YLE: Pääuutiset

Sairaanhoitajien pääsykokeessa ilmeni tekninen vika Tampereella – Täydet pisteet tunneälystä kaikille

Tekninen vika pilasi Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kevään pääsykokeissa tunneälyä koskevan osion. Ammattikorkeakoulu päätti antaa kaikille täydet pisteet pieleen menneestä osiosta, johon kuului muutama kysymys tai väittämä.

– Meillä on uusi sairaanhoitajien valintakoe, jossa on ollut erilaisia osia. Yhdessä osassa oli tekninen vika, jonka takia tehtiin tämä hakijan kannalta edullinen ratkaisu, kertoo terveys-ja sosiaalipalvelujen johtaja Lea Yli-Koivisto.

Varsinaista psykologista soveltuvuusarviointia ei sairaanhoitajaksi pyrkiville tehdä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Pääsykokeessa testataan Yli-Koiviston mukaan esimerkiksi uravalinnan varmuutta.

– Me mittasimme tässä uudessa valintakokeessa mm. oppimisedellytyksiä, sosiaalisia valmiuksia ja uravalinnan varmuutta. Keskeisenä asiana pidetään kiinnostuneisuutta alasta.

Vika vain TAMKissa

Uutta valintakoetta on rakennettu usean ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Lea Yli-Koiviston mukaan muissa ammattikorkeakouluissa ei vastaavaa vikaa ole ollut eikä ongelma ole heijastunut muihin hakuihin.

– Tampereen ammattikorkeakoulu ei tänä vuonna tehnyt sairaanhoitajakoulutuksen osalta valintakoeyhteistyötä minkään ammattikorkeakoulun kanssa eli jos Tampereelle haki sairaanhoitajaksi, kätilöksi, terveydenhoitajaksi tai ensihoitajaksi, täytyi tulla meille pääsykokeeseen.

Hakijoita TAMKin sairaanhoitajan, ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön koulutuksiin oli kaikkiaan 6 302. Heistä valintakokeisiin kutsuttiin 733 eli noin kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden.

Kategoriat - YLE

Perinteinen teollisuus jäi ICT:n jalkoihin – "Ei ole mediaseksikästä"

Konetekniikan vetovoiman ja osaajien puute on pullonkaula meriteollisuuden alihankinnan etenemiselle Suomessa.

Töitä olisi, mutta firmat eivät saa osaavaa väkeä töihin. Syiksi tähän alan asiantuntijat näkevät yliopistoissa tehdyt säästöt, ICT:n suosimisen sekä päättäjien toimettomuuden.

Putoaako Suomi kyydistä?

Oulun yliopistolta syntyneen Global Boiler Works -yrityksen toimitusjohtaja Marko Jokinen suhtautuu kriittisesti yliopistoissa tehtyihin säästötoimiin.

– Meillä on ollut hyvä osaamistaso aiemmin, mutta ihmiset ovat eläköityneet eikä uusia ole koulutettu tilalle. Suomessa tätä alaa ei koeta enää kiinnostavaksi, ja mekin olemme joutuneet hakemaan ulkomailta väkeä töihin.

Professori Jukka Kömi tuli Oulun yliopiston materiaali- ja tuotantotekniikan professoriksi SSAB:sta. Hän kertoo yliopiston konetekniikan keskittyvän meriteollisuuteen ennen kaikkea terästeollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden näkökulmasta.

– Oulun yliopiston rooli meriteollisuudessa on paljon suurempi kuin mitä julkisuudesta voisi päätellä. Mutta ei ole mediaseksikästä kehittää terästä, joka on maallikon silmään täsmälleen samannäköinen kuin 40 vuotta sitten, vaikka se on täysin uusi.

Konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin

Asiantuntijat surevat, että konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin, vaikka teräteollisuuden osaaminen on Pohjois-Suomessa maailman huippua.

– On hyvä, että ICT menee eteenpäin, mutta pitäisi panostaa myös muihin teknisiin tieteisiin. Pelkällä ICT:llä ei tee mekaanisessa ympäristössä oikeastaan mitään, mutta jos saataisiin ICT-kaverit ja mekaniikkaosaajat keskustelemaan keskenään, niin sieltä syntyisi lisäarvoa, Jokinen sanoo.

Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle. Riitta Keiski

Global Boiler Works on itse hankkinut testaamiseen ulkomailta Tekesin tuella ultraäänitekniikkaa, kun sitä ei Suomessa ole ollut tarjolla. Yritys on tarjonnut laitteistonsa myös yliopiston ja sen kautta muidenkin yritysten käyttöön.

– Yliopistolta ei voi karsia enää mitään, vaan päinvastoin pitäisi saada lisäpanostuksia konetekniikkaan ja teknilliseen mekaniikkaan. Yliopistojen perusopetukseen ja perustutkimukseen pitäisi panostaa huomattavasti enemmän, sanoo Jokinen.

Teräksessä riittää työstettävää

Oululainen meriteollisuusosaaminen liittyy suurelta osin teräkseen ja sen ominaisuuksien hyödyntämiseen.

Teräs ei ole loppuun kehitettyä, vaan työtä riittää. Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on jo pitkään tehty myös muuhun meritekniikkaan liittyvää tutkimusta.

– Puhutaan myös laivojen päästöjen hallinnasta, polttoainekysymyksistä, moottorivoimasta, öljyn torjunnasta ja meriteollisuuden arktisista haasteista, tiivistää Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani, professori Riitta Keiski.

Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluaisimme. Marko Jokinen

Hän nimeää oululaisen meriteollisuusosaamisen yhteistyökumppaneiksi satamat, meriteollisuuden materiaalituottajat ja Wärtsilän tapaiset isot meriteollisuusyritykset sekä lisäksi ympäristö- ja mittaustekniikka-alan pk-sektorin.

– Kyse on hyvin monen tieteenalan yhteistyöstä ja yhteistyöstä yritysten kanssa. Tämä ala tarjoaa nuorille ihmisille nyt paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä hyvää kuin aikaisemmin. Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle.

Valtion tukea kaivataan

Jokinen kaipaisi hallitukselta ponnekkaampia toimia vientituloja luovien pk-yritysten toiminnan tukemiseen.

– Puheissa meidän kaltaisiin yrityksiin halutaan aina panostaa, mutta kyllähän tukitoimet ovat hyvin byrokraattisia ja toimintaa kahlitsevia. Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluamme. Kuvittelisi, että tarpeet ovat tiedossa, pohtii Jokinen.

Kömikin on pettynyt päättäjien tiedon tasoon. Erityisesti häntä harmittavat valtion rajut säästötoimenpiteet teknologiateollisuuden innovaatiotoimintaan.

– Kun ajattelee, kuinka iso merkitys metalliteollisuudella on Suomen ulkomaan kauppaan, se ei päättäjätasolla näy. Panostus pitäisi olla huomattavasti suurempaa, jotta me voimme olla tekniikan huipulla. Suomi ei nouse sillä, että me kopioimme sen, mitä Kiinassa tai muualla maailmassa tehdään.

Kategoriat - YLE

Savonlinnassa vahvistettu kaksi tuhkarokkotartuntaa lapsilla

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Sosterissa on varmistettu kaksi uutta tuhkarokkotapausta. Molemmat sairastuneet ovat lapsia ja he kuuluvat samaan perheeseen. Lapsia ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan eli heiltä puuttui rokotussuoja. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin mukaan lasten vanhemmat hoitavat heitä kotona.

Kolmas Savonlinnan tuhkarokkoepäily terveydenhuoltoalan työntekijällä varmistui tänään negatiiviseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virologian laboratorio vahvisti sekä sairastuneiden lasten että negatiivisen tuloksen saaneen aikuisen tapaukset tiistaina.

Kyteviä tautitapauksia ei ole havaittu

Molemmilla sairastuneilla lapsilla oli yhteys Itä-Karjalan kansanopiston leirikeskukseen, jossa todettiin ensimmäinen tuhkarokkotapaus reilu viikko sitten. Ensimmäisenä tuhkarokko todettiin leirikeskuksessa majoittuneella italialaismiehellä, jonka epäillään saaneen rokon ennen matkaa Italiassa.

Sosterin infektioylilääkäri Sakari Vuorinen kertoo, että kaikkiin tiedossa oleviin tartunnalle altistuineisiin noin 300 ihmiseen on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä.

– Altistuneista on nimilistaus, jonka perusteella heille on soitettu tai otettu muulla tavalla yhteyttä henkilökohtaisesti.

Vuorisen tiedossa ei ole ketään, jolla rokko olisi vielä kytevänä.

– Altistuneiden joukko on jakaantunut ympäri Suomea, ja periaatteessa tapaukset voivat ilmetä heidän omissa sairaanhoitopiireissään.

Tuhkarokolta suojaudutaan MPR-rokotteella.

Kategoriat - YLE

Keskisuomalaiset ottivat oppia Porin Suviseuroista – ensi kesänä jopa 70 000 ihmistä kokoontuu Äänekoskelle

Maakunnan 13:lla rauhanyhdistyksellä on ensi kesänä Äänekosken Liimattalassa järjestettävien Suviseurojen valmistelu jo täydessä vauhdissa.

Keskisuomalaiset tapahtuman järjestäjät hakivat oppia Porista, jossa tämän vuoden tapahtuma päättyi sunnuntaina.

Äänekosken Suviseurojen viestintäosaston puheenjohtaja Johannes Leppäsen mukaan Porin järjestelyihin kävi tutustumassa 700–800 ihmistä.

– Olimme opissa ja työskentelimme niissä tehtävissä, missä olemme vastuuhenkilöinä Äänekoskella.

On se aika kaunis paikka, vaikka se on nelostien varressa. Ei ole ihan tavanomaista, että on teltta- ja asuntoautopaikkoja, jotka laskevat viistosti Keiteleeseen. Viestintäosaston puheenjohtaja Johannes Leppänen

Leppäsen mielestä tiedon siirto tapahtuu näin joustavasti.

Opintomatkan jälkeen tapahtuman toimikunnat käyvät vastuuhenkilöt läpi. Jokaisella toimikunnalla on etappiaikataulu, jonka mukaan asiat etenevät.

Leppäsen mukaan Porin järjestelyissä oli paljon positiivisia asioita.

– Pienet negatiiviset katsotaan läpi, ja mietitään, voitaisiinko niitä korjata.

Leppänen pitää Porin tapahtumaa erittäin hyvin järjestettynä – siten myös hyvänä paikkana hakea oppia.

– Todella mallikkaasti järjestetty tapahtuma. Voisi sanoa, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa näin isot seurat järjestettiin keskellä kaupunkia.

Ensi kesän Suviseurat on kaikkien maakunnan 13:n rauhanyhdistyksen yhteisponnistus. Viestintätoimikuntaan kuuluva Leppänen haluaa erityisesti korostaa tapahtuman avoimuutta.

Suviseurat Vaasassa kesällä 2015.Vaasan Suviseurat 2015

– Suviseuroihin saa jokainen tulla. Portilla ei kysytä pääsymaksua, eikä kysytä, kuulutko liikkeeseen, vaan sanotaan tervetuloa. Se meni Porissa perille, ja siitä me olemme iloisia. Sitä me yritämme toistaa ensi vuonna.

Porin tapahtumaan osallistui yli 87 000 ihmistä, Äänekoskelle Leppänen odottaa väkeä tulevan 60 000–70 000. Hän uskoo, että keskeinen sijainti ja Porin maisemista eroava tapahtuma-alue houkuttelevat ihmisiä.

– On se aika kaunis paikka, vaikka se on nelostien varressa. Ei ole ihan tavanomaista, että on teltta- ja asuntoautopaikkoja, jotka laskevat viistosti Keiteleeseen.

Suviseurat on luterilaisen kirkon yhteydessä toimivan vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jokavuotinen kesäjuhla, kooltaan Pohjoismaiden suurin hengellinen tapahtuma.

Kategoriat - YLE

Mikkelissä parannettu vankien oloja – apulaisoikeusasiamiehen listalla vielä puutteita

Mikkelin vankilaan tehtiin toukokuussa 2017 jälkitarkastus missä havaittiin monen asian muuttuneen huomattavasti parempaan suuntaan. Esimerkiksi Mikkelin vankilan järjestyssääntö ei enää merkittävästi eroa muiden suljettujen vankiloiden järjestyssäännöistä ja tutkintavangeilla on nyt omia osastoja. Lisäksi vankien ja henkilökunnan välit ova parantuneet.

Apulaisoikeusasiamiehen tuoreen raportin perusteella Mikkelin vankilassa kehitettävää on vielä vastaanotto-osaston toiminnassa, erityisesti omaisuuden haltuun antamiseen liittyvissä asioissa.

– Kaikkea työtä kehitetään koko ajan. Aina kun joku vinkkaa, että mihin suuntaan, niin teemme parannuksia, toteaa Mikkelin vankilan johtaja Eva Vesanen.

Myös vankien kuntoilumahdollisuuksissa on vielä parantamisen varaa, vaikka vankien ulkoiluolosuhteita ja liikuntamahdollisuuksia on kehitetty. Silti vankilaan ei ole vielä saatu järjestettyä asianmukaista kuntosalia, jollainen on kaikissa muissa vankiloissa. Tällä hetkellä Mikkelin vankilaan on valmistumassa crossfit-tyyppinen kuntosali.

– Crossfit-tyyppinen kuntosali toteutetaan vankikyselyn perusteella, kertoo Vesanen.

Apulaisoikeusasiamies katsoi myös, että Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus on laiminlyönyt Mikkelin vankilan laillisuuden valvontaa.

Aluekeskuksen tehtävä on valvoa ja varmistaa lainmukaisuuden toteutumista Mikkelin vankilassa. Aluekeskuksen tulee tehostaa toimintaansa laillisuuden valvonnassa ja antaa vankilan johdolle sen tarvitsema oikeudellinen ohjaus ja neuvonta.

Kategoriat - YLE

Byggmax aloittaa yt-neuvottelut Suomessa, nämä viisi myymälää saattavat sulkeutua

Rakennustarvikekauppaketju Byggmax kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Ketjun suunnittelemat muutokset voivat tarkoittaa enintään viiden myymälän sulkemista ja voivat johtaa enimmillään 30 palvelussuhteen päättymiseen. Lisäksi kahden myymälän toimintaa saatetaan supistaa.

Byggmaxilla on Suomessa 13 myymälää ja henkilöstön määrä on 123. Yt-neuvottelut alkavat 10.7.2017.

Ketju harkitsee sulkevansa Kangasalan, Pirkkalan, Seinäjoen, Jyväskylän ja Oulun myymälät. Supistamistoimia harkitaan Vantaan ja Lahden myymälöissä, kertoo Byggmax Suomen maajohtaja Aleksi Virkkunen Ylelle.

– Liiketoimintamme ja myyntimme on ollut kasvussa, mutta tappiollista näissä myymälöissä. Myymälät ovat kehittyneet, mutta ovat yhä kannattamattomia, Virkkunen sanoo.

– Tavoitteenamme on luoda Byggmaxille Suomessa terve kasvualusta, jolta voimme ponnistaa uuteen kasvuun. 20–25 myymälän verkosto on edelleen tavoitteenamme, mutta keinoja pitää muokata nykytilanteeseen sopiviksi, sanoo Virkkunen.

Ketju ei aio jättää Suomea

Virkkusen mukaan kilpailu rautakaupan alalla on Suomessa kovaa, mutta huomauttaa että se on kovaa myös ketjun muilla markkina-alueilla Ruotsissa ja Norjassa. Ketju aikoo edelleen etsiä hyviä liikepaikkoja eri puolilta maata. Virkkunen sanoo ketjun olevan nyt hyvin edustettuna Uudellamaalla ja rannikkokaupungeissa.

Byggmaxin konsernijohtaja Mattias Ankarberg sanoo ketjun olleen läsnä Suomessa jo vuodesta 2008, mutta että se ei vielä ole saavuttanut pitkän tähtäimen tavoitetta 20–25 myymälän verkostosta.

– Uusien investointien kuten uusien myymälöiden avaamisen mahdollistamiseksi meidän pitää ensin tervehdyttää liiketoimintamme Suomessa, Ankarberg sanoo tiedotteessa.

Ankarbergin mukaan yhtiö näkee Suomessa suurta potentiaalia, eikä ole jättämässä Suomea. Tukholman pörssiin listautuneella Byggmaxilla on 84 myymälää Ruotsissa ja 33 Norjassa.

Kategoriat - YLE

KRP:n etsityimpien listalle joutui joukko törkeitä rikoksia tehneitä

Keskusrikospoliisin kesän etsityimpien rikollisten listalla on kymmenen ihmisen ryhmä, joiden takana on joko tuomio tai epäily törkeästä rikoksesta.

KRP:n "Kesän 2017 etsityimpien lista" täydentää Europolin ja Interpolin etsintäkuulutettujen listaa suomalaisesta näkökulmasta. Yhdistävä tekijä listalle joutuneista on se, että heidän oletetaan vierailevan täällä Suomessa tai jopa oleskelevan täällä.

Listalle syyllistyneiden taustalla on muun muassa törkeitä huumausainerikoksia, törkeitä veropetoksia, törkeitä velallisen epärehellisyysrikoksia, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, törkeitä väärennöksiä, raiskaus, tappo ja törkeä ampuma-aserikos.

Enimmillään listalla olevan taustalla on 33 rikosepäilyä.

Etsityistä kahta, Markus Pönkä ja Seppo Lindeman, etsitään istumaan tuomioitaan. Muita kahdeksaa etsii syyttäjä juttujen oikeuskäsittelyjen aloittamiseksi.

Osaa kymmeniköstä on etsitty jo kymmenkunta vuotta. Muun muassa Erkki Linho on ollut kateissa jo vuodesta 2008. Svetlana Hytti ja Kalev Eeskivi hieman vähemmän aikaa.

KRP:n mukaan Suomen viranomaiset ovat useita kertoja olleet yhteydessä muun muassa Viron suuntaan Eeskiven löytämiseksi. Venäjän suuntaan on oltu yhteydessä Svetlana Hytin löytämiseksi, mutta toistaiseksi tuloksetta. Hytti vaikuttaa edelleen Pietarin seudulla.

Monen etsityn löytymistä vaikeuttaa se, että he esiintyvät usein väärillä nimillä.

Lue myös: Paloittelumurhaajana tunnettu Pönkä on nyt Euroopan jahdatuimpien rikollisten listalla

Kategoriat - YLE

Käytettyjen autojen kauppa käy kuumana – vaihtoautoista on jopa pulaa

Uusien autojen kauppa on piristynyt alkuvuoden hiljaiselon jälkeen. Ensirekisteröinnit ovat vähitellen saavuttamassa viime vuoden tasoa. Kesäkuussa ensirekisteröitiin 10 860 uutta henkilöautoa, mikä on prosentin enemmän kuin viime kesäkuussa.

Sama suuntaus on nähtävissä käytettyjen autojen kaupassa. Ajoittain vaihtoautoista on ollut jopa pulaa.

– Aina kun taloudessa on positiivisia näkymiä, myös autokauppa saa vauhtia, sanoo Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Auto-Sunilla vaihtoautojen kauppa kävi erityisen hyvin touko–kesäkuussa, ja varastot tyhjenivät. Kauppa kävi tasaisesti kaikissa Auto-Sunin toimipisteissä Lappeenrannassa, Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa. Varastoja täydennettiin kesäkuussa tietoisesti.

– Kesäkuussa mainostimme, että ostamme autoja. Nyt autoja on sopivasti. Ostimme varastot täyteen yksityisiltä ja toisilta autokaupoilta. Yrityksiltä ostimme vapautuvia leasing-autoja ja maahantuojilta esittelyautoja, luettelee Auto-Sunin toimitusjohtaja Ville Suni.

– Varastoja on pidetty yllä, ja autoja on ostettu varastoon, täydentää Kotkan Autosalvan vaihtoautotoiminnan johtaja Sami Hynninen.

Laakkonen autokonsernin Autotalo Laakkosella oli varastoissaan alkuvuonna tuhdisti autoja. Toukokuussa myynnin vilkastuttua varastot ovat huvenneet.

– Nyt on aika optimaali tilanne ja kysyntä hyvällä tasolla. Alkukesän perusteella voi päätellä, että vaihtoautoista voi tulla pulaa kesän ja alkusyksyn aikana, sanoo Laakkonen autokonsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen.

Hyvät vaihtoautot tekevät aina kauppansa

Kysyntää on erityisesti hyvistä vaihtoautoista. Hyvä vaihtoauto on tyypillisesti hyvin pidetty ja huollettu, ja sillä on ajettu alle 50 000 kilometriä.

– Vanhemmissa autoissa kilometrejä saa olla enemmänkin. Pääasia, että autoa on pidetty ja huollettu hyvin, sanoo toimitusjohtaja Ville Suni.

Autokaupat saavat vaihdossa myös huonompia menopelejä. Kaikki autot otetaan vaihdossa vastaan, mutta ne eivät välttämättä päädy kyseisen kaupan vaihtoautoiksi. Kaikille autoille on kuitenkin markkinansa.

– Tosi huonot autot myydään eteenpäin pienille pihakauppiaille, jotka vähän kunnostavatkin niitä, kertoo Auto-Sunin toimitusjohtaja Ville Suni.

Suomessa on edelleen Länsi-Euroopan vanhimmat autot

Autoliiton keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa on pahoillaan siitä, että Suomessa on Länsi-Euroopan vanhin autokanta. Romutusikä on keskimäärin 20 vuotta, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 16–17 vuotta. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa autot ajetaan loppuun.

– Uusia autoja myydään vähän, joten luontaisesti vaihtoautoja tulee markkinoille vähän, harmittelee Auto-Sunin toimitusjohtaja Ville Suni.

Suomessa myydään vuosittain noin 120 000 autoa. Samassa ajassa omistajaa vaihtaa noin 500 000 käytettyä autoa. Heinäkuu on vaihtoautojen myyntikuukausista vilkkain.

– Ihmiset ovat lomalla ja on aikaa kierrellä autokaupoilla, vahvistaa vaihtoautotoiminnan johtaja Sami Hynninen Kotkan Autosalvasta.

Kategoriat - YLE

Fimea: Euroopan lääkeviraston tulo Helsinkiin olisi ilouutinen koko Suomelle

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi on innoissaan Euroopan lääkeviraston EMA:n mahdollisesta Suomeen tulosta.

– On aivan äärettömän tärkeää, että olemme mukana kamppailemassa virastosta. Sillä on suuri merkitys Suomen lääkealan yrityksille ja tietysti myös Fimealle. Kun olemme mukana kisassa, niin osoitamme, että olemme kiinnostuneita näistä asioista, Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi sanoo.

Fimean ylijohtaja Sinikka RajaniemiYle

Rajaniemen mukaan EMA toimii tiiviissä yhteistyössä UKMHRA:n eli Britannian lääkeviraston kanssa.

– On selkeästi nähtävissä, että UKMHRA:lla on aktiivinen rooli EMA:n toimeksiannoissa, kun virastot ovat aivan kylki kyljessä.

Helsinki haluaa EMA:n, ministeri puoltaa

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori hoputti valtiota toimiin viraston saamiseksi Twitterissä maanantai-iltana:

Myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (uv.) mielestä Helsinki olisi paras paikka virastolle, mutta yksin hän ei asiaa päätä.

Pirkko MattilaYle

– Hallituksen pitää leipoa asia kasaan. Ei auta sooloilla. Minusta Helsinki on hyvä, mutta en lähde arvostelemaan muita paikkoja, ministeri kommentoi Demokraatille.

Päätös hallituksen tavoittelemasta viraston sijoituspaikkakunnasta on tarkoitus tehdä mahdollisimman pian.

Mikä Euroopan lääkevirasto?

Euroopan lääkevirasto arvioi ja valvoo ihmisten ja eläinten käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä. Viraston tärkein vastuuala on terveyden edistäminen ja sen suojeleminen.

Virasto arvioi eurooppalaisten lääkevalmisteiden myyntilupahakemukset, valvoo lääkkeiden turvallisuutta sekä ohjeistaa ja neuvoo lääkealan yrityksiä.

Euroopan lääkevirastossa Lontoossa työskentelee noin 900 ihmistä. Suomessa, Helsingissä toimii ennestään Euroopan kemikaalivirasto ECHA, jossa on 600 työntekijää.

Fimean siirto edelleen epävarmaa

Siinä missä EMA poistuu Britanniasta brexitin takia, Fimea elää epätietoisuudessa taannoisen alueellistamispäätöksen vuoksi. Vuonna 2009 tehty päätös viraston siirtämisestä Kuopioon jäi puolitiehen ja suurin osa Fimean työntekijöistä on edelleen Helsingissä. Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi ei paljasta Fimean omia toiveita tulevan sijaintipaikan suhteen.

– Jätetään se poliitikkojen päätettäväksi. Siitä käydään aktiivista keskustelua tällä hetkellä, mutta Fimeana emme ota asiaan kantaa.

Tällä hetkellä Fimea toimii Helsingin lisäksi Kuopiossa ja Turussa. Työntekijöitä on yhteensä 230.

Kategoriat - YLE

Putin vierailee Savonlinnassa heinäkuun lopulla

Yleisradion saamien tietojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Savonlinnassa 27. heinäkuuta.

Savonlinnan oopperajuhlilla esiintyy silloin venäläinen Bolshoi-teatteri, joka esittää tuona päivänä Pjotr Tšaikovskin Jolanta-oopperan.

Putin on aiemmin ilmoittanut, että hän vierailee Suomessa juhlistamassa maan 100-vuotista itsenäisyyttä, mutta matkan ajankohtaa ja kohdetta ei ole kerrottu.

Edellisen kerran Putin vieraili Suomessa heinäkuun alussa viime vuonna, jolloin hän tapasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön Naantalin Kultarannassa.

Kategoriat - YLE

Arkeologin lottovoitto: Hossasta löytyi vuorokaudessa 30 kulttuuriperintökohdetta

Mistä on kyse?
  • Hossan avajaisviikolla alueelta löytyi 30 kulttuuriperintökohdetta, kuten eläinten pyyntikuoppia, tervahautoja ja kalakämpän jäännöksiä.
  • Vastavihityn kansallispuiston arvoa korostavat monipuoliset ja eri-ikäiset löydöt.
  • Kaikki kulttuuriperintökohteet ovat suojeltuja, mikä auttaa maankäytön suunnittelussa Hossassa .
  • Erämaisempia kulttuurikohteita voisi hyödyntää matkailussa nykyistä enemmän.

Viisi kivikaudelta 1600-luvulle saakka käytössä ollutta peuranpyyntikuoppaa, tervahautoja, jäänteitä kalakämpistä, heinäsuovan ja ladon pohjat, kivistä tehtyjä vanhoja rajamerkkejä, moniin eri tarkoituksiin käytettyjä merkkipuita sekä työkalun osia.

Kansallispuisto Hossan avajaisviikolla arkeologit, historioitsijat ja kulttuuriperintöalan ihmiset kartoittivat aluetta 24 tunnin ajan ja tekivät löytöjä.

– Tämä on lottovoitto, sillä yleensä tässä työssä hyvänä päivänä saattaa löytyä noin kymmenen kohdetta. Hossan arvoa korostavat hyvin monipuoliset ja eri-ikäiset löydöt, sanoo luontopalvelujen arkeologi Siiri Tolonen.

Tolonen nostaa yhdeksi esimerkiksi kvartsiesineen katkelman, joka on mahdollisesti ollut kaavin.

– Kvartsia on käytetty työkaluna kivi- ja pronssikaudella ja jonkin aikaa myös rautakaudella. Arvioisin kyseisen löydön iäksi noin 2000 vuotta.

Hossan vasta-avatun kansallispuiston alkukesä on ollut mielenkiintoinen, ja alueella on tehty sen historian aikana satoja löytöjä.

Hossan arvoa korostavat hyvin monipuoliset ja eri-ikäiset löydöt. Siiri Tolonen

– Verrattuna joihinkin muihin suojelualueisiin, Hossa on hiekkakankaisilta maastoiltaan ja kirkasvetisiltä vesistöiltään sellaista, että ihmiset ovat liikkuneet siellä kivikaudelta asti.

– Lisäksi se on vanhan kulkureitin varrella, joka vaikuttaa siihen, että sieltä löytyy paljon kulttuuriperintökohteita, Tolonen kertoo.

Lajintunnistustyö jatkuu

Nyt löytyneet esineet korostavat hyvin Hossan maankäytön historiaa.

– Näissä näkyy muun muassa metsästys, kalastus ja tervanpoltto, arkeologi Siiri Tolonen sanoo.

Isoin apu kohteiden löytymisessä tulee vinkeistä, joiden perusteella asiantuntijat voivat lähteä maastoon etsimään paikkoja. Tolonen summaa, että vuorokauden aikana löytyi 30 uutta kulttuuriperintökohdetta (Metsähallitus).

– Meillä kävi todella hyvä tuuri, sillä paikalle saapui Selkoskylästä lähtöisin oleva eräkävijä, joka on liikkunut alueella paljon. Hän oli löytänyt paljon kulttuuriperintökohteita, kuten eläinten pyyntikuoppia, tervahautoja ja kalakämpän jäännöksiä.

Näissä näkyy muun muassa metsästys, kalastus ja tervanpoltto. Siiri Tolonen

Hossan kansallispuiston avajaisviikolla alueella järjestettiin bioblitz-tapahtuma, jonka myötä myös biologit kartoittivat erilaisia lajikohteita. Myöhemmin kesällä selviää myös Hossasta löytyneen eliöstön tarkemmat yksityiskohdat. Kulttuuriperintökohteiden lisäksi löytyi noin sata erilaista lajihavaintoa.

Laukkujärveltä löytynyt peuranpyyntikuoppa.Jari-Matti Kuusela

– Esimerkiksi sammaleista, joita ei pysty maastossa tunnistamaan, pitää ottaa näytteitä ja se pitää tutkia mikroskoopilla. Biologit tekevät nyt lajintunnistustyötä, sanoo Tolonen.

"Erämaisempia kulttuurikohteita pitäisi ehdottomasti hyödyntää matkailussa"

Kaikki kulttuuriperintökohteet ovat suojeltuja, mikä auttaa Hossassa maankäytön suunnittelussa, ja sillä vältetään kohteiden tuhoaminen vahingossa.

– Tiedon kerääminen suojelutarkoituksiin on keskiössä. Nämä ovat myös yleisöä kiinnostavia kohteita. Jos retkeilyreittien varsille osuu helposti saavutettavia paikkoja, niitä voidaan esitellä kävijöille erilaisilla opasteilla.

Kulttuuriperintökohdematkailu mielletään usein museoihin, linnoihin tai rakennettuihin paikkoihin tutustumiseksi. Erämaan maisemissa kuitenkin pääsee tutustumaan kohteisiin, jotka eivät ole yhtä selkeitä kuin kaupungeissa tai kylissä.

Ihmiset ovat esimerkiksi asuneet 1800-luvulla kylissä, mutta ovat tulleet kylistä Hossaan metsästämään ja kalastamaan. Siiri Tolonen

– Paikat muodostavat kokonaisuuden. Ihmiset ovat esimerkiksi asuneet 1800-luvulla kylissä, mutta ovat tulleet kylistä Hossaan metsästämään ja kalastamaan.

Hossassa järjestettiin avajaisviikolla yleisöretki, jossa tutustuttiin kulttuuriperintö- ja luontokohteisiin.

– Silloin huomasi, kuinka kovasti menneisyys kiinnostaa ihmisiä. Erämaisempia kulttuurikohteita pitäisi ehdottomasti hyödyntää matkailussa, summaa Tolonen.

Kategoriat - YLE

KKO linjasi lasten hyväksikäyttöä – netistä uhrinsa löytäneiden miesten tuomiot kovenivat

Korkein oikeus (KKO) antoi ensimmäistä kertaa tuomiot tapauksissa, joissa nettikeskusteluja käytettiin apuna lapsien hyväksikäytössä.

Ensimmäisessä tapauksessa kaksi helsinkiläistä ja yksi itäsuomalainen mies solmivat tuttavuuksia samaan, 14–15-vuotiaaseen tyttöön netin keskustelupalstalla. Miehet toimivat erikseen, ja he sopivat tytön kanssa tapaamisia. Tapaamisten aikana kukin miehistä oli sukupuoliyhteydessä tytön kanssa.

Tapaamisten lisäksi miehet keskustelivat usean muun 12–15-vuotiaan tytön kanssa netin keskustelupalstalla. Keskustelut olivat seksuaalisväritteisiä, ja kaksi miehistä käytti itsestään valeprofiileja sekä valehteli ikänsä ja sukupuolensa. Miehet olivat tekohetkillä 23–24-, 32–33- ja 43-vuotiaita.

KKO korotti hovioikeuden tuomiota

Hovioikeus tuomitsi miehet vuoden ja kuuden kuukauden sekä vuoden ja 11 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Syyttäjä ja yksi miehistä valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, ja myöhemmin KKO korotti tuomiota.

KKO katsoi sukupuoliyhteyksiä sisältäneet hyväksikäyttötapaukset törkeiksi rikoksiksi ja tuomitsi miehet kahden vuoden ja kahden kuukauden sekä kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Molemmissa rikoksissa valeprofiileja

Myös toisessa KKO:n ennakkotapauksessa rikoksen tekijä käytti avukseen valeprofiileja, joilla hän lähestyi nuoria tyttöjä netissä. Pohjoispohjalainen, tekohetkellä 34–38-vuotias mies kävi seksuaalisväritteisiä keskusteluja lähes 20 nuoren tytön kanssa. Uhrit olivat iältään 10–15-vuotiaita.

Mies keskusteli myös verkkokameran välityksellä joidenkin tyttöjen kanssa ja otti heistä paljastavia kuvia. Mies oli myös levittänyt lapsipornografisia kuvia.

KKO tuomitsi pohjalaismiehen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhden vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Kategoriat - YLE

Muu maailma epäilee Pohjois-Korean väitettä – Onko Pohjois-Korealla todella mannertenvälinen ohjus?

Venäjän puolustusministeriö arvioi, että Pohjois-Korea teki keskipitkän matkan ohjuskokeen. Venäjä kertoo havainneensa kokeen, mutta se ei pidä koetta mannertenvälisenä.

– Ohjuksen lennosta kerätty tieto vastaa keskipitkän matkan ohjuksen lennon taktisia ja teknisiä tietoja, Venäjän puolustusministeriö kertoo.

Venäjä sanoo, että Pohjois-Korean ohjus saavutti 535 kilometrin korkeuden ja lensi 510 kilometriä ennen putoamistaan Japaninmereen.

Pohjois-Korean mukaan ohjus lensi huomattavasti korkeammalle. Se sanoo, että Hwasong-14 -ohjus saavutti kokeessa 2 802 kilometrin korkeuden.

Pohjoiskorealaisten tietojen mukaan ohjus myös lensi venäläistietoja huomattavasti pidemmälle eli runsaat 900 kilometriä.

Japani sanoo yhä selvittävänsä Pohjois-Korean koetta.

– Selvitämme ohjuksen lennon pituutta, Japanin hallituksen kabinettipäällikkö Yoshihide Suga kertoo.

Yhdysvalloissa vietetään tänään tiistaina kansalllispäivää. Maa on kommentoinut toistaiseksi niukasti Pohjois-Korean väitteitä. Yhdysvaltain mukaan kyse ei ollut mannertenvälisestä ohjuskokeesta vaan keskipitkän matkan kokeesta.

Pohjois-Korea kertoi aiemmin tehneensä mannertenvälisen ohjuskokeen. Se väittää pystyvänsä iskemään mihin tahansa maailmassa.

Kategoriat - YLE

Veljesten intohimosta tuli yksi Suomen hankalimmin saavutettavista luontokohteista – alueelle pääsee vain viranomaisen luvalla

Mistä on kyse?
  • Seppo ja Pertti Terävän puupuistossa on 47 eri lajia
  • Alue sijaitsee rajavyöhykkeella Rautjärvellä
  • Veljekset halusivat tehdä lahjan 100-vuotiaalle Suomelle.

Aivan itärajan tuntumaan Rautjärven Simpeleelle on valmistumassa erikoinen metsäpuupuisto. Hiitolanjoen Tuntumassa Etelä-Karjalassa asustavat Seppo ja Pertti Terävä ovat istuttaneet reilun hehtaarin alalle 47 erilaista suomalaista puulajia, jotka omalta osaltaan juhlistavat Suomen satavuotissyntymäpäiviä.

– Se on tärkein asia, että tämä on 100-vuotiaalle Suomelle, kertoo Pertti Terävä.

Metsäpuupuisto on noin hehtaarin kokoinen alue. Sinne ei kuitenkaan ihan noin vaan mennä, sillä alue on kokonaisuudessa rajavyöhykkeellä. Puupuistoon pääsemiseksi tarvitaankin rajavartioston myöntämä rajavyöhykelupa.

47 erilaista puulajia saavat siis kasvaa rajavyöhykkeellä kaikessa rauhassa.

– Tästä tulee sellainen gurmee-alue oraville ja linnuille, sanoo Pertti Väkevä.

Tässä kasvaa amerikantaikapähkinäPetri Kivimäki/Yle Kirjovaahtera, kultasurukuusi

Taimien istutus ja hoito ovat Pertti Terävän vastuulla. Hän tuntuukin tunnistavan jokaisen taimen jo kaukaa.

– Tässä on purppurasurukuusi. Keväällä sen kerkät ovat tummanpunaisia ja muuttuvat ajan myötä tummanvihreiksi. Vieressä on mantsuriansaarni. Komeat on lehdet, ja hyvin on talvehtinut, kuvailee Pertti.

Tatarinvaahtera on ykkösvyöhykkeen puu, mutta tuntuu menestyvän hyvin täällä kolmoskasvuvyöhykkeen alueella.

– Tuo on kirjovaahtera, ja tämä on kultasurukuusi. Se on hankittu tänä keväänä.

Pertti Terävä kertoo, että hän on tuonut jokaiselle kasville omat mullat.

– 80 säkkiä olen kantanut multaa tänne.

Valtavasti aikaa ja omaa rahaa

Terävät ovat tehneet koko puiston kokonaan omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Taimien hankintaan on kulunut tuhansia euroja rahaa. Kallein taimi oli makedonianmänty, jonka hinta oli 149,30 euroa.

Ensimmäinen taimi metsäpuupuistoon istutettiin vuonna 2006, mutta suurin osa työstä on tehty viime vuoden aikana. Aiemmin paikalla oli nuori kuusikko. Se on kaadettu puiston tieltä pois.

– Minä tein taimille puutolpat ja metallikyltit. Yhdessä Pertin kanssa siivottiin metsä, kertoo Seppo Terävä.

Vielä tällä hetkellä suurin osa taimista on pieniä, osa vain 30 senttimetrin korkuisia.

– Kaikkiaan puita on yli sata. Saarnivaahteraakin pitää olla kaksi, että ne tuuleentuvat, kertoo Pertti.

Taimet on hankittu suomalaisista puutarhoista. Joitakin on tuotu jopa toiselta puolelta Suomea.

Monet puut ovat vielä pienellä taimella puupuistossa. Venäjän rajalle on tästä matkaa 100 metriä. Petri Kivimäki/Yle Maisema-arvot ratkaisevat

Puupuiston reunalla virtaa muutaman metrin levyisenä Hiitolanjoki. Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki olisi hyvä lohijoki, mutta se on Suomen puolella padottu kolmen voimalaitoksen voimin.

Puupuiston kohdalta ensimmäiseen voimalaitokseen on matkaa noin kilometri. Hyvällä onnella tässä voi vielä laatokanlohen nähdä.

– Olen minä lohen tuossa nähnyt, kertoo Pertti Terävä.

Komeat korennot lentävät joen rannalla.

– Maisema-arvot ratkaisivat, että tämä tuli tänne rajavyöhykkeelle. Puita ei ole tarkoitus hakata, vaan tämä säilyy tässä ikuisesti.

Pertin ja Sepon haave on, että 50 vuoden kuluttua ihmiset voisivat ihailla puupuistoa täydessä komeudessaan. Veljesten siskon pojantytär Enni Hyrkäs pääsi nyt ensimmäistä kertaa puupuistoon.

– Enni on suvun nuorin ja saa kertoa tästä tapahtumasta, kun Suomi täyttää 150 vuotta.

10-vuotias Enni lupaa laittaa kaikki tarkasti muistiin.

– Sitten 50 vuoden kuluttua kaikki muistavat, kun Suomi oli 100-vuotias, sanoo Enni.

Kynäjalava aloittaa kasvuaan puupuistossaPetri Kivimäki/Yle Puupuiston lajit

1. metsälehmus

2. isolehtilehmus

3. metsätammi

4. punatammi

5. tryffelitammi

6. vuorijalava

7. kynäjalava

8. siperianpihta

9. tuija

10. punapyökki

11. euroopanpyökki

12. mustajalopahkinä

13. turkinpähkinä

14. kanadanlehtikuusi

15. siperianlehtikuusi

16. douglaskuusi

17. makedonianmänty

18. sembramänty

19. lehtosaarni

20. punasaarni

21. mantsuriansaarni

22. kastanja

23. taalainkoivu

24. pilvikirsikka

25. vaahtera

26. niveravaahtera

27. punalehtinenvaahtera

28. metsävaahtera

29. hurmevaahtera

30. tatarinvaahtera

31. hopeavaahtera

32. kirjovaahtera

33. saarnivaahtera

34. käärmekuusi

35. surukuusi

36. metsämänty

37. koivu

38. pihlaja

39. punakoivu

40. koreanpihta

41. purppuraomenapuu

42. virginianpihta

43. amerikantaikapahkina

44. mansikkakuusi

45. kultasurukuusi

46. purppurasurukuusi

47. tulevaisuuden kuusi 2017, suomi 100 vuotta -puu

Kategoriat - YLE

Itä-Suomen yliopiston opiskelijavalintasekoilu: Näitä asioita muutoksenhakulautakunta joutuu pohtimaan

Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että lautakunta joutuu pohtimaan opiskelijavalinnassa tapahtunutta virhettä kahdesta eri näkökulmasta. Tolvasen mukaan muutoksenhakulautakunta arvioi, onko yliopiston menettely ollut virallinen hallintopäätös vai pelkästään virheellinen kirjaus.

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle hyväksyttiin teknisen virheen vuoksi 71 ylimääräistä hakijaa. Yliopisto ehti ilmoittaa hyväksytystä opiskelupaikasta näille hakijoille, mutta perui tiedon virheellisenä. Virhe luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa on poikinut lautakuntaan kymmenkunta valitusta.

– Hallintopäätöksellä tarkoitetaan sitä, että yksilölle luodaan oikeuksia. Nyt on sitten kysymys siitä, onko tällä [virheellisellä] tallennuksella syntynyt hakijalle sellainen päätös, josta voidaan sanoa että hän on saanut oikeuden opiskelupaikkaan ja jota yliopisto ei enää voi muuttaa, Tolvanen selvitti Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa.

Rikosoikeuden professori Matti TolvanenMarkus Sjöberg / Yle Ratkaisut "puhtaasti oikeudellisin perustein"

Tolvasen mukaan tavallisesti hallintopäätöksellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että sosiaaliviranomainen päättää, onko jollakin henkilöllä oikeus toimeentulotukeen. Tolvanen kuitenkin arvioi, että yliopiston valintaprosessissa hallintopäätöksen tekeminen tehdään hieman eri tavalla.

– Päätökset tehdään vain niistä, ketkä tulevat valituiksi joko varsinaisille sijoille tai varasijoille. Heidän osalta jotka eivät tule valituksi, ei nimenomaista hallintopäätöstä välttämättä tehdäkään.

Tolvanen sanoo, että muutoksenhakulautakunta tekee ratkaisut "puhtaasti oikeudellisin perustein". Jos lautakunta toteaa, että valittaneet opiskelijat on otettu sitovalla hallintopäätöksellä opiskelijoiksi, sitten heidät otetaan opiskelijoiksi. Tämän jälkeen on yliopiston asia huolehtia resurssit opetuksen järjestämiseen.

– Asian tarkoituksenmukaisuus tai kustannustekijät eivät vaikuta päätöksenteossa millään tavalla, Tolvanen sanoi.

Muutoksenhakulautakunta käsittelee asiasta tehtyjä valituksia 30.8. Lautakunta kertoo ratkaisustaan samana päivänä.

Kategoriat - YLE

Huffington Post: Äärioikeisto valtaamassa Britannian Ukip-puolueen – lähes kaikki mepit eroamassa

Uutissivusto Huffington Postin tietojen mukaan Britannian itsenäisyyspuolue Ukip on hajoamisen partaalla.

Puolue on valitsemassa itselleen uutta puheenjohtajaa ja ehdolle on vahvasti noussut erittäin islam-vastainen Anne Marie Waters. Hän on kutsunut islam-uskontoa "tappokoneeksi" ja perustanut islamia vastustavan Sharia Watch -painostusryhmän.

Watersin kerrotaan myös liittoutuneen uusnatsijärjestö English Defence Leaguen entisen puheenjohtajan Tommy Robinsonin kanssa ja perustanut hänen kanssaan islam-vastaisen Pegida UK -järjestön.

Ukip esti Watersin osallistumisen kesäkuun parlamenttivaaleihin, mutta hän on saanut olla puolueen jäsen. Jo tämä pöyristyttää osaa sen mepeistä.

Britannian tiedotusvälineet ovat kertoneet, että puolueeseen on parin viime viikon aikana liittynyt noin tuhat uutta jäsentä. Heidän joukossaan uskotaan olevan paljon äärioikeistolaisia, jotka olisivat valmiit äänestämään Watersin puolueen johtajaksi tai muuhun korkea-arvoiseen tehtävään.

Ukip-puolue romahti parlamenttivaaleissa eikä saanut yhtään kansanedustajaa. Puolueella on kuitenkin 20 edustajaa Euroopan parlamentissa.

Huffington Postin haastattelemien meppien mukaan jopa 18 euroedustajaa voisi erota puolueesta, jos Waters nousee johonkin merkittävään virkaan. Eroajien joukossa olisi mm. puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Nigel Farage.

Myös uuden, libertariaarisen puolueen perustamisesta on käyty keskusteluja, mutta ne ovat vasta alkuvaiheessa, Huffington Post kertoo.

Ehdokasasettelu päättyy 28. heinäkuuta ja uusi puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa syyskuun 29. päivä.

Kategoriat - YLE

Poliisi vakuuttaa nettisivujen kaatumisen jälkeen – "Mikäli passihakemuksesta on tullut kuittaus, hakemus on saapunut perille"

Mistä on kyse?
  • Tietotekninen ongelma häiritsi poliisin verkkopalveluja viime viikon ajan.
  • Sähköinen asionti -sivusto oli alhaalla maanantaista perjantaihin.
  • Ongelma on nyt saatu korjattua ja sivusto on auki.
  • Mitkään merkit eivät viittaa poliisin mukaan kyberhyökkäykseen, vaan kyse oli muista tekijöistä.
  • Järjestelmän kaatumisen ajan esimerkiksi passeja pystyi tilaamaan ja uusimaan poliisiasemilla.
  • Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun poliisin sähköiset palvelut ovat tietoteknisistä ongelmista johtuen poissa käytössä näin pitkään.

Tietotekniset ongelmat häiritsivät poliisin sähköisiä palveluja viime viikon ajan. Häiriö esti sähköisen palvelun käytön kokonaan, muun muassa suositun passin hakemisen. Poliisi vahvistaa, että vika saatiin korjattua perjantaina.

Poliisin mukaan tällä hetkellä ei ole sellaisia viitteitä, että tilanne liittyisi muualta raportoituihin kyberhyökkäyksiin eikä se myöskään liity maksuasetuksen muutoksiin.

Poliisin ylitarkastaja Petri Pipatti kertoo, että tilanne johtui useasta vaikeaselkoisesta tietoteknisestä ongelmasta, mitä voi olla vaikea selittää. Ongelmat kumuloituivat yhteen aiheuttaen hankalan vyyhdin.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun poliisin sähköiset palvelut olivat tietoteknisistä ongelmista johtuen poissa käytössä näin pitkään.

– Nyt ongelma on saatu korjattua, tai ainakin se mitä tiedetään. Käynnissä on jälkiseuranta, Pipatti sanoo.

Tietovarastoon kohdistunut vika ei kohdistunut poliisin mukaan kohdistunut säilytettyihin ja käsiteltyihin tietoihin. Tietoja ei ole vuotanut tai hävinnyt.

Ylitarkastaja Petri Pipatin mukaan häiriö aiheutui, kun sovelluksen ja tietokannan yhteispeli meni solmuun tietomäärien pitkäaikaisen kasvun myötä.

– Tämä on ajan myötä kertynyt ja seurannassa ollut ongelma, joka laukesi käyttäjien kasvaessa. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti, eivätkä ne yllättäneet. Kyse oli nyt siitä, miten sovellus reagoi tietomäärin kasvuun, Pipatti kertoo.

Poliisin tietojärjestelmien ongelmat olivat niin massiiviset, että poliisin tietojärjestelmäosastolla jouduttiin hälyttämään ihmisiä kesälomilta töihin.

– Kyllä voi sanoa, että iso urakka tehtiin, vaikka itse olinkin lomalla, Pipatti kertoo.

Ei kyberhyökkäystä

Ylitarkastaja Petri Pipatti kertoo, että tutkinta tehtiin huolellisesti sen varmistamiseksi, että tietojärjestelmiin ei oltu murtauduttu. Mitään viitteitä kyberhyökkäyksestä ei selvityksissä löytynyt.

– Virheellistä dataa ei myöskään mennyt kantaan, joten kaikki henkilötiedot ovat säilyneet turvassa, Pipatti kertoo.

Poliisin sähköinen asiointi on tehty järeillä turvaluokituksilla, joita valtionhallinnon auditoiduista järjestelmistä löytyy. Uusin tieto on se, että viime viikolla hakeneiden hakemukset ovat menneet perille, jos ne on vain pystytty lähettämään. Tieto perustuu selvitykseen ja käyttäjiltä saatuun palautteeseen.

– Mikäli passihakemuksesta on tullut kuittaus, että hakemus on vastaanotettu, silloin tiedot ovat tallessa ja hakemus saapunut perille, Pipatti kertoo.

Jos oman hakemuksen läpimeno huolettaa, sen voi käydä tarkistamassa poliisin sähköisten asiointipalvelun oma asiointi -sivulta.

Sähköiset palvelut keskiöön

Poliisin sähköisten palvelujen käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti pidemmän ajan. Ylitarkastaja Pipatin arvion mukaan käyttäjiä on kymmeniä tuhansia viikottain. Uusia palveluja on otettu käyttöön jatkuvasti lisää.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki asiat poliisin kanssa voisi hoitaa sähköisesti. Tuolloin erilaisten asioiden määrä, joita pystyisi hoitamaan internetissä, nousisi kymmenistä lähelle sataa.

Tarkkaa aikataulua tähän ei ole, mutta ainakin viisi vuotta siihen Pipatin mukaan tulee vielä kulumaan.

Sähköinen reitti on nykyään ensisijainen kanava, joilla poliisiasioita hoidetaan. Ylitarkastaja Petri Pipatti kertoo, että käyttäjäpalaute ja kävijämäärät osoittavat sen selkeästi, että entistä useampi suosii sähköistä asiointia.

Aiemmin haluttiin käydä poliisilaitoksella täyttämässä kaavakkeita ja nettiasiointi koettiin rasitteena. Nyt asia on toisin päin.

– Tarkoitus ole kuitenkaan pakottaa kaikki sähköiseen asiointiin. Nettiongelmien kanssa painiville vanhuksille on valtionhallinnon Auta-hanke, joka neuvoo kansalaisia, Pipatti neuvoo.

Poliisin nettisivuilla pystyy hoitamaan kymmeniä erilaisia lupa-asioita sähköisesti. Jos haluaa asioida poliisin lupapalvelussa fyysisesti, kannattaa varata aika etukäteen. Näin välttyy ruuhkilta ja jonotukselta.

Kategoriat - YLE

Osuuspankin verkkopankissa häiriö, vika estää pankkiasioiden hoitamisen

Osuuspankin verkkopankissa on ollut isoja häiriöitä tiistaina aamupäivällä. Aamupäivällä yhdentoista aikaan pankin verkkopalveluhiin ei ole päässyt lainkaan, kuten ei myöskään mobiilipalveluihin.

Johtaja Silja Nikkanen Osuuspankin viestinnästä kertoo, että ongelman syytä selvitetään parhaillaan. Vian vuoksi esimerkiksi laskujen maksaminen ei onnistu.

Nikkasen mukaan korttimaksamisen pitäisi onnistua, kuten myös rahan nostamisen automaateilta.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Lehden mukaan myös yksi pankin konttoreista Helsingissä on suljettu ongelmien takia.

Kategoriat - YLE

"Henkilökemian kanssa ongelmia ja etureisivaiva vaikutti harjoitteluun" – Nezirin uusi valmentaja uskoo suojattinsa löytävän jälleen tasapainon

Vaisusti alkukaudella esiintynyt pika-aituri Nooralotta Neziri palaa radoille suunnitelmien mukaan ensi viikonloppuna SM-viesteissä. Nezirin uusi valmentaja Petteri Jouste vahvisti asian Yle Urheilulle.

Nezirin ja Jussi Ihamäen yli kymmenen vuotta kestänyt valmennussuhde päättyi pari viikkoa sitten ja tilalle tuli kokenut valmentaja Jouste, joka on toiminut pitkään muun muassa pikajuoksun lajivalmentajana Suomen Urheiluliitossa.

Jousteen mukaan yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.

- Nooralotta on käynyt täällä Jyväskylässä. Hän on itse asiassa tänäänkin täällä, teemme tänään vielä yhden harjoituksen ennen SM-viestejä.

Nezirin kahden viikon tiukempi harjoitusjakso päättyy keskiviikkona. Sen jälkeen harjoittelu keventyy ja vuoroon tulevat taas kilpailut. SM-viestien jälkeen Nezirin ohjelmassa on Joensuun eliittikisat viikon päästä keskiviikkona, jossa alkaa taas aitojen juokseminen. Sen jälkeen vuorossa ovat Lapinlahden eliittikisat ja Kalevan kisat. Kalevan kisojen jälkeen seuraavat kilpailut tarkentuvat, kun nähdään Nezirin tuloskunto.

Jousteen mukaan Nezirin harjoittelua ei ole ollut tarkoitus muuttaa.

- Enemmänkin on ollut tarkoitus saada hyviä harjoituksia, jotka tuovat itseluottamusta. Ei tässä kesällä kannata lähteä paljon asioita muuttamaan, kunto on tehty talvella ja keväällä. Lihashuoltoon on panostettu, koska hänellä on ollut lihaskireyksiä. On pyritty avaamaan paikkoja.

Jouste on varovainen arvioidessaan sitä, miksi Nezirin juoksu ei ole alkukaudella kulkenut toivotulla tavalla.

- En pysty sitä arvioimaan, koska minulla ei ole historiaa taustalla. Tiedän, että on ollut henkilökemian kanssa ongelmia ja etureisivaiva on vaikuttanut kevään harjoitteluun.

Valmentaja uskoo, että Neziriltä on vielä tulossa hyviä tuloksia tänä kesänä.

- Tietenkin on vaikea arvioida ihmistä, jota ei tunne niin hyvin. Sellainen kokemus minulla on huippu-urheilijoista, että yllättävän nopeastikin he sieltä nousevat, kun saavat kuvionsa tasapainoon. Eihän tässä tarvitse odottaa kuin pari viikkoa niin tiedetään missä mennään.

Kategoriat - YLE

Tuholaistorjunnan niksit maito, mäntysuopa ja vesi – katso tästä vinkit luonnonmukaiseen tuholaistorjuntaan

Tuholaisia voi torjua luonnonmukaisin tavoin. Puutarhan valtaavan tuholaisarmeijan saa pysäytettyä harsolla, rasvattomalla maidolla sekä mäntysuopaliuoksella.

Aamu-tv:n kesäpuutarhuri Sonja Lumme kertoi vinkkejä tuholaisten torjuntaan.

Kotikonstein tuholaisia voi torjua myös myrkyttömästi hyöty- ja koristekasveja vioittavilla hyönteisillä. Tuholaishyöteisiin auttavat myös houkutin- ja torjuntakasvit sekä petohyönteiset ja -linnut.

Kirvat käyvät erityisesti kaalikasvien kimppuun. Ne vioittavat kaalikasveja ja koristekasvien lehtiä tekemällä niihin reikiä.

Kirvat ovat helpoimmin havaittavia kasvituholaisia, jotka on melko helppo hävittää. Pihapiirissä kasveja tuhoavien kirvojen torjuntaan auttaa hallaharso.

– Hallaharson voi laittaa kaksinkerroin ja penkin voi ympäröidä sähköputkella, jotta harso pysyy paikallaan. Hallaharso on monikäyttöinen ja oikeastaan ainoa keino torjua kirvoja. Harso suojaa kasveja jopa pakkasasteille asti, Lumme kertoo.

Kotiloista on tullut sateisen kesän takia iso riesa. Niiden kulkua pihamaalla voi hidastaa hiekalla tai kahvinpuruilla.

– Kotiloita voi kiusata oluella. Laakeaan astiaan laitetaan olutta ja astia asetetaan maan tasalle. Makealle persot kotilot menevät astian reunalle tippuen ja hukkuen astiaan, Lumme sanoo.

Maitoa ja mäntysuopaa

Parhaiten hyönteisiin tehoavat itse tehdyt ruiskutteet. Perinteisellä vesisuihkulla kirvoille voi antaa kyytiä. Tehokkuuden lisäämiseksi veteen kannattaa lisätä myös rasvatonta maitoa. Viime kesään verrattuna tänä kesänä puutarhan tuholaisia on vähemmän kylmän sään takia.

– Puolet rasvatonta maitoa sekä puolet vettä. Sitä kun ruiskuttelee kirvojen päälle, niin se vaikuttaa niihin tuhoisasti.

Järeämpi ase on vanha kunnon mäntysuopa. Kymmeneen litraan vettä riittää pari desiä mäntysuopaa.

Chiliä voi myös käyttää. Tulinen chili murskataan kahteen litraan vettä ja seos suihkutetaan hyönteisten niskaan.

Tuholaisten torjuntaan voi käyttää myös nokkosvettä.

– Viiden litran sankoon leikellään veteen nokkosta sangollinen. Annetaan seistä noin reilun vuorokauden, jonka jälkeen se siivilöidään harsokankaan läpi.

Lopuksi se ruiskutellaan kirvojen päälle.

Kategoriat - YLE

Sivut