YLE: Pääuutiset

Tämän vuoksi Aleksi Valavuori vaikenee ja rap-artisti Pyhimys provosoi – Näin tunnetut suomalaiset ajattelevat sananvapaudesta

Sananvapaus on 100-vuotiaalle Suomelle ylpeyden aihe ja keskeinen arvo. Mutta mitä on suomalainen sananvapaus: Mistä saa puhua ja missä kulkevat sananvapauden rajat? Aleksi Valavuori kertoo vaikenevansa, kun taas rap-artisti Pyhimys provosoi taiteen keinoin.

Yhdeksän tunnettua suomalaista puhuu suorassa Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta -erikoislähetyksessä torstaina illalla, miten sananvapaus näkyy heidän arjessaan. Kolme pöytää, yhdeksän vierasta, yhdeksän tarinaa:

Aleksi Valavuori – Urheiluagentti Niko Sveins / Yle

Aleksi Valavuoren mukaan sananvapaus on rajoittuneempaa kuin aikoihin. Valavuori sanoo yhä useamman olevan hiljaa, koska vaikeneminen on helpompi valinta. Myös Valavuori kokee joutuvansa rajoittamaan sananvapauttaan ja viitsii enää harvoin sanoa mitä ajattelee. Valavuoren mukaan väärinymmärrys ja julkinen kivitys ovat uusia menestyslajejamme.

Maryan Abdulkarim – Toimittaja, kansalaisaktivisti Niko Sveins / Yle

Maryan Abdulkarim on Tampereella kasvanut toimittaja, joka muutti Suomeen perheensä kanssa ollessaan seitsemänvuotias. Hän on tunnettu feministi ja yhteiskunnallinen keskustelija. Abdulkarim kokee olevansa etuoikeutettu: hänellä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja media on kiinnostunut hänen mielipiteistään yhteiskunnallisesti merkittävinä. Kaikkia tämä ei koske. Abdulkarimin mukaan hänen ajatuksiaan saa luonnollisesti kritisoida ja kommentoida. Muuten keskustelu olisi yksipuolista.

Pirkko Saisio – Taiteilija Niko Sveins / Yle, Kuvaaja: Laura Malmivaara

Pirkko Saisio uskoi pitkään, että pienissä asioissa voi olla eri mieltä, mutta joutui kokemaan, ettei voi olla missään asioissa eri mieltä. Saision mukaan Suomessa on edelleen valtava määrä tabuja, joista ei voi keskustella sivistyneesti ja rauhallisesti. Viime toukokuussa Helsingin Sanomat julkaisi Saisiosta haastattelun, jossa hän puhui väritetyistä faktoista, maahanmuutosta ja punavihreästä kuplasta. Lunta tuli tupaan sekä oikealta että vasemmalta, ja itse asiassa enemmän vasemmalta. Samat ihmiset, jotka nostivat hänet jalustalle oikeana lesboikonina, haukkuivat naisen uusnatsiksi ja rasistiksi.

Mikko Kuoppala aka Pyhimys – Rap-artisti Niko Sveins / Yle

Mikko Kuoppala on rap-artisti Pyhimys, osa Ruger Hauer ja Teflon Brothers -kokoonpanoja sekä tuotantopäällikkö levy-yhtiössä. Hän haluaa välillä provosoida teksteillään, jotta saisi aikaan keskustelua. Kuoppala kokee, että tietyssä roolissa asioita voi sanoa, vaikka ei seisoisikaan omien sanojensa takana. Omien tekstiensä lisäksi hän työstää toistenkin artistien tekstejä. Missä menee taiteilijan vastuun ja vapauden raja? Vai onko sitä ensinkään?

Kai Sadinmaa – Kapinapappi Niko Sveins / Yle

Kai Sadinmaa halusi tehdä homoparien vihkimisestä asiana julkisen, jotta siitä keskusteltaisiin asian yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Julkista keskustelua ei kirkon puolesta kuitenkaan syntynyt. Sadinmaa kokee sen sijaan, että hänet syyllistettiin ja julistettiin julkisuudenhakuiseksi henkilöksi. Sadinmaata on myös kehotettu suojelemaan piispoja ja vaikenemaan kirkon sijoitustoiminnasta.

Jukka Kurttila – Finlaysonin toimitusjohtaja Niko Sveins / Yle, Kuvaaja: Marko Rantanen / Suomen Tekstiili & Muoti

Mistä bisnesmiehellä on oikeus tai lupa puhua? Jukka Kurttilan mukaan yrityksillä on voima ja mahdollisuus, ja sen kautta myös velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kurttila ei kuitenkaan osaa tai halua pelätä, vaikka hän on saanut esimerkiksi tappouhkauksia Tom of Finland -lakanoiden takia. Eikä Finlaysonin viimeisin kampanja, jossa naiset maksoivat euron ostoksesta 83 senttiä, suinkaan ihastuttanut kaikkia…

Joni Soila – Seiskan vastaava päätoimittaja Niko Sveins / Yle

Joni Soila on mies, joka päättää, mitä julkkiksista julkaistaan. Hän kertoo käyvänsä useimmiten kovimmat keskustelut julkaisuoikeudesta ja sananvapaudesta omien toimittajiensa kanssa. Soilan mukaan sananvapaudesta ei voi kirjoittaa käyttöohjetta. Soila kokee, että hänellä on oikeus sananvapauden nojalla sanoa lähes mitä vaan, tosin journalistin ohjeita ja lainsäädäntöä vaalien. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa inhimillistä näkökulmaa: mitä Seiska häviää sillä, jos lehti jättää jonkin asian kertomatta?

Ari-Pekka Liukkonen – Huippu-urheilija Niko Sveins / Yle

Urheilijana uimari Ari-Pekka Liukkonen sanoo, että joistain asioista on vaikea puhua, koska väärinymmärtämisen vaara on todellinen: lievätkin mielipiteet laitetaan helposti johonkin lokeroon. Liukkosen mielestä sananvapauden tila Suomessa on tällä hetkellä aika hyvä: enemmän häntä huolettavat valeuutiset ja väärän tiedon levittäminen.

Hanna Sumari – Bloggari, toimittaja Niko Sveins / Yle

Hanna Sumari bloggaa ja hänen kirjoituksensa herättävät keskustelua – välillä runsaastikin. Hän on kuitenkin aina oma itsensä, eikä häpeä elämässään mitään. Sumari sanoo olevansa todella intuitiivinen. Hän ei koskaan ajatellut että Lapset ravintolassa -kirjoituksesta nousee kohu. Sumari pitää itseään kilttinä ihmisenä, joka ei halua loukata. Mutta ymmärtää, että joskus suorasukainen pamauttelu voi satuttaa toisia.

Yle Forum – Tarinoita sananvapaudesta torstaina 19. lokakuuta klo 21:05-22:30 Yle Areenassa ja TV1:ssä.

*Vieraiden kuvien sitaatit on saatu heidän taustahaastatteluistaan.

Lue myös:

Rasistinen potilas, tissi­palaute, kuulo­vammaisen vähättely ja 7 muuta kokemusta sanan­vapaudesta

Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia - mainostajat arastelevat sekalaista joukkoa

Katso Ylen hakukoneesta, mitä poliitikot jakavat Facebookissa – eniten jaetaan blogeja

Analyysi: Tyhmien ajatusten alasampuminen ei ole sananvapauden rajoittamista

Pekka Juntin kolumni: Kaikki mitä puhumme turvapaikanhakijoista on totta

YleX: Naiseen kohdistuvasta väkivallasta fantasioiva suomenkielinen biisi nousi Spotifyn Top10-listalle – mitä tästä pitäisi ajatella?

Kategoriat - YLE

Googlen tutkimusryhmä kertoo luoneensa tekoälyn, joka oppi itsekseen go-pelin mestariksi – "Se pystyy luomaan tietoa itse"

Googlen omistama DeepMind-tutkimusyhtiö on esitellyt uuden tekoälyn, joka oppi go-lautapelin mestariksi pelaamalla itseään vastaan.

DeepMindin mukaan AlphaGo Zeroksi nimetty ohjelma voitti tekoälyn edellisen version AlphaGon otteluin 100–0 vain kolme päivää sen jälkeen, kun sille oli kerrottu go-pelin säännöt.

AlphaGo Zerolle ei annettu sääntöjen lisäksi mitään muuta tietoa pelistä. Aluksi tekoäly asetteli pelinappuloita laudalle sattumanvaraisesti ja pärjäsi surkeasti, mutta se oppi erittäin nopeasti ja käytti jo pian monimutkaisia, suurmestaritasoisia strategioita.

– Lähestymistapa on aiempia tehokkaampi, koska se ei käytä ihmisten tietoa tai asiantuntemusta millään tavalla. Olemme poistaneet ihmisen tietämyksen rajat ja se pystyy luomaan tietoa itse, johtava tutkija David Silver kertoi The Guardianin mukaan.

Aiempi tekoäly oppi ihmisten peleistä

Jo DeepMindin aiempi tekoälyluomus AlphaGo voitti eteläkorealaisen go-suurmestarin Lee Sedolin vuonna 2015. AlphaGota tutkijat opettivat syöttämällä tietoa tuhansista go-mestarien pelaamista otteluista, mutta sillä kesti kuukausia päästä taitotasolle, jolla se voi otella ammattilaispelaajaa vastaan.

Go-lautapelin säännöt ovat yksinkertaisemmat kuin shakissa, mutta pelaajilla on useimmissa tilanteissa jopa 200 mahdollista siirtoa.

Go

Go on tuhansia vuosia vanha aasialainen lautapeli, jossa 19 x 19 ristikon risteyskohtiin asetetaan valkoisia ja mustia pelinappuloita eli kiviä.

Tavoitteena on vallata mahdollisimman paljon alueita pelilaudalta rajaamalla alueita pelaajan omilla kivillä.

Pisteitä saa myös vastustajan kivien vangitsemisesta. Kivi on vangittu, kun sillä ei ole miltään puolelta yhteyttä vapaaseen tilaan pelilaudalla.

Peli loppuu, kun kumpikaan pelaajista ei enää halua jatkaa peliä.

Voittaja on pelaaja, joka on onnistunut valtaamaan enemmän alueita ja vangitsemaan vastustajan kiviä.

DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis sanoi BBC:n mukaan, että go-tekoälyn kehitys voi hyödyttää myös muiden alojen tieteellistä tutkimusta. Hänen mukaansa esimerkiksi lääkkeiden ja uusien materiaalien kehitys ovat kiinnostavia alueita.

Brittiläisen Sheffieldin yliopiston neurotieteen professori Eleni Vasilaki kertoi The Guardianille pitävänsä tutkijoiden saavutusta vaikuttavana. Mutta hän huomautti, että vaikka tietokoneet voittavat ihmiset monimutkaisissa laskelmissa, ne ovat kaukana ihmisten taidoista monissa muissa tehtävissä.

– Tekoäly epäonnistuu tehtävissä, jotka ovat ihmisille yllättävän helppoja. Katso vaikka, miten arkiset toimet kuten käveleminen, juokseminen ja pallon potkaiseminen sujuvat ihmistä muistuttavalta robotilta, Vasilaki sanoi The Guardianin mukaan.

AlphaGo Zero -tekoälyä kuvaillaan tarkemmin tiedelehti Naturessa julkaistussa artikkelissa ja DeepMindin verkkosivuilla.

Lisää aiheesta:

Tekoälyn valvontaan kaivataan yhteisiä pelisääntöjä – teknologiajättien omavalvonta ei riitä

Lautapelissä supertähden voittaneen tekoälyn kehittäjä: Ensin kone oppi ihmiseltä, nyt ihminen koneelta

Tekoäly päihitti jälleen ihmisen – go-suurmestari hävisi kolme peliä peräkkäin

Kategoriat - YLE

Tutkimus: Sinitiainen ei aina matki syntymäpesänsä sisustustyyliä, jos ympäristö muuta vaatii

Turun yliopiston kymmenvuotisessa tutkimuksessa on selvitetty sinitiaisen pesänrakennusta ja sen perinnöllisyyttä. Tutkimus on ensimmäisiä yrityksiä selvittää lintujen lintujen pesänrakennuskäyttäytymisen perinnöllisyyttä.

Tutkimuksessa ilmeni, että sinitiaisten pesänrakennuskäyttäytyminen on perinnöllistä, mutta vähemmän kuin on oletettu.

Sinitiaisten pesät ovat vuodesta toiseen hyvin samanlaisia. Materiaalivalinnatkit toistuvat. Osa sinitiaisista vuoraa pesänsä pelkästään hirvenkarvoilla, kun taas toiset yksilöt lisäävät pesään muiden lajien höyheniä ja sulkia, jolloin lopputuloksena on muhkea ja näyttävä pesä.

– Jälkeläisten pesät muistuttavat emojensa pesiä. Silti perinnöllisyys on melko rajallista. Suurin osa pesien monimuotoisuudesta on selitettävissä ympäristön tai muiden olosuhteiden vaihtelulla pesänrakennuksen aikaan, kertoo tohtorikoulutettava Pauliina Järvinen.

Pesänrakennuksen on oletettu olevan perinnöllistä

Matala perinnöllisyysaste on tutkijoiden mukaan yllättävä tulos, sillä pesänrakennuksen on tyypillisesti oletettu olevan perinnöllistä ja siten luonnonvalinnan muokattavissa.

Pauliina Järvisen mukaan sinitiaisyksilöt rakentavat usein saman korkuisia pesiä. Höyhenpitoisuuskin pysyy samana, eli linnut ovat melko uskollisia omalle rakennustyylilleen.

– Perinnöllisyyttä merkittävämpi tekijä on tulosten mukaan kuitenkin ympäristö, sillä spatiaalinen eli pesäpönttöjen välinen sekä vuosittainen vaihtelu on tulostemme mukaan erittäin merkitsevää ja selittää noin kaksi kertaa enemmän vaihtelusta kuin perinnöllisyys pesäkoon tapauksessa.

Jälkeläisten pesät muistuttavat emojensa pesiä. Silti perinnöllisyys on melko rajallista. Suurin osa pesien monimuotoisuudesta on selitettävissä ympäristön tai muiden olosuhteiden vaihtelulla pesänrakennuksen aikaan. Pauliina Järvinen

Järvisen mukaan tämän voitaneen tulkita niin, että sinitiaisilla on oma rakennustyylinsä. Ne säilyttävät läpi elämän tyylinsä, joka on tietyssä määrin myös perinnöllistä. Linnut kuitenkin mukautuvat pesänrakennuksessa ympäristön vuosittaiseen vaihteluun.

– Jos ympäristö muuttuu suuresti lyhyessä ajassa, kehitys on kuitenkin evoluution myötä melko rajallista. Silloin saatetaan koetella sinitiaisten joustavuutta pesänrakennuksessa, Järvinen sanoo.

Tutkimuksesta on julkaistu artikkeli The Royal Societyn Biology Letters -lehdessä. Siinä eritellyt tutkimustulokset tuovat tietoa pesänrakennuksen perimmäisistä tekijöistä. Tutkijoiden mukaan niitä on mahdollista soveltaa muihin pesiä rakentaviin lajeihin kaloista nisäkkäisiin.

Kategoriat - YLE

Nyt se on varmaa – Haminaan nousee Pohjoismaiden korkein lipputanko, ja siihen vedetään maailman suurin Suomen lippu

Suomen lippu täyttää 28. toukokuuta 2018 tasan sata vuotta. Tuona päivänä Haminassa vedetään salkoon maailman suurin Suomen lippu.

Nyt on varmistunut myös se, että lippua kannattelee silloin Pohjoismaiden korkein lipputanko. Haminalaisten tavoite on ollut ohittaa Ruotsin korkein, 48-metrinen lipputanko.

Hamina on kerännyt tankoa varten rahaa joukkorahoituskampanjalla netissä sekä suurempina lahjoituksina yrityksiltä ja kunnilta.

Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen kertoo, että rahaa on kertynyt hyvin. Haminaan saadaan Kiljusen mukaan joka tapauksessa vähintään kuudenkymmenen metrin korkuinen tanko.

– Valitsemme joko 60, 75 tai 100 metrin korkuisen lipputangon. 75-metrinen tanko ohittaisi sitten jo Helsingin Olympiastadionin tornin, Kiljunen sanoo.

75-metrinen lippusalko maksaa arviolta noin 170 000 euroa.

Myös lipputangon paikka on päätetty. Pohjoismaiden korkein lipputanko nousee Kiljusen mukaan Sibeliuksenkadun päässä sijaitsevalle kentälle meren rantaan, jossa tällä hetkellä sijaitsee RUK:n ajoharjoittelurata.

Vielä nyt Suomen korkein lippusalko Riihimäellä kohoaa 40 metriin.

Naapurikunnat lahjoittivat

Hamina on haastanut lipun rahoittamiseen muun muassa maakunnan muut kunnat. Kouvola on päättänyt osallistua jättimäisen Suomen lipun hankkimiseen 6000 eurolla. Myös Kotka, Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti ovat mukana.

Kunnilta ja yrityksiltä saadut suurlahjoitukset eivät näy Haminan kaupungin joukkorahoituskampanjan sivulla Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelussa. Sinne kertyvät etupäässä yksityisten ihmisten tekemät lahjoitukset. Summa on tällä hetkellä reilut 15 000 euroa. Keräysaikaa on 20. marraskuuta asti.

Yrityksistä mukana on muun muassa alueen pankkeja, energiayhtiöitä, satama ja haminalaisia yhdistyksiä. Yritysten ja kuntien lahjoittamaa kokonaissummaa Kiljunen ei halua kertoa julkisuuteen.

Haminan salkoon vedettävä Suomen suurlippu puolestaan on lahja ulkovalloilta Suomelle ja Suomen kansalle. Lippu lahjoitetaan Haminalle itsenäisyyspäivänä.

Haminaan rakentuu lähivuosina kansainvälinen lippu- ja liputuskulttuurin keskus. Pala kerrallaan valmistuvaa puistoa kaavaillaan keskusta-alueelle ja siihen tulisi YK:n 193 jäsenvaltion liput 9-metrisissä saloissa.

Kategoriat - YLE

Kommentti: Lauri Markkasen nousu avausviisikkoon ei ole vain hyvä uutinen – Chicagon tilanteessa ei näy voittajia

NBA:n Chicago Bullsin päävalmentaja vahvisti odotetusti Suomen aikaa keskiviikko-iltana, että Lauri Markkanen nousee joukkueen avauskokoonpanoon. Sitä ehdittiin jo odottaa tiistaisen Bullsin Nikola Miroticin ja Bobby Portisin tappelun jälkeen.

Jo tappelu-uutisen jälkeen Markkasen aloitusviisikkopaikkaa otettiin Suomessa suurella innolla vastaan. Sosiaalisessa mediassa suomalaiset hehkuttivat paikkaa, joka oli tullut jopa NBA:ssakin poikkeuksellisen nyrkkijupakan jälkeen. Ilouutinen 20-vuotiaan suomalaistornin Markkasen avausviisikkopaikka onkin, mutta se ei ole pelkästään hyvä uutinen.

Tällä hetkellä Chicagossa Markkanen hyppää erityisen vaikeassa paikassa avausviisikkoon. Jo valmiiksi liigan huonoimpiin joukkueisiin ennakoitu Bulls on ajautunut ennen kautta vielä heikompaan tilanteeseen kuin edes voitiin olettaa.

Loukkaantumisista kärsineeltä Chicagolta puuttuu nyt siis nyrkkiepisodin jälkeen kaksi pelaajaa lisää. Portis on kahdeksan pelin pannassa. Leukaansa kaksi murtumaa ja aivotärähdyksen nyrkki-iskusta saanut Mirotic on sivussa pelikentiltä neljästä kuuteen viikkoa.

Chicagon organisaatio on muutenkin ollut käymistilassa viime vuosien aikana. Nyt joukkueessa joudutaan hoitamaan taas uusi kriisi. Tuorein ongelma on myös erityisen ongelmallinen, sillä ilman supertähtiä pelaava nuori Chicago tarvitsisi myös yhtenäistä joukkuehenkeä menestykseen.

Erilaisissa asiantuntija-arvioissa Chicagolle on povattu alle 30 voittoa 82 runkosarjapelistä. Jos kausi lähtee nyt katastrofaalisesta asetelmasta odotetun huonosti liikkeelle, niin Chicagon seurajohto ei ole todennäköisesti halukas korjaamaan tappiokurssia kauden aikana kovinkaan paljoa.

Bulls halunnee niin sanotusti ”tankata” ensi kesän varaustilaisuuteen parempaa varausnumeroa. Mitä huonompi runkosarjan voittosaldo, sitä paremmat mahdollisuudet myös hyvään varausnumeroon avautuvat. Näin Bulls saisi taas uuden mahdollisuuden uuteen nuoreen tähteen Markkasen rinnalle.

Henkilökohtaisella tasolla toki Markkasella on edellytykset tehdä yksittäisissä peleissä urotöitä, mutta kokonaiskuva tulevasta kaudesta ei ole suurta riemujuhlaa.

Paljon puhuva on myös Bullsin seuralegenda, 1990-luvun menestysvuosien tähden, Scottie Pippenin mielipide vanhasta seurastaan.

– Kukaan ei voita tällaisessa tilanteessa, kuuden NBA-mestaruuden takuupelaaja, Pippen kommentoi nyky-Bullsin menoa nyrkkiepisodin jälkeen ESPN:lle.

Kaiken lisäksi Markkaselta puuttuvat Pippenin kaltaiset häntä kokeneemmat roolimallitähdet.

Lue lisää:

Lauri Markkanen ei saanut kommentoida joukkuetoverien käsirysyä Ylelle: "Vahinkoja sattuu"

Lauri Markkanen asetti täysin häkellyttävän tavoitteen itselleen – NBA:n vuoden tulokkaan palkinto tähtäimessä!

Lauri Markkasen NBA-debyytti avausviisikossa!

”Lauri on valmis pelaamaan yksin viittä vastaan” – Chicagon tähti heittää huulta Markkasesta ennen NBA-debyyttiä

Kategoriat - YLE

Mitä haluat kysyä Sampo Terholta?

Terho on Sinisen tulevaisuuden johtohahmo. Pyrkiikö hän myös uuden puolueen puheenjohtajaksi?

Ketä Siniset kannattavat presidentiksi?

Kyselyissä sinisten kannatus on toistaiseksi varsin vähäistä. Kuinka se puolueena erottuu Perussuomalaisista?

Entä millaisen maahanmuuton suvaitsee realistinen kansainvälisyys?

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 21.10. klo 10.05 on Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Terholle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai allaolevalla lomakkeella.

Kategoriat - YLE

Tallityttöjen hierarkian huipulla harjataan hevosta, kun muut putsaavat varusteita

Tiinan tallilla käy vilske. Toistakymmentä tyttöä odottelee ratsastustunteja, puuhailee hevosten parissa ja jutustelee.

– Ratsastaminen, hevosten kuntoonlaitto ja kaikenlainen muu tallipuuha, luettelee tallin kivoja asioita 10-vuotias Siiri Hautakorpi.

– Hoidan hevosia, ratsastan ja teen tallitöitä. Parasta on ehkä ratsastus ja hevosten kanssa oleminen, sanoo myös 10-vuotias Oona Klockars.

Tiinan tallilla satsataan siihen, että kaikilla olisi hyvä olla. Jos kiusaamista esiintyy, kiusaajalle tulee parin viikon tallikielto. Ennaltaehkäisevänä toimena tallilla on luovuttu tytöille nimetyistä hoitohevosista jo viitisentoista vuotta sitten.

– Oli vähän niin, että yhden hevosen hoitajista muodostui kuppikunta, johon kolmansilla osapuolilla ei ollut oikein pääsemistä, sanoo talliyrittäjä Tiina Koivuniemi.

Kyllä jokaisella tallilla varmaan on hierarkia. Ne, jotka ei sitä tunnusta, ei halua sitä tietää. Tiina Koivuniemi

Koivuniemen mukaan tallille muodostuu kohtuullisen helposti oma tyttöjen välinen hierarkiansa, ellei siihen puututa. Kokemuksia on.

– Sille, joka ei ollut hierarkian huipulla, tuli niitä ”ei niin kivoja” hommia. Luulen, että se teki sitä hommaa, missä putsattiin hevosen varusteita, eikä harjattu hevosta.

– Kyllä jokaisella tallilla varmaan on hierarkia. Ne, jotka ei sitä tunnusta, ei halua sitä tietää, Koivuniemi sanoo.

Tiinan tallin yrittäjä Tiina Koivuniemi ja tallitytöt.Hanne Leiwo/Yle Jos ei noudata normistoa, suljetaan joukosta ulos

Helsingin yliopiston tutkija Karoliina Ojanen väitteli 2011 tallityttökulttuurista.

Tutkimus osoittaa, että talleilta todella paljastui tyttöjen oma kulttuuri, normisto ja hierarkia. Kun usein oletetaan, että tytöt liikkuvat pienissä kahdesta neljään hengen porukoissa, talleilla tyttöjen yhteisöt olivat suurempia.

– Suurimmat olivat reilusti yli 10 hengen porukoita. Tytöt kokivat, että talli on paikka, jossa he voivat olla osa isompaa yhteisöä ja porukkaa. Se tuottaa toisenlaista mielihyvää kuin kahdenkeskiset syvät ystävyyssuhteet, Ojanen sanoo.

–Tytöt sanoivat, että tallille voi tulla sellaisena kuin on. Voi olla rikkinäiset vaatteet ja normi onkin, että meikkejä tai feminiinisyyttä korostavia merkkejä ei käytetä. Osa tytöistä koki vapauttavana sen, että pääsi yleisistä sukupuolinormeista eroon.

On erilaisia tehtäviä ja hevosia ja niihin liittyy erilaisia merkityksiä. Kaikille ei annettu kaikkia tehtäviä, vaikka olisi periaatteessa voinut antaa. Karoliina Ojanen

Tallityttöjen kulttuuri ei kuitenkaan ollut kokonaisuudessaan suvaitseva. Tyttöjen välinen hierarkia oli selvä ja heidän itsensä luomaa normistoa tallilla noudatettava. Se, joka ei noudattanut, saatettiin sulkea ulos joukosta tai joutui kiusaamisen kohteeksi.

– On erilaisia tehtäviä ja hevosia ja niihin liittyy erilaisia merkityksiä. Kaikille ei annettu kaikkia tehtäviä, vaikka olisi periaatteessa voinut antaa, Ojanen sanoo.

Reetta Rintamartunen (vas) ja Siiri Hautakorpi lakaisemassa.Hanne Leiwo/Yle "Kunnon tallityttö" ei valita, ei kiusaa, eikä räplää kännykkää

Tiinan tallilla palkitaan vuosittain se tallityttö, joka on osoittanut merkittävää avuliaisuutta ja ystävällisyyttä muita kohtaan.

Tytöille on selvää, millainen hyvä kaveri – tai tallityttö – on.

– Ei kiusaa muita, on kaikille kiltti ja antaa kaikkien hoitaa kaikkia heppoja, sanoo Annika Viertola.

– Ottaa kaikki mukaan ja tekee niitä hommia, eikä oikeasti vain räplää sitä kännykkää ja naura toisille, Siiri Hautakorpi toteaa.

Karoliina Ojanen totesi tutkimuksessaan, että kaikilla tytöillä ei ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia edetä tallin hierarkiassa. Periaatteessa kuitenkin se, että osoitti olevansa ”kunnon tallityttö”, antoi etenemiseen mahdollisuuden.

– Kunnon tallityttö ei valita ulkonäöllisistä asioista, uhrautuu hevosen eteen, on hyvä hoitaja ja tekee paljon tallitöitä. Ei itke, vaikka sattuisi, kun putoaa hevosen selästä. Hän nousee ylös ja ratsastaa tunnin loppuun, Karoliina Ojanen listaa.

Kunnon tallityttö ei valita ulkonäöllisistä asioista, uhrautuu hevosen eteen, on hyvä hoitaja ja tekee paljon tallitöitä. Karoliina Ojanen

Hyvä tallityttö saatettiin palkita vanhempien hoitajien tai hevosten omistajien toimesta pienillä tehtävillä tai huomionosoituksilla. Oma omistushevonen taas ei taannut nousua hierarkiassa.

– Tallityttöys ei edellytä hevosen omistamista. Jos tyttö sai oman hevosen, siitä ei välttämättä seurannut sosiaalista nousua, koska katsottiin, että hän ei ollut sitä välttämättä ansainnut.

Lilian Lähdesluoma taluttamassa hevosta sisälle talliin.Hanne Leiwo/Yle "Hevosta sitä ja hevosta tätä"

Tallilla käydään usein monta vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ojasen tutkimuksessa haastatellut tytöt kokivat, että tallityttöys oli muokannut heitä.

– He kokivat, että eivät ole pikkusieviä tai hätkähdä pienestä. Osa oli sitä mieltä, että ilman tallia ja kavereita heidän murrosikänsä olisi saattanut olla paljon hankalampi, Karoliina Ojanen sanoo.

Vaikka Ojasen mukaan tallille tultiin alun perin hevosten takia, vähitellen tyttöjen yhteisöstä tuli se seikka, joka piti heidät siellä. Haastatellut tytöt kertoivat, että jos tai kun pojat alkoivat jotakuta kiinnostaa, tallihommat jäivät.

– Tytöt korostivat, että talli on turvallinen paikka, jossa saa kokea erilaisia asioita, kehittyä ja oppia. On tyttöjen yhteisö, johon on aina tervetullut.

Kaikilla on se sama palo: ne hevoset! Tiina Koivuniemi

Tiina Koivuniemi kuvailee tallinsa tyttöyhteisöä mukavaksi ja sellaiseksi, jossa uudet tulokkaat otetaan mukaan. Kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa, vaikkeivat sydänystäviä olisikaan.

– Kauheasti täällä on naurua, höpötystä ja ”hevosta sitä” ja ”hevosta tätä”. Kaikilla on se sama palo: ne hevoset, Tiina nauraa.

Kategoriat - YLE

Suomen ensimmäiselle kaupalliselle satelliittijärjestelmälle radiolupa

Viestintävirasto kertoo myöntäneensä radioluvan Suomen ensimmäiselle kaupalliselle satelliittijärjestelmälle. Luvan sai Iceye Oy. Satelliittijärjestelmä koostuu kahdesta tutkasatelliitista sekä niiden maa-asemista, jotka sijaitsevat Etelämantereella ja Huippuvuorilla.

Tutkasatelliitit kuvaavat esimerkiksi arktisen alueen jäämassojen liikkeitä, mikä on tärkeää muun muassa alueella toimiville laivayhtiöille.Tutkasatelliiteilla voidaan ottaa kuvia myös pimeässä ja huonoissa sääolosuhteissa. Koska huono näkyvyys, pimeys, sade tai pilvet eivät rajoita tutkasatelliittien kuvaamista, voidaan niillä tarjota palvelua ympäri vuorokauden olosuhteista riippumatta, Viestintävirasto kertoo tiedotteessaan.

Järjestelmään on mahdollista lähivuosina lisätä satelliitteja, jolloin voidaan tarjota tutkakuvia mistä päin maapalloa tahansa ja vain tuntien viiveellä.

– On siis mahdollista, että tulevaisuudessa kuluttaja voisi ostaa tutkasatelliitin ottaman lähes reaaliaikaisen kuvan haluamastaan paikasta maapallolla, Viestintävirasto kuvailee tiedotteessaan.

Satelliitit voivat toimintansa luonteen vuoksi aiheuttaa radiohäiriöitä missä päin maailmaa tahansa, jos taajuuksien käytöstä ei ole sovittu.

Ennen radioluvan myöntämistä Viestintävirasto on Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n sääntöjen mukaisesti hakenut hyväksyntää Iceye Oy:n satelliittijärjestelmässä käytettäville radiotaajuuksille.

Yle kertoi elokuussa tarkemmin Iceyestä. Yhtiö kehittää pieniä satelliitteja, jotka ottavat tutkakuvaa maapallon pinnasta.

– Nyt alamme kehittää kaupallista toimintaamme, tuotteistamistamme ja myyntiämme. Ensimmäiset kolme satelliittia lähtevät vuoden kuluessa, kertoi Iceyen talousjohtaja Pekka Laurila Ylelle tuolloin.

Lue myös

Vakoilusatelliitti johdatti tutkijat Aleksanteri Suuren kadonneen viinikaupungin jäljille

Jättirahoituksen saanut suomalaisyhtiö lähettää taivaalle vuoden kuluessa kolme satelliittia

"Tavoitteena yli sadan miljoonan myynti" – avaruusteknologia tuo Suomeen isoa bisnestä

Kategoriat - YLE

Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja Sinisten valtuustoryhmän johtoon Parkanossa

Kaksi valtuutettua ja neljä varavaltuutettua perussuomalaisten ryhmästä siirtyy edustamaan Parkanon sinisten valtuustoryhmää. Sinisiin siirtyvät valtuutetut Reijo Ojennus ja Klaus Myllymäki ovat vaaleissa olleet ryhmän ääniharavia.

Sinisten ryhmän tiedotteen mukaan reilu enemmistö entisistä Parkanon perussuomalaisten jäsenistä on jo eronnut entisestä puolueestaan ja liittynyt sinisten jäsenlistalle ja lisää on tulossa.

Uuden ryhmän vetäjä Reijo Ojennus on ollut mukana Parkanon kunnallispolitiikassa noin 40 vuotta. Ojennus toimi aikanaan SMP:n ja myöhemmin perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtajana, yhteensä yli 20 vuotta. Piirin alueella toimivista perussuomalaisten paikallisosastoista Ojennus perusti valtaosan.

Läheiset suhteet ääriliikeisiin kypsyttivät eroon

Myllymäen ja Ojennuksen mielestä nykyinen Perussuomalaiset-puolue on siirtynyt edustamaan ääriliikkeitä, eikä enää edusta sitä aatemaailmaa, johon he ovat aikanaan liittyneet.

Perussuomalaisten läheiset suhteet Suomen Sisuun ja äärinationalistisiin ryhmittymiin ovat Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumien lisäksi kypsyttäneet valtuutetut.

Ojennus sanoo haluavansa jatkaa Vennamon – Soinin asialinjalla.

Reijo Ojennus kertoo olevansa valmis perustamaan sinisten osastoja alueen kuntiin.

Pirkanmaalla sinisten valtuustoryhmä on aiemmin perustettu Punkalaitumelle, Tampereella sinisten valtuustoryhmän on perustanut Tiina Elovaara.

Kategoriat - YLE

18-vuotiaan nuorukaisen epäillään levittäneen useita eri huumausaineita kymmenille nuorille Hämeenlinnan lähialueilla

Hämeen poliisilaitoksella on tutkinnassa törkeä huumausainerikos.

Rikoksesta on epäiltynä 18-vuotias mies, jonka epäillään välittäneen ekstaasia, kannabista sekä amfetamiinia noin kahdellekymmenelle alaikäiselle nuorelle viimeisen vuoden aikana Hämeenlinnassa ja lähiseudulla.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että nuorin huumausaineita hankkinut oli tapahtumahetkellä 14-vuotias.

Kerromme asiasta kohta lisää .

Kategoriat - YLE

Länsimetron koeajot joudutaan keskeyttämään torstaina vaihdevian vuoksi

Metron koeajo länsimetron osuudella keskeytetään torstain osalta länsimetron vaihdevian vuoksi. Keskeyttämisellä HKL pyrkii turvaamaan nykymetrossa luotettavan matkustajaliikenteen iltapäiväruuhkassa.

Teknisten järjestelmien palauttamisen vuoksi metro liikennöi vain Kamppiin noin puolen tunnin ajan alkaen noin kello 13.

– Huomenna jatketaan koeajoja, kommentoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koeajoja jatketaan, kun vaihdevika on saatu korjattua.

Kategoriat - YLE

Analyysi: Tyhmien ajatusten alasampuminen ei ole sananvapauden rajoittamista

Kuulostaako tutulta: Poliitikko kirjoittaa Facebook-päivityksen, jonka voi tulkita rasistiseksi.

Toiset poliitikot ja asiantuntijat tuomitsevat lausunnon, mediassa asia nostetaan esiin ja käsittämätöntä kommenttia ihmetellään.

Syntyy somekohu, jonka jälkeen alkuperäisen päivityksen kirjoittanut poliitikko kiirehtii valittamaan, kuinka hänen sananvapauttaan rajoitetaan.

Ei, ei, ei. Ja vielä kerran: ei rajoiteta.

Väännetäänpä rautalangasta: Sananvapautta ei ole se, että saa sanoa mitä tahansa ilman että puheistaan joutuu vastuuseen.

Kyllä, Suomessa ollaan siinä hyvässä tilanteessa, että harvoin kukaan ennakkoon kieltää kirjoittamasta typerää Facebook-statusta tai möläyttelemästä. Mutta se ei tarkoita sitä, että typerää tai rasistista – tai oikeastaan mitä tahansa mielipidettä tai lausumaa – ei saisi kritisoida.

Sananvapauteen kuuluu se, että jokainen kantaa vastuun puheistaan ja sanomisistaan. Kritiikki on olennainen osa sananvapautta.

Kyllä. Sananvapautta on pilailla, pilkata, ivailla, provosoida, ärsyttää ja jopa loukata. Esimerkiksi satiirilla ja vallanpitäjien pilkalla pitääkin olla liikkumavaraa.

Mutta tästä kaikesta pitää kantaa myös vastuu.

Tietenkin laki asettaa myös rajat. Suomen perustuslaki toteaa sananvapaudesta näin.

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Olennainen on laissa oleva sana ennakolta.

Jälkikäteen lakien avulla voidaan puuttua esimerkiksi kunnianloukkauksiin tai vaikkapa kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Vastaavasti vaikkapa yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai yrityssalaisuudet kuuluvat lain mukaan alueisiin, jossa sananvapautta rajoitetaan. Mutta näistäkään ketään ei tuomita ennakkoon.

Tiedotusvälineillä on sananvapaudessa erityisasema. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä listaa median oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat erilaiset kuin yksittäisellä kansalaisella.

Suomalaisella sananvapaudella menee hyvin, jos tilannetta vertaa vaikka Turkkiin, arvioi kymmeniä vuosia suomalaista sananvapauskeskustelua seurannut ja sananvapautta tutkinut Jyväskylän yliopiston lehtori Riitta Ollila.

Hänen mukaansa tämän hetken iso sananvapausongelma on käänteinen. Sananvapautta käytetään vihapuheeseen.

– Jotkut ajattelevat, että he voivat sananvapauden nimissä tehdä ja laukoa mitä vaan, Ollila sanoo.

Rasistiset, ihmisarvoa loukkaavat puheet, laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset – ne Suomessa isompi ongelma kuin sananvapauden rajoittaminen. Niillä yritetään vaientaa keskustelijoita: tutkijoita, toimittajia ja asiantuntijoita.

Internet ja varsinkin sosiaalisen median nousu on mahdollistanut sen, että jokainen voi sanoa mitä haluaa ja saada sanomisilleen helposti ison yleisön. Se on hyvä asia. Mutta kaikki eivät osaa käyttää mahdollisuuksia oikein.

Ihmiarvoa loukkkaava vihapuhe ja uhkailu eivät kuulu sananvapauteen, Ollila sanoo.

– Ongelma on tietenkin se, kuinka paljon siitä voi rangaista. Rajanveto epämiellyttävän puheen ja vihapuheen välillä on vaikea.

Siis vielä kerran. Kyllä. Loukata saa. Mutta ei, sanojensa takana seisomisesta ei pääse eroon vetoamalla sananvapauteen.

Kategoriat - YLE

Väyrysen paikalta putoava kansanedustaja: Haen töitä ja päivitän Kekkosen kirjan

– Olen päivittämässä Kekkosen "Onko maallamme malttia vaurastua" nykypäivään, Kärnä kertoo.

Hänet tunnetaan ahkerasta tiedotteiden, twiittien ja muiden some-päivistysten tehtailustaan. Torstaiaamuna Kärnän Facebook-päivitys oli kaikkea muuta kuin innostunut: "Tukholman reissun ikävä tappio: puhelin. Hankittu tilalle: mahatauti. Ei ihan parhaalla mahdollisella tavalla siis mene."

Kärnän aamua tuskin paransi Paavo Väyrysen ilmoitus, jonka mukaan konkari palaa kotimaan politiikkaan eli käytännössä tulee Kärnän tilalle eduskuntaan ensi kevätkaudella, ellei tule valituksi presidentiksi. Kärnä on istunut eduskunnassa Paavo Väyrysen paikalla.

Koska mies ei vastaa Tukholmassa hävinneeseen puhelimeensa, haastattelu tehdään sähköpostitse. Haastattelussa Kärnä ei suostu myöntämään olevansa pettynyt.

– Väyrysen paluutahan on moni odottanut koko ajan. Katson positiivisella mielellä tulevaisuuteen, Kärnä muotoilee.

Euro- ja maakuntavaalit kiikarissa

Hän kertoo ottavansa vastaan töitä, jos kansanedustajan pesti loppuu ensi kevätkaudella.

– Otan myös vastaan työtarjouksia, sillä tekevän on tehtävä töitä.

Kärnä kertoi keskiviikkona harkitsevansa eurovaaliehdokkuutta. Aiemmin hän on ilmoittanut asettuvansa ehdolle myös maakuntavaaleissa, mikäli sellaiset järjestetään.

Seuraavista eduskuntavaaleista Kärnä ei vielä sano mitään. On kuitenkin todennäköistä, että komean äänipotin ensikertalaisena saanut mies lähtee ehdolle myös huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. Kärnä sai vuoden 2015 eduskuntavaaleista 3203 ääntä ja nousi siis varakansanedustajaksi. Eduskunnan ovet aukesivat, kun Paavo Väyrynen ei ottanutkaan vastaan kansanedustajan paikkaansa vaan jatkoi Euroopan parlamentissa.

Kärnä on 36-vuotias entinen Enontekiön kunnanjohtaja ja rajavartioston upseeri. Hänen kotikuntansa on yhä Enontekiö, vaikka hän asuu perheineen nykyään Inarissa.

Kategoriat - YLE

Tienpitäjät pulassa jatkuvien sateiden vuoksi – sorateitä ei voida lanata, koska tienpinnat muuttuvat velliksi

Soratiet ovat heikossa kunnossa jatkuvien sateiden vuoksi.

Ely-keskuksista kerrotaan, että teihin on syksyn mittaan kehittynyt paljon reikiä ja kuoppia.

– Tasaustöitä ei ole voitu tehdä, koska miltei päivittäin on saatu sadetta. Teitä ei voida lanata sateella, koska silloin tienpinnat muuttuisivat velliksi, sanoo kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Tienpitäjä toivookin nyt poutasäätä, jotta tasaustöissä päästäisiin edistymään. Soratiet pyritään saamaan tasoitetuksi ennen pakkasten alkua.

Yksityisteillä kantavuusongelmia

Ongelmia on tänä syksynä myös sorapintaisilla yksityisteillä, vaikka niillä liikennemäärät ovat valtion ylläpitämiä teitä pienempiä. Yksityisteille jatkuva sade aiheuttaa muun muassa kantavuusongelmia.

Esimerkiksi metsäautotiet ovat monin paikoin niin pehmeitä, että korjattua puuta ei ole saatu kuljetettua metsän reunasta pois. Metsäalalla odotellaan nyt kuivia pakkaskelejä.

Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen johtajan Jari Ursinin mukaan pahin näkymä on, että lumi sataa sulaan maahan ja estää maapohjaa jäätymästä kunnolla. Siinä tapauksessa puunkorjuu erittäin märistä metsistä vaikeutuu ennestään.

Iso korjausvelka

Suomen Tieyhdistys on huolissaan siitä, että yksityiset tieosuuskunnat ovat hakeneet viime vuosina varsin laiskasti valtionavustuksia teiden kunnossapitoon ja korjauksiin. Tähän on ollut syynä muun muassa se, että avustusten ehdot ovat tiukentuneet ja avustusprosentit tippuneet.

– Viiden viime vuoden aikana yksityisteitä on kunnostettu selvästi vähemmän kuin sitä aiemmin, sanoo erityisasiantuntija Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä.

Rahjan mukaan tekemättä jääneet kunnostustyöt kostautuvat etenkin viime kesän ja kuluvan syksyn kaltaisina sateisina ajanjaksoina.

– Jos kuivatus- ja rakenteen korjaustyöt on tehty asianmukaisesti, tie kestää hyvin myös pitkäaikaista sadetta ja märkyyttä. Jos vesi sen sijaan seisoo ojissa, tien rakenne on märkä ja pehmeä ja sen kantavuus romahtaa.

Kunnostusta kaipaavia yksityisteitä on niin paljon, että korjausvelan arvo on Rahjan mukaan 500-700 miljoonaa euroa.

– Summa on kasvanut viime vuosina.

Nyt syytä ryhtyä toimeen

Erityisasiantuntija Jaakko Rahja rohkaiseekin tieosuuskuntia nyt laittamaan teitä kuntoon.

– Avustuksia kannattaa hakea nopeasti, kun nykyinen hakumenettely on voimassa vielä vuoden 2019 loppuun asti. Maakuntauudistuksessa yksityistieavustukset siirtyvät maakuntien hoidettaviksi, eikä hakumenettelystä ja siihen liittyvistä ehdoista siitä eteenpäin ole mitään tietoa.

Rahja suosittelee jo lähikuukausina varautumaan myös ensi kevään todennäköiseen kelirikkoon.

– Kunhan tienpinnat kuivuvat sen verran, että ne kestävät raskaan kuorma-auton painon, sorateille kannattaa ajaa mursketta kantavuuden parantamiseksi.

Kategoriat - YLE

Epäiltyjä ihmissalakuljettajia kiinni Etelä-Suomessa – Rajavartiolaitos ratsasi samanaikaisesti neljä kohdetta

Rajavartiolaitos on pidättänyt neljä henkilöä epäiltynä törkeästä maahantulon järjestämisestä. Tiedotteen mukaan heidän epäillään salakuljettaneen ihmisiä laittomasti Suomeen Etelä-Euroopasta ja Suomesta edelleen Islannin ja Meksikon kautta Yhdysvaltoihin.

Tapaus paljastui viime viikolla, kun Rajavartiolaitos teki kotietsintöjä samanaikaisesti neljään kohteeseen Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Operaatio suunniteltiin ja toteutettiin yhteistoiminnassa Europolin ja Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa.

Kotietsintöjen yhteydessä takavarikoitiin tuhansien eurojen edestä muovipusseihin pakattua käteistä rahaa. Rahojen alkuperää selvitetään esitutkinnassa.

Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö tutkii tapausta. Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan epäilyn osalta asiaa tutkivat myös U.S. Border Patrol ja U.S. Immigration and Customs Enforcement.

Kategoriat - YLE

Kittilän perussuomalaisten puheenjohtaja eroaa puolueesta – kyllästyi kaikkeen puoluepolitiikkaan

Tarmo Salonen ilmoitti erostaan torstaina. Hän on toiminut perussuomalaisten paikallisjärjestön puheenjohtajana, Lapin piirin varapuheenjohtajana ja puoluevaltuuston jäsenenä.

Salonen sanoo syyksi erolleen pettymyksen siihen, että perussuomalaisten puolue ei ole ilmaissut selkeää tukeaan Kittilän valtuustoryhmälle. Lisäksi Salonen toteaa, että hän ei olisi koskaan liittynyt nykyisen kaltaisiin, Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin.

Tarmo Salonen ei aio liittyä mihinkään toiseen poliittiseen puolueeseen eikä näillä näkymin osallistu enää mihinkään vaaleihin.

Salonen aikoo kuitenkin jatkaa Kittilän kunnanvaltuustossa. Salosen mukaan hänellä on hyvä omatunto huolimatta siitä, että hän on saanut syytteitä virkarikoksista.

– Minun aikanani kunnan talous on saatu kuntoon. Kun aloitin valtuutettuna, Kittilä oli Suomen toiseksi velkaisin kunta asukasta kohti. Nyt Kittilä on Suomen kuudenneksi vetovoimaisin kunta, ja talouden ylijäämä on suomenennätystasoa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä pienenee Kittilässä Salosen eron myötä kolmesta valtuutetusta kahteen. Heistä kumpikin on ensimmäisen kauden valtuutettu.

Kategoriat - YLE

Sarjahukuttajatapaus oikeudessa: 7 merkillistä selitystä vakaviin syytteisiin

Sarjahukuttamistapaus
  • Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa kontiolahelaisen Pekka Seppäsen 14,5 vuodeksi vankeuteen
  • Seppänen sai tuomion kahdesta hukuttamalla tehdystä taposta, törkeästä kuolemantuottamuksesta, kolmesta tapon yrityksestä, heittellepanosta, parituksesta, alkoholirikoksesta ja pahoinpitelystä
  • Henkirikokset tapahtuivat Pohjois-Karjalan Viinijärvellä vuosina 2007–2014
  • Seppänen on kiistänyt kaikki syytteet
  • Syyttäjä haluaa Seppäsen istuvan tuomion päivästä päivään ja vaati siksi vaarallisuusarviota
  • Itä-Suomen hovioikeus antoi välituomion rikosvyyhdistä 19.10.2017
  • Välituomiossaan oikeus määräsi Seppäsen mielentilatutkimukseen ja vaarallisuusarvioon

Oikeudessa sarjahukuttamisjutun käsittelyssä kuultiin merkillisiä asioita. Syytetty Pekka Seppänen kiisti kaikki syytteet ja syytti oikeudessa todistajia valehtelusta, mutta ei osannut kertoa syytä, miksi nämä eivät puhuisi totta.

Välillä Seppästä on naurattanut oikeudessa omat juttunsa. Joskus hän on alkanut puhua aivan muusta kuin mistä häneltä on kysytty – tämän vuoksi hän joutui kerran jopa ulos oikeussalista.

Yle kokosi outoja seikkoja ja selityksiä, jotka tulivat ilmi ainutlaatuisessa oikeudenkäynnissä.

1. Laiturin puute ajoi hyppimään veneestä

Syyttäjän mukaan Pekka Seppänen aiheutti tahallaan vaaratilanteita vesilllä. Hän muun muassa keikutti täydessä lastissa olevaa venettä, kaatoi veneen, heitti airot ja jätti veneen matkustajineen tuuliajolle ja aiheutti vaaraa muille hyppäämällä monta kertaa täydestä veneestä.

Syy taipumukseen keikuttaa venettä ei selvinnyt oikeudessa. Sen sijaan Seppänen on selittänyt viehtymystään hyppiä veneestä veteen sillä, että hänellä ei ole laituria kesämökillä.

2. Kalastaja tuntisi veneensä

Syyttäjän mielestä mökin isännän voi olettaa tuntevan veneen, jolla vie vieraansa järvelle. Puolustusasianajaja Seppo Hytösen mukaan mökillä oli vuosien varrella erilaisia veneitä eikä Seppänen tuntenut niiden ominaisuuksia tarkemmin, koska "ei ollut kalastaja".

Yhteistä eri soutuveneille oli se, että ne kaatuivat kohtalokkaasti nurin isännän ollessa mukana. Puolustus pitää kuolemantapauksia humalaisten tapaturmina, syyttäjän mielestä samankaltaisia tapauksia on sattunut liian monta.

3. Hukuttajalla olisi oltava märkäpuku

Puolustusasianaja Seppo Hytönen kyseli omassa loppuyhteenvedossaan, miksi Seppänen olisi surmannut ketään järvellä.

– Jos hänellä olisi ollut surmatarkoitus, hän olisi voinut tappaa muuallakin, Hytönen tuumi.

Puolustuksen mielestä mies vaaransi järvellä myös oman henkensä.

– Seppäsellä olisi pitänyt olla märkäpuku, jos hänen aikomuksenaan olisi ollut hukuttaa toiset. Hän olisi voinut hukkua itse kylmässä, 13–15-asteisessa vedessä, Hytönen perusteli.

4. Puolustus: Ei tappotahallisuutta

Hytösen mukaan mikään ei osoita Seppäsen "tappotahallisuutta".

Puolustusasianajaja Hytönen ei pidä Pekka Seppästä erityisen vaarallisena, koska vuonna 2005 annetun törkeän pahoinpitelytuomion jälkeen hänellä "ei ole muita vakavia tekoja".

– Ja kaikki nämähän liittyvät viinaan ja järveen, Hytönen esitti lieventävänä seikkana.

Vyyhti on monisäikeinen, sillä henkirikoksista vangittu Seppänen toimitti vuosien ajan porukalle viinaa, myös velaksi. Seppäsellä oli ajoittain hallinnassaan myös alkoholisoituneiden velallistensa pankkikortteja.

5. Perässä uiminen auttamista

Itä-Suomen hovioikeudessa syyttäjät ja puolustus väittelivät siitä, yrittikö Seppänen pelastaa veden varaan joutuneita. Lakiin on nimittäin määritelty auttamisvelvollisuus.

Useat veneilemässä olleet Pekka Seppäsen vieraat ovat todistaneet, että Seppänen ei tehnyt juuri mitään auttaakseen muita, kun vene oli nurin. Näin esimerkiksi syyskuussa 2007 Viinijärvellä, jossa viisi ihmistä joutui veden varaan.

– Seppänen päätti auttaa yhtä seurueesta uimalla miehen perään. Olisiko Seppänen voinut kohtuudella auttaa muita, puolustusasianajaja Seppo Hytönen kyseli oikeudessa.

Puolustus katsoi, että myös perässä uiminen on auttamista, koska tuolloin voi varmistaa yhden ihmisen pääsevän rannalle.

Myhkyränselällä yli 20 metrin syvyisestä vedestä pelastetut naiset - toisella kipsi jalassa ja toinen uimataidoton - kiittelivät rannalle päästyään kahta veneillään apuun rientänyttä mökkiläistä. Miehet olivat hiljaisempia. Rannalle itse uinut Seppänen ei puhunut pelastajille vedessä eikä myöhemmin mitään.

Todistajien mukaan Seppänen ei vaikuttanut myöhemminkään kiinnostuneelta pelastuivatko muut neljä. Mies kyseli paikalle hälytetyiltä poliiseilta ainoastaan: "Ettehän vie putkaan nyt?"

Seppänen ei ole voinut auttaa kaikkia kolmea, mitäs muuta hän olisi voinut tehdä. Seppo Hytönen

Vuoden 2011 kesäkuussa Seppäsen vene upposi ja neljä ihmistä joutui veden varaan. Kaatumisen syy jäi jälleen kiistanalaiseksi oikeudessa.

Lopputulos sen sijaan oli kiistaton: uimataidoton mies hukkui. Sekä mukana olleen naisen että uhrin veljen mielestä Seppänen suhtautui kuolemaan välinpitämättömästi.

– Seppänen ei ole voinut auttaa kaikkia kolmea, mitäs muuta hän olisi voinut tehdä, puolustusasianajaja Seppo Hytönen puolusti.

6. "Supernopea maksa"

Heinäkuussa 2010 samalla Seppäsen mökillä hukkui päihtynyt mies, joka illalla jäi istumaan kuivalle maalle vedettyyn veneeseen.

Miten hän yöllä päätyi rantaveteen vammoja ruumiissaan ja hiekkaa nyrkissään, on epäselvää. Veteen päätyneen verestä löytyi huumaavaa lääkeainetta. Lääkettä ei oltu määrätty hänelle eikä häneltä löytynyt kyseistä ainetta mökiltä.

Syyttäjän mielestä tappo, puolustuksen mielestä humalaisen tapaturma tai itsemurha. Kukaan elossa olevista ei myönnä olleensa paikalla kuolinhetkellä.

Viinaa oli jälleen juotu runsaasti, Seppänenkin oli asianajajansa mukaan humalassa. Aamulla poliisin tultua paikalle hänetkin puhallutettiin, mutta mies oli selvä. Kun syyttäjä tenttasi tätä ristiriitaa Seppäseltä, tämä kertoi huvittuneena, että hänellä on "supernopea maksa".

7. Näyttelijänlahjoja tai niiden puutetta

Heinäkuussa 2014 samalla mökillä hukkui jälleen mies. Tällä kertaa hyvä uimari ja matalaan veteen. Sairaskohtauksen mahdollisuus suljettiin pois. Syyttäjän mielestä hänet hukutettiin pitämällä päätä veden alla tai Seppänen seurasi vierestä auttamatta hukkuvaa.

Omaisten asianajajan mukaan Seppäsen "renkinä" toiminut mies oli huumattu. Hänen verestään löytyi lääkeainetta, johon Seppäsellä oli resepti.

Oikeudessa kuultiin hätäkeskuspuhelu, jossa Seppänen yrittää elvyttää hukkunutta. Siinä Seppänen kiroilee ja päivittelee tilannetta. Syyttäjä epäili, ettei Seppänen olisi yrittänytkään noudattaa hätäkeskuksen elvytysohjeita.

– Vaatisi kovia näyttelijänlahjoja Seppäseltä, puolustusasianajaja Hytönen vetosi hätäkeskuspuheluun.

Puolustuksen mielestä epäilty on tähänkin kuolemantapaukseen syytön, hänellä ei ole motiivia eivätkä juopuneiden esitutkintakertomukset ole uskottavia.

Kategoriat - YLE

Talvivaaran tuotantojohtaja hovissa: "Minulla ei ollut roolia ympäristövaikutusten tarkkailussa"

Mistä on kyse?
  • Rovaniemen hovioikeus jatkoi torstaina Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä Kajaanissa. 19.10.2017 oikeudessa kuullaan Talvivaaran entistä tuotantojohtajaa sekä osastopäällikköä.
  • Tuotantojohtajana toiminut mies vaatii, että hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden tuomion ja vaatii korvauksia oikeudenkäyntikuluista.
  • Entisen tuotantojohtajan mukaan hän ei osallistunut mitenkään altaiden suunnitteluun tai rakentamiseen, eikä hänellä ollut esimerkiksi valtuuksia keskeyttää tuotantoa.

Rovaniemen hovioikeus jatkoi torstaina Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä Kajaanissa.

Talvivaara Sotkamo Oy:n tuotantojohtajana toiminut mies vaatii, että Rovaniemen hovioikeus kumoaa Kainuun käräjäoikeuden tuomion ja velvoittaa Suomen valtion korvaamaan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.

Hän kertoi toimineensa aiemmin myös yhtiön ympäristö- ja infrastruktuuripäällikkönä, jolloin hän oli yhteyshenkilönä YVA-menettelyvaiheessa ja ympäristölupaa haettaessa.

– En havainnut mitään puutteita näissä menettelyissä, mies kertoi.

"Tuotannossa ei rikottu raja-arvoja"

Mies kertoi siirtyneensä vuonna 2008 tuotantojohtajan tehtäviin. Hän kertoi, että tehtävän vastuut oli kirjattu niin sanottuun vastuumatriisiin. Organisaatiokaavio esitettiin todisteena hovioikeudessa.

Hänen mukaansa kestävän kehityksen osasto vastasi muun muassa ympäristövaikutusten tarkkailusta. Entisen tuotantojohtajan mukaan hänen tehtäviinsä ei kuulunut ympäristövaikutusten tarkkailu tai raportointi.

Talvivaaran entinen tuotantojohtaja kertoi hovioikeudessa, ettei hänellä ollut valtuuksia keskeyttää tuotantoa.Niko Mannonen / Yle

– Olin kyllä perehtynyt Talvivaaran ympäristölupaan. Sain myös tiedot velvoitetarkkailusta. Jätevesien päästöt olivat ympäristöluvan mukaisia, mies kertoi.

Miehen mukaan tuotannossa ei rikottu raja-arvoja, eikä siitä tullut tietoa myöskään valvovalta viranomaiselta. Entinen tuotantojohtaja kertoi, ettei hänellä ollut valtuuksia esimerkiksi keskeyttää tuotantoa.

– Tuotannon keskeyttäminen ei olisi ratkaissut esimerkiksi alueelle johdettavan veden tuloa.

Korjaavia toimenpiteitä tehtiin

Kaivoksen lähivesistöjen tilassa havaittiin ensimmäinen muutos heinäkuussa 2010, jolloin mies kertoi olleensa kesälomalla.

– Seuraavaksi havaittiin pohjoisen suunnan vesistössä pH:n alenemista. Sitä muutosta ei tiedetty eikä ymmärretty, mies kertoi.

Miehen mukaan jätevesien johtaminen luontoon keskeytettiin ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittiin menettelyistä. Myöhemmin ELY-keskus hyväksyi jäteveden uudelleenjohtamisen aloittamisen.

– Toimitusjohtaja Pekka Perä nimitti työryhmän, jonka piti selvittää pH:n alenemaa. Minä en siihen ryhmään osallistunut, mies kertoi.

Kipsisakka-altaiden vesi oli luonnollisesti ympäristöluvan mukaista. Talvivaaran entinen tuotantojohtaja

Työryhmä raportoi vuodenvaihteessa 2010–2011, että jäteveden sulfaattitasoja pitäisi saada alemmaksi.

– Metallien talteenotossa toteutettiin erittäin merkittäviä muutoksia niissä puitteissa, mitä laitos mahdollisti. Toimenpiteet olivat rajallisia ja niitä toteutettiin tehokkaasti. Pidemmän tähtäimen toimenpide oli, että konsultiksi otettiin Teknologian tutkimuskeskus VVT, jotta sulfaattitasoa pystyttäisiin alentamaan edelleen.

"Luonnollisesti ympäristöluvan mukaista"

Hovioikeus käsitteli myös tehtaan kipsisakka-altaita. Miehen mukaan esimerkiksi niiden rakentamisessa ei ollut mitään puutteita. Rakentamista valvoi hänen mukaansa myös Kainuun ELY-keskus.

– Laaja valvontaorganisaatio ei esittänyt mitään huomioita altaiden rakentamisessa tai tarkastuksissa.

Tuotantojohtajan mukaan hän ei osallistunut mitenkään altaiden suunnitteluun tai rakentamiseen.

– Kipsisakka-altaiden vesi oli luonnollisesti ympäristöluvan mukaista. Allasta käytettiin esimerkiksi vesi- ja lietevarastona. Luvassa ei ollut minkäänlaista määräystä, ettei sitä saisi käyttää vesivarastona. Viranomaisilta ei tullut koskaan sellaista viestiä, että ristiriitaa olisi ympäristöluvan kanssa, mies kertoi.

En ole syyllistynyt tässä asiassa rikokseen. Talvivaaran entinen tuotantojohtaja

Hänen mukaansa ympäristölupa ei tarjonnut mitään menettelyä, jonka mukaan vesi oltaisiin voitu poistaa kipsisakka-altaista.

Kipsisakka-altaissa tapahtui kaikkiaan neljä vuotoa Talvivaaran toiminta-aikana. Miehen mukaan vesi tai altaiden rakenne ei ole ollut millään tavallaan vuotojen syynä.

– En ole syyllistynyt tässä asiassa rikokseen, mies sanoi.

Mies lopetti työskentelyn Talvivaarassa 30.4.2012, jolloin hän jäi sairaslomalle.

Tuotantojohtaja valvoi osastoja

Syyttäjä Kimmo Vakkala kysyi tuotantojohtajana toimineelta mieheltä hänen aiemmasta työhistoriastaan. Ennen Talvivaaraa mies kertoi työskennelleensä Lapin Vesitutkimuksen palveluksessa.

– Työhöni kuului vesikonsultointikohteita, myös Talvivaaraan liittyviä asioita, mies kertoi.

Syyttäjä tiedusteli myös miehen käsitystä Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Talvivaaran Kaivosyhtiö Oyj:n välisestä suhteesta.

– Kaivososakeyhtiö oli emoyhtiö ja Sotkamo oli tytäryhtiö. Minulla ei ollut kuitenkaan käsitystä, mitkä asiat kuuluvat kummallekin. Kun tulin taloon, niin se taisi olla silloin Talvivaara-projekti Oy. Olin oman käsitykseni mukaan aluksi sen työntekijä. Kun jäin pois huhtikuussa 2012, niin olin ollut kaivososakeyhtiön työntekijä, mies kertoi.

Mies kertoi, että hänellä oli tuotantojohtajana velvollisuus valvoa, että osastot toimivat huolellisesti.

– Olen mielestäni täyttänyt sen velvollisuuden erittäin hyvin.

Hajut olisivat sulkeneet tehtaan

Mies kertoi, että hänen tuotantojohtaja-aikanaan otettiin käyttöön osastopäällikköpalaverit.

Syyttäjä tiedusteli, osallistuiko mies muun muassa ongelmien ratkaisuun, jos niitä käsiteltiin palavereissa.

– Olin läsnä suurimmassa osassa näitä kokouksia, mies kertoi, mutta hän ei kuitenkaan muistanut, oliko läsnä syyttäjän viittaamissa muutamissa kokouksissa, joista yhdessä käsiteltiin muun muassa pH:ta.

Tehtaalla oli myös hajuongelmia, jotka tuntuivat ajoittain myös Kajaanissa asti. Miehen mukaan johto määräsi tuolloin, että tehdas pitää sulkea. Mies tarkoitti johdolla tehtaan ylempiä toimihenkilöitä, kuten toimitusjohtaja Pekka Perää.

– Miten hajujen takia tehtaan olisi voinut sulkea, mutta ei jätevesipäästöjen vuoksi? syyttäjä Heikki Ylisirniö kysyi mieheltä.

Mies totesi lyhyesti, että tehtaan mahdollinen sulkeminen oli ylempien toimihenkilöiden päätettävissä.

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2016 tuotantojohtajana toimineelle miehelle ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakkoa eli 6 540 euroa. Syyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö vaativat hänelle törkeästä ympäristön turmelemisesta vähintään 10 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Tämä vaatimus on toistettu hovioikeudessa.

Lisäksi käräjäoikeudessa vaadittiin, että kaikki neljä vastaajaa on tuomittava menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti Talvivaara Sotkamon kanssa rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 13,3 miljoonaa euroa.

Hovioikeudessa syyttäjien vaatimus on, että Pekka Perä, tuotantojohtaja ja Talvivaara Sotkamo Oy tulee tuomita yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 13,3, miljoonaa euroa.

Kerromme aiheesta lisää oikeudenkäynnin edetessä.

Lue lisää:

Entinen Talvivaara-pomo kertoi hovioikeudessa oman versionsa: "Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä"

Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.

Kategoriat - YLE

Takaraja umpeutui: Katalonia ei peräydy – Espanja aikoo purkaa autonomiaa

Espanjan hallitus aikoo alkaa purkaa Katalonian autonomiaa, koska alue ei ole peräytynyt itsenäistymisaikeistaan.

Espanjan hallitus kokoontuu lauantaina kokoukseen Katalonian tilanteen vuoksi. Tarkoituksena on ottaa käyttöön artikla 155, jonka myötä voitaisiin aloittaa Katalonian itsehallinnon purkaminen.

Espanjan pääministerinkanslia ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont oli uhannut antaa virallisen itsenäisyysjulistuksen, jos Espanja ei suostu sen kanssa neuvottelupöytään.

Puigdemontin mukaan Katalonian alueparlamentti voi Espanjan kieltäytyessä äänestää julistuksesta.

Puigdemont ilmoitti asiasta kirjeessä Espanjan hallitukselle juuri ennen kello 11:tä. Tuolloin umpeutui Espanjan hallituksen asettama määräaika Katalonian itsenäisyysaikeen perumiselle.

Kriisi alkoi kansanäänestyksestä

Puigdemont antoi viime viikolla monitulkintaisen itsenäisyysjulistuksen. Espanjan hallitus kehotti Kataloniaa tämän jälkeen selventämään, onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi vai ei.

Katalonia toimitti Espanjalle muutamaa päivää myöhemmin kirjeen, jossa ei suoraan vastattu kysymykseen.

Kirjeen jälkeen Espanjan hallitus vaati Kataloniaa perumaan itsenäisyysaikeensa tähän päivään mennessä.

Kriisi alkoi kuun alussa pidetystä Katalonian itsenäisyyskansanäänestyksestä.

Lue myös:

Aluehallinnon lähde: Katalonia voi julistautua virallisesti itsenäiseksi, jos Espanja peruu alueellisen itsemääräämisoikeuden

Kaksi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtohahmoa vangittuna – Puigdemont: "Valitettavasti poliittisia vankeja"

Espanjan hallitus: Katalonialla on torstaihin asti aikaa perua itsenäisyysaikeet

Kategoriat - YLE

Sivut