oikeastaan käytännössä ole. Erilaisia suojaliivejä on kokeiltu maailmalla, mutta Suomessa ne ovat vielä vähäisellä käytöllä.

– Olemme hiukan testailleet, onko niistä mikään toimiva. Sitten lumen aikaan voi metsästysalueella katsoa, onko tuoreita suden jälkiä. Mutta sulan maan aikaan sitä ei pysty tekemään. Pannoitetuista yksilöistä saa tietoja netin kautta, mutta niiden määrä on pieni, joten sekin on aika rajallinen apu, kertoo Suomen riistakeskuksen Kainuun erikoissuunnittelija Marko Paasimaa.

Metsällä ollessa koira on yleensä aika kaukana ohjaajastaan, joten ihminen ei koiraa pysty suojelemaan.

Susien kanta-arvion voi tehdä vasta kun lumi on maassa.Niko Mannonen / Yle

Kuhmossa sekä yrittäjä että riistayhdistyksen toiminnanohjaaja näkevät vielä yhden keinon ongelman hoitamiseen: susikannan vähentäminen.

– Alueelle on saatava petokontrolli kuntoon. Se vaikuttaisi sekä hirvieläinkantojen nousuun että koirien suojelemiseen. Terveisiä ministeröön, että jatkakaa susien kannanhoidollisia lupien antamista ja nostakaa lupamääriä, Olavi Pääkkönen toteaa.

– Eihän siinä ole muuta keinoa, kuin susikannan vähentäminen. Vähempikin riittää, kyllä kanta säilyy vaikka niitä vähennettäisiinkin, Topi Heikkinen jatkaa.

Eläin on arvokkaampi elävänä kuin kuolleena

Susien koetaan siis haittaavan metsästysmatkailua, mutta luontokuvaamisen puolella niistä on hyötyä.

– Onhan meillä muutamia näitä luontokuvaus- ja katseluyrityksiä, ne vievät vaakakuppia toiseen suuntaan. Mutta siellä karhu ja ahma ovat päätuotteet. Mitä osaa näyttelee susi? yritysneuvoja Kari Malinen kysyy.

Metsästysmatkailu tuo Kuhmoon merkittävän summan rahaa, vähintään miljoona euroa (Ruralia-instituutti). Kainuuseen vuonna 2014 valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat noin 7 miljoonaa euroa (Metsähallitus).

Myös luontokuvaus tuo rahaa, sillä Kuhmo–Suomussalmi-akselilla wildlife-tuotteista syntyvä suora vaikutus (opinnäytetyö) aluetalouteen oli yli puoli miljoonaa euroa vuonna 2015.

Lisäksi muualla pääasiassa toimivat yritykset järjestävät Kuhmoon kuvausmatkoja, kuten esimerkiksi Finnature Oy.

– Metsästysmatkailussa kun se yksi eläin on ammuttu, niin se on ammuttu. Valokuvauspuolella se sama eläin voidaan kuvata tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Loppupeleissä se yksi yksilö voi tuoda paljon enemmän tuloja, toteaa Finnaturen toimitusjohtaja Kaisa Peltomäki.

– Ylipäätään luontomatkailussa kaikki eläimet ovat arvokkaampia elävinä kuin kuolleina.

Karhujen kuvauskoju Kuhmossa.Hanne Kinnunen / Yle

Finnature Oy on yksi Suomen suurimmista luontokuvausyrityksistä. Sen liikevaihto on noin 800 000 euroa, ja vientitulot noin miljoonan euron luokkaa. Suurin osa asiakkaista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Luontomatkailijoita tulee paljon Suomeen, se on iso buumi maailmalla. Luontomatkailussa valokuvauksen osuus siitä on kasvaa koko ajan. Digivalokuvauksen yleistymisen ja helppouden myötä kaikki voivat hommata kameran tänä päivänä.

Yksistään suden ympärille liittyviä matkoja ei järjestetä, sillä sudesta ei voi sanoa varmasti, että asiakas saisi siitä kuvaa. Mutta susi on hyvä lisätuote vaikkapa lintu-, karhu- tai maisemakuvauksen yhteyteen.

– Asiakkaat kyselevät suden perään. Se ja ilves ovat sellaisia, jotka kiinnostaisivat, mutta niitä ei pystytä tarjoamaan samalla varmuudella kuin ahman, karhun tai linnut, Peltomäki kertoo.

Kaikkien susien tappaminen ei ole vaihtoehto

Susien kannanhoidolliseen metsästykseen (maa- ja metsätalousministeriö) Finnaturen Kaisa Peltomäellä on selvä käsitys: sellaisena kuin sitä Suomessa toteutetaan, se on iso ongelma.

– Siellä on ammuttu paljon alfayksilöitä, jolloin laumat ovat hajonneet. Toimiva lauma metsästää riistaa, kun taas hajotettujen laumojen irtosudet aiheuttavat paljon enemmän ongelmia. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta metsästyskoira ei kuulu sinne. On ihmeellistä, että susien metsästystä perustellaan sillä, etteivät koirat saa muuten juosta vapaana metsässä.

Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta metsästyskoira ei kuulu sinne. Kaisa Peltomäki

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin suurpetovastaava Siiri Auvinen toteaa, ettei susien tappaminen joltakin alueelta ole realistinen vaihtoehto.

– Kaikkien susien tappaminen joltain alueelta ei ole vaihtoehto, joten lähtökohtaisesti kannattaisi miettiä muita ratkaisuja asiaan. Susipelkoa voidaan hälventää esimerkiksi oikeanlaisen tiedon jakamisella.

Auvinen ymmärtää, että metsästys on tärkeä harrastus, ja koiralla metsästäminen on ihan omaa luokkaansa. Hän ei näe, että kokonaisuudessaan Kainuussa olisi liikaa susia tällä hetkellä.

– Tietenkin paine saattaa kohdistua tietyille alueille ja siellä saattaa oleminen tuntua tosi hankalalta. Varsinkin jos ei ole riittävästi oikeanlaista tietoa ja taitoa suojautua sekä käsitellä asiaa.

Koulukyydityksiin on varauduttu

Ei ole ensimmäinen kerta, kun petoasiat ovat tapetilla Kuhmossa. Nyt susitilanteen aiheuttaman huolen vuoksi ei ole tehty vielä muuta kuin kaupunginhallituksen huolenilmaisu. Koulukyydityksiin on kuitenkin varauduttu, mikäli tilanne menee hankalammaksi.

Kainuussa Kuhmo ei ole ainut paikka, missä sudet aiheuttavat ongelmia. Sotkamossa Kontinjoella koulun kaikki oppilaat on kuljetettu taksilla kouluun, sillä koulun läheisyydessä on liikkunut pantasusi (Kainuun Sanomat).

Kuhmon ja Sotkamon lisäksi sudet viihtyvät maakunnassa etenkin Ristijärvellä sekä Kajaanin Vuolijoella.

– Poronhoitoalueen ulkopuolisessa Kainuussa on laumoja siellä täällä. Yksittäisiä susia voi liikkua hyvinkin laajalla alueella. Tämä on se todellisuus, jossa joutuu elämään, toteaa Suomen riistakeskuksen Kainuun erikoissuunnittelija Marko Paasimaa.

Kategoriat - YLE

KHO: Pyhärannan päätös tuulivoimaa koskevan kansanäänestyksen hylkäämisestä lainmukainen

Pyhärannan kunnanvaltuuston päätös tuulivoimarakentamista koskevan, neuvoa antavan kansanäänestyksen sivuuttamisesta jää voimaan.

Korkein hallinto-oikeus päätti asiasta tänään. Kunnanvaltuuston päätös on helmikuulta 2015.

Pro Pyhäranta -yhdistys valitti asiasta alunperin Turun hallinto-oikeuteen. Taustalla vaikutti sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus kahden kilometrin suojaetäisyydestä tuulivoiman ja asutuksen välillä.

Hallinto-oikeus ratkaisi asian valtuuston hyväksi. Perusteluista käy ilmi, ettei hallinto-oikeus pidä ministeriön antamaa ehdotusta kunnanvaltuuston päätöksentekoa määrittävänä tekijänä.

Pro Pyhärannan valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tutkittiin, mutta perusteita aiemman ratkaisun muutokseen ei löydetty.

Kansanäänestyksestä oltiin jätetty kunnalle aloite, jonka oli allekirjoittanut 757 pyhärantalaista asukasta.

Kategoriat - YLE

Monitoimimies Erkki Alaja jyrähtää suomalaisurheilun varainhankinnasta: "Itkemismentaliteetilla ei pärjätä"

Suomalaisen urheilun kaupallistamisen puolestapuhujana tunnettu liikuntaneuvos Erkki Alaja jyrähtää suomalaisen urheilun varainhankinnan nykytilasta. Alajan mielestä urheiluliittojen ja -seurojen pitäisi pystyä paremmin rakentamaan tuotteita ja palveluita.

– Itse olen pyrkinyt toimimaan aina markkinahengessä. On rakennettava juttuja, joista on jotain iloa sille yhteistyökumppanille, on se sitten yritys tai muu taho, Alaja sanoi tänään perjantaina Ylen aamu-tv:ssä.

Alaja ei pidä siitä, että nykyään yrityksiä ja yhteiskuntaa vaaditaan antamaan varoja urheilulle.

– Se juttu on se, että saat sitä mitä ansaitset. Eli urheiluväen liittojen ja seurojen pitää ehostaa itseään sellaiseen kondikseen ja rakentaa tuotteita ja palveluita, joista on todella iloa. Ei me tällä itkemismentaliteetilla pärjätä.

Pitkän ja monipuolisen uran urheiluvaikuttajana tehnyt Alaja muistetaan niin urheilutapatumien järjestäjänä kuin varojen kerääjänäkin. Alaja toimi myös aitajuoksija Arto Bryggaren ja jäätanssiparin Susanna Rahkamon ja Petri Kokon managerina.

– Tavallaan Arto on ollut ensimmäinen, jonka kanssa harjoittelin managerointia. Arto toi vinkkejä, miten maailmalla tehdään. Siitä se lähti.

Pitkä ura on nyt saatu kansien väliin, sillä Alajan Kutsumus-niminen kirja julkaistiin tällä viikollla.

– Kutsumukseni on ollut urheilu, että voisin päätoimisesti tehdä urheilun eteen työtä. Se on syntynyt lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista ja kasvatuksesta. Tämä kirja kertoo monin eri tavoin, miten olen saanut sitä kutsumustani toteuttaa näihin päiviin asti ja varmaan vielä eteenpäinkin.

Kategoriat - YLE

Salon arvokuljetusryöstön yritystä puidaan korkeimmassa oikeudessa

Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt kahdelle Salon arvokuljetusryöstön yrityksestä tuomitulle valitusluvan.

Turun hovioikeus päätti heinäkuussa käräjäoikeuden tavoin, että kaksikko syyllistyi törkeän ryöstön yritykseen. Oikeudet ottivat rangaistusta määrätessään huomioon miesten aiemman rikoshistorian. Heidät oli aiemmin tuomittu vankeuteen samankaltaisista teoista.

Valituslupaa KKO:lta haki myös kolmas Salon arvokuljetusryöstön yrityksestä tuomittu mies, mutta hän ei saanut lupaa.

Kategoriat - YLE

Yhdysvalloissa rasistijohtajan puhe hukkui mielenosoittajien huutoihin

Valkoista ylivaltaa kannattavan liikkeen johtohahmo Richard Spencer pääsi torstaina Floridan yliopistossa lavalle, mutta suunniteltua puhettaan hän ei saanut pidettyä.

Paikalle oli saapunut enemmän mielenosoittajia kuin Spencerin kannattajia, ja Spencerin sanat hukkuivat heidän huutojensa alle. Uutistoimistojen mukaan Spencer silmin nähden turhautui.

– Yritätte pelkurimaisesti sulkea suun liikkeeltä, joka kasvaa ja joka pitää valkoisten ihmisten puolta, Spencer huusi väkijoukolle uutistoimisto AFP:n mukaan.

– Ei meidän kaupungissamme! Ei meidän osavaltiossamme! Emme halua natsistista vihaasi, hänen vastustajansa huusivat AP:n mukaan.

Yhteenotoilta pääosin vältyttiin

Poliisin mukaan tilaisuuden yhteydessä tapahtui kolme tai neljä pientä nujakkaa yksittäisten Spencerin kannattajien ja mielenosoittajien välillä. Pääosin päivä sujui kuitenkin rauhallisesti.

Floridan yliopiston kampuksella oli poliisin mukaan muutamia pieniä yhteenottoja Richard Spencerin kannattajien ja vastamielenosoittajien välillä.Brian Blanco / AFP

Ennakolta oli pelätty, että Spencerin puhe yliopistolla voisi johtaa mellakointiin. Floridan kuvernööri oli nostanut piirikunnan valmiustilaa, jotta paikan päälle Gainesvillen kaupunkiin voitiin lähettää poliiseja eri puolilta osavaltiota. Viranomaiset pyrkivät varmistamaan, että elokuiset Charlottesvillen tapahtumat eivät toistuisi Gainesvillessa.

Charlottesvillessä järjestettiin äärioikeiston soihtumarssi, jonka yhteydessä yksi vastamielenosoittaja kuoli, kun äärioikeistolaisia näkemyksiä esittänyt mies ajoi autolla ihmisiä päin. Lisäksi ainakin 15 ihmistä loukkaantui mielenosoittajien ja vastamielenosoittajien tappeluissa.

Floridan yliopisto on ilmoittanut, että se ei kutsunut Spenceriä puhumaan, mutta oli sananvapausain nojalla velvoitettu sallimaan tilaisuus.

Puhe yritettiin ensin kieltää vetoamalla turvallisuushuoliin. Yliopiston mukaan tapahtuman turvallisuudesta huolehtiminen maksoi noin puoli miljoonaa dollaria.

Lisää aiheesta:

Hitlerin ihailijaa epäillään yliajosta mielenosoitukseen – Mistä Charlottesvillen kaaoksessa oli kyse?

USA:n äärioikeiston keulakuva Richard Spencer ajaa etnistä puhdistusta – kieltää olevansa valkoisen ylivallan kannattaja

Kategoriat - YLE

Kommentti: Lauri Markkaselta vakuuttava NBA-debyytti – pelin jälkeinen turhautuminen on hyvä asia

Lauri Markkasen tilastoriviä debyytissä maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa voi pitää ilman muuta kelvollisena. 17 pistettä, 8 levypalloa ja yksi torjunta on mainio saldo 33 peliminuuttiin.

Jotain osviittaa antaa esimerkiksi Bullsin seuralegendan Michael Jordanin NBA-debyyttipistelukemat. Jordan pussitti ensimmäisessä ottelussaan 33 vuotta sitten 16 pistettä. Näitä ei voi suoraan vertailla, mutta ne kertovat jotain Markkasen tasosta tässä vaiheessa kautta. 20-vuotias suomalainen on valmis taistelemaan rutinoituneiden NBA-konkarien keskellä.

Pelissä on vielä toki vielä runsaasti parannettavaa, kuten kaikilla muillakin alkukaudesta. Silti perussuoritus riitti kaikkien aikojen suomalaiseen piste-ennätykseen NBA:ssa.

Markkasen oma tilastorivi ja pelaaminen eivät kuitenkaan riipu pelkästään hänestä. Hän tarvitsee myös muiden apua yltääkseen huippusuorituksiin illasta toiseen.

Avausottelussakin Markkasella olisi ollut mahdollisuudet tehdä vielä kovempia pistelukemia, mutta Chicagon pelaajat eivät pystyneet löytämään suomalaispelaajaa hyvistä korintekopaikoista. Toronto oli selvästi tehnyt kotiläksyt edellisestä pelistä ja pyrki estämään Markkasen vapaat heitot skriinit vaihtamalla.

Tähän Markkanen ilmaisi myös ottelun jälkeen pettymyksensä. Halu ratkaista on niin kova, että pallon puute sai miehen turhautumaan. Se on pelkästään hyvä asia NBA:n kaltaisessa liigassa, jossa itsekkyys on ennemmin hyve kuin pahe.

Markkanen tarvitsee pelin jälkeisessä haastattelussa kuultua pientä itsekkyyttä, jotta hän selviää kaudesta NBA:n tyvipäähän lukeutuvassa Chicagon joukkueessa. Voittoja ei Bullsin kaltaisessa masentavan tasoisessa NBA-joukkueessa ole liiemmin luvassa. Ilman onnistumisen kokemuksia Markkasen kaudesta tulee pitkä ja henkisesti rasittava. Niinpä Markkasen on saatava kauden 81 ottelussa lisää häikäiseviä, henkilökohtaisia onnistumisia, jotta hänen itseluottamuksensa kasvaa.

Lue myös:

Markkanen väläytti ennätyksellisellä pistetehtailullaan NBA-debyytissä – Chicago kuitenkin jyrättin Torontossa

Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen NBA-debyyttinsä: ”Joinain hetkinä minulle olisi voitu antaa lisää palloa”

Markkasen NBA-debyytti vaikutti – ”Tuollaista itseluottamusta ei voi opettaa"

Toronto tyrmäsi Chicagon – näin Markkasen kelpo debyytti NBA:ssa eteni

Kategoriat - YLE

DNA haali lisäasiakkaita ja kasvatti kannattavuuttaan

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia, yhtiö kertoo.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo myyneensä alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus.

Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Kategoriat - YLE

Verkkokauppa.comin kannattavuus heikkeni – Alkaa maksaa osinkoa neljä kertaa vuodessa

Kauppayhtiö Verkkokauppa.comin liikevoitto heinä–syyskuulta oli hieman alle 1,8 miljoonaa euroa, yli 50 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, yhtiö kertoo. Liikevaihto kasvoi samaan aikaan yli 13 prosenttia reiluun 105 miljoonaan euroon.

Liikevaihtoa kasvattivat pienten ja suurten kodinkoneiden, televisioiden, tietokoneiden, audio- ja hifilaitteiden myynti, yhtiö kertoo.

Yhtiön mukaan kilpailu on kireää ja se pysynee kireänä jonkun aikaa. Kilpailusta ja kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta yhtiö uskoo markkinaosuutensa kasvuun.

– Tulevina kuukausina yhtiö keskittyy hieman parempaan kannattavuuteen ja vähemmän aggressiviseen kasvuun, toimitusjohtaja Samuli Seppälä sanoo tiedotteessa.

Yhtiö alkaa maksaa osinkoa neljännesvuosittain. Ensimmäinen kvartaaliosinko, 0,043 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajille lokakuun lopussa.

Lue myös: Tulosvaroittaja Verkkokauppa.com vaihtaa toimitusjohtajaa ensi keväänä

Kategoriat - YLE

Uuden päivän näyttelijäkaartiin liittyy häpeämätön teini – roolin takana Toni Nikka jännittää fanien reaktiota

Viimeksi Toni Nikka ei päässyt edes Uusi päivä -sarjan koe-esiintymiseen. Silloin tympäisi. Määrätietoinen teini päätti, että pitää vain hankkia lisää kokemusta ja hakea uudelleen.

Nikka lähetti hakemuksia joka paikkaan ja otti vastaan pienetkin avustajakeikat. Hän teki töitä ilmaiseksi ja kustansi omat matkakulunsa. Teatterikokemus avasi ovia moneen paikkaan, mutta televisiodebyytti antoi odottaa itseään.

Kunnes vastaan tuli Pyryn rooli. Nikka käveli kadulla, kun puhelu roolista tuli.

– Oli kova työ estellä itseäni flippaamasta ihmisten edessä, mutta vähän kuitenkin flippasin. Muistan sen tunteen aina. Olin ollut todella ahkera ja silloin vihdoin tuntui, että se työ, jota olin tehnyt, maksoi takaisin.

Pyry on värikäs ja autenttinen

Kaksi kuukautta sitten Toni Nikka asteli Uuden Päivän kulisseihin Pyry Helmisenä. Näinä hetkinä uusi hahmo tulee tutuksi myös televisioyleisölle.

Näyttelijän mukaan Pyry tuo sarjaan raikkaan tuulahduksen värikästä autenttisuutta.

Mari Vesanummi / Yle

– Pyryssä on ihailtavaa häpeämättömyyttä. Hänen kauttaan välittyy erityyppinen ihmiskohtalo kuin aiemmin on nähty. On hienoa, että sarjassa näytetään mahdollisimman monipuolisesti ihmisiä, Nikka toteaa.

Toni tavoittelee kauempana olevia kuita

Enää muiden roolien meneminen sivu suun ei haittaa. Tämä rooli tuntuu Toni Nikalle omimmalta. Kuten Pyry, on myös Toni taiteilijasielu.

Hän muistaa esiintyneensä aina: päiväkodissa, koulussa ja kotinsa olohuoneessa. Noin 12-vuotiaana harrastajateatterin lavalla ajatus unelmien urasta kirkastui.

– Silloin naksahti ja tajusin, että tätähän minun kuuluukin tehdä. Ja vielä jotain muuta. Haaveenani on päästä näkemään mahdollisimman paljon erilaisia tapoja tehdä esittävää taidetta.

Uransa kannalta suurimpana merkkipaaluna – tähän mennessä – Nikka pitää rooliaan Porin teatterissa. Silloin varmuus ja nälkä kasvoivat entisestään.

– Ymmärsin, että haluan tavoitella vieläkin kauempana olevia kuita.

"Itseni kaltaisia ihmisiä"

Äitiä ja isää kuulemma hieman pelotti päästää lastaan maailmalle heti peruskoulun jälkeen. Porilaispoika oli kuitenkin asettanut tavoitteensa korkealle. Hän uskoi, että Tampereelta olisi helpompi ponnistaa eteenpäin.

Ilmaisutaidon erityislukion vetovoimaa lisäsi ajatus siitä, että ympärillä olisi ihmisiä, joilla on yhtä palava intohimo näyttelemiseen.

– Tuli sellainen olo, että sinne minun pitää päästä. Minun on tehtävä se itseni takia. Tampereella pääsisin opiskelemaan itseni kaltaisten ihmisten kanssa, Toni Nikka toteaa.

Niin hän pääsikin.

Kokemus opettaa

Ilmaisutaidon erityislukion oppilaita on mukana Uusi Päivä -sarjassa enemmänkin. He helpottivat uuden tulokkaan hyppäystä televisiouralle.

– Tänne on ollut helppo tulla. Paljon on tehty ja vauhtia on riittänyt, mutta loistava porukka on jaksanut neuvoa ja antaa vinkkejä. Onhan tämä uskomaton kokemus, että pääsee näin varhaisessa vaiheessa uraa tekemään tällaista ja oppimaan näin paljon, Toni Nikka toteaa.

Ensimmäiset jaksot on nyt kuvattu. Televisiodebyytin alla nuorukaista jännittää.

Nikka myöntää kehittyneensä kuluneen kahden kuukauden aikana paljon, mutta opeteltavaa riittää vielä. Onko yleisö armollinen?

– Sarjalla on iso fanikunta ja kiinnostaa, miten se suhtautuu uuden perheen saapumiseen. Odotan sitä innolla, mutta hieman takaraivossa jännittää.

Kategoriat - YLE

Härskiä huutelua ja kourimista kokevat jo koululaiset – Tutkija: "Hämmentävän tavanomaista"

#MeToo-kampanja on vyöryttänyt sosiaaliseen mediaan naisten kertomuksia seksuaalisesta häirinnästä: rivosta huutelusta seksuaaliseen väkivaltaan. Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Elina Penttinen Helsingin yliopistosta ei ole tippaakaan yllättynyt siitä, kuinka moni on kertonut härinnästä.

– En tietenkään, en missään nimessä! Olen yllättynyt siitä, jos joku on yllättynyt. Jokainen elää omassa kuplassaan, Elina Penttinen toteaa.

Penttisen mukaan seksuaalinen häirintä istuu syvällä kulttuurissamme. Taustalla on ajattelurakenne, jossa nainen on objekti ja katseen kohde.

– Ikään kuin nainen olisi olemassa miestä varten. Miehet pystyvät käyttämään hyväkseen sellaista ajattelumaailmaa esimerkiksi julkisissa paikoissa tulemalla liian lähelle tai esittämällä seksistisiä törppöjä vitsejä, Elina Penttinen sanoo.

Jos häirintään ei puututa, pepun puristelusta pitää selvitä yksin

Pepun tai tissien kommentointia, törkeitä vitsejä, koskettelua ja muuta seksuaalista häirintää kohdistuu jo nuoriin tyttöihin. Alakouluikäistenkin perään huudellaan törkeyksiä. Häirintää koetaan laajasti myös koulussa.

– Se on hämmentävän tavanomaista. On hirveän iso ongelma, että esimerkiksi kouluissa tapahtuu tällaista. Kun ei sanota, että huorittelu ja koskettelu on seksuaalista häirintää ja siitä tehdään loppu nyt, niin kyllähän se antaa tietyn viestin näille tytöille. Heidän on itse selvittävä ja opittava strategiat, miten he torjuvat, toipuvat ja turvaavat itse itsensä, Elina Penttinen sanoo.

Härski huutelu voi olla myös oman maskuliinisuuden korostamista muiden poikien silmissä. Häirintää kokevat pojatkin, mutta tyttöjä vähemmän.

Häirintä voi olla vallankäyttöä

Seksuaalisessa häirinnässä voi olla kyse myös vallankäytöstä. Se näkyy monissa #MeToo-kampanjan myötä jaetuissa kokemuksissa. Kun esimerkiksi työpaikalla ylemmässä asemassa oleva heittää kommenttia alaisen takapuolesta, liimautuu hississä liian lähelle, ehdottelee tai vaatii seksiä, kyse on vallasta.

– Työntekijän toimeentulo on kiinni siitä työpaikasta. Tai hänen seuraava työpaikkansa on kiinni suosituksesta. Mitä kautta hän tekee valituksen ja millainen ongelma tulee, jos hän tekee häirinnästä julkista?

Elina Penttisen mukaan häirintä ei vähene niin kauan kuin sitä hyssytellään ja ajatellaan, ettei se ole kovin vakavaa.

– Meidän kulttuuristamme puuttuu terve rajanveto, että tämä ei ole okei, hän toteaa.

Lue myös:

#MeToo-kampanja nosti piilotetut muistot pintaan – Puhelin soi useammin raiskauskriisikeskuksessa

Me too -kampanja täytti somen – Seksuaalinen häirintä näkyy karuina lukuina jo koululaisten kyselyissä

Tiessalo: Kun tissistä kuului ”tööt-tööt” ja muita kauhukertomuksia Me Too -kampanjaan

Kategoriat - YLE

Kahdeksan henkilöauton kolari katkaisi liikenteen moottoritiellä Lempäälässä – vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin

Pirkanmaalla tapahtui perjantaiaamuna seitsemän jälkeen usean auton kolari valtatiellä 3. Päivystävän palomestarin mukaan Lempäälän kohdalla tapahtuneessa onnettomuudessa oli mukana kahdeksan henkilöautoa.

Kaksi henkilöä kuljetettiin sairaalahoitoon, mutta vakavilta loukkaantumisilta ilmeisesti vältyttiin. Onnettomuuspaikan pelastus- ja raivaustyöt kestivät useita tunteja.

Onnettomuuden vuoksi molemmat kaistat Helsingin suuntaan oli suljettuna noin parin tunnin ajan. Liikenne ruuhkautui pahasti. Tie saatiin avattua liikenteelle kello puoli kymmenen aikaan.

Peltiä rutistui Lempäälän perjantaiaamun kolarissa, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.Antti Eintola / Yle Ruuhka purkautumassa kolmostiellä Lempäälässä perjantaiaamuna.Antti Eintola / Yle

Alustavien tietojen mukaan rytäkkä sai alkunsa, kun henkilöauton kuljettaja vaihtoi kaistaa ohittaakseen toisen auton. Auto lähti pyörimään, minkä jälkeen useat autot törmäilivät toisiinsa. Palomestarin mukaan tie oli liukas onnettomuuspaikalla.

Tarkempi onnettomuuspaikka oli Lempäälän Ideaparkista noin seitsemän kilometriä etelään ja jonkin matkaa Vaihmalan liittymästä pohjoiseen.

Juttua päivitetty kauttaaltaan useaan otteeseen.

Yle Tampere

Kategoriat - YLE

Pohjois-Korea lähetti yllättäen Trumpia parjaavan kirjeen Australialle

Pohjois-Korea on lähettänyt Australian parlamentille kirjeen, jossa kritisoidaan voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vakuutetaan, että Pohjois-Korea pitää Australiaa korkeassa arvossa.

Australian ulkoministeri Julie Bishop on vahvistanut kirjeen aitouden. Australialaislehti Sydney Morning Herald on julkaissut kopion kirjeestä verkkosivuillaan.

– Jos Trump ajattelee, että hän saisi Pohjois-Korean, ydinasevaltion, polvilleen ydinsodalla uhkaamalla, se on iso virhearviointi ja tietämättömyyden merkki, asiakirjassa lukee.

Kirjeessä kehotetaan "itsenäisyyttä, rauhaa ja oikeutta" rakastavia maita täyttämään velvollisuutensa ja valvomaan valppaasti "Trumpin hallinnon katalia ja holtittomia tekoja, joilla yritetään ajaa maailma kauheaan ydinkatastrofiin".

Asiakirja on otsikoitu "Avoin kirje eri maiden parlamenteille", mutta siinä ei mainita, mille valtioille kirje on toimitettu.

Viime kuussa YK:n yleiskokouksessa Trump uhkasi tuhota Pohjois-Korean täysin, jos se on tarpeen Yhdysvaltain tai sen liittolaisten puolustamiseksi.

Australian ulkoministeri Julie Bishop kutsui tiedotustilaisuudessa Pohjois-Korean kirjettä ennenkuulumattomaksi ja tulkitsi sen osoitukseksi siitä, että Pohjois-Koreaa vastaan asetetut pakotteet toimivat.

Kategoriat - YLE

Asta Lepän kolumni: Röyhkeä työtön vain unelmissaan?

KirjoittajaAsta Leppä Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Millaisia tunteita Ossi Nymanin taannoinen haastattelu Helsingin Sanomissa itse kussakin herätti? Nymanhan kertoi olevansa ”ideologisesti työtön”, menevänsä pitkin hampain työhaastatteluihin ja tokaisevansa siellä että ”työkkäri pakotti”.

Nyman ei kuulemma suin surminkaan menisi krääsäkauppaan myymään kiinalaisissa hikipajoissa tuotettuja takkikoukkuja, tekokukkia ja kierrevihkoja, vaan mieluummin kirjoittaisi kotonaan.

Nymanin esikoiskirjan nimi on Röyhkeys.

Tästä röyhkeydestä ”kansa” tietenkin raivostui. Jopa oma äitini tuohtui, koska oli tehnyt töitä 15-vuotiaasta yli eläkeiän. Suurin osa kommentoijista halusi katkaista Nymanin tuet. Nymania oltiin niin ikään patistamassa risusavottaan ja vanhustenhoitajaksi.

Selvää on, että Nyman sohaisi hyvin arkaan kohtaan yhteiskunnassamme.

Mytologia työhullusta kansasta, joka raatoi itsensä vaikka hengiltä – kunhan vain tuli yhteisön hyväksymäksi

Yhdeksänkymmentäluvun laman synkimmissä syövereissä sosiologi Matti Kortteinen julkaisi tutkimuksensa Kunnian kenttä – suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Kortteinen lasketteli alas koskea ja Koskenkorvaa saadakseen karskit työmiehet puhumaan suhteestaan työhön.

Tutkija haastatteli myös pankkitoimihenkilöitä, joista useimmat olivat naisia. Kortteinen päätteli, että suomalainen työ oli ennen muuta selviytymisen eetosta, vittumaisia pomoja, raatamista, rankat työt vaativat rankat huvit -meininkiä, kunniaa, häpeää ja pärjäämistä.

Sellainen näkemys sopi ajan henkeen ja kansalliseen mytologiaan työhullusta kansasta, joka raatoi itsensä vaikka hengiltä – miehet työn vuoksi, naiset toisten ihmisten eteen – kunhan vain tuli yhteisön hyväksymäksi.

Mutta päteekö sama eetos yhä?

Ehkä onkin niin, että raivo Nymania kohtaan heijasteli osin tuon vanhan työkulttuurin murrosta – salaisia toiveita ja piilotettuja fantasioita, joissa ihminen liitelisi vapaana kuin taivaan lintu, tekisi vain häntä itseään miellyttäviä töitä ja tulisi silti toimeen.

Maalailivathan jopa taloustieteilijä Joseph Maynard Keynes ja matemaatikko Bernard Russell aikoinaan tulevaisuutta, jossa koneet tekisivät enimmät työt ja ihmiset keskittyisivät tiedon saantiin ja itsensä kehittämiseen arkisen raadannan asemesta.

Yksi todiste murroksesta voisi olla se, että vapaa-aika on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella tullut suomalaisille liki tuplasti tärkeämmäksi 80-luvun puoliväliin verrattuna (perhe on koko ajan ollut elämän tärkein osa-alue).

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin vastaajat näkivät työhalujen laskevan tulevaisuudessa, samoin työn mielekkyyden. Viime vuosina pessimismi on tosin taittunut.

Sekin kertoo jostakin, että työn sisältö on noussut aina vain palkkaa tärkeämmäksi. Nykynuoria moititaan siitä, kuinka ne haluavat vain ”viihtyä” duunissa ja havittelevat turhanpäiväisiä, tuottamattomia luovan alan töitä.

Mutta niinhän ajattelevat myös useat aikuiset. Kuinka moni tälläkin hetkellä haaveksii, että saisi elantonsa savikippojen dreijauksesta, piippolakkien huovuttamisesta, luonnossa samoilusta, ultrajuoksemisesta tai kodin sisustamisesta – omasta rakkaasta harrastuksestaan.

Myös suomalaisten sitoutuminen työhön on työelämätutkija Teemu Turusen mukaan ”alle eurooppalaisen keskitason”. Sekin sotii työhullun kansan mytologiaa vastaan.

Samalla viikolla kun firma oli tehnyt huipputuloksen ja henkilöstö palkittiin kahvilla ja mansikkakakulla, sähköpostissa ilmoitettiin yt-neuvotteluista

Laiskoiksi ei suomalaisia voi toki moittia. Ei, jotakin suurempaa on tapahtunut työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätään.

Yksi asia on kuitenkin varmaa.

Mitä mielekkäämmäksi ihminen työnsä kokee, sitä tuottavampi hän on. Kaverini alkoi sairastella heti sen jälkeen, kun työpaikalla alettiin mitata kunakin päivänä solmitut asiakassopimukset. Samalla viikolla kun firma oli tehnyt huipputuloksen ja henkilöstö palkittiin kahvilla ja mansikkakakulla, sähköpostissa ilmoitettiin yt-neuvotteluista.

Pään yläpuolella heiluva Damokleen miekka ei varsinaisesti lisää työteliäisyyttä.

Rakennuslehti teetti muutama vuosi sitten kyselyn lukijoilleen. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ammattiylpeyden katoaminen: raksatyypit olivat itsekin työnsä jäljestä huolissaan.

Yksin laiskuudesta ei juttu kiikastanut, vaan ennen muuta siitä, että kaikessa piti säästää ja alihankkijoita tuli ja meni. Työtä tekevä haluaa nähdä työnsä tulokset.

Ihmisiä jäytää siis pelko persuuksissa, mutta myös huono omatunto. Työ on yhä tärkeää, mutta sille ei haluta uhrata kaikkea Kortteisen verenmakusuussa -ideologian tapaan. Harva haluaa enää kuukahtaa sorvin ääreen.

Kenties Ossi Nyman vain sanallisti sen kaamean, kielletyn ajatuksen, jota yhä useampi on hautonut yön pimeinä tunteina happosalpaajapurkkia ja purentakiskoja hamuillen.

Että pääsisipä jo eläkkeelle – tekemään sitä, mitä oikeasti haluaa.

Asta Leppä

Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja. Hänen tuore kirjansa käsittelee eriarvoisuutta satavuotista taivaltaan juhlivassa Suomessa.

Kategoriat - YLE

Yöpakkanen yllättää fillarin – sulata lukko ammattilaisten vinkeillä

Polkupyörää ei pyörämekaanikkojen mielestä saisi koskaan säilyttää ulkona. Kesällä aurinko haalistaa maalit ja vesi löytää tiensä laakereihin. Talvella kosteus ja pakkanen ovat myrkkyä vaijereille ja lukoille. Pahinta on nollan hujakoilla pyörivä keli, joka välillä kastelee ja välillä jäädyttää polkupyörän osia.

Yksi helposti jäätyvistä osista on polkupyörän irtolukko, varsinkin, jos se on asetettu paikoilleen väärin. Mikko Sissonen Pyörähuolto Fillariverstaasta ja Alpo Ylikorpi Ylikorven pyöräliikkeestä kertovat kolme tärkeintä talvineuvoa:

1. Isku

– Napauta terävä lyönti lukkopesään. Se voi saada jään antamaan periksi. Naputtele kivellä, vasaralla tai vaikka rystysillä, jos kädet kestävät, sanoo Mikko Sissonen.

Kati Latva-Teikari / Yle 2. Lämpö

Alpo Ylikorpi ja Mikko Sissonen vinkkaavat viemään pyörän sulamaan sisätiloihin, jolloin lukko alkaa lämmettyään taas pelata. Töihin tai kouluun kiirehtivälle neuvo on liian hidas.

– Laita mahdollisimman kuumaa vettä muovipussiin ja haudo lukkoa. Ei tämäkään ihan pikakonsti ole, riippuu siitä, kuinka kuumaa vesi on ja kuinka hyvin pussin saa lukon ympärille. Välillä voi joutua hakemaan sisältä uutta satsia, sanoo Alpo Ylikorpi.

Miehet neuvovat myös kuumentamaan avainta sytkällä tai tulitikuilla.

– Voi toimia ihan hyvin, mutta huono puoli on se, että avain jäähtyy kylmässä lukkopesässä tosi nopeasti, sanoo Ylikorpi.

Molemmat kauhistuvat ajatusta kuuman veden kaatamisesta suoraan lukkoon. Lukon saa kyllä auki, mutta seuraavalla kerralla se onkin sitten todella syvältä jäässä.

Ennaltaekäise - käännä irtolukko niin, ettei sade pääse suoraan lukon sisälle.Kati Latva-Teikari / Yle

3. Ennaltaehkäisy

Fiksu pyöräilijä ennakoi ja huoltaa tai huollattaa pyöränsä sellaiseen kuntoon, etteivät herkät osat pääsisi jäätymään helposti.

– Pidä pyörä puhtaana ja rasvaa kunnolla ennen pakkasia. Vaikka et mitään muuta osaisi tehdä, tee edes ne, Sissonen painottaa.

– Hanki lukkosulaa ja suihkauta sitä lukkoon. Sekin ennaltaehkäisee lukon jäätymistä. Käytä oikeita rasvoja ja öljyjä, voitelevia, jotka hylkivät vettä. Esimerkiksi ketjuöljy sopii myös lukoille, sanoo Ylikorpi.

Tee-se-itse -pyöränhuoltajan ei kannata etsiä talvikunnostukseen apua keittiöstä. Ruokaöljy on polkupyörälle myrkkyä.

– Sen voiteluarvo on mitätön, ja sillä saat ihan varmasti kaikki pyörän osat jumiin, Ylikorpi nauraa.

Myös lukon asennolla on väliä. Runkolukot ovat kiinteästi siinä asennossa, miten ne on asennettu, mutta irtolukkoihin voi itse vaikuttaa.

– Jos mahdollista, käännä lukko aina niin, että vesi ei pääsisi lukkopesään, muistuttaa Ylikorpi.

Kategoriat - YLE

Laivojen purkutoiminnasta etsitään uutta bisnestä meriteollisuuteen – koepurku kertoo, kuinka kannattavaa liiketoiminta olisi

Mistä on kyse?
  • Suomeen halutaan synnyttää uusi meriteollisuuden muoto: laivojen purkutoiminta
  • Tätä kokeillaan nyt Turun korjaustelakalla Naantalissa
  • Tavoitteena on saada Turun korjaustelakka viralliseksi EU:n hyväksymäksi aluspurkamoksi

Lappeenrannan Rauhan rannassa vuosia hylättynä maannut m/s Blue White Eagle on kohta pieninä palasina. Nokkaleikkuri leikkaa Suomen suurinta sisävesialusta osiksi, ja purettu materiaali pilkotaan lavakokoon ja toimitetaan kierrätykseen.

Naantalissa Turun korjaustelakalla on käynnissä 60-metrisen laivan purku. Saimaalla vuosia lojunut alus kierrätetään teollisuuden raaka-aineeksi.

Blue White Eagle -laivan purku on pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa.

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat mukana Delete, Hans Langh, Meriaura ja Turun korjaustelakka. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuus.

– Laivassa on paljon metallia, joka on rahanarvoista tavaraa. Jos me rakennamme uusia laivoja kustannustehokkaasti, yhtä hyvin puramme vanhat pois kustannustehokkaasti, sanoo Tekesin palvelujohtaja Esa Lindqvist.

Lindqvistin mukaan jo tehdyt selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa.

– Nyt selvitetään, mitä tämä jättää viivan alle. Seuraava vaihe on isompi ja vähän haasteellisempi laiva, sanoo Lindqvist.

Suurin osa laivasta pystytään kierrättämään. Petra Ristola / Yle 90 prosenttia aluksesta kierrättyy

Meriaura hankki laivan ja hinasi sen Lappeenrannasta Naantaliin Turun korjaustelakalle. Turun korjaustelakka tarjoaa telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan.

Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan tankit ja konehuoneen pilssin ennen purkutyön aloitusta. Delete purki ensin laivan sisäosat ja purkaa laivan kokonaisuudessaan pieniksi osiksi.

Muutaman vuoden päästä olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa. Janne Salonen

Kaikki mahdollinen kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan Blue White Eagle -aluksen materiaalista noin 90 prosenttia on hyödynnettävissä uudelleen.

– Muutaman vuoden päästä, kun vastuullinen kierrätys on vakiintunut eurooppalainen käytäntö, olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa, sanoo Deleten toimialapäällikkö Janne Salonen.

Tämä voisi Salosen mukaan tarkoittaa, että laivanomistajalta kerätään esimerkiksi satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja. Kun aluksen elinkaari on lopussa, omistajalle on kerääntynyt rahastoon kierrätysmaksu, jolla hän kustantaa aluksen purkamisen ja kierrätyksen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

EU:n listalla on 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakka ei vielä ole niiden joukossa, vaan se toimii koeluvalla.Petra Ristola / Yle Turun korjaustelakka haluaa aluspurkamoksi

Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa, ja niistä kymmenen prosenttia on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa epämääräisissä olosuhteissa.

EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, joka astuu voimaan lähivuosina. Asetuksen tavoitteena on, että EU:n lippujen alla olevat alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti. Se tehdään telakoilla, joista jätteitä tai haitallisia aineita ei päädy mereen.

EU:lla on listallaan 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä mukaan EU:n listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tämä vaatii valvontaviranomaiselta ympäristöluvan.

– Hakeudumme tälle EU:n listalle jo ensi vuoden alussa, sanoo Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kosonen.

Parhaillaan Turun korjaustelakalla purettavaa Blue White Eagle -sisävesilaivaa puretaan koetoimintaluvalla. Valvontaviranomainen seuraa koepurkua ja tarkkailee, että purku tapahtuu luvan mukaisesti. Purkutyön aikana viranomainen tekee melu-, hulevesi- ja pölymittauksia.

Jos Turun korjaustelakka hyväksytään EU:n listalle, se saattaa tarkoittaa alueen laajentamista.

– Jos purkutoiminta lähtee lentoon, on syytä investoida toiseen altaaseen, sanoo Kosonen.

Kategoriat - YLE

Sivut