YLE: Pääuutiset

Analyysi: EU käy hernepyssyllä venäläisten valeuutisten tykistöä vastaan

BRYSSEL Suomi ja Ruotsi karkottavat maasta venäläisiä isoäitejä. Ruotsalaismies sai sakot pekonin syömisestä muslimien nähden. Marijuanan laillistaminen on ehtona sille, että EU voisi myöntää Armenialle viisumivapauden.

Venäläismediassa julkaistut esimerkit ovat peräisin EU:n East Stratcom -ryhmän kokoamasta tietokannasta, johon on koottu kahden vuoden aikana tuhansia tarkoitushakuisia valeuutisia ja niitä kumoavat tiedot. Twitterissä sillä on 30 000 seuraajaa.

Noin tusinan asiantuntijan ryhmä toimii osana EU:n 1 600 työntekijän ulkosuhdehallintoa Brysselissä, ja valeuutisten torjunta on vain osa sen toimintaa. Resurssit eivät riitä siihen, että virkamiehet siilaisivat itse internetin tarjontaa, vaan valeuutisten löytäminen perustuu vapaaehtoisten verkostoon.

Toimintaa on kritisoitu siitä, että sille on annettu liian niukasti voimavaroja. Joukko alan asiantuntijoita julkaisi keväällä avoimen kirjeen Federica Mogherinille, joka vastaa unionin ulkosuhteista.

He vaativat East Stratcom -ryhmälle lisää henkilökuntaa ja omaa budjettia. Nyt toiminta nojaa jäsenmaiden lähettämiin virkamiehiin, eikä siihen ole osoitettu rahaa suoraan EU-budjetista. Virkamiehiä ovat lähettäneet mm. Tšekki, Ruotsi ja Suomi.

Lisärahojen perään ovat kyselleet myös europarlamentaarikot kirjallisissa kysymyksissä komissiolle. Syyskuussa Mogherini vastasi puolalaismeppi Dariusz Rosatille, että ryhmän kokoa kasvatetaan lähiaikoina 14:ään virkamieheen.

Mogherini sanoi lokakuun alussa pitämässään puheessa, että disinformaatioon vastaaminen on "välttämätöntä". Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että venäläisiin valeuutisiin vastaaminen ei ole hänen tärkeysjärjestyksensä kärjessä.

Ryhmä kun ei ollut hänen oma ideansa, vaan se perustettiin vuonna 2015 Eurooppa-neuvoston eli EU-maiden johtajien toiveesta. Tuolloin Venäjä oli ottanut haltuunsa Krimin niemimaan ja informaatiosota Ukrainan ympärillä kävi kuumana. Pietarin trollitehdas oli perustettu suoltamaan läntistä keskustelua sotkevaa huttua.

Sittemmin venäläisten tahojen on osoitettu sekaantuneen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Valeuutisilla on pyritty vaikuttamaan vaaleihin myös Ranskassa ja Saksassa.

EU-johtajat eivät kuitenkaan ole palanneet asiaan maaliskuun 2015 jälkeen, jolloin he totesivat, että viestintätiimin perustaminen on "ensimmäinen askel" Venäjän disinformaation torjumisessa.

Parlamentissa ja joissakin jäsenmaissa olisi kyllä halukkuutta kasvattaa valeuutisten torjuntaan käytettäviä resursseja. Parlamentin viime vuoden yritys tosin kaatui jäsenmaiden vastustukseen.

Venäjän toimiin nähden EU:n panostukset ovatkin vähäisiä. Esimerkiksi tv-kanava RT toimii noin 250 miljoonan euron vuosibudjetilla.

East Stratcomilla ei ole resursseja eikä mandaattia oikoa aktiivisesti internetissä kiertäviä valeuutisia. Ryhmän työntekijöiden tehtäviin ei esimerkiksi kuulu osallistua sosiaalisen median keskusteluihin.

EU ei tietenkään ole Venäjä, eikä unionin toimintatapoihin kuulu palkata konttorillista nuorisoa suoltamaan EU-myönteisiä twiittejä. Sen tehtävä ei myöskään ole pyörittää Venäjän kaltaista julkisesti tuettua mediakoneistoa.

Ainoaa suoraa EU-tukea saavaa tv-kanavaa Euronewsiä on päinvastoin arvosteltu liian venäjämielisestä uutisoinnista Ukrainasta, jonka viranomaiset epäsivät siltä toimiluvan maassa.

Kategoriat - YLE

Bisnesmies heitti hyvästit miljoonille ja lähti johtamaan pikkukaupunkia: "Helsinki on niin nähty"

Loppukeväästä Loviisassa kuohui. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ajautui erimielisyyksiin johtavien poliitikkojen kanssa 15 vuoden työrupeaman jälkeen ja irtisanoutui. Tarkkaa syytä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Alkuun Kaleva sanoi, että kyse oli näkemyseroista elinkeinopolitiikassa ja yksittäisessä tonttikaupassa. Sittemmin hän on vaiennut kuten myös loviisalaispoliitikot.

En halua johtajaksi Helsingissä, se on niin nähty kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Joulukuussa Loviisan ykköspomona aloittaa helsinkiläinen Jan D. Oker-Blom, tuttavallisemmin Didde. Hän vaihtaa bisnesenkeleiden verkoston FiBANin toimitusjohtajan työn virkamieskaapuun. Edeltäjän kohtalo ei pelota.

– Kyllä vähintään yhtä paljon tuulee yksityisellä puolella vähänkin korkeammilla paikoilla, hän huomauttaa.

Oker-Blom korostaa, että poliitikko on kunnassa pomo. Sen on hänelle opettanut 17 vuoden ura kuntapoliitikkona Helsingissä. Kuusi näistä vuosista kului kaupunginhallituksessa.

Nuorena Jan D. Oker-Blom pohti tutkijan työtä, teki sitten uraa pankki- ja yritysmaailmassa kunnes virka Loviisan kaupunginjohtajana veti puoleensa.Yle / Petteri Sopanen Oikeistopoliitikosta unelmien virkamieheksi

Nuori Didde kiinnostui politiikasta yliopisto-opintojensa aikana. Hän oli omien sanojensa mukaan se kiva kaveri, joka jaksoi kantaa kaljakoreja yhteisiin tilaisuuksiin.

Sitä seurasi valinta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, josta ruotsalainen kansanpuolue nappasi nuorukaisen riveihinsä.

Yllättäen hänet valittiin vuonna 2002 rkp:n varapuheenjohtajaksi nuorten ja uusmaalaisten äänin. Suurta jälkeä hän ei puolueeseen jättänyt. Puoluetoverien mukaan nuorten, helsinkiläisten tai uusmaalaisten asema ei noussut hänen kaudellaan erityisemmin esiin.

Oker-Blom luetaan puolueensa oikeisto- tai liikemiessiipeen. Hän kuuluu Suomen Naton-jäsenyyden kannattajiin.

– Pidän itseäni uusliberaalina ja karsastan turhia määräyksiä ja hallintoa, mutta en silloin kun kyse on ympäristön vaarantumisesta. Silloin pitää vaatia lupia ja sellaisia, listaa Oker-Blom.

Rakkaasta suvusta löytyy kunniaporvari

Oker-Blom viittaa useamman kerran sukuunsa ja kertoo, että hänen molemmat isovanhempansa on vihitty Loviisassa. Ja että Oker-Blomin isänäidinisä, laivanvarustaja Ragnar Nordström on Loviisan kunniaporvari.

Nordström oli jääkärieverstiluutnantti ja heimosoturi, joka rahoitti muun muassa Lapuan liikettä.

Nordströmin lapsenlapsenlapsi istui viitisen vuotta Nordströmin varustamoryppään hallituksessa. Pari viime vuotta Oker-Blom on vaikuttanut Helsingin sataman hallituksessa.

Helsingin Satama puolestaan omistaa Loviisan sataman.

Kaupunginjohtajuus Loviisassa on Jan D. Oker-Blomin unelmien täyttymys.Yle / Petteri Sopanen

Iloisesti nauraen mutta ylpeänä Oker-Blom kertoo, että sukulaisten mukaan on nimetty myös katuja. Kauniaisissa oleva Stenbergsvägen on saanut nimensä Oker-Blomin äidinisänisän mukaan ja Helsingistä löytyy tämän isän nimeä kantava John Stenbergs strand.

– Olen saanut nimeni häneltä, naurahtaa Oker-Blom.

Ristiriitojen taustalla keskustelemattomuus

Vanha rouva kulkee rollaattoriin nojaten Loviisan kaupungintalon ohi. Huomatessaan Oker-Blomin hän pysähtyy ja toivottaa uuden kaupunginjohtajan tervetulleeksi. Oker-Blom on otettu.

Vaherkylän konditoriokahvilassa loviisalaiset pohtivat uteliaina uutta kaupunginjohtajaansa ja miettivät minkälaista vipinää hän tuo muassaan.

Keskustelua ja vipinää kunnissa tarvitaan, sillä suomalaisia riivaa yhä edelleen keskustelemattomuuden kulttuuri.

Tulevaisuus on suuren sumun peitossa Suomen kunnanjohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö

Syntyy epäluuloja, epäluottamusta ja erimielisyyksiä virkamiesjohdon ja poliitikkojen välille. Uhkailuakin saattaa esiintyä kuten Askolassa viime vuosina.

Seuraukset voivat olla todella dramaattisia, kuten Parikkalassa, jossa valtapeli tuhosi silloisen kunnanjohtajan uran ja kunnan maineen.

– Suomalainen kulttuuri on harvoin keskustelevaa eikä asioita käydä kunnolla läpi. Pitäisi puhua avoimesti ja ajoissa eikä tehdä sitä median tai somen kautta, kehottaa Suomen kunnanjohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö, kunnanjohtaja Lempäälästä.

Hänen mukaansa kunnanjohtajan työ on muuttunut aiempaa hankalammaksi ja monimutkaisemmaksi.

– Tulevaisuus on suuren sumun peitossa, kun ei tiedetä mitä maakuntauudistuksesta tulee tai mitkä ovat kuntien rahoitusmahdollisuudet. Päätoksenteko seilaa edestakaisin ja esimerkiksi päivähoidosta tehtiin välillä maksutonta ja sitten taas ei, moittii Rämö.

Luotetaan virkamiehiin ja laitetaan nimi paperiin, joka tarjoillaan Helsingissä poliitikoille kirjaimellisesti hopealautasella kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Tilastoja ei löydy tukemaan väitettä, että aiempaa useampi kuntajohtaja saisi kenkää. Mielikuva perustuu siihen, että tapaukset näkyvät entistä enemmän julkisuudessa lähinnä sosiaalisen median kautta.

– Potkut ovat herkässä myös yksityisellä, muistuttaa Jan D. Oker-Blom.

Ullanlinnasta isovanhempien juurille

Helsingissä rkp:n kaupunginvaltuutetulla ei ole nykykannatuksella mahdollisuuksia apulaispormestariksi saati pormestariksi. Eikä Oker-Blom oikeastaan ole edes kiinnostunut Helsingin johtotehtävistä.

– En halua johtajaksi Helsingissä. Se on niin nähty, hän kieltäytyy ponnekkaasti.

Oker-Blom muuttaa Loviisan imagosyistäkin, sillä hän haluaa maksaa veronsa sinne, missä ne ansaitseekin.Yle / Petteri Sopanen

Itse asiassa Oker-Blom ei voi kuvitella itseään minkään muun kunnan kuin Loviisan kaupunginjohtajana. Loviisassa RKP:llä on yksinkertainen enemmistö valtuustossa.

– Minulla on sukujuuret täällä ja kesäpaikka naapurikunnassa Ahvenkoskella, selvittää Oker-Blom.

Lobbaaminen on tärkeimpiä asioita ja edunvalvontaan on otettava kovempi ote kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Oker-Blom luonnehtii itseään puheliaaksi, aktiiviseksi ja kärsimättömäksikin. Uuden edessä hän puhkuu intoa.

Hän innostuu silminnähden kun puhe kääntyy kutistuvaan ja vanhenevaan Loviisaan. Ideoita pursuaa ja puhe käy vilkkaana. Loviisa pitää kääntää uuteen nousuun houkuttelemalla kaupunkiin pieniä kasvuyrityksiä ja etätöitä tekeviä, hyvin koulutettuja ammattilaisia.

– He voisivat asua väljemmin ja edullisemmin täällä. Ja tunnissa pääsee pääkaupunkiseudulle tai lentokentälle, muistuttaa Oker-Blom.

Satama, merenkulku, puurakentaminen ja puualan yritykset sekä energia ja ennen muuta ydinenergia ovat työlistalla. Tarvitaan vahvaa edunvalvontaa.

– Edunvalvonta on usein kunnissa reaktiivista ja jälkijättöistä ja nyt on aika muuttaa se. Lobbaaminen on tärkeimpiä asioita ja edunvalvontaan on otettava kovempi ote, painottaa Oker-Blom.

Julkinen työ on Oker-Blomin mielestä vähän enemmän kuin pelkkä työ. Se on kutsumus. Ja Loviisassa virkamiehenä pääsee lähemmäs päätöksentekoa kuin Helsingissä poliitikkona.

– Helsingissä kaupunginhallitus ei edes käsittele muutaman miljoonan euron hankkeita eikä tilinpäätöstäkään oikeastaan kukaan pengo perinpohjin. Luotetaan virkamiehiin ja laitetaan nimi paperiin, joka tarjoillaan Helsingissä poliitikoille kirjaimellisesti hopealautasella, Oker-Blom kuvaa.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva jättää tehtävänsä

Loviisa sai uuden kaupunginjohtajan: 42-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Harjavallan kiistelty kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa sai eron

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

Kategoriat - YLE

Ambulanssi ja taksi kolaroivat Käpylässä – kolme sairaalaan

Hälytysajossa ollut ambulanssi ja taksi törmäsivät Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä Helsingin Käpylässä varhain perjantaiaamuna.

Kolme lievästi loukkaantunutta matkustajaa kuljetettiin sairaalaan.

Liikennevalotolppa vaurioitui törmäyksessä, joten epäkunnossa olevat liikennevalot saattavat vaikeuttaa liikennöintiä vilkkaassa risteyksessä.

Kategoriat - YLE

Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen NBA-debyyttinsä: ”Joinain hetkinä minulle olisi voitu antaa lisää palloa”

Maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa perjantain vastaisena yönä debytoinut Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen peliinsä, vaikka tulokkaan saldona Toronto-ottelussa olivat kelvot 17 pistettä ja 8 levypalloa. NBA:n tyvipäähän povattu Markkasen Chicago hävisi ottelun itäisen konferenssin huippujoukkue Torontolle 101–117.

– Ei ollut paras mahdollinen (peli), kun hävittiin. Mutta jos jotain alkujännitystä oli, niin se on nyt ohi, Markkanen kertasi ottelua monilukuiselle toimittajajoukolle.

Markkasta enemmän Bullsille pisteitä teki vain Robin Lopez (18). 17 pistettä on myös suomalaisittain kautta aikain paras pistesaldo NBA:ssa.

– Ei ikinä voi olla tyytyväinen. On paljon parannettavaa, Markkanen harmitteli.

20-vuotias Markkanen aloitti pelin hitaasti, mutta syttyi erityisesti kolmannella jaksolla liekkeihin. Jakson alussa 213-senttinen Markkanen teki 8 pistettä alle minuuttiin.

Toronto oli kuitenkin toisella jaksolla jo sitä ennen ratkaissut pelin, kun Chicagon kakkosviisikko ei pysynyt Toronton pelaajien vauhdissa.

Markkaselle ja Bullsille harmaita hiuksia aiheutti erityisesti Toronton skriinit vaihtava puolustus. Markkaselle tuli usein pienempi pelaaja puolustamaan, mutta Chicago ei pystynyt antamaan palloa Markkaselle. Häntä asia tuntuikin hieman turhauttavan.

– Olisi voitu joinain hetkinä antaa lisää palloa minulle, Markkanen pohti.

– Totta kai haluan ratkaista, jos koen, että minulla on etu. Haluan saada paikkoja ja enkä edes itselleni, vaan luoda myös muille, kun minulla on pienempi jätkä vastassa, Markkanen totesi.

Markkanen totesi kuitenkin, että asiasta puhuttaneen harjoituksissa ennen Suomen aikaa la-su yönä koittavaa kotidebyyttiä Chicagossa NBA:n huippujoukkuetta San Antonio Spursia vastaan.

– En halua pakottaa mitään. Annan pelin tulla minun luokse, Markkanen selvitti filosofiaansa.

Peliä ja tulevaa kautta pettynyt suomalaistorni odottaa kuitenkin innolla.

– Toivottavasti aika monta NBA-peliä on vielä edessä. Oli kyllä makea fiilis pelata. Viikko sitten pelattiin harjoituspelissä noita jätkiä vastaan, mutta olihan täällä erilaista, Markkanen viittasi Toronton hallin hyvään tunnelmaan.

Lue lisää:

Markkanen väläytti ennätyksellisellä pistetehtailullaan NBA-debyytissä – Chicago kuitenkin jyrättin Torontossa

Kategoriat - YLE

Herätys: Markkanen loisti NBA-debyytissään, korvatulehduskierteestä eroon bakteereilla, hyinen ilma virtaa koko maahan

Markkanen tehtaili pisteitä neitsytottelussaan

Suomi-koripallon superlupaus Lauri Markkanen loisti NBA-debyytissään viime yönä. Hän takoi 17 pistettä ja otti 8 levypalloa, kun Chicago hävisi Torontolle 101–117. Markkasen pistesaldo on kaikkien aikojen kovin suoritus suomalaisittain NBA:ssa.

Mistä poliitikot puhuivat somessa Turun puukotusiskun aikana?

Yle kävi läpi suomalaispoliitikoiden tuhat suosituinta Facebook-päivitystä Turun puukotusiskun ympäriltä 18.7.2017–18.9.2017. Tarkoituksena oli selvittää, mistä poliitikko puhuu, kun kansallinen tragedia iskee. Entä kenen viestiä suomalaiset haluavat kuulla? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on: presidentti Sauli Niinistön. Lue tarkemmin tästä jutustamme.

Yle Uutisgrafiikka "Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa"

Suomessa yritetään tunnistaa ja tavoittaa alaikäisiä omaishoitajia hankkeen avulla. Nuoret hoivaajat joutuvat ottamaan perheessään vastuun, joka yleensä kuuluu aikuiselle.

Tapasimme joensuulaisen Kirsin, joka huolehti MS-tautia sairastavasta äidistään alaikäisenä. Kirsin tarinan voit lukea täältä.

Kirsi Hokkila kertoo äitinsä olleen vahva ihminen. – Äiti oli taistelijaluonne ja yritti viimeiseen saakka, että sairaus ei vaikuttaisi minuun.Heikki Haapalainen / Yle Lasten korvatulehduskierteeseen haetaan apua hyvisbakteereista

Oulussa yritetään häätää korvatulehdusta aiheuttavat bakteerit istuttamalla lasten nieluun ”hyvisbakteereja”. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voitaisiinko lapsille syöttää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita. Ideana on, että samalla tulehdusta aiheuttaville bakteereille ei jäisi elintilaa. Salivariusta on aiemmin käytetty esimerkiksi hampaiden hoidossa.

Paulus Markkula / Yle Sää kylmenee, pohjoiseen lunta tai räntää

Kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta koko maahan, kertoo meteorologi Matti Huutonen. Maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin vesikuuroja, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa sataa paikoin lunta tai räntää. Keli on paikoin liukas.

Lue lisää osoitteessa yle.fi/saa.

Sääkartta perjantaille 20. lokakuuta. Yle

Kategoriat - YLE

Kirsi Hokkila huolehti alaikäisenä MS-tautia sairastavasta äidistään – "Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa"

Nuoret hoivaajat yritetään tunnistaa
  • Omaishoitajat ja -läheiset liiton hankkeessa yritetään tunnistaa ja tavoittaa alaikäisiä, joilla on merkittävää hoitovastuuta läheisestään.
  • Suomessa tietoa ilmiöstä on toistaiseksi vähän.
  • Jangsterit – Nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hankkeen (2016–2018) tarkoituksena on lisätä tietoutta ilmiöstä, jotta mm. nuoret, perheet ja viranomaiset tunnistavat sen.
  • Alaikäisellä voi olla hoitovastuuta vanhempien lisäksi esimerkiksi sisaruksista ja isovanhemmista.
  • Nuori tai lapsi voi joutua omaishoitajaksi esimerkiksi perheessä olevan sairauden, vammaisuuden tai päihderiippuvuuden takia.
  • Riskejä ovat esimerkiksi lapsuuden menettäminen, koulutusmahdollisuuksien huonontuminen ja ystävyyssuhteiden vähentyminen.

Kääpiömäyräkoirat Ilkka ja Armi vilistävät pitkin luhtitalon lattiaa. Joensuussa sijaitsevassa kaksiossa on vielä remontti kesken, sillä Itä-Suomen yliopistossa tutkijana työskentelevä Kirsi Hokkila on vasta keväällä muuttanut uuteen asuntoonsa.

– Ilkka ja Armi, tulkaapa tänne, Hokkila komentaa.

Hokkila on luvannut kertoa lapsuudestaan ja nuoruudestaan Kiteellä. Silloin hänen äitinsä sairastui MS-tautiiin. Hokkila alkoi huolehtia äidistään ja ottaa vastuuta arjen askareista.

Aihe on yhä kipeä, niin rakkaan äidin sairaus kuin hoivavastuuseen joutuminenkin. Hokkila, 32, kuitenkin sanoo puhuvansa siitä niin kauan kuin tarvitsee, jotta ilmiöön kiinnitettäisiin huomiota.

– Kyllä se varmaan minuunkin on jättänyt jälkensä. Meidän yhteiskunnassamme lapsuus ja nuoruus ovat itseisarvoja, joihin tällaisen ei pitäisi kuulua, hän sanoo.

Kirsi Hokkila ei ole ainoa. Nuoria hoivaajia yritetään nyt tunnistaa ja tavoittaa Omaishoitajat ja läheiset -liiton hankkeessa.

Hankekoordinaattori Malla Heino kertoo, että kansainvälisen tutkimustiedon ja kokemusten perusteella Suomeen verrattavissa maissa 2–8 prosentilla alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on merkittäviä hoivavastuita läheisistään.

Jos määrät ovat samoja Suomessa, tarkoittaisi se vähintään 24 000 nuorta hoivaajaa.

– Silloin ei voida puhua enää mistään marginaalisesta ryhmästä, Heino sanoo.

Äidin sairaus eteni aggressiivisesti

Kirsi Hokkila on perheensä ainoa lapsi. Vanhemmat erosivat hänen ollessa ensimmäisellä luokalla, ja äiti ja tytär muuttivat asumaan kaksin. Diagnoosi äidin MS-taudista tuli, kun Hokkila oli vasta toisella luokalla.

Lapsi aistii tilanteen muuttumisen ja eräänlaisen turvallisuudentunteen romuttumisen. Kirsi Hokkila

– Ensimmäisinä vuosina äidille ei vielä ilmaantunut fyysisiä oireita, mutta kyllähän lapsi aistii tilanteen muuttumisen ja turvallisuudentunteen romuttumisen. Tietynlainen huoli kasvaa perheessä ja lähiyhteisössä. Ihmisiä alkaa vierailla ja käydään vakavia keskusteluja.

Hiljalleen myös fyysiset oireet tulivat kuvaan. Ensimmäisenä äidin kropasta petti vasen puoli, mutta näkyvintä oli väsymys ja uupuminen.

– Äidin sairaus oli hyvin nopeasti ja aggressiivisesti etenevä. Hän jäi nopeasti sairauseläkkeelle.

Kirsi Hokkila huomauttaa, että lapset ja nuoret eivät välttämättä itse tunnista olevansa omaishoitajia. Heikki Haapalainen / Yle

Sairaus toi mukanaan asioita, jotka hämmensivät tyttöä. Hänen oli vaikea ymmärtää sitä, miksi toisina päivinä äiti pystyi kävelemään hyvin ja toisina ei – tai miksi joinakin päivinä äiti ei jaksanut nousta ylös sohvalta.

Eräänä päivänä hänen tullessa koulusta kotiin kukkaruukut ja mullat olivat pitkin lattiaa, kun äiti oli kaatunut niiden päälle.

– Jo pelkästään MS-tautiin liittyi paljon asioita, joiden ymmärtämiseen olisi tarvinnut ulkopuolelta selitystä, apua ja tukea.

Äidin toimintakyky heikkeni jatkuvasti, ja tyttären rooli kasvoi.

– Kun oireita tuli koko ajan lisää, elämä oli jatkuvaa sopeutumista ja muuttui tietyllä tavalla jatkuvasti. Vastuuta tuli enemmän ja enemmän.

Äidin apuna kävi päivisin avustaja, ja hän oli välillä kuntoutuksissa. Hokkila kävi paljon kaupassa, siivosi ja hoiti raskaita töitä. Hän tunsi myös huolta äidin voinnista ja perheen pärjäämisestä. Kun äidille tuli myöhemmin myös kognitiivisia oireita, hän katsoi myös raha-asioissa äitinsä perään.

Koulun kympin tyttö hoiti moitteetta. Siihen myös äiti kannusti.

– Koulu oli minulle nimenomaan pakokeino, tapa kontrolloida elämää, joka oli muuten niin arvaamatonta. Koulumenestyksen avulla sain myös tuotettua onnea ja iloa äidille hänen ahdistukseensa. Toki kuormitus meni välillä yli. Lukiossa söin nukahtamislääkkeitä, sillä koulumenestyksen ylläpitäminen, äidistä huolehtiminen ja suru ja murhe olivat välillä liikaa.

Hoiva ei päättynyt kotoa muuttamiseen

Lukion toisella luokalla Hokkila muutti yhteen poikaystävän kanssa, mutta lähelle äitiä. Hän kävi joka päivä äidin luona ja hoiti hänen kauppa-asiansa.

– Se vaikutti vielä kodista irtautumiseenkin. Piti olla siinä lähellä, hän kertoo.

– Äiti suhtautui muuttoon hirvittävän hyvin. Hän varmastikin ajatteli, että minulla on helpompi olla, jos minulla on oma koti, jossa sairautta ei ole.

Lukioaikana äidin sairaus eteni merkittävästi. Kun Kirsi Hokkila kirjoitti ylioppilaaksi, äiti istui jo pysyvästi pyörätuolissa. Äiti muutti palvelutaloon. Hän alkoi dementoitua. Se muutti hänen persoonaansakin.

Äiti varmastikin ajatteli, että minulla on helpompi olla, jos minulla on oma koti, jossa sairautta ei ole. Kirsi Hokkila

– Vielä nuorena aikuisenakin kipuilin paljon näiden asioiden kanssa.

Palvelutaloa seurasi lopulta hoitokoti. Äiti kuoli kaksi vuotta hoitokodissa asuttuaan keväällä 2011.

Kirsi Hokkilan lapsuus maalla ennen vanhempien eroa ja äidin sairastumista oli onnellista aikaa. Heikki Haapalainen / Yle

Kevättä seurasi järkyttävä syksy.

Hokkila sai puhelun: hänen isänsä on joutunut teho-osastolle. Hän oli pudonnut jäisissä kierreportaissa ja saanut selkäydinvamman. Hokkila asui Helsingissä, mutta kulki isänsä luona sairaalassa Joensuussa.

Isä kuntoutui pyörätuoliin, ja tytär ja isä saivat rakentaa suhteensa uudelleen.

Isä kuitenkin kuoli keväällä 2013 keuhkokuumeeseen.

– Siinä vaiheessa ajattelin, että jos kertomalla tämän tarinan pystyn auttamaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka painivat samojen asioiden kanssa, äiti ei ole sairastunut turhaan eikä isä ole joutunut onnettomuuteen turhaan.

Vuosien näkymättömyys

Eniten Hokkila olisi kaivannut sitä, että turvallinen aikuinen olisi puuttunut tilanteeseen. Avun hakemista ei voida jättää alaikäisen lapsen tai nuoren harteille. Hokkilan mielestä sitä ei voi langettaa myöskään sairaan vanhemman vastuulle, sillä hän saattaa pelätä esimerkiksi lapsen menettämistä ja olla itse aivan yhtä ymmällään.

Kertaakaan kukaan viranomainen ei ole tullut kysymään, että Kirsi, miten sinä voit. Kirsi Hokkila

– Olen istunut elämäni aikana lukemattomia tunteja, vuorokausia ja viikkoja sairaaloissa, terveyskeskuksissa, osastoilla ja kuntoutuskeskuksissa äidin ja isän kanssa. Kertaakaan kukaan viranomainen ei ole tullut kysymään, että Kirsi, miten sinä voit, miltä sinusta tuntuu ja miten teillä oikeasti siellä perheessä ja kotona menee.

Hankekoordinaattori Malla Heinon mukaan nuoret hoivaajat ovat usein piilossa ja jäävät tunnistamatta.Jani Saikko / Yle

Nuoret hoivaajat -hankkeen koordinaattori Malla Heino huomauttaa, että omaishoitajiksi joutuneet lapset ja nuoret jäävät helposti ilman tukea, sillä heitä ei tunnisteta.

Eivätkä lapset ja nuoret todennäköisesti tunnista itsekään olevansa omaishoitajia – myös Kirsi Hokkila ymmärsi sen vasta jälkeenpäin.

Heidän antamansa hoiva voi kuitenkin olla erittäin vaativaa ja aiheuttaa suurta henkistä kuormitusta. He ottavat vastuuta, joka yleensä on perheen aikuisilla.

Kirsi Hokkilalle henkinen taakka on tuttu.

– Ei kenenkään lapsen tai nuoren pitäisi joutua yksin kantamaan sitä vastuuta ja taakkaa, että mitenköhän meille käy. Kyse on kaikkein keskeisimmin turvattomuuden tunteesta. Lapsi huomaa, että oma vanhempi, jonka pitäisi olla minulle se absoluuttinen tuki ja turva, ei pysty huolehtimaan edes itsestään. Varsinkin kun ollaan kahdestaan, lapsi alkaa huomaamattaan kantaa vastuuta.

"En halunnut huolestuttaa äitiä"

Taakka läheisen hoitamisesta voi heijastua lapsen koulunkäyntiin ja ystävyyssuhteisiin. Pahimmillaan se voi tarkoittaa myös lapsuuden menettämistä.

Hokkilan mukaan lapselle kaikkein raskainta on kestää vanhemman tuska omasta sairaudestaan. Hokkila ei syyllistä äitiään, sillä äiti teki kaikkensa, jotta pärjäisi itse ja tytär voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Kaikkein raskain ajatus on minulle yhä se, että äidillä oli hirveän suuri huoli ja murhe siitä, miten sairaus minuun vaikuttaa. Kirsi Hokkila

– Se, että minä tiesin, että äidillä on hirveän suuri huoli ja murhe siitä, miten sairaus minuun vaikuttaa, on ollut ja on yhä minulle se kaikkein raskain ajatus, asia ja taakka. Äiti oli äärettömän vahva. Hän oli taistelijaluonne ja yritti viimeiseen saakka, että sairaus ei vaikuttaisi minuun, mutta eihän se tietenkään konkreettisesti niin mennyt.

Kirsi Hokkila äitinsä sylissä lapsena.Heikki Haapalainen / Yle

Hokkila huomauttaa, että vaikka vanhempi miten yrittäisi suojella lasta vastuun kantamiselta, perusturvallisuuden järkkyessä lapsi alkaa kantaa vastuuta tiedostamattaan.

Koko perheelle pitäisi Hokkilan mielestä antaa tukea asian käsittelemiseen yhteiskunnan tukiverkostoista.

– Vaikka meillä oli äidin kanssa tosi hyvä keskusteluyhteys, sairaudesta emme puhuneet. Äiti olisi varmasti antanut minun puhua siitä, mutta minä en halunnut huolestuttaa äitiä sillä, että minua huolestuttaa. Eivätkä myöskään vanhemmat halua maalata lapsille piruja seinille. Helposti myös ajatellaan, ettei lapsi pysty tällaisia asioita käsittelemään. Me molemmat pyrimme olemaan helkkarin vahvoja toisillemme ja olemaan tsemppi päällä, että eihän meillä mitään ongelmia ole ja hyvinhän meillä menee, hän muistelee.

– Mutta se johtaa siihen, että lapsi pelkää yksin. Muistan sellaisia öitä, kun itkin ja olin hirveän peloissani, että miten meille käy sitten, kun äiti joutuu pyörätuoliin.

Nuoret hoivaajat kokevat erilaisuutta

Omaishoitajat ja läheiset -liiton hankkeen avulla ilmiötä tuoda tutuksi myös Suomessa ja sitä kautta saada myös tukimuotoja lapsille, nuorille ja perheille. Kansainvälistä tutkimustietoa on jo pitkältä ajalta.

He kokevat myös erilaisuutta, ja siitä puhuminen on kasvavalle nuorelle vaikea asia. Malla Heino, hankekoordinaattori

Kuinka yksin nämä lapset ja nuoret jäävät?

– Erittäin yksin. Kansainvälisen tiedon perusteella he nimenomaan sanovat, että ovat kokeneet hyvin suurta yksinäisyyttä ja kokemusta siitä, että he ovat näkymättömissä. He kokevat myös erilaisuutta, ja siitä puhuminen on kasvavalle nuorelle vaikea asia, sanoo hankekoordinaattori Malla Heino.

Kirsi Hokkilasta kokemukset ovat tehneet vahvemman.Heikki Haapalainen / Yle

Erilaisuuden kokemus on tuttu myös Hokkilalle.

– Kaverit kysyivät, että miksi teidän äiti makaa vain sohvalla ja katsoo telkkaria, kun meidän äiti käy töissä ja jumpassa. Äiti näytti päällisin puolin terveeltä, mutta oli koko ajan väsynyt, käveli oudosti ja välillä ajoi autoa hassusti. Se aiheutti myös nolouden tunteita ja tunnetta, että miksi muilla on onnelliset ja terveet perheet, mutta me olemme äidin kanssa tällaisessa tilanteessa.

Hankekoordinaattori Malla Heino kertoo, että seuraukset voivat olla pitkäkestoisia, mikäli lapsi tai nuori ei saa tukea.

– Monet ovat jälkeenpäin sanoneet, että koska he eivät pystyneet puhumaan näistä asioista lapsena eikä kukaan huomannut siitä heiltä kysyä, he ovat joutuneet aikuisena hakeutumaan terapiaan. Nämä nuoret tarvitsevat luotettavan aikuisen, vertaistukea ja konkreettista apua hoivatyöhön.

Mutta ei hoivaaminen ole pelkästään taakka. Siinä voi Heinon mukaan olla myös hyviä puolia: perhe voi esimerkiksi hitsautua hyvin yhteen ja nuori voi saada kokemuksia pärjäämisestä.

Kirsi Hokkila uskoo, että kokemus on tehnyt hänestä vahvemman. Kun on joutunut ottamaan vastuuta jo pienestä pitäen, tarvittaessa puskee läpi vaikka harmaan kiven ja kykenee huolehtimaan itsestään ja asioistaan.

– On sellainen olo, että kaikesta selviää ja että pienet huolet eivät kaada tätä laivaa.

Kategoriat - YLE

Lasten jatkuvia korvatulehduksia yritetään nitistää – apu voi löytyä hyvisbakteereista

Mistä on kyse?
  • Oulussa tutkitaan, voiko salivarius-bakteerin avulla estää lasten korvatulehduksia.
  • Salivarius bakteeria on käytetty aiemmin lähinnä suun ja hampaiden hoidossa.
  • Tutkimus on käynnistynyt esiselvityksellä, jossa selvitetään muun muassa sitä, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on.

Oulun yliopiston äskettäin alkaneessa tutkimuksessa päiväkoti-ikäisille lapsille syötetään valmistetta, joka sisältää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita.

Aiemmin samaa bakteerikantaa on käytetty lähinnä suun ja hampaiden terveydenhoidossa.

– Haluamme nyt selvittää, pystytäänkö näillä valmisteilla muuttamaan nielun alueen bakteeristoa, kertoo tutkimusta johtava dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Esitutkimus pohjustaa vuoden-parin kuluttua käynnistyvää laajempaa vaikutustutkimusta,

Vasta laajemman tutkimuksen perusteella nähdään, helpottaako hyvien bakteerien istuttaminen lasten nenänielun alueelle riskiä sairastua korvatulehdukseen.

Luonnollinen bakteerikanta

Salivarius-bakteeri kuuluu suun ja nielun omaan bakteerikantaan ja se on samantyyppinen kuin jo syntymässä ihmisen suuhun ilmestyvät ensimmäiset bakteerit. Osalla ihmisistä bakteeri säilyy myös myöhemmällä iällä.

– Tarkkaan ei tiedetä, kuinka monella se on, mutta tämä kanta on nimenomaan semmoinen, joka voi auttaa valtaamaan tilaa streptokokeilta ja muilta "pahisbakteereilta", kertoo tutkimuslääkäri Suvi Sarlin.

Salivarius ei ole antibiootti, vaan sen avulla pyritään estämään tulehdusta aiheuttavien bakteerien pesiytymistä nenänielun alueelle.

Tutkimuksessa selvitetään, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on. Paulus Markkula / Yle Tulehdus nousee nielusta korvaan

Välikorvan tulehdus on yksi yleisimmistä lastentaudeista. Se voi ilmaantua esimerkiksi influenssan jälkitautina, mutta sen ennaltaehkäisyyn ei ole selkeitä keinoja.

Tutkimuslääkäri Suvi Sarlin Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että nykyisen käsityksen mukaan välikorvan tulehduksen aiheuttaa nenänielussa syntyvä häiriö. Tulehdus nousee sen jälkeen nielusta välikorvaan johtavaa korvatorvea myöten. Korvatorven tehtävänä on ilmastoida välikorvaa.

Korvatulehdus on myös kivulias ja se voi toistua usein, mikä aiheuttaa myös runsaasti sairauspoissaoloja pienten lasten vanhemmille

Korvatulehdus on yksi pienten lasten yleisimmistä taudeista. Sille ei ole selkeää ennaltaehkäisykeinoa. Ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua muun muassa pneumokokkirokotteilla.Paulus Markkula / Yle Liuoksena tai tablettina

Käytössä on kaksi erilaista suun kautta nautittavaa valmistetta, joiden käyttökokemuksia vertaillaan toisiinsa. Toisessa salivarius-bakteerit liuotetaan jauheena juomaan ja toisessa ne nautitaan tabletteina päivittäin illalla ennen nukkumaan menoa.

Tänä syksynä käynnistyneessä pohjatutkimuksessa selvitetään ensi vaiheessa sitä, miten pienille päiväkoti-ikäisille lapsille ylipäänsä pystytään säännöllisesti antamaan valmistetta.

– Saamme kuitenkin jo tässä vaiheessakin myös paljon tietoa siitä, millaisia bakteereja viruksia lasten nenänielussa on ja myös tietoa siitä, millainen on antibioottiresistenssitilanne, Suvi Sarlin kertoo.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka hyvin bakteerit voivat vastustaa antibioottien vaikutuksia.

Kategoriat - YLE

Karhunmetsästys loppumassa poronhoitoalueella

Karhunpyynti on loppumassa poronhoitoalueella tältä syksyltä. Kannanhoidollisesta kiintiöstä saa kaataa itäisellä poronhoitoalueella enää vain yhden karhun, sillä siellä on ammuttu jo 59 kiintiökarhua.

Läntisellä poronhoitoalueella kiintiötä on vielä käyttämättä 19 karhun verran, mutta siellä tulee kohta vastaan metsästysajan päättyminen kuun lopussa.

Viimeisimmät karhunkaadot on Lapissa tehty Posiolla, Sallassa ja Sodankylässä, missä on kaadettu kussakin kunnassa yksi karhu tällä viikolla.

Poronhoitoalueen kiintiömetsästys alkoi 20. elokuuta, ja se päättyy viimeistään lokakuun lopussa. Yhteensä poronhoitoalueen kiintiömetsästyksessä saa kaataa 85 karhua.

Tällä viikolla kaadetut karhut poronhoitoalueella:

  • 17.10. Suomussalmi (uros)
  • 17.10. Sodankylä (uros)
  • 18.10. Posio (uros)
  • 18.10. Suomussalmi (naaras)
  • 19.10. Salla (uros)

Kategoriat - YLE

Yle selvitti: Poliitikkojen puhe muuttui heti Turun puukotusiskun jälkeen – keskustelu maahanmuutosta ryöpsähti

Yle kävi läpi suomalaispoliitikoiden tuhat suosituinta Facebook-päivitystä Turun puukotusiskun aikaan.

Tarkoituksena oli selvittää mistä poliitikko puhuu, kun kansallinen tragedia iskee? Entä kenen puhetta suomalaiset haluavat lukea, tykätä ja jakaa eteenpäin?

Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on: presidentti Sauli Niinistön.

Aineiston kymmenestä suosituimmasta Facebook-päivityksistä seitsemän julkaistiin presidentin Facebook-sivulla. Ne keräsivät yhteensä 88 518 tykkäystä, 1950 kommenttia ja 1701 jakoa.

Tätä malttia ja tolkkua peräänkuuluttavaa päivitystä tykättiin, kommentoitiin ja jaettiin 27510 kertaa.

Mitä tästä voi päätellä, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Niko Hatakka?

– Isojen tragedioiden kohdalla ihmisillä on taipumusta kuunnella, mitä suuret johtajat sanovat. Presidentillä on ison arvojohtajan rooli, se korostuu tässä.

Suomalaisten luotto presidentti-instituutioon on vahva, Hatakka sanoo. Niinistö on myös onnistunut karistamaan kokoomuksen viitan harteiltaan.

– Sauli Niinistö on poliitikko, jolla on paljon yli puoluerajojen menevää kannatusta.

Puhe maahanmuutosta lisääntyi – ja keräsi huomiota

Kuitenkin myös päinvastainen viesti upposi kansaan, tai ainakin osaan siitä. Turun puukotusisku nimittäin lisäsi huomattaavasti poliitikoiden maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevaa puhetta.

Aineiston tuhat Facebook-päivitystä keräsivät yhteensä 675 187 reaktiota Facebookissa. Näin ne jaottuivat aiheiden perusteella ennen ja jälkeen iskun:

Ennen iskua poliitikot puhuivat yhteiskunnasta ja puolueistaan. Iskun jälkeen puhe kääntyi Turkuun ja maahanmuuttoon. Yleisön reaktiot jakautuivat saman suuntaisesti. Näin 1000 suosituinta päivitystä analysoitiin

Jutun aineistona on suomalaispoliitikoiden tuhat eniten reaktioita kerännyttä Facebook-päivitystä ajanjaksolta 18.7.2017 – 18.9.2017, eli kuukausi ennen ja jälkeen Turun puukotusiskun.

Aineiston keräsi Ylen toimeksiannosta startup-yritys Underhood, joka kerää ja analysoi tietoja yritysten ja brändien menestyksestä sosiaalisessa mediassa. Underhood myös jaotteli Facebook-jaot aiheittain.

Päivitykset kerättiin niiltä puolueilta, kansanedustajilta, europarlamentaarikoilta, puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta, joilla on virallinen Facebook-sivu. Henkilökohtaisilla tileillä julkaistut päivitykset eivät siis ole aineistossa mukana. Tämän vuoksi joukosta puuttuu useita Facebookissa suosittuja poliitikkoja, mikä on syytä ottaa huomioon tuloksia arvioidessa.

Poliitikoiden suosituimmista päivityksistä enemmistö sijoittui iskun jälkeiseen aikaan.

– Olihan tuo vuoden isoin uutistapahtuma. Ei yllätä, että ihmiset ovat halunneet keskustella ja seurata sitä.

Iskun jälkeen eniten huomiota keräsivät odotetusti Turkuun liittyvät puheenvuorot, mikä on suurelta osin presidentin tavattoman suosittujen puheiden ansiota.

Isku myös käänsi valokeilaa maahanmuuttoon. Ennen iskua maahanmuuttajia tai maahanmuuttopolitiikkaa koskevat päivitykset nostattivat yhteensä 1 1254 reaktiota. Iskun jälkeen 76707. Aihe siis nousi poliitikoiden asialistalle, ja myös kiinnosti kansaa.

– Tekijä oli ulkomaalainen. Kyllä se järkeenkäypää on, että maahanmuutosta käytävä keskustelu lisääntyi sen myötä, Hatakka tuumaa.

Se, miten eri puheenaiheet herättivät kansassa reaktioita, vaihteli kuitenkin suuresti puolueittain. Aineisto osoittaa, että maahanmuutto herätti huomiota erityisesti perussuomalaisten yleisössä.

Kaavio näyttää, miten eri puheenaiheet herättivät huoimiota eri puolueiden kohdalla. Vihreät vetosivat yleisöön jakamalla sympatiaa Turun iskun uhreille. Perussuomalaiset erottautuvat yhden asian - maahanmuuton - puolueena. Vasemmistoliiton yleisöä kiinnostaa talous. Kokoomuksella erottuvat henkilökohtaisista asioista puhuminen sometähti Alexander Stubbin ansiosta. Demarit kommentoivat runsaasti omaan ja muiden puolueisiin liittyviä asioita.

Perussuomalaisten ansiota on myös se, että reilu enemmistö aineiston maahanmuuttoa koskevista puheenvuoroista vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, tai käsitteli turvapaikanhakijoita, ulkomaalaisia tai islamia negatiivisessa valossa.

Enemmistö maahanmuuttoa koskevia päivityksiä vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, kuten rajojen sulkemista, tai käsitteli islamia ongelmalähtöisesti. Vastakkaisissa puheenvuoroissa esimerkiksi peräänkuulutettiin dialogia, tai puolustettiin turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Kirjoitusten saamat reaktiot olivat samassa suhteessa: tiukempaa politiikkaa vaativat puheenvuorot saivat 40 914 tykkäystä, jakoa, tai kommenttia. Vastakkaiset mielipiteet 27 005.

Aineistossa perussuomalaisten näkyvin ja eniten huomiota herättänyt poliitikko oli presidenttiehdokas Laura Huhtasaari. Puolue sai iskun myötä hyvän lähdön ehdokkaansa vaalikampanjalle, tutkija Hatakka arvioi.

– Maailman tapahtumien kautta pyritään tuomaan esille omaa linjaa, oli kyse maahanmuuttopolitiikasta, tai mistä tahansa. Perussuomalaisten sometoiminnassa esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät rikoset ovat olleet keskeisiä aloituskohtia. Eli iskun varjolla vaadittiin asioita, mitä on aiemminkin vaadittu.

Perussuomalaisten suosituimmassa kirjoituksessa vaadittiin Laura Huhtasaaren äänellä rajatarkastuksia Ruotsin rajalle. Päivitys keräsi 4604 reaktiota Facebookissa.Yle Uutisgrafiikka

Kaikkien puolueiden herättämä somehuomio kasvoi Turun puukotusiskun jälkeen. Parhaiten yleisölleen puhuu tulosten valossa vihreät, joiden joukosta parhaiten puhuu yleisölleen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Niinistön Facebook-päivitykset olivatkin aineiston suosituinta tavaraa ennen puukotusiskua.

Suhteellisesti parhaiten puukotusiskun tarjoaman mediatilan hyödynsi kuitenkin puolueista perussuomalaiset. Puolueen päivitysten saama huomio yli kaksinkertaistui puukotusiskun jälkeen.

Aineiston perusteella suosituinta puhetta oli silti se, jossa jaettiin sympatiaa Turun puukotusiskun uhreille ja peräänkuulutettiin "tolkkua" ja maltillista keskustelua. Se vetoaa Suomessa suurempiin yleisömassoihin, kuin rajojen sulkemista vaativa puhe, Hatakka tuumaa.

– Ei sinänsä yllätä, että suuria yleisöjä kosiskeleva viesti kerää enemmän kommentteja ja jakoja, kuin se, jossa käytetään tragediaa oman poliittisen agendan paaluttamiseen.

Kategoriat - YLE

EU-johtajat eivät katkaisseet Turkin jäsenyysneuvotteluita – Katalonia-keskustelu jäi yritykseksi

Turkin suunta ei näytä hyvältä, Euroopan unionin johtajat viestivät eilen pitkän, aamuyöllä päättyneen neuvottelun jälkeen.

– Ihmisoikeustilanne on epätoivottava. Turkki menee askel askeleelta pois oikeusvaltiosta, kuvaili Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Turkin sananvapaustilanne on huonontunut ja kymmeniä toimittajia on kiinniotettuina. Suomea asia koskettaa nyt läheisemmin kuin ennen, kun suomalainen toimittaja Ayla Albayrak on tuomittu Turkissa poissaolevana vankeuteen.

– Se on vain osoitus siitä, että Turkissa mennään aivan väärään suuntaan, Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.

Budjetissa yli neljän miljardin lähentymisrahat

Saksan Merkel vaati vaalien aikaan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden katkaisemista. EU-maat ovat kuitenkin nyt sillä kannalla, että neuvotteluita pidetään virallisesti yllä, vaikka tosiasiassa ne eivät etene mihinkään.

Sipilä kuvaa tätä neuvottelulangaksi.

Turkkia yritetään kuitenkin kääntää takaisin tielle, joka veisi Euroopan suuntaan. Painostuskeinona Eurooppa aikoo käyttää rahaa.

Euroopan maat ovat jo viime vuosikymmenellä luvanneet ja maksaneet Turkille lähentymisrahaa, jotta se rakentaa yhteiskuntaansa eurooppalaisempaan suuntaan. Tälle budjettikaudelle – vuosille 2014–2020 – rahaa on varattu yli neljä miljardia. Ylen tietojen mukaan summasta on kuitenkin maksettu vain noin 250 miljoonaa, koska maksujen ehdot eivät ole täyttyneet.

Rahalla on ollut tarkoitus ollut parantaa niin demokratian toteutumista, kansalaisyhteiskunnan toimivuutta, liikenneverkkoja kuin maaseudun kehittämistäkin.

Nyt avustuksia aiotaan jättää maksamatta tai suunnata uudelleen.

Lisäksi Turkkiin on maksettu miljardien avustukset pakolaisten olojen parantamiseen. EU ja Turkki sopivat rahansiirroista pakolaissopimuksessaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) keskusteli Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa EU-huippukokouksen ensimmäisen päivän aikana Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA Brexit-laskun ratkaiseminen vaikea tehtävä

Turkista käytiin pitkä, kolmituntinen keskustelu. Sen sijaan brexit-puheet jäivät pääministeri Theresa Mayn viiden minuutin alustukseen.

Unioniin jäävät maat eivät halunneet vielä siirtyä keskustelemaan EU-eron jälkeisestä elämästä eli siirtymäkaudesta ja tulevasta suhteesta, sillä eroneuvottelut ovat levällään.

– Kansalaisoikeudet ja Irlannin rajakysymys ovat vaikeita, mutta kaikkein vaikein on raha, Hollannin pääministeri Mark Rutte kuvasi tilannetta.

20–60 miljardin euron erolasku koostuu rahasta, jonka britit ovat periaatteessa sitoutuneet maksamaan unionin nykyisen budjettikauden loppuun mennessä, eron jälkeen.

– Mitä pitemmälle menee, sitä vaikeammaksi menee ja tulee kiire, kun alussa ei pysytä aikataulussa. Kun päästäisiin tulevaan suhteeseen, siitä riittää runsaasti keskusteltavaa, Sipilä laskeskeli aikatauluja ennen brittien eroa, joka tapahtunee maaliskuussa 2019.

Mayn hallituksen olot ovat käyneet yhä ahtaammiksi – kun neuvottelut eivät etene, brexitin luoma epävarmuus laskee mielialaa niin kansan piirissä kuin hallituksen kilpailevien leirien kesken.

Brittilehtien mukaan Theresa May olisi halunnut tuliaisina kotiin valoisia terveisiä neuvotteluista. Unionimaat pystyvät toistaiseksi vain kertomaan, että neuvotteluissa on edistytty – joskaan ei riittävästi.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy saapumassa huippukokoukseen. Stephanie Lecocq / EPA Erikoinen Katalonia-episodi: Tusk ei halunnut Rajoyn puhuvan

Jos brexit-keskustelu kesti viisi minuuttia, Katalonia-keskustelu jäi pelkäksi yritykseksi.

EU-johtajien kokouksen asialistalla Kataloniaa ei mainittu, mutta asia oli kuitenkin kaikkien huulilla.

Ylen tietojen mukaan Saksan liittokansleri Theresa May esitti yllättäen illallispöydässä, että Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kertoisi Katalonian tilanteesta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuitenkin esti Rajoyta vastaamasta.

Unionimaiden johtajista vain pari on ottanut kantaa Katalonian tilanteeseen. Muiden mielestä asia on vain ja ainoastaan Espanjan sisäinen asia, jossa on kysymys maan perustuslain noudattamisesta. Poliisin väkivallan EU-komissio on tuominnut.

Rajoy ei suostunut kommentoimaan asiaa myöskään tiedotusvälineille. Yöllä kokouksen loputtua Rajoy poistui sanomatta sanaakaan, toimittajien huutaessa kysymyksiä hänen peräänsä.

Kategoriat - YLE

Lehti: Japanin keisari Akihito luopuu kruunustaan maaliskuussa 2019

Japanin keisari Akihito luopuu todennäköisesti kruunustaan maaliskuun lopulla vuonna 2019, kirjoittaa Asahi-sanomalehti. Valtaistuimelle odotetaan nousevan kruununprinssi Naruhiton. Japanissa tapahtuu näin ollen ensimmäinen keisarillinen eläköityminen yli kahteen vuosisataan.

Pääministeri Shinzo Abe tapaa ensi kuussa kuninkaallisen perheen sekä ylimmät virkamiehet, Asahi-lehti kertoi viitaten nimettömiin hallituksen lähteisiin.

Keisari Akihiton vanhin poika, 57-vuotias kruununprinssi noussee valtaistuimelle 1. huhtikuuta 2019.

Suosittu 83-vuotias Akihito järkytti maan kansalaisia viime vuonna, kun hän ilmoitti vetäytyvänsä taka-alalle ikäänsä ja terveysongelmiinsa viitaten. Kruunusta luopumisen päivämäärää ei ole kuitenkaan aiemmin kerrottu.

Keisari Akihiton odottamaton ilmoitus toi viime vuonna esiin haasteen, sillä maassa ei ole lakia, joka käsittelisi eläkkeelle jäävää keisaria. Se herätti myös keskustelua siitä, voisiko nainenkin nousta valtaistuimelle.

Kesäkuussa Japanin parlamentti hyväksyi kertaluontoisen säännön, jonka mukaan keisari voi siirtyä sivuun.

83-vuotias keisarinna Michiko kertoi lausunnossaan kokevansa helpotusta.

– Hänen majesteetillansa on nyt lepopäiviä, kuten minullakin.

Kategoriat - YLE

Markkanen väläytti ennätyksellisellä pistetehtailullaan NBA-debyytissä – Chicago kuitenkin jyrättin Torontossa

Lauri Markkasen kelvot otteet debyytissä maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa eivät riittäneet Chicagolle voittoon. Markkanen teki 17 pistettä ja otti 8 levypalloa, kun Chicago hävisi Torontolle 101-117. Se on kaikkien aikojen kovin pistesuoritus suomalaisittain NBA:ssa. 2000-luvun alussa NBA:ssa pelannut Hanno Möttölä teki parhaimmillaan 14 pistettä.

Lauri Markkasen Chicagoa on povattu koko NBA-liigan huonoimpiin. Eikä kauden alku Torontoa vastaan antanut viitteitä paremmasta.

Hyökkäyspäässä Chicago aloitti nihkeästi, eikä Markkasella itselläkään pysynyt pallo aina mukana. Itäisen konferenssin huippujoukkueisiin lukeutuva Toronto kuritti armotta.

Puolustuspäässä 213-senttinen suomalaistorni oli hereillä. Sen huomasi myös tähtitakamies Kyle Lowry Markkasen komean torjunnan jälkeen.

Chicago rimpuili kuitenkin vielä ensimmäisellä jaksolla mukana. Markkanenkin pääsi upottamaan ensimmäisen NBA-korinsa maukkaan hyökkäyksen päätteeksi kahdeksan minuutin pelin jälkeen.

Toisella jaksolla Toronto karkasi kuitenkin omille teilleen, kun Markkanen ja muut Chicagon avainpelaajat huilasivat. Chicagon kakkosviisikon pelaajista ei ollut vastusta Torontolle. Erityisesti Toronto onnistui kolmen pisteen heitoissaan. CJ Miles oli erityisesti hurjassa heittovireessä. Ero kasvoi pahimmillaan lähes 30 pisteeseen.

Puoliaikatauon jälkeen nähtiin kuitenkin erilainen Chicago ja myös Lauri Markkanen. 20-vuotias suomalaistähti osoitti sen, miksi häntä on niin paljon hehkutettu.

Markkanen tälläsi jakson alussa kahdeksan pistettä alle minuuttiin ja yrittää vielä nostaa Chicagon kiriin. Markkanen teki peräti 11 pistettä kolmanteen jaksoon, mutta se ei auta. Toronto pysyi turvallisesti edellä ottelun loppuun saakka.

Kategoriat - YLE

Unicef: Rohingya-lapset joutuvat kohtaamaan ”helvetin maan päällä”

Unicefin mukaan lapset joutuvat kokemaan ”helvetin maan päällä” asuessaan ahtaasti mutaisella ja likaisella pakolaisleirillä. 340 000 lasta asuu olosuhteissa, joissa ei ole tarjolla tarpeeksi ruokaa, puhdasta vettä ja terveydenhuoltoa. Suuri osa väkivaltaa Myanmarista Bangladeshiin paenneista Rohingya-muslimeista on lapsia. Kaikkiaan paenneita on jo 600 000.

Unicefin mukaan viikoittain väkivaltaa pakenee jopa 12 000 lasta lisää. Lapset ovat joutuneet kokemaan traumaattisia tapahtumia.

– Tämä ei ole lyhytaikaista, tämä ei tule loppumaan kovin pian, sanoo Unicefin Simon Ingram.

– On siis ehdottoman tärkeää, että raja on auki ja, että lapsille annetaan suojaa.

Ingramin mukaan noin viidennes paenneista Rohingya-lapsista on aliravittuja. Monet lapsista ovat myös ilman kansallisuutta. Lapset ovat hylättyjä, heille ei tunnu löytyvän apukeinoja.

– Ei ole mikään yllätys, että heidän täytyy nähdä tämä paikka helvettinä maan päällä, Ingram kertoi Genevessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

"Ei kotia palata", Unicef kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.

Tappavat taudit uhkaavat

Likaisissa ja alkeellisissa oloissa eläviä lapsia uhkaa nälänhädän lisäksi myös jopa tappavat sairaudet.

– On hyvin suuri riski, että saastuneesta vedestä leviävät taudit, ripuli ja mahdollinen kolera puhkeaa, Ingram sanoo.

Unicef tarjoaa puhdasta vettä, huolehtii paikalle wc:itä ja rokottaa palsia tuhkarokkoa ja koleraa vastaan.

– Julmuudet lapsia kohtaan on lopetettava. Emme voi olla hiljaa, Ingram sanoo.

Kategoriat - YLE

Tutkimus: Saastuminen tappaa miljoonia vuosittain

Saastuminen tappaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa, kertoo suuri kansainvälinen tutkimus. Saastuminen aiheuttaa muun muassa sydänsairauksia, aivohalvauksia ja keuhkosyöpää. Kansainvälinen tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa perjantaina.

Lähes kaikki (92 prosenttia) saastumisesta aiheutuvat kuolemat havaittiin tutkimuksessa köyhissä tai keskituloisissa maissa. Nopeasti teollistuvissa maissa, kuten Intiassa, Kiinassa, Pakistanissa, Bangladeshissa ja Madagaskarilla, saastuminen on yhteydessä neljännekseen kaikista kuolemantapauksista.

– Saastuminen on paljon enemmän kuin ympäristöhaaste. Se on syvällinen ja kaikkialle leviävä uhka, joka vaikuttaa monin eri asioihin ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa, professori Philip Landrigan sanoi. Ladrigan johti tutkimusta Icahnin lääketieteellisessä oppilaitoksessa Yhdysvalloissa.

The Lancet twiittasi aiheesta kertoen, että saastuminen on suurin ympäristön aiheuttama syy sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin nykymaailmassa.

Tutkimuksen mukaan noin yhdeksän miljoonaa kuolemaa vuonna 2015 voidaan linkittää saastumiseen. Liikenteen ja teollisuuden aiheuttama saastunut ilma oli suurin tekijä, ja se yhdistettiin 6,5 miljoonaan kuolemaan.

Seuraavaksi eniten kuolemia aiheutti saastunut vesi. Vatsaan ja suolistoon liittyvät sairaudet ja loisinfektiot tappoivat 1,8 miljoonaa ihmistä.

Suurimmat luvut saastumiseen liitetyistä kuolemista tulivat vuonna 2015 Intiasta (2,5 miljoonaa) ja Kiinasta (1,8 miljoonaa).

Kategoriat - YLE

Amnesty sättii Puolaa mielenosoittajien ahdistelusta

Naisten oikeuksien aktivisti Klementyna Suchanow oli kuvaamassa heinäkuussa hallituksen vastaista mielenosoitusta, kun poliisi työnsi hänet vasten liikennevalotolppaa ja tönäisi häntä kyynärpäällä kasvoihin ilman ennakkovaroitusta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan 43-vuotiaan Suchanowin tapaus osoittaa, kuinka Puolan viranomaiset ovat tarkkailleet, syyttäneet ja häirinneet hallituksen vastaisia mielenosoittajia. Amnestyn mukaan viranomaiset ovat joissain tapauksissa käyttäneet liiallisia voimakeinoja rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan vuodesta 2016.

Ihmisoikeusjärjestön mukaan viranomaiset ovat toisinaan suorittaneet mielenosoittajille pitkittyneitä henkilötarkastuksia, jotka ovat heikentäneet mielenosoittajien liikkumisvapautta.

Amnestyn mukaan tällaiset tapaukset rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Järjestö on kehottanut Puolaa kunnioittamaan vapaata kokoontumisoikeutta.

– Puolan hallitus yrittää herättää pelkoa rauhanomaisissa vastustajissa, Puolan tilannetta seuraava Amnestyn tutkija Barbora Cernusakova sanoo.

Puolan sisäministeriön mukaan syytökset ovat perusteettomia. Sisäministeriön mukaan Puolan viranomaiset toimivat lain puitteissa.

Kaksi vuotta sitten valtaan noussut Jaroslaw Kaczynskin johtama Laki ja oikeus -puolue on yhä suosittu Puolassa puolueen konservatiivisen ja maahanmuuttovastaisen politiikan vuoksi. Kriittiset puolalaiset ovat järjestäneet mielenosoituksia hallitusta vastaan.

Mies sytytti itsensä tuleen hallituksen vastustamiseksi

Puolan pääkaupungissa Varsovassa mies sytytti itsensä tuleen torstaina. Nyt Varsovan poliisi tutkii, yrittikö mies itsemurhaa hallituksen vastaisena mielenosoituksena.

Miehen itsemurhayritystä pidetään todennäköisenä hallituksen vastaisena mielenilmaisuna, sillä hänen ympäriltään löytyi aiheeseen liittyviä esitteitä. Ohikulkijat yrittivät sammuttaa liekehtivän miehen sammuttimilla, mutta hän loukkaantui pahoin. Mies kuljetettiin sairaalaan vakavasti loukkaantuneena.

Silminnäkijän mukaan miehen vieressä oli soitin, joka soitti puolalaista 1990-luvun rock-kappaletta I love and I understand freedom, rakastan ja ymmärrän vapautta.

Kategoriat - YLE

Maryan Abdulkarim ja Seiskan päätoimittaja väittelivät sananvapaudesta: "Rinnastus Stasiin on vähintäänkin outo"

Eduskunnan vieraslistat ja niiden julkisuus on ollut pinnalla uutisissa jo tovin. Aihe nostatti väittelyä Seiskan vastaavan päätoimittajan Joni Soilan ja toimittaja Maryan Abdulkarimin välille.

Soila nosti vieraslistat esiin, kun Yle Forumin suorassa erikoislähetyksessä puhuttiin niin sanotuista kuplista, joihin ihmiset jakaantuvat. Soila nosti esiin, kuinka hänen mielestään toimittajat muodostavat kuplia.

– Onko eduskunnan vierailijalistat julkisia vai ei – tämä on tällä hetkellä median näkökulmasta yksi tärkeimpiä sananvapauskysymyksiä. Minun mielestäni tällä ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa, Soila sanoi.

Tähän juontaja Markus Liimatainen pyysi Soilaa tarkentamaan väitettä. Soila nosti esiin Itä-Saksan valtiollisen poliisin Stasin.

– Aikanaan oli Stasi joka teki kortistoja ja listoja siitä, että kuka tapasi ketä ja missä. Ymmärrän kyllä, että meillä on joku lista turvallisuussyistä, mutta kyllä tänä päivänä ihmisten täytyy olla vapaita tapaamaan toisiaan.

Tässä kohtaa Abdulkarim ihmetteli Soilan kommenttia.

– Ihmisten täytyy olla vapaita. Mutta poliitikot, jotka käyttävät ylintä valtaa, niin se keitä he tapaavat ja kuka käy lobbaamassa asioita – kyllä sen pitää olla avointa tietoa silloin kun tekevät sen työajalla, ja lisäsi:

– Rinnastus Stasiin on vähintäänkin outo mielestäni. En ymmärrä.

Soilan mielestä yksittäisen henkilön pitäisi pystyä tapaamaan kansanedustajia ilman rekisteröitymistä.

– Kuuluuko moderniin yhteiskuntaan se, että tehdään kortistoja ja rekistereitä siitä, että kuka tapaa ketäkin. On sitten kyseessä työpaikka taikka baari.

– Siitä voidaan käydä keskustelua, mutta minusta se on eri asia kuin että media ei saisi vapaasti tietoa.

Tässä vaiheessa keskustelu muuttui toistensa päälle puhumiseksi.

– Pointtini olikin, että onko tämä tällä hetkellä sananvapauden tärkeimpiä ongelmia, Soila sanoi.

Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta -erikoislähetys käsitteli sananvapautta ja sen rajoja. Ohjelmassa yhdeksän tunnettua suomalaista kertoi, miten sananvapaus näkyy heidän elämässään. Koko lähetys on katsottavissa Yle Areenassa tästä suoran lähetyksen jälkeen myöhemmin torstaina illlalla.

Lue myös:

Hanna Sumari latasi Aleksi Valavuorelle: "Tein sinusta vähemmistöjen vihaajan"

Kategoriat - YLE

Lauri Markkasen NBA-debyytti kello 2.30 – "Olen aina unelmoinut tästä"

Koripallon NBA-liigassa aamuyöllä debytoivan Lauri Markkasen hymy oli herkässä Chicago Bullsin harjoituksissa. Bulls kamppailee kello 2.30 Suomen aikaa alkavassa vierasottelussaan Toronto Raptorsia vastaan.

- Uskomattomat fiilikset, vaikka ei ole ollut hirveästi aikaa miettiä tätä. Olen aina unelmoinut NBA:sta ja nyt oikeasti olen täällä. En pysty oikein edes sanoin kuvailemaan tunnelmiani, Markkanen sanoi.

- Lähden otteluun hyvällä itseluottamuksella, hienoa olla mukana avausviisikossa. Pitää olla vielä entistäkin valmiimpi pelaamaan, kun on kentällä heti ensimmäisistä sekunneista alkaen, Markkanen ennakoi.

Chicagoa luotsaava Fred Hoiberg kertoi aikaisemmin torstaina, että Markkanen pelaa Toronto-mittelössä Serge Ibakaa vastaan.

- Sehän nähdään sitten illalla, täytyy yrittää keksiä kikkoja siihen. Mutta olemme valmistautuneet huolellisesti tähän päivään ja lähdemme pelaamaan pois vastustajan vahvuuksia.

Markkanen ei halunnut enää palata alkuviikon suureen kohuun, kun Bulls-hyökkääjät Nikola Mirotic ja Bobby Portis nujakoivat tiistain harjoituksissa. Mirotic ja Portis ovat sivussa Bullsin kauden avauspeleistä.

- Emme mieti enää menneitä tapahtumia, vaan keskitymme pelaamaan tällä joukkueella. Olen saanut ohjeistuksen, että en enää puhuisi siitä (tappelusta). Olemme toki käyneet asian joukkueen kanssa läpi, Markkanen sanoi.

Lue lisää:

Bulls-valmentaja povaa Markkaselle rajua NBA-avausta – "Hemmentinmoinen haaste"

Kommentti: Lauri Markkasen nousu avausviisikkoon ei ole vain hyvä uutinen – Chicagon tilanteessa ei näy voittajia

Lauri Markkanen asetti täysin häkellyttävän tavoitteen itselleen – NBA:n vuoden tulokkaan palkinto tähtäimessä!

Kategoriat - YLE

Soini: Ulkoministeriöön hybridisuurlähettiläs

Ulkoministeriöön perustetaan hybridisuurlähettilään tehtävä. Ulkoministeri Timo Soini (Sininen eduskuntaryhmä) kertoi torstaina Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa pitämässään puheessa, että hybridisuurlähettilään tarkoituksena on edistää ulkoministeriössä hybridivaikuttamisen tunnistamista ja siihen vastaamista.

Ulkoministeri sanoi pitävänsä tärkeänä tehtävänään Itämeren alueen vakauden vahvistamista, ja osana sitä on Soinin mukaan vastattava uudenlaisiin uhkiin. Soini sanoi myös, että Suomessa on pohdittava, miten koko yhteiskunta saadaa valveutumaan paremmin hybridivaikuttamisen varalta.

Ulkoministeriössä on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien kybersuurlähettiläs, jonka pöydälle kuuluvat erilaiset tietoverkkoihin kohdistuvat uhat. Kybersuurlähettilään tehtävää hoitaa tällä hetkellä Pia Rantala-Engberg.

Ulkoministeri Soini ei kertonut vielä tarkemmin uuden tehtävän perustamisen aikataulusta tai hybridisuurlähettilään toimenkuvasta. Soinin mukaan yhteistyö Helsinkiin syksyllä perustetun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ja muiden ministeriöiden kanssa kuitenkin tiivistyy.

Kategoriat - YLE

Hanna Sumari latasi Aleksi Valavuorelle: "Tein sinusta vähemmistöjen vihaajan"

Somekohut nousivat esiin sananvapautta käsittelevässä Yle Forum -erikoislähetyksessä, kun erityisesti urheiluagentti Aleksi Valavuori ja bloggaaja Hanna Sumari vaihtoivat sanoja lähes kiivaaseen tahtiin.

Valavuori sai vuosi sitten potkut Espoo United -koripalloseurasta, kun hän tviittasi homoista loukkaavaan sävyyn.

– Sananvapaus on oman järjen käyttöä ja sananvastuuta. Oma järjen käyttöni petti, Valavuori sanoi tapauksesta.

Hän sanoi kohun noustua, että kyse oli huumorista. Hän kuitenkin sanoi myös, että jälkikäteen ymmärsi tehneensä virheen.

– Uskottelin lapsenomaisesti siinä hetkessä, että jokainen ymmärtää minun arvomaailmani. Tein ison virheen ja annan kaikki aseet käyttöön. Minusta on helppo tehdä vähemmistöjen vihaaja. Kyllä se opetti aika paljon.

Tähän Sumari kommentoi hieman yllättyneen oloisena:

– Minä tein sinusta heti vähemmistöjen vihaajan. Vasta täällä kuulin, että se ei ole totta, hän sanoi.

– Minulle kävi samoin, kuin varmaan monelle: luin vain asian ja lakkasin seuraamasta. Jossain näin, että [Valavuori] pyytää anteeksi ja ajattelin, että "niin tietenkin niinhän se pitää tehdä", Sumari selvitti.

Tähän Valavuori totesi itse yllättyneen oloisena:

– Aika kova suhtautuminen. Jännä kuulla, olet julkisuuden ammattilainen, Valavuori pohti.

– Sinä kirjoitit noin, minä luin ja ajattelin: ”Kamalaa, miten tuo ihminen voi ajatella tuolla tavalla.” Mistä voisin tietää että et ajattele noin? Sumari sanoi.

Valavuori keskusteli, kuinka esimerkiksi vitsailussa paikalla on väliä, jotta viesti menee oikealla tavalla perille. Kontekstin tärkeys nousi esiin.

– Painettu sana vs. jos heitän tässä, niin näet minun ilmeeni siinä, Valavuori pohti esimerkkinä.

Tähän keskustelussa mukana ollut Mikko Kuoppala, eli rap-artisti Pyhimys totesi:

– Somessa on helppo tuomita.

Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta -erikoislähetys käsitteli sananvapautta ja sen rajoja. Ohjelmassa yhdeksän tunnettua suomalaista kertoi, miten sananvapaus näkyy heidän elämässään. Koko lähetys on katsottavissa Yle Areenassa tästä suoran lähetyksen jälkeen myöhemmin torstaina illlalla.

Lue myös:

Mitä tunnetut suomalaiset ajattelevat sananvapaudesta? Katso erikoislähetys klo 21.05

Kategoriat - YLE

Sivut