YLE: Pääuutiset

11-vuotias poika odottaa Lahdessa harvinaista lääkettä, jota Turussa annetaan – "Se on epätasa-arvoista"

Mistä on kyse?
  • Nusinerseeni on lääke lihassairaus SMA:ta sairastaville. Täsmälääke on juuri kehitetty, ja se on jo käytössä muutamissa Euroopan maissa.
  • Suomessa ei ole vielä päätetty, kuuluuko kallis lääke yhteiskunnan maksettavaksi. Linjausta tekee parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön Palveluvalikoimaneuvosto Palko.
  • Palko tekee lääkkeestä suosituksen, mutta loppujen lopuksi sairaanhoitopiirit itse päättävät, millaista hoitoa potilailleen tarjoavat. Palkon suositus kuitenkin todennäköisesti ohjaa sairaanhoitopiirien päätöksiä tulevaisuudessa.
  • Suomessa kolme potilasta on saanut lääkettä, heistä ainakin yksi on Turussa.
  • Se, että toisella puolen Suomea saadaan lääkettä, jota taas toisella puolen maata ei saa, on eriarvoistavaa, sanovat asiantuntijat.

Reilut 150 lihassairauspotilasta on odottanut kesästä asti, hyväksytäänkö kallis harvinaislääke terveydenhuollon piiriin.

Nusinerseeni-ruiskun hinta on noin sata tuhatta euroa, ja yhden SMA-potilaan ensimmäisen hoitovuoden hinnaksi on arvioitu puoli miljoonaa euroa.

Nyt lääkettä on kuitenkin annettu muutamalle potilaalle, vaikka kansallisen suosituksen teko on vielä kesken.

Tämä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan.

Yksi lääkkeen suositusta odottavista potilaista on lahtelainen, 11-vuotias Samu Kananen. Samun äiti Mira Svahn-Airos on kuullut, että joitakin potilaita on hoidettu. Hän on onnellinen perheen puolesta, mutta viranomaisten toiminta kismittää.

– Hoidetut lapset ovat pieniä, ja mitä aiemmin heitä ruvetaan lääkitsemään, sen parempi. Viranomaiset ovat kuitenkin asettaneet potilaat eri arvoon.

Svahn-Airos kritisoi sitä, että päätöksiä on tehty salassa, eikä niistä ole puhuttu avoimesti.

– Näissäkin piireissä joku sitten tietää, ja kertoo eteenpäin ja sitä kautta tieto on kulkenut. Se, että näitä päätöksiä tehdään hämärässä, lisää eriarvoisuutta.

Myös Lihastautiliitto on ilmaissut huolensa eriarvoisesta kohtelusta.

– Se on epätasa-arvoista. Liittomme on ilmaissut huolensa, että tähän pitää saada yhteiset kriteerit ja linjaukset, sanoo SMA-potilaidenkin oikeuksia valvovan Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Leena Nissilä.

Meeri Niinistö / Yle

SMA on lihassairaus, joka johtuu geenivirheestä. Suomessa potilaita on reilut 150. Lihakset surkastuttavaan sairauteen on juuri kehitelty täsmälääke. Lääke ei ole parantava, mutta helpottaa oireita ja ennustetta.

Koska lääkkeen käyttäjiä on vähän, nousee yhden potilaan kustannukset suuremmiksi kuin minkään lääkkeen Suomessa koskaan aikaisemmin.

Potilaita on siis vähän, joten kustannukset jäävät kaikkiin lääkekuluihin suhteutettuna pieniksi. Nusinerseenin kaltaisia harvinaislääkkeitä on kuitenkin tulossa markkinoille pitkä liuta. Tästä syystä Suomessa on herätelty keskustelua siitä, kenen hoitoa kuuluisi saada.

Palko linjaa, sairaanhoitopiiri päättää

Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko perustettiin juuri tätä tarvetta varten: arvioimaan hoidon kustannuksia suhteessa sen hyötyyn. Nusinerseenin suositusten on määrä valmistua ensi vuonna.

Maan perustuslaki kuitenkin linjaa, että jokainen sairaanhoitopiiri päättää itse, millaista hoitoa potilaalle tarjotaan.

Niinpä ollaan tilanteessa, jossa kolme pientä lasta on saanut hoitoa, johon muilla SMA-potilailla ei ole, ainakaan vielä, mahdollisuutta. Nusinerseeniä on annettu potilaalle esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tyksissä päätöksen on tehnyt johtava ylilääkäri asiantuntijoiden lausuntojen perusteella.

– Meillä sitä on alettu käyttämään sillä perusteella, että on oletettu, että siitä voisi olla potilaalle hyötyä. Nyt odotamme kaikkien lääkityspäätöksien suhteen Palkon suositusta. Uusia lääkityksiä ei aloiteta, eikä vanhoja lopeteta, ennen kuin päätös tulee, sanoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Palkossa toivotaan, että vaikka prosessi saattaa tuntua lääkettä odottavista perheistä hitaalta, sairaanhoitopiireissä odotettaisiin koko maan kattavaa linjausta. On eriarvoistavaa, että toisella puolen Suomea joku saa lääkettä, kun toisella puolen joku ei.

– Olisi tärkeää, että tässä mentäisiin samaan tahtiin eteenpäin ja odotettaisiin yhtenäistä linjausta, sanoo Palkon pääsihteeri Taina Mäntyranta.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on ainakin yhtä SMA-potilasta. Linus Hoffman / Yle

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa lääkkeen käyttöä perustellaan sillä, että siitä saadaan samalla tutkimustuloksia.

Harvinaislääkkeiden tutkiminen ennen käyttöä on vähäistä, sillä käyttäjiä ei ole kattavaa tutkimusta varten.

– Sairaanhoitopiireillä on tietty määrä rahaa käytössä, ja päätöksen lääkkeen käytöstä tekee lääkäri tai työryhmä. Kun on kyseessä uusi lääke, ei ole tarpeeksi tietoa saatavilla. Näissä puitteissa se päätöksen tekeminen on todella hankalaa, sanoo Lihastautiliiton Nissilä.

Priorisointikeskustelu on edelleen käymättä

Yhteisiä kriteereitä ja linjauksia peräänkuulutetaan sekä Tyksissä Turussa että Lihastautiliiton puolelta.

– Muuten se riippuu siitä, mihin Suomen kolkkaan olet syntynyt. Se ei ole mitenkään perusteltavissa, sanoo Nissilä Lihastautiliitosta.

Kun harvinaislääkkeiden määrä kasvaa, täytyy ryhtyä käymään keskustelua siitä, kenen lääkkeet yhteiskunta maksaa.

– Kaikki eivät voi saada kaikkea. Sen linjaaminen, mihin asetetaan rajat ja millä kriteereillä, on poliitikkojen asia. Johonkin raja on pistettävä. Sille ei kuitenkaan mahda mitään, sanoo Nissilä.

Kategoriat - YLE

Raahen kahdesta taposta epäillyn epäillään levittäneen HIV:tä

Miehen epäillään levittäneen tarkoituksella sukupuolitautia. Kyseessä on kahdesta Raahessa tapahtuneesta henkirikoksesta epäilty Tuomas Kangasniemi (entinen Viirelä).

Esitutkinnassa on selvinnyt, että Kangasniemi on harrastanut suojaamatonta seksiä eikä hän ole kertonyt seksikumppanilleen sairastavansa HIV:tä. Oulun poliisilaitos tutkii asiaa törkeänä pahoinpitelynä. Poliisi kuitenkin epäilee, että seksikumppaneita saattaa olla enemmän kuin yksi.

Tapaus ilmeni, kun poliisi tutki kahta syyskuussa 2017 Raahessa tapahtunutta henkirikosta. Kangasniemi on epäiltynä ja vangittuna kyseisistä rikoksista. Sanomalehti Kaleva kertoi, että toinen uhreista on Kangasniemen 65-vuotias äiti, toinen vuonna 1992 syntynyt nainen. Poliisi vahvistaa tiedon Ylelle.

Oulun poliisi pyytää vuosina 2016–2017 Kangasniemen kanssa sukupuoliyhteydessä olleita ottamaan yhteyttä poliisiin.

Mahdollisen HIV-tartunnan saaneiden ilmoittautuminen ja testaaminen on poliisin mukaan tärkeää, sillä he saattavat olla hengenvaarassa. Yle julkaisee miehen nimen ja kuvan, jotta miehen seksikumppanit tunnistavat hänet.

Korjattu klo 10.54: Henkirikokset ovat tapahtuneet Raahessa, mutta tiedossa ei ole, missä kaikkialla mahdollisia seksikumppaneita on ollut. Alkuperäisestä tekstistä sai käsityksen, että Kangasniemen epäiltäisiin levittäneen sukupuolitautia Raahessa.

Kategoriat - YLE

Sotia johdettiin välillä viinan voimalla – uusi tutkimus paljastaa armeijan alkoholiongelmia

Julkinen salaisuus on, että kahakoita ja sotia on Suomessa käyty ja johdettu välillä humalassa. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Lasse Laaksonen on kerännyt yksityisistä lähteistä, tuomioistuinten pöytäkirjoista ja kuulustelupöytäkirjoista yli 600-sivuisen tutkimuksen aiheesta.

– Tarkoitus oli tehdä oikeutta historiallisille henkilöille. Ei lähteä mukaan juoruiluun vaan dokumentoida mitä on tapahtunut, Laaksonen sanoi aamu-TV:n haastattelussa.

Viina pelasti verenvuodatukselta Mäntsälän kapinassa

Viina väritti vuoden 1932 Mäntsälän kapinaa.

– Kun lähdettiin kapinan tielle, korkattiin pullo, Laaksonen kertoi.

Kapinan johtajaa, armeijasta erotettua kenraalimajuri Walleniusta ja tätä kiinni ottamaan lähetettyä kenraali Lauri Malmbergia yhdisti viina.

– Miehet ryyppäsivät matkalla Helsinkiin ja tulos oli se, että Malmberg katosi muutamaksi päiväksi ja Wallenius itse ilmoittautui poliisikamarille. Voidaan sanoa, että humalaiset miehet pelastivat tilanteen, ja verenvuodatukselta vältyttiin, Laaksonen sanoi.

Viipurinlahden taisteluja johdettiin päissään

Talvisodan aikana samainen Wallenius otettiin uudelleen armeijaan. Hän menestyikin hyvin Lapissa. Sieltä Wallenius siirrettiin talvisodan lopun tärkeimmälle rintamalle, Viipurinlahdelle. Wallenius ehti turhautua matkallaan Kannakselle ja katosi muutamaksi päiväksi tavoittamattomiin ryyppyreissulleen. Potkut tulivat toistamiseen.

– Viipurinlahden kohdalla voi sanoa, puolustus oli sekaisin kun Wallenius tuli rintamalle, ja se oli entistä enemmän sekaisin kun Wallenius lähti.

Ylipäällikkö Mannerheim suhtautui alkoholiongelmaisiin alaisiinsa ristiriitaisesti. Hän hyväksyi joidenkin juomisen, joidenkin juopottelu johti potkuihin.

Päämajaa vaivasi alkoholiongelma

Mannerheimin asennetta juopotteluun kuvaa suhtautuminen päämajassa operaatioita suunnitelleeseen kenraali A. F. Airoon. Airon alkoholiongelmaan ei puututtu.

Mannerheim ei puuttunut myöskään esimerkiksi eversti Armas Kempin alkoholinkäyttöön, vaikka tämä oli humalassa mennyt siviilikylään, tuhonnut siellä istutuksia, ohjannut liikennettä ja haukkunut lopulta ihmisiä bolseviikeiksi.

– Mannerheim totesi, että mies tarvitsee lepoa.

Kun tämä toistui, mies määrättiin kotijoukkoihin. Kotijoukkojen komentajana oli toinen alkoholisti, Mäntsälän kapinan epäonnisessa kiinniotossa kunnostautunut Malmberg.

Kategoriat - YLE

Mikkelin 20 miljoonan kiistelty suurhalli jää ilman kallistuksia – "Torso", arvioi asiantuntija

Mikkeliin maaliskuussa valmistuva 11 000 neliön monitoimihalli Saimaa Stadiumi tarjoaa hulppeat tilat monien perinteisten ja uusien sisäliikuntalajien harrastajille. Hallin toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, jolta Mikkelin kaupunki lunastaa hallin omakseen 15 vuoden aikana.

Yksi käyttäjäryhmä on kuitenkin erityisen pettynyt olosuhteisiin jo ennen hallin valmistumista. Yleisurheiluväen toivomat ratakallistukset jäivät haaveeksi.

Kallistukset vaaditaan juoksuradoilla, jotka ovat alle 300 metriä pitkiä. Mikkeliin tulee Suomen ensimmäinen sisäliikuntahalli, jossa on alle 300 metriä pitkät (225 m) juoksuradat ilman kallistuksia.

– Siitä tulee torso. Ehdottomasti tappio koko suomalaiselle urheilulle. Minua harmittaa aivan vietävästi. Jotain hallissa voi yleisurheiluväki harjoitella, mutta kilpailumielessä sitä ei voi käyttää. No, ehkä lasten kilpailuissa, mutta ei enää nuorten sarjoista eteenpäin, Suomen Urheiluliiton olosuhteista vastaava kilpailupäällikö Mika Muukka harmittelee.

– Jo pelkästään se, että sisäkentälle ei voi mennä piikkareilla, tuo rajoituksia.

Kaarteet olisivat mahdollistaneet täysipainoisen talviharjoittelun ja muun muassa yleisurheilun halli-SM-tapahtumien järjestämisen. Muukan mukaan Mikkeliin kaavailtiin jo alustavasti pohjosmaista hallimaaottelua, jossa Suomi, Ruotsi, Norja sekä Tanskan ja Islannin yhteisjoukkue kilvoittevat keskenään.

Halliyhtiö Saimaa Stadiumi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kalevi Niemi kertoo, että kallistettavat kaarteet kaatuivat lopulta kustannuksiin.

– Kaikki mahdolliset kivet käännettiin, mutta kustannustehokasta ja toimivaa ratkaisua ei löytynyt, halliyhtiö Saimaa Stadiumi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kalevi Niemi kertoo.

– Mallia ja eri vaihtoehtoja tutkittiin kotimaasta ja ulkomailta. Lopulta hallitus päätyi tähän ratkaisuun, mikä ei ollut helppo.

"Piti olla alkuperäisessä urakassa"

Mikkelin Kilpa-Veikkojen puheenjohtaja Juha Putkonen myöntää olevansa pettynyt ratkaisuun. Kallistuksia toivottiin loppuun saakka.

– Olen ihan helkutin pettynyt. Harmittaa joka kerta kun asiasta puhutaan. Turha sitä on kieltää. Täytyy vaan kääntää katse eteenpäin ja miettiä miten hallista saadaan silti mahdollisimman iso hyöty irti. Tilannetta ei saa enää muutettua toiseksi, Juha Putkonen sanoo.

Kilpa-Veikkojen haaveissa oli täysimittainen sisähalli, jossa olisi voitu järjestää muun muassa aikuisten sekä eri ikäluokkien halli-SM-kisoja.

– Suunnitelmissa oli myös viestijuoksun halli-SM. Ne ovat kesäisin erittäin suosittuja tapahtumia, eräänlaisia hengennostatustilaisuuksia, joissa juostaan joukkueina muita joukkueita vastaan.

Juha Putkosen mukaan hallin toteutusvaiheessa tapahtui virhe, jonka takia kallistettavat kaarteet jäivät toteutumatta.

– Ne olisi pitänyt olla alkuperäisessä rakennusurakassa. Nyt rakentajat laskivat perusurakan mahdollisimman tiukaksi saadakseen urakan. Kallistukset jäivät optioksi ja niiden hinta nousi.

– Nostomekanismien asentaminen lattiatason alle oli jälkikäteen mahdotonta, ei niitä ylhäältä päin voi nostaa, Putkonen pähkäilee.

"Legomainen ratkaisu olisi vaatinut työtä ja tiloja"

Halliyhtiö on kertonut, että kallistukset olisivat maksaneet 1,5 miljoonan euron luokkaa. Mikkelin Kilpa-Veikoilla on eri käsitys.

– Urheiluliitonkin kautta tulevat kokemukset ovat sellaisia, että kallistukset pitäisi saada puolella miljoonalla eurolla, Putkonen kertoo.

Halliyhtiön puheenjohtaja Kalevi Niemi korostaa, että kysymys on lopulta kuitenkin rahasta ja kompromissista eri lajien tarpeiden välillä.

– Kallistukset eivät mahtuneet siihen alkuperäiseen urakkaan. Syynä oli hinta ja kyse oli siitä 1,5 miljoonasta eurosta. Koko tämä vuosi on sitkeästi etsitty vaihtoehtoisia ratkaisuja sähkötoimisille vaihtoehdoille. Teimme jopa prototyyppejä useampia kappaleita, mutta emme löytäneet juoksu-urheilun ja kustannusten kannalta sekä hallin kokonaisuuden kannalta toimivaa ratkaisua.

– Jos olisi toteutettu legomainen ratkaisu, jossa rakenteet olisi siirretty aina muiden lajien tieltä pois, se olisi vienyt liikaa miestyövoimaa ja siitä olisi tullut säilytystilaongelma.

Mikkelin Kalevankankaalle, raviradan ja jäähallin yhteyteen nouseva halli valmistuu maaliskuussa. Halli toimii jatkossa eri liikuntamuotojen, urheilun sekä suurten tapahtumien tyyssijana.

Kategoriat - YLE

Ylen aamu-tv:ssä kävi karvainen vieras – Terapia-alpakka Börje ei jännittänyt televisioesiintymistä

Ylen aamu-tv:ssä kävi torstaina harvinainen, mutta myös karvainen vieras. Ypäjäläisen terapia-alpakka Börjen vierailu liittyi keskusteluun eläinten käytöstä terapiassa. Eläinten käyttö terapiaeläiminä on lisääntynyt.

Börje on alalla jo pitkän linjan ammattilainen. Se on tarjonnut palveluksiaan ihmisille jo kymmenen vuotta. Kasvattaja Sirpa Ryyppö kertoo, että Börje käy vanhainkodeissa, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien luona.

– Tuntuu, että ihmiset heräävät henkiin Börjen seurassa. Ne ovat aivan käsittämättömiä hetkiä. Vanhainkodissa on eräs vanha herra, joka puhuu ainoastaan silloin kun Börje on paikalla, Ryyppö kuvaili ihmisten reaktioita.

Börje on vieraillut myös päiväkodeissa.

– Siellä se seuraa, pukevatko kaikki lapset kuravaatteensa päälle. Se on ollut aivan huikeata, Ryyppö kertoi.

Ryyppö arvioi, että Börjeä tuskin jännitti olla suorassa televisiolähetyksessä.

– Se on vain innoissaan! Hän tykkää aina, kun tapahtuu jotain.

Börje-alpakka.Yle

Lue myös:

Video: Börje-alpakka kävelee vaikka sisälle huoneeseen tuomaan hyvää mieltä

Kategoriat - YLE

Euroopan epäilevät tuomaat Tšekissä torjuvat niin euron kuin maahanmuutonkin: "Pärjäämme omillamme"

MLADÁ BOLESLAV / PRAHA Jättimäisen tehtaan portista ajaa ulos autonkuljetusauto toisensa jälkeen. Kyydissä on Škoda-henkilöautoja, Tšekin tasavallan tärkeimpiä vientituotteita. Niitä meni viime vuonna kaupaksi 663 230 kappaletta Euroopassa.

Tehtaan työntekijöiden voisi luulla olevan tyytyväisiä EU:hun, jonka sisämarkkinat takaavat, että tehtaalle on helppo tuoda osia ja sieltä on helppo viedä autoja myyntiin mihin tahansa jäsenmaahan.

– Me voisimme pärjätä omillammekin, ja olla itsenäisiä. Minä kannatan EU:sta eroamista, sanoo kuitenkin maalaamossa työskentelevä Radek Jíra, 40, portilla työvuoronsa päätteeksi.

Hänen mukaansa EU antaa tšekeille vain käskyjä ja määräyksiä.

– No on siitä ehkä se hyöty, että nämä autot liikkuvat paremmin ulkomaille, Jíra myöntää.

– En pidä siitä, että EU puuttuu tšekkien omiin asioihin. Enkä halua euroa, sanoo tehtaalla työskentelevä Radka Rybářová, 36. Hän ei kuitenkaan jättäisi unionia.

Radek Jíra työskentelee Skoda-autotehtaan maalaamossa.Jeroen Mortier / YLE

Pieni otos autotehtaan työntekijöistä vahvistaa tilastojen kertomaa: Tšëkit ovat EU-skeptistä kansaa. Syksyllä 2016 tehdyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 41 prosenttia tšekeistä oli sitä mieltä, että maan tulevaisuus olisi parempi EU:n ulkopuolella.

Viime kesänä 23 prosenttia kansalaisista oli halukkaita lähtemään unionista kokonaan. Puolassa ja Unkarissa näin vastasi vain viisi prosenttia kansalaisista.

Yhteisvaluutta euron kannatus on tšekkien keskuudessa EU:n matalinta: Vain 20 prosenttia kansasta haluaisi siirtyä korunasta euroon, kun EU:n jättävistä briteistäkin 23 prosenttia on euron kannalla.

"Ei Junckerin tai Merkelin maa"

Tšekkiläisessä politiikassa on tilausta niin lievemmälle kuin vahvemmallekin EU-kritiikille.

Japanilais-tšekkiläinen Tomio Okamura edustaa jyrkempää laitaa. Hänen johtamansa Vapauden ja suoran demokratian puolue SPD ajaa Tšekin eroa EU:sta. Kyselyiden mukaan puolue voi saada kymmenisen prosenttia äänistä perjantaina ja lauantaina järjestettävissä parlamenttivaaleissa, tai ainakin ylittää helposti viiden prosentin äänikynnyksen.

– He haluavat päättää meidän sijaamme, kuka meidän maassamme saa asua. Tämä ei ole (Jean-Claude) Junckerin tai (Angela) Merkelin maa. Tämä on meidän maamme, Okamura perustelee.

Hän on suivaantunut EU-tuomioistuimen syyskuisesta päätöksestä, joka vahvisti että EU:ssa sovittu turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely on laillinen. Tšekki on ottanut vastaan vain 12 turvapaikanhakijaa Kreikasta, kun sen kiintiö olisi ollut 2 691.

– Haluamme pitää Tšekin tasavallan sellaisena kuin se on, Okamura sanoo.

Pelko aseena

Okamura sanoo tuntevansa muita Euroopan äärioikeiston johtajia, kuten Hollannin Vapauspuolueen Geert Wildersin ja Ranskan Kansallisen rintaman Marine Le Penin. Wildersin tavoin hän vastustaa maahanmuuttoa etenkin islaminuskoisista maista.

– Okamura käyttää ihmisten pelkoa aseenaan, ja hän on erittäin taitava siinä, sanoo politiikan tutkija Jiří Pehe Prahan New York Universitysta.

Hänen mukaansa autotehtaan työntekijät voivat äänestää Okamuraa, koska he uskovat hänen pelotteluaan. Okamura lupaa, että maahan ei päästetä maahanmuuttajia, jotka voisivat viedä tšekeiltä työpaikat.

Hän ei tosin pysty lupausta pitämään, sillä on hyvin epätodennäköistä että Okamuran SPD pääsisi seuraavaan hallitukseen vaalien jälkeen. Muut puolueet eivät halua tehdä sen kanssa yhteistyötä. Kyselyiden mukaan vaalit voittaa liikemies Andrej Babišin johtama ANO-puolue.

Tšekin tasavallan vaalein ennakkosuosikki on liikemies ja miljardöödi Andrej Babiš.Martin Divisek / EPA

Babiš taas on Pehen mukaan Donald Trumpin kaltainen populisti, joka kampanjoi suhteellisen EU-kriittisellä asialistalla. Seuraavaksi pääministeriksi noussee joko Babiš tai joku muu saman puolueen edustaja, jos Babiš itse on estynyt korruptiotutkinnan takia.

Visegradin veto hiipuu

Oli seuraavan hallituksen kokoonpano mikä hyvänsä, sen on ratkaistava Tšekin tasavallan suunta EU:ssa: Tiivistyvän ytimen mukana eteenpäin, vai jättäytyminen ulkokehälle?

– Se johtaisi siihen, että Tšekki liukuisi periferiaan Unkarin ja Puolan kanssa. Sillä olisi vaikutuksia talouteen, politiikkaan ja turvallisuuteen. Kukaan ei tosin vielä tiedä, millaisia, Pehe sanoo.

Puolan, Unkarin, Slovakian ja Tšekin muodostama Visegrad-ryhmä on tähän asti ollut skeptisten tšekkien viiteryhmä esimerkiksi maahanmuuttoasioissa. Euromaa Slovakia on liikkumassa poispäin ryhmästä. Sen johto on ilmoittanut, että se haluaa olla ytimessä, jos EU:n yhdentyminen alkaa jakautua kahteen ryhmään.

Kategoriat - YLE

Poliisiauto kolaroi rajusti Kokkolassa – viisi henkilöä loukkaantui

Poliisiauto ja henkilöauto kolaroivat viime yönä Kokkolassa Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteyksessä. Törmäyksen seurauksena poliisin pakettiauto pyörähti useita kertoja ympäri katolleen keskelle tietä.

Pelastuslaitoksen tietojen mukaan poliisiautossa oli kolme henkilöä ja toisessa autossa kaksi. Kaikki viisi loukkaantuivat ja heidät vietiin hoitoon.

Emme ole tavoittaneet poliisia kommentoimaan asiaa.

Kerromme asiasta lisää kun saamme uutta tietoa.

Kategoriat - YLE

Tanja antoi omaisuutensa pois ja muutti asuntoautoon neljän koiran kanssa: "Luovuin aika vähästä, vaikka tavaraa oli paljon"

Vuoden 2016 lokakuussa Tanja Kurikka, 36, luopui vuokra-asunnostaan. Sitten hän lahjoitti omaisuutensa pois ja muutti neljän koiransa kanssa asuntoautoon.

Sitä ennen hän oli irtisanoutunut hyväpalkkaisesta työstään it-alalla ja alkanut kokopäiväiseksi koirien agility-valmentajaksi.

Nyt on viisikon vuosikatsauksen aika.

– Elämä on muuttunut valtavasti. Olen hirmu kiitollinen siitä, että saan elää näin, Tanja hymyilee lokakuisena aamuna.

Bordercolliet Nuka, 10, Nano, 5, Bingo, 3, sekä yksivuotias Kyy kuuntelevat korvat höröllä, mutta lähes liikkumatta, emäntänsä ajatuksia.

Uusi elämä yrittäjänä

Asuntoauto on parkissa lempääläläisen ystäväperheen sähkötolpan varressa. Tanja on tapojensa vastaisesti herännyt aikaisin haastattelun kunniaksi. Uusi elämä yrittäjänä mahdollistaa myöhäiset aamut ja koiria iltaisin valmentava Tanja rakastaa nukkua pitkään.

– Suurin muutos on varmasti se, että olen nyt yrittäjä. Se tarkoittaa, ettei kukaan sano, missä ja mihin aikaan minun pitää olla jossakin, eikä sano miten minun pitää tehdä työni. Merkittävintä on se, että ajattelen elämästä ihan eri tavalla nykyään, Tanja miettii.

Tanja sanoutui irti työstään it-alalla ja teki agility-harrastuksestaan itselleen uuden työn. Nyt hän kouluttaa koiria pitkin Suomea oman yrityksen kautta.Miikku Pietilä

Hyppy suureen tuntemattomaan vuosi sitten tapahtui nopeasti. Tanja sanoi ensin irti vuokra-asuntonsa Turussa ja osti vasta sen jälkeen lainarahalla kymmenen vuotta vanhan matkailuauton. Muutossa tuli kiire. Tanja laittoi nettiin ilmoituksen: annetaan tavaraa.

– Oli ihanaa, että tavaroille tuli käyttöä ja ne menivät hyvään tarkoitukseen. Enää ei ole isoa sohvaa, sänkyä tai kirjahyllyä, jotka pitäisivät minua paikallaan. Oli vapauttavaa päästää siitä kaikesta materiasta irti, hän muistelee.

Paljon enemmän tilalle

– Luovuin mielestäni aika vähästä, vaikka tavaraa oli paljon. Olen saanut paljon, paljon enemmän tilalle.

Tanjan tulot ovat pudonneet noin puoleen, mutta niin ovat tehneet myös menot.

– Rahaa menee vain ruokaan, koiriin ja auton ylläpitoon. Se on useita satoja euroja vähemmän kuin ennen, Tanja laskee.

Tämä on tätä niin kauan, kun se tuntuu kivalta. Ja se tuntuu ihan äärimmäisen kivalta, edelleen. Tanja Kurikka

– Vanhasta elämästä kaipasin alussa palkkatyön taloudellista turvaa, mutta siitäkin ajatuksesta olen päässyt. Oikeasti tässä pärjää aika vähällä.

Ystävät lainaavat imuria

Myös Tanjan ostoskäyttäytyminen on muuttunut huomattavasti.

– Jos ehdottomasti tarvitsen vaikka uuden vaatteen, niin sitten pitää luopua jostakin vanhasta. Asuntoautossa asiat on mitoitettu niin, että kaikki mahtuu eikä silloin voi niin vaan ostaa jotakin lisää.

Sama pätee ruokiin. Kaikki pitää syödä, mitään turhaa ei voi ostaa, ja kun jopa juomavesi pitää kantaa sisään, sitä tulee käyttää harkiten. Eniten vettä menee koirien juomavedeksi.

Ja tietysti koirien pesuun. Se tapahtuu asuntoauton ulkopuolella auton alla olevan vesisäiliön ja letkun avulla.

Yleensä vain Bingo nukkuu Tanjan kanssa, mutta pakkasen paukkuessa viisikko kerääntyy yhteen kasaan lämmittämään toisiaanKari Manninen / Yle

Siivous on oma haasteensa, kun koiranelikko kirmaa kuraisilla pelloilla pitkät karvat liehuen.

– Karvan ja hiekan määrä on aikamoinen. Pikasiivous menee niin, että harjaan ja luuttuan lattiat, kannan koirien pedit ulos ja tomutan ne. Jos olen jonkun ystävän luona parkissa, saan yleensä lainata imuria, Tanja kertoo.

Pyykkiä hän pesee joko ystävien tai siskon luona, ja posti menee äidille Joensuuhun. Ruoanlaitto hoituu helpoiten niin, ettei sitä laita.

– Minulla on kaasuliesi, mutten ole koskaan ollut kodin hengetär, varsinkaan keittiössä. Aika lailla ostan valmista tai syön muualla. Salaatin teen silloin tällöin evääksi.

Lääkäriin ei aina pääse

Vuoteen on mahtunut myös vastoinkäymisiä, mutta Tanja sanoo kaiken menneen yllättävän kivuttomasti. Oikeastaan juuri niin, kuin hän oli etukäteen kuvitellutkin.

– Kaikkea pientä, rengas on lähtenyt irti ja jääkaappi hajonnut, lämmitys on lakannut, kaasu on loppunut. Kyllähän talvipakkasella hetken harmittaa, kun herää kylmyyteen, mutta kaikesta on selvitty aika vähällä, hän nauraa.

Terveyskeskukseen pitäisi kuitenkin mennä sillä paikkakunnalla, missä on kirjolla: Tanjan tapauksessa Joensuussa. Viimetalvinen tauti talttui, kun lääkäriystävä tutki Tanjan koirahallin wc:ssä ja määräsi lääkityksen sen jälkeen.

Minulla on kaikki mitä tarvitsen ja voin mennä ihan mihin vaan. Tanja Kurikka

Tanja ei varsinaisesti ole päättänyt ryhtyä minimalistiksi.

– Se on käytännön sanelema pakko, kun tilaa on vähän. Elämä tuntuu kuitenkin arkiselta, tykkään siitä valtavasti, mutta se tuntuu jo hirmu tavalliselta, Tanja pohtii.

Kaikki rakas kulkee mukana

– Parasta on vapaus, kun kaikki tärkeä ja kaikki mitä rakastan kulkee mukana. Minulla on kaikki mitä tarvitsen ja voin mennä ihan mihin vaan.

Meno on ollut sen mukaista: syksyn ja talven Tanja asuu puolet viikosta Lempäälässä ja toisen puolen Turussa.

Kesällä oli vauhdikkaampaa: viisikko kävi Lappeenrannassa, Sodankylässä, Kiteellä, Helsingissä, Turussa, Raahessa, Kokkolassa ja Maalahdessa.

– Varmaan puolet jäi mainitsematta, Tanja miettii.

Kesällä Tanja ja koiranelikko menivät minne huvitti. Kun he löysivät kauniin paikan, sinne jäätiin yöksi. Kun ajokilometrejä kertyy viitisen tuhatta kuukaudessa, ehtii moneen paikkaan.Miikku Pietilä

Kilometrejä on vuodessa kertynyt noin 50 000–60 000.

– Kesällä oltiin aika irti. Mentiin minne huvitti, ja kun löytyi kaunis paikka, päätimme jäädä sinne yöksi, hän muistelee.

Kateutta Tanja ei ole kokenut, ja kannustajia on ollut enemmän kuin epäilijöitä.

– Mun äitikin tottui ajatukseen tosi äkkiä, hän nauraa.

Onnellinen joka päivä

Kun vapautuu tavarasta, vapautuu myös henkisesti. Sen Tanja on oppinut vuoden aikana.

– Olen todella onnellinen ja olen onnellinen ihan joka päivä. Hirmu usein. En edes muista, koska olisin ollut huonolla tuulella. Jotenkin on niin älyttömän siistiä koko ajan, hän summaa.

Seitsemää vuotta it-alalla Tanja ei toki muistele pahalla: hän piti työstään.

– Mutta töiden jälkeen olin niin väsynyt, että jaksoin vain käyttää koirat lenkillä ja käydä vähän treenaamassa. Sitten vaan makasin sohvalla. Nyt tapaan paljon enemmän ihmisiä ja elämä on paljon sosiaalisempaa.

Miikku Pietilä

Jopa auton huolto on sosiaalinen tapahtuma. Tanja ajaa tutulle korjaamolle jo edellisenä iltana ja vie koirat aamulenkille, kun huolto alkaa.

– Sitten me tullaan autoon valmistamaan aamiaista ja keittämään kahvia sillä aikaa, että auto saadaan valmiiksi. Hyvin on aina mennyt, Tanja nyökkää.

Mikään muutoksessa ei kaduta

Tanja ei ole kertaakaan edes ajatellut, että palaisi takaisin kerrostaloon tai asuntoon. Ei kertaakaan. Eikä hän keksi mitään, mikä kaduttaisi.

– Tämä on tätä niin kauan, kun se tuntuu kivalta. Ja se tuntuu ihan äärimmäisen kivalta, edelleen. Jos siihen laittaisi jonkun aikarajan, sekin olisi itsensä rajoittamista. Mennään näin niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Toki Tanjalla on haaveita: kymmenen vuoden kuluttua esimerkiksi ihka oma agility-halli nykyisten vuokratilojen sijaan.

– Ja siinä vieressä uudenkarhea, vähän isompi matkailuauto, missä me voisimme koirien kanssa elellä. Niitä tuntuu aina vähän kertyvän. Neljästä kuuteen on sopiva määrä, hän hymyilee leveästi.

Koirat Nuka, Nano ja Bingo koristavat myös Tanja Kurikan käsivartta. Vasta yksivuotias Kyy ei ole vielä ehtinyt tatuoinniksi asti.Miikku Pietilä

Koiria on kiittäminen myös tästä hetkestä.

On kulunut jo muutama vuosi siitä, kun tamperelaisessa kassajärjestelmiä myyvässä yrityksessä vielä silloin työskennellyt it-alan tradenomi Tanja Kurikka oli teettämässä käsivarteensa tatuointeja koiristaan.

Tatuoija kysyi, mikä Tanjasta tulee isona, ja hän vastasi: koirien agility-kouluttaja.

– Mikset sitten ole se jo, tatuoija kysyi.

Se oli ratkaiseva kysymys.

Tanja kirjoitta elämästään myös blogia.

Kategoriat - YLE

Perustoimeentulomenot rajussa kasvussa – kaikki eivät tukea edes hae

Perustoimeentulotuen menot ovat tänä vuonna noin sata miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2015, arvioi Kela. Kaikkiaan menojen arvioidaan olevan tänä vuonna noin 850 miljoonaa euroa.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteerin Vertti Kiukaan mukaan se, että toimeentulotukea maksetaan näin iso määrä, kertoo ennen kaikkea siitä, että ihmisten perusturva ei ole riittävällä tasolla.

– Meillä on ihmisiä, jotka saavat toimeentulotukea vuosi toisensa jälkeen, vaikka se on tarkoitettu tilapäiseksi sillaksi yli sen vaikean hetken, Kiukas sanoi tänään torstaina Ylen aamu-tv:ssä.

Kelan etuusjohtajan Anne Neimalan mukaan yksi keskeinen syy menojen kasvuun on se, että Kelasta on helpompi hakea tukea, kuin mitä kunnista oli. Myös työttömyyden kasvu vaikuttaa.

– Vastikään julkaistiin vuoden 2016 työttömyystilastot. Siellä näkyy erityisesti se, että työmarkkinatuen saajien määrä on kasvanut.

– Ja vaikka tällä hetkellä työllisyys on kohenemassa, niin se kohdistuu ansioturvan puolelle. Ja toisaalta myös sosiaaliturvaa on heikennetty parin viime vuoden aikana, se väistämättä näkyy myös saajien määrässä, Neimala sanoi.

Kaikki oikeutetut eivät tukea hae

Viime kuussa lähes 150 000 ihmistä sai perustoimeentulotukea, mutta tuen tarvitsijoita arvioidaan olevan enemmän. Tarkkaa määrää ei tiedetä.

– Silloin kun Kela-siirtoa valmisteltiin, tehtiin taas arvio siitä kuinka paljon tätä alikäyttöä on ja silloin arviot olivat varsin suuria. Siellä puhutaan lähestulkoon 200 000 kotitaloudesta, Neimala sanoi.

Neimalan mukaan näistä ihmisistä tiedetään hyvin vähän.

– Kyseessä on myös jonkinlainen sukupolvikysymys, eli eläkkeensaajissa on varmasti niitä, joilla voisi olla oikeus toimeentulotukeen, mutta eivät sitä hae.

– Ja sitten on totta kai myös ihmisiä, joilla toimeentulotuen määrä jäisi suhteellisen pieneksi ja ovat sitten arvioineet, että eivät näe sitä vaivaa että hakevat.

Kategoriat - YLE

Kastele minut, muistuttaa janoinen kukka siivoojalle – Älytekniikka helpottaa kiinteistöhuoltoa

Tamperelaisen Gronlund -palvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiina Holopainen on innoissaan. Yhtiössä otetaan koekäyttöön siivoojan työtä helpottamaan suunniteltu kännykkäsovellus.

Muutamia vuosia muhinut pähkäily siitä, miten uusia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kiinteistönhuollossa ja etenkin siivouksessa, on nyt muuttunut todeksi.

– Digitalisaatio ei ole sittenkään uusia koneita tai laitteita, vaan asioita, jotka helpottavat siivoojan työtä, Tiina Holopainen ynnää pohdiskelujen lopputuleman.

Gronlund professional assistant -ohjelma perustuu siihen, että älyä voidaan liittää esineisiin ja paikkoihin – ja siivooja pystyy "seurustelemaan" ympäristönsä kanssa matkapuhelimensa välityksellä.

Siivousalalla otetaan ensi askeleita digitaalisten mahdollisuuksien käytössä. Tamperelaisen perheyrityksen omaan käyttöön ajateltu sovellus kiinnostaa myös valtion innovaatiorahoituskeskus Tekesiä, jonka kanssa alkaa yhteistyö.

Roskis on vajaa, mutta kukka kuiva

Esineisiin voidaan liittää antureita, jotka välittävät tietoa eri asioista.

Lähdetään läheltä: työkaluista. Siivoojan imuri kertoo, milloin suodatin on vaihdettava tai kohta pölypussi täyttyy. Nämä ovat niitä jokapäiväisiä asioita, mutta niin helposti unohtuvia.

Jatketaan matkaa toimistossa. Siivooja kulkee siivouskärrynsä kanssa ja saa kännykälleen tiedot, kuinka täynnä roskikset ovat.

– Nykyisin siivooja menee ja katsoo jokaisen roskakorin, mutta jatkossa roskikset ilmoittavat, että olen 35-prosenttisesti täynnä tai olen 80-prosenttisesti täynnä ja niin edelleen. Turhaa työtä jää pois, Tiina Holopainen kertoo.

Viherkasvien hoidossa on eroja. Kasvien kastelu vaihtelee, joitakin kastellaan useammin ja toisia harvemmin.

– Kastele minut, muistuttaa yksi.

Siivooja lorauttaa vettä päälle. Osa kukka-astioista ei viestitä yhtään mitään.

– Kosteutta voidaan seurata kosteusantureilla ja tiedot välittyvät paikalle saapuvan työntekijän kännykkään, Tiina Holopainen kertoo.

– Älyä voidaan lisätä esineisiin koodeilla, tai paikkoihin tai tilanteisiin liitettynä. Mahdollisuudet ovat täysin rajattomat – ja siihen tarvittava teknologia on jo olemassa.

Eikö se ole aika hienoa, jos raskaat työt helpottuvat?, Tiina Holopainen miettii.Jussi Mansikka/Yle

Kysymys on siitä, miten esineiden internetiä, paikantamista ja lisättyä todellisuutta keksitään käyttää hyödyksi.

Tekoäly arvioimaan siisteyttä

Yksi siivoojan tosielämän ongelmista on erilaiset huollettavat kahvikoneet. Niissä on monenmoiset konstit, kun on esimerkiksi pesun aika.

– Siivooja voi lukea puhelimellaan kahviautomaatin tunnuksen ja saa käyttöohjeet kuvana tai videona. Ei tarvitse etsiä käyttöohjetta tai soittaa työnjohdosta neuvoja, Tiina Holopainen sanoo.

Myös suunnitelmia tekoälyn käytöstä lopputuloksen arviointiin on ollut puheena.

– Tekoälyn avulla voidaan arvioida, onko tila siisti siivoojan lähdettyä. Siisteys merkitsee eri ihmisille eri asioita. Tekoälylle voidaan opettaa, mistä asiakkaan kanssa on sovittu.

– Työntekijä voi lähtiessään skannata tilan ja saa vastauksen, esimerkiksi että toimisto on 99 prosenttisesti siisti.

Tiina Holopainen uskoo, että älykäs siivoaminen nostaa myös työntekijöiden itsetuntoa, kun tilanteista selvitään ilman apua.

– Digitalisaatio tulee kaikille aloille, joissa ihmiset tekevät raskasta ja mekaanista työtä. Muutos ei vie työpaikkoja, mutta jos se helpottaa työtä, niin eikös se ole aika hienoa?

Kategoriat - YLE

Sarjahukuttajaksi epäilty mielentilatutkimukseen

Itä-Suomen hovioikeus on määrännyt niin kutsutusta sarjahukuttamisjutusta syytetyn, 52-vuotiaan kontiolahtelaisen Pekka Seppäsen mielentilatutkimukseen ja vaarallisuusarvioon.

Seppänen pysyy edelleen vangittuna, eikä mielentilatutkimus tässä tilanteessa edellytä hänen suostumustaan.

Välituomiossa Itä-Suomen hovioikeus ilmoittaa, että rikosten vakavuuden vuoksi Seppäsen mielentilan tutkiminen on perusteltua. Hovioikeuden välituomion mukaan Seppänen on menetellyt ainakin pääosin käräjäoikeuden tuomiossa kuvatulla tavalla. Sen, mihin rikoksiin Seppänen on menettelyllään syyllistynyt, hovioikeus ratkaisee mielentilatutkimuksen valmistuttua.

Arviot Seppäsen mielentilasta ja vaarallisuudesta tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat. Hovioikeuden välituomioon ei voi hakea muutosta valittamalla.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Pekka Seppäsen tammikuussa kahdesta hukuttamalla tehdystä taposta, kolmesta tapon yrityksestä, pahoinpitelystä, törkeästä kuolemantuottamuksesta, parituksesta ja alkoholirikoksesta 14,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

Käräjäoikeus katsoi, että Seppänen teki rikokset vuosina 2007–2014. Henkirikokset tapahtuivat Viinijärvellä Myhkyränselällä, jossa Seppäsellä on saarimökki.

Syyttäjä vaatii Itä-Suomen hovioikeutta tuomitsemaan Seppäsen kolmesta taposta, viidestä tapon yrityksestä alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä.

Syyttäjä on vaatinut Seppäselle vaarallisuusarvion tekemistä. Jos Seppänen paljastuisi tutkimuksissa vaaralliseksi, hän joutuisi istumaan mahdollisen tuomionsa päivästä päivään kiven sisässä.

Seppänen on vakuuttanut syyttömyyttään ja kiistänyt kaikki syytteet.

Oikeudessa Seppästä on kuvailtu kostonhimoiseksi ja useat todistajat ovat kertoneet pelänneensä syytettyä.

Itä-Suomen hovioikeus käsitteli erikoista rikosvyyhtiä 10 istuntopäivän ajan. Sarjahukuttamisjutun hintalappu on ilman hovioikeuden kuluja jo yli puoli miljoonaa euroa.

Juttua päivitetty 19.10. klo 9.44. Lisätty tietoja välituomiosta ja THL:sta.

Kategoriat - YLE

Paavo Väyrynen: Palaan eduskuntaan kevätistuntokaudella, jos en pääse presidentiksi

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) aikoo palata eduskuntaan seuraavalla kevätistuntokaudella, jos ei tule valituksi seuraavissa presidentinvaaleissa. Väyrynen kertoi asiasta tiedotteessa tänään.

Väyrysen kannattajat keräävät parhaillaan kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee hänen valintaansa tammi-helmikuun presidentinvaaleissa.

Vuonna 2014 euroedustajaksi valittu Väyrynen valittiin myös eduskuntaan vuonna 2015. Hän ei kuitenkaan ottanut edustajanpaikkaansa vastaan, ja hänen tilalleen nousi Mikko Kärnä. Nyt Kärnä joutuu väistymään, mikäli Väyrynen tekee paluun.

Jos Väyrynen palaa eduskuntaan, hänen tilalleen europarlamenttiin nousisi keskustan kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Elsi Katainen. Jos Katainen ottaa paikan vastaan, hänen tilalleen eduskuntaan nousisi Eero Reijonen (kesk.).

Kategoriat - YLE

Jättiläissilta nousee erikoiseen paikkaan – sotien strateginen piste, saimaannorpan koti ja maisema-aarre

Muutaman kilometrin päässä Sulkavan kirkonkylältä kirkkaan keltainen lossi porskuttaa Vekaransalmen yli. Kolme henkilöautoa ja yksi tukkirekka seisoo rannassa odottamassa kyytiä vastarannalle. Myös vastarannalle ajaa jo ensimmäinen kyytiläinen odottamaan lossin paluuta. Matka salmen yli kestää kymmenisen minuuttia.

Riina Kasurinen/Yle

– Tästä kulkee 600-700 autoa vuorokaudessa. Loma-aikana, kun kesäasukkaat tulevat, määrä nousee lähemmäs tuhatta, Liikenneviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen kertoo.

Lossi on operoinut salmessa 123 vuotta. Lossitoiminta alkoi vuonna 1894 ja lossivahdin tupa rakennettiin Vekaransaareen. Alkuun salmen yli soudettiin puulossilla. Moottorilossi otettiin käyttöön vuonna 1936.

Salmessa oli silta jatkosodassa

125-vuotiaana, vuonna 2019 lossikyydistä tulee historian havinaa. Seuraavien kahden vuoden ajan salmen yli rakennetaan siltaa. Eikä millaista tahansa rakennelmaa, vaan valmistuessaan kahden vuoden päästä joulukuussa salmen ylittää Suomen viidenneksi pisin silta.

Armeijan rakentamaa ponttoonisiltaa käytti jatkosodan aikana myös siviiliväestö.SA-kuvat

– Voi mennä useita vuosikymmeniä ennen kuin rakennetaan uudestaan näin isoa siltaa. Tästä tulee 639 metriä pitkä, Matilainen sanoo.

Silta nousee kiinnostavaan paikkaan. Jo lossin pitkäaikainen toiminta kertoo salmen olleen tärkeä vedenylityspaikka kauan. Vekaransalmen historia ulottuu kuitenkin vielä paljon lossin toimintaa kauemmas. Vuosina 1743-1809 Ruotsin ja Venäjän välinen raja kulki salmessa.

Sodissa salmi on ollut tärkeä paikka. Sen yli on kuljetettu joukkoja jo Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1700-luvun lopulla. Venäläiset miehittivät salmea vuosina 1915-1916. Jatkosodan aikaan salmen yli kulki Suomen armeijan rakentama ponttoonisilta.

Viime kesänä Museovirasto tutki salmen niin rannoilta kuin veden altakin mahdollisten muinaisjäännösten varalta. Salmen länsirannalta on jo aiemmin löytynyt Salpalinjan linnoitteita. Nyt uusia löydöksiä maalta ei tehty, mutta veden alta kyllä.

– Löysimme telakan raiteet, vanhan veneen hylyn ja mielenkiintoisimpana kaksi hirsiarkkua, meriarkeologi Eveliina Salo sukellukset tehneestä Nordic Maritime Groupista kertoo.

Salmen pohjalta löytyi noin 100 vuotta vanha veneenhylky.Nordic Maritime Group

Hirsiarkut tarkoittavat suorakaiteen mallista hirsiladontaa, jonka sisälle on laitettu kiviä painoksi. Sellaisia on voitu käyttää esimerkiksi laiturin perustuksena. Pohjassa makaavat arkut ovat niin massiiviset, että kyse ei ole ollut pienestä rakennelmasta. Vesi syvenee arkkujen edustalla nopeasti ja suurikin alus olisi voitu ajaa laituriin.

– Ne ajoittuvat todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikoihin, Salo kertoo.

Pohjasta löydetyt veneen hylky ja telakanraiteet ovat alle sata vuotta vanhat, eivätkä yli suojeltavan muinaisjäänteen määritelmää. Hirsiarkutkaan eivät estä sillan rakentamista, sillä ne on nyt tutkittu ja niistä on saatu se tieto, mitä ne voivat tarjota.

Syksyisenä päivänä Vekaransalmi on silmiä hivelevä paikka. Rantakallioita reunustavat keltaiset puut, ja lossikyyti on lähes eksoottinen asia sellaisen harvoin näkevälle. Päivittäin lossilla kulkevaa kyyti ei enää saa huokailemaan ainakaan ihastuksesta.

– Oma päivittäinen työmatkani lyhenee noin puolella tunnilla, Savonlinnasta lossin kyytiin hurauttanut Pentti Kolehmainen sanoo.

Paitsi, että autoliikennettä kulkee salmen yli, liikennettä kulkee myös salmen läpi. Vekaransalmi on yksi Saimaan syväväylistä, jonka läpi menee noin tuhat alusta vuodessa.

Siltatyömaa ei tule häiritsemään saimaannorppaa. projektipäällikkö Jetro Matilainen, liikennevirasto

– Tämä on erittäin vilkas paikka. Esimerkiksi puuta uitetaan noin miljoona kuutiota vuodessa, Matilainen sanoo.

Jos sattuu olemaan todella hyvä tuuri, voi lossimatkalla bongata saimaannorpan. Salmi on Natura-alueen liepeillä. Lähin saimaannorpan pesä on tiettävästi kahden kilometrin päässä. Lähimpään synnytyspesään, johon norppa tekee kuutin, tulee matkaa neljä kilometriä. Kun sillan rakentamiseen haettiin lupia, selvitettiin tarkoin esimerkiksi se, haittaako melu saimaannorppien elämää.

– Tuloksena oli, että työmaa ei tule häiritsemään norppaa. Tokikaan vedenalaisia räjäytystöitä ei pysty tekemään pesimäaikaan, Liikenneviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen sanoo.

Uuden sillan rakennuspaikka on luokiteltu erittäin vaativaksi. Se tarkoittaa, että maisemalliset ja arkkitehtoniset arvot otetaan tarkkaan huomioon suunnitteluvaiheessa.

– Ollaan panostettu muun muassa sillan valaistukseen ja värimaailmaan, että se istuisi mahdollisimman hyvin tähän maisemaan.

Siltatyömaasta ei vielä ole muita merkkejä kuin sähköyhtiön työntekijät, jotka siirtävät sähkölinjoja pois siltatyön alta. Sillan urakoitsija valitaan pian. Työmaa pääsee käyntiin tammikuussa.

– Tarkoitus olisi, että viimeinen lossikyyti ajettaisiin salmessa joulukuussa 2019, Matilainen sanoo.

Kategoriat - YLE

Kuinka ottaa seksuaalinen häirintä puheeksi? – "Olet muuten hyvä tyyppi, mutta mieti..."

Seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta on käyty viime päivinä kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa alkaneen Me too -kampanjan siivittämänä. Yle kertoi toissapäivänä kuinka kampanja täytti somen.

Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen pitää kampanjaa hyvänä asiana, sillä se saa ilmiön yleisyyden näkyväksi.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Paalanen piti seksuaali- ja mediakasvatusta olennaisena keinona häirinnän torjumiseen.

– Voisi kutsua vanhentuneella nimellä jonkinlaiseksi tapakasvatukseksi sitä, kuinka kohdata ihmisiä, miten ratkaistaan ongelmia ja konfliktitilanteita ilman, että ne johtavat suurempiin ongelmiin. Seksuaalisuuteen liittyy tunteita, joita on hankala ilmaista, Paalanen totesi.

Hän viittasi vanhaan sananlaskuun "rakkaudesta se hevonenkin potkii" todetessaan, kuinka tunteet voivat tulla esille aggressiivisellakin tavalla, jos niitä ei osaa muulla tavoin ilmaista.

Keihäänheittoa vai kohtaamisen opetusta

Paalanen kuvaili Suomen koulujen seksuaalikasvatuksen olevan maailman mittakaavassa huippuluokkaa, mutta kotimaan sisällä vertailtaessa erojen olevan suuria.

– Siellä täällä on erittäin hienoja opettajia, mutta valtaosassa kouluja tilanne on retuperällä opettajien ajan ja koulutuksen puutteen takia.

Paalanen otti humoristisen vertauksen siihen, kuinka kouluissa heitetään enemmän keihästä kuin koulutetaan ihmisiä kohtaamaan toisiaan, vaikka sitä voi miettiä, kummalla näistä taidoista on arkipäivässä enemmän tarvetta.

Hän viittasi lasten ja nuorten kokeilevan usein rajojaan tälläkin saralla, ja näiden tarvitsevan ohjausta kunnioittavaan kohtaamiseen.

– Poikien kulttuuri on usein aika suoraviivaista, heitä seksi kiinnostaa toimintana. Kosketuksen, yhteyden ja hellyyden tunteiden käsittely tulee jälkijunassa, kun karkeasti yleistäen tytöillä taas romanttiset näkemykset ovat yleisempiä.

Omissa ryhmissään toisista poikkeavat, vähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat Paalasen mukaan kaikkein eniten häiritseviä lähestymisiä.

Ongelmat suoraan ja rakentavasti puheeksi

Seksuaalisuudesta puhuttaessa aiheen yllä leijuu usein häpeän tunnetta.

– Häpeän tunne voi olla usein esteenä häirintään puuttumiseen ja siitä sanomiseen. Myös tekijän näkökulmasta häpeä voi olla yksi este, ettei pysty sanoittamaan nätisti asiaansa, vaan valitaan aggressiivisempi tapa, kun ei ole keinoja toimia paremmin.

Paalanen kertoi suosittelevansa aikuisille puhumaan suoraan häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä, ja todella huonon käytöksen tapauksissa suoraan estämään toiminta.

– Harmaalla alueella oltaessa voi ottaa asian suoraan puheeksi ja vaikka kertoa, että olet muuten hyvä tyyppi, mutta mieti tätä: moni on sanonut että lähestyt ikävällä tavalla, etkä ehkä halua olla se tyyppi josta puhutaan häirikkönä tai saalistajana, Paalanen suositteli.

Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi härskejä puheita ja vitsejä, vartaloa tai pukeutumista koskevia kysymyksiä tai huomautuksia tai seksuaalisesti värittyneitä viestejä.

Lisää aiheesta viime päiviltä

#MeToo-kampanja nosti piilotetut muistot pintaan – Puhelin soi useammin raiskauskriisikeskuksessa

Ennen #metoo -kampanjaa oli jo suomalainen someilmiö – #lääppijä-kampanjan aloittaja: "Argh! Eikö mikään muutu!"

Tiessalo: Kun tissistä kuului ”tööt-tööt” ja muita kauhukertomuksia Me Too -kampanjaan

Syrjinnän asiantuntija: Paljon seksuaalista häirintää jää tilastoimatta

Me too -kampanja täytti somen – Seksuaalinen häirintä näkyy karuina lukuina jo koululaisten kyselyissä

Kategoriat - YLE

Analyysi: Titaanien taistelu eli mistä Finnkino ja Nordisk Film riitelevät

Kaksi suomalaista elokuvajättiä on kehittänyt riidan, jonka painosta vavahtelee koko ala.

Pari viikkoa kestäneet tukkanuottaset muistuttavat ison budjetin Hollywood-elokuvan taistelukohtausta.

Mäiskettä on paljon. Lyöntien ja niskalenkkien välissä huudahdellaan iskulauseita, kuten:

"Teidän on nöyrryttävä, koska maailma muuttuu kovemmaksi!"

Tai:

"He uhkaavat tuhota koko kotimaisen elokuvan!"

Tappelu pitkittyy vaikka kumpikin ottaa osumaa. Eniten kärsivät sivulliset: katsojat ja ehkä heitäkin enemmän elokuvien tuottajat.

Mutta pystypaini jatkuu. Loppua ei ole näkyvissä. Käsitys siitä, mistä riidassa on oikeastaan kyse, hukkuu kaikkeen melskeeseen.

Ikuinen kiista lipputuloista

Finnkinon ja Nordisk Filmin riitelystä tekee vaikean seurattavan se, että neuvottelujen yksityiskohdat ovat liikesalaisuuksia. Päästäkseen salaisuuksista selville on leikittävä salapoliisia.

Elokuvalippujen tulonjaosta neuvoteltaessa puhutaan filmivuokrasta. Se on esityskorvaus, jonka elokuvateatteri maksaa levittäjälle siitä, että se saa esittää levittäjän elokuvan. Levittäjä puolestaan vastaa elokuvan markkinoinnista ja maksaa levitysoikeudesta tuottajalle.

Teatterit ovat aina olleet sitä mieltä, että levittäjä pyytää liikaa rahaa. Levittäjien mielestä korvaus on aina ollut liian pieni.

Neuvottelut ovat aina kiivaita. Se kuuluu bisnekseen.

Koskaan ennen ei Suomessa olla kuitenkaan ajauduttu tällaiseen pattitilanteeseen.

Nordisk syyttää Finnkinon haluavan polkea filmivuokran aiempaa pienemmäksi.

Finnkino ei politiikkansa takia kerro keskeneräisistä neuvotteluista julkisuuteen. Yhtiöstä kuitenkin myönnetään, että neuvotteilla on uusi sopimus. On vaikea nähdä, miten kiista olisi johtanut tähän, jos tuo sopimus olisi kaikille osapuolille ok.

Kumpikin yhtiö on menettänyt riitelyn takia jo satoja tuhansia euroja. Jos sopua ei löydy, menetetään vielä paljon lisää.

Goljat vs. Goljat

Finnkino ja Nordisk Film ovat kumpikin kansainvälisen konsernin omistamia isoja yrityksiä, jotka tahkovat näyttävästi voittoa. Kummallakaan ei ole taloudellisesti mitään suurta hätää.

Silti riitaa koskevassa uutisoinnissa tanskalaisen Egmont-konsernin tytäryhtiö Nordisk Film on saanut maineen Daavidina, joka puolustaa suomalaista elokuvaa Finnkinon edustamaa pelottavaa ulkomaista Goljatia vastaan.

Nordiskin kannalta keväästä asti käydyt neuvottelut kärjistyivät sopivasti juuri Yösyötön ensi-illan alla, vaikka valtaosa levittäjän elokuvista on ulkomaisia. Kotimaisen elokuvan kohtalo herätti tunteita punaisella matolla asti ja kirvoitti keskustelua alan toimintamahdollisuuksista. Neuvottelujen ajautuminen pattiin mediahuomion kannalta oikealla hetkellä oli joko onnekasta tai sitten nerokasta.

Finnkinon maine elokuva-alaa uhkaavana jättinä puolestaan perustuu pitkälti siihen, että he eivät halua puhua siitä, mitä on tekeillä.

Ja sitten kun he puhuvat, perustelut ontuvat. Finnkino mainitsee uusien neuvottelujen syyksi maailman muuttumisen ja sen, että elokuvateattereihin on investoitu paljon rahaa. Samaan aikaan kuitenkin elokuvatuottajat investoivat elokuviin ja levittäjät niiden markkinointiin.

Kun kysyin Finnkinon toimitusjohtajalta, mitä tuo uusiin neuvotteluihin pakottava "maailman muuttuminen" tarkoittaa, hän sanoi yhden esimerkin siitä olevan digitalisoituminen.

Nordisk Filmiltä kuitenkin todetaan, että Finnkinon teatterien digitalisoinnista kolme neljäsosaa on maksettu tuottajien ja levittäjien pussista niin kutsutun virtual print feen muodossa.

Sedät titaaneina

Firmat ovatkin kuin kaksi sukulaissetää, joilla on kaikesta niin vastakkaiset näkemykset, että he muistuttavat jo toisiaan.

Nordisk Film muistuttaa Finnkinon olevan yksi niistä, jotka hyötyvät eniten kotimaisten elokuvien menestyksestä.

Finnkino huomauttaa olevansa yksi suurimmista kotimaisen elokuvan tulouttajista. Yhtiö antaa alalle enemmän rahaa kuin koskaan.

Lilliputtina tässä jääräpäisessä kahinassa on kolmas setä. Hän on elokuvatuottaja, vähän sivussa koko riitelystä. Silti hän on se, joka kärsii riidasta eniten.

Jos joku tällaisessa tappelussa menee kanveesiin, se on kaikella todennäköisyydellä joku pienemmistä tuotantoyhtiöistä.

Tässä mielessä riita antaa osviittaa siitä, mihin suomalainen elokuvakenttä voi olla menossa. Ainakin se kertoo ikävällä tavalla siitä, missä ollaan jo nyt. Dialogi on katoamassa tai kadonnut.

1990-luku on ohi

Finnkinolla on myös pointtinsa. Maailma todella on muuttunut. Emme ole enää 1990-luvulla, jolloin elokuvista myytiin ensin DVD:t ja sitten perään vielä Blu-Rayt.

Siitä hyötyivät ennen muuta tuottajat. Eikä sen ajan katoaminen ole Finnkinon vika.

Pääsyy on netin suoratoistopalvelujen, jotka veivät kaikenlaiset levyt pois markkinoilta. Sellaista sattuu. Samat palvelut uhkaavat viedä myös katsojia elokuvateattereista ellei niillä ole tarjota jotain mitä kotisohvalla ei saa.

Moni pienempi elokuvateatteri on löytänyt tuon mystisen "jonkin" yhteisöllisyydestä. Massoja kosiskelevalla Finnkinolla menestyksen avain on kaiken ylenpalttisuus. Sen näkee jo katsomalla karkkiosastoa, joka vie aina vain enemmän tilaa multipleksissä.

Mutta ylenpalttisuus maksaa.

Kenen sitten pitäisi tyytyä vähempään? Varmaa on, ettei kukaan tulonjakoon osallistuvista vastaa osoittamalla itseään. Syitä sille keksitään kyllä. Jotkut niistä ovat hyviä, loput hätäisiä.

Oikea vastaus lienee jossain välimaastossa. Ainakin jos tavoitteena on pitää yllä vireää elokuvakulttuuria.

Happy End?

Jos Finnkinon ja Nordiskin riita pitkittyy, siitä on varmuudella haittaa koko kotimaiselle elokuvakentälle.

Toisaalta kiista saattaa ratketa, kun ensimmäiset Hollywood-studioiden elokuvat ovat tulossa ensi-iltaan. American Assassinin ensi-iltaa siirrettiin jo. Seuraavana on jonossa kauhuelokuva Jigsaw ja marraskuun lopulla ison budjetin Agatha Christie -sovitus Idän pikajunan arvoitus.

Tilannetta sivusta seuraavana ei voi kuin toivoa, että koko jupakassa käy lopulta niin kuin parhaissa toimintaelokuvissa.

Että kaiken räimeen ja mäiskeen jälkeen päivä on pelastettu vasta, kun tappelijat tajuavat, että heidän on erimielisyyksistään huolimatta puhallettava yhteen hiileen saavuttaakseen onnellisen lopun.

Käykö niin? Se riippuu käsikirjoituksesta.

Lue myös: Finnkinon toimitusjohtaja vastaa elokuvien lippukiistaa koskeviin syytöksiin: "Maailma on muuttunut"

Kategoriat - YLE

Isot terveysfirmat pommittavat kuntia ostaakseen terveyskeskukset – "Miettisin asiaa monta kertaa"

Mistä on kyse?
  • Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyihin liittyvä epävarmuus hämmentää kiinteistömarkkinoita.
  • Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.
  • Limingassa selvitellään, myydäänkö kunnan terveyskeskus.
  • Kuntaliitosta varoitellaan, ettei kuntien kannattaisi välttämättä luopua kiinteistöistään.

– Kaikkien kädet nousivat ylös, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava muistelee tilannetta.

Kun kuntajohtajat olivat hiljattain koolla, heille oli esitetty kysymys, johon vastaukset olivat harvinaisen yksimielisiä. Lähes jokainen kuntajohtaja on saanut yhteydenottoja, joissa kysellään kunnan kiinnostusta ulkoistaa terveyspalvelut ja myydä kiinteistöjä yksityisille.

Alatossavan mukaan useampi yhtiö on ollut häneenkin yhteydessä ja sote-firmat ovat olleet erityisen kiinnostuneita ostamaan kunnan asumispalveluyksiköitä.

Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.Kalevi Rytkölä / Yle

Sinänsä Alatossava ei ihmettele firmojen innokkuutta.

– Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi.

Ilmiö tunnetaan myös Kuntaliitossa.

Kuntaliiton johtaja lakimies Sami Uotinen kertoo, että yksityiset palveluntuottajat ovat kiinnostuneita kunnan omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä ja ovat halunneet ostaa niitä. Joissakin tapauksissa jopa niin, että ovat sitten luvanneet purkaa aikaisemman kiinteistön ja rakentaa tilalle uuden.

– Kunnat pelkäävät, että heidän käsiinsä jää peruspalvelujen kiinteistöjä, joilla ei ole järkevää käyttöä jatkossa. Toisaaalta kunnat haluavat varmistaa, että siellä sijaitsee kiinteistöjä, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joissa tulevaisuudessakin tuotetaan sote-palveluja, Uotinen pohtii.

Liminka haluaa selvät pelisäännöt

Limingan kunnassa selvitellään kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Rakennus on vasta muutaman vuoden vanha.

– Kyllähän tässä on näkyvissä epävarmuus kiinteistönomistuksen suhteen. Maakunta tarjoaa tämän hetken tiedon mukaan 3+1 vuoden vuokrasopimuksen.

Kunnalle jäisi velat ja kallis kiinteistö siirtyisi maakunnan käyttöön.

– Me katsomme, että kunnan perustehtävä ei ole vuokraustoiminta ja haemme siksi uusia ratkaisuja, perustelee Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

Limingassa pohditaan kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Pekka Loukkola / Yle

Kunnanjohtajan mukaan kaikki maassamme toimivat isot terveyspalveluja tuottavat yhtiöt ovat olleet aktiivisia ja yhteydenottoja on tullut. Tarjoukset ovat monentyyppisiä koskien esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja. Skaala on laaja.

– Tehostettu palveluasuminen on sellainen, mikä kiinnostaa ostajia. Sitten on perusterveydenhuolto ja esimerkiksi kotipalveluasiat, Rajala luettelee.

Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Laura Räty

Millainen hintalappu terveyskeskukselle pitäisi laittaa? Kiinteistöjen arvoon Rajalalla ei ole suoraa antaa vastausta, vaan hän nostaa esiin sote-uudistuksen ja sen, ettei kiinteistöjen osalta ole tehty pelisääntöjä selväksi.

– Tämä on se asia, miksi monet kunnat Suomessa pohtivat tätä samaa asiaa. Valtiohan ei ole sitoutunut ottamaan näitä kiinteistöjä itselleen, vaan vuokralle. Nyt on epäselvää, millä periaatteella näitä kiinteistöjä arvostetaan. Tämä on tietysti neuvottelukysymys, millainen hinta kiinteistöille muodostuu.

Asiaan pitäisi ottaa aikalisä

Kuntaliitosta kuitenkin toppuutellaan liiallista innokkuutta luopua kunnan omista terveyspalvelujen kiinteistöistä.

– Kannattaisi odottaa, millainen valinnanvapauslaki on tulossa ja miettiä suhteessa siihen tätä jatkoa, Sami Uotinen toteaa.

Tehostettu palveluasuminen kiinnostaa ostajia.Marko Siekkinen / Yle

Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja, nykyinen Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty ei varauksetta kannata kuntia luopumaan omista kiinteistöistään.

– Jos olisin vielä kuntajohtaja, niin miettisin asiaa monta kertaa.

Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi. Ari Alatossava

Räty pohtii, että tilanteessa, jossa tulevaisuus tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, kunnan näkökulmasta voisi olla järkevää pitää kiinteistöt omissa käsissään.

– Näin jatkossakin voisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluita ja palvelutuotantoa kunnassa on ja kuka niitä tuottaa.

– Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Pienissä kunnissahan yksittäiset kiinteistöt on strategisesti sitäkin merkittävämpiä, Räty kertoo.

Lue lisää:

Yksityisten terveysfirmojen sote-tuska: "Ei tiedetä siitä tulevaisuudesta oikein mitään"

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

Kategoriat - YLE

Lauri Markkanen ei saanut kommentoida joukkuetoverien käsirysyä Ylelle: "Vahinkoja sattuu"

TORONTO. Lauri Markkanen pujottelee Chicago Bullsin huppari päällä kaupungin vilinässä Torontossa. Ihmisten päät kääntyvät, kun 213-senttinen suomalainen astelee Air Canada Centerin edustalle Yle Urheilun kuvaus- ja haastatteluhetkeä varten.

Nuoren miehen olemuksesta ei pysty aistimaan jännitystä, vaikka hänen suurin unelmansa koripalloilija tapahtuu Suomen aikaa ensi yönä Air Canada Centerin sisällä. Nuoren Bullsin päävalmentaja Fred Hoiberg vahvisti jo keskiviikkona, että Markkanen on aloitusviisikossa, kun hän saa tulikasteensa maailman parhaiden koripalloilijoiden joukossa vierasottelussa Toronto Raptorsia vastaan.

– Odottavainen fiilis, mutta ei kuitenkaan jännitä mitenkään erityisen paljon. Odotan vain sitä, että pääsee pelaamaan. Se on kuitenkin asia, jota olen halunnut tehdä pienestä pitäen, sanoo Markkanen rauhallisesti.

– Tämä on aina ollut aina minun unelma ja nyt se on alkamassa. On ihan mieletöntä olla täällä. Tiedän, että, minun lähipiirini on myös samaa mieltä.

Suomen koripallon ykkösnimi nauttii tällä hetkellä elämästään täysillä.

– Olen tosi onnellinen. Ei ole mitään asiaa, joka vetäisi mieltä alaspäin. Mikä olisi sen parempaa kuin pelata korista ammatikseni.

Markkanen haluaa voittaa lapsuusvuosien esikuvat

Markkanen on unelmoinut tästä hetkestä lapsesta saakka. Hän on kasvanut seuratessa LeBron Jamesin ja Kyrie Irvingin kaltaisten lajin supertähtien pelaamista alle kymmenenvuotiaasta lähtien. Nyt hän tekee kentällä kaikkensa, että hän voittaisi lapsuusvuosien esikuvansa.

– Joka joukkueessa on jätkiä, joita olen katsonut juniorina. Nyt pääsen kilpailemaan samoja pelaajia vastaan. Olen aina halunnut kilpailla parhaimpia vastaan ja tätä kovemmaksi se ei enää voi muuttua.

AOP

– Pääsin puolustamaan sitä (LeBron Jamesia), ja hän on aina ollut minun lempipelaaja. Ensin LeBron oli kentän toisella puolella lämmittelemässä ja hetken kuluttua siitä kilpailin sitä vastaan preseasonin (harjoituskauden) ottelussa. Odotan innolla, että pääsen pelaamaan kaikkia muitakin huippuja vastaan runkosarjassa.

"Kun pelataan tosissaan, niin vahinkoja sattuu"

Chicago Bullsilta ei odoteta juuri mitään tulevalla kaudella, mutta joukkue nousi Pohjois-Amerikan ykköspuheenaiheeksi tiistai-iltana, kun urheilukanava ESPN kertoi Nicola Miroticin ja Bobby Portisin tapelleen harjoituksissa. Mirotic mursi yhteenotossa leukansa ja hän on sivussa peleistä neljästä kuuteen viikkoa. Seura lätkäisi puolestaan Portisille kahdeksan ottelun pelikiellon.

– Minä en voi kommentoida tuohon asiaan mitään. Joukkueen sisältä on linjattu asia näin. Silloin kun korista pelataan ja kilpaillaan tosissaan, niin vahinkoja sattuu.

Kaksikon poissaolo tietää huomattavaa lisävastuuta myös kesällä koko liigaan seitsemäntenä varatulle Markkaselle. Haaste ei kuitenkaan hirvitä Markkasta – päinvastoin.

– On tosi hienoa päästä aloitusviisikkoon heti ensimmäisessä pelissä. Lopulta sillä ei ole väliä tulenko otteluun penkiltä vai onko aloitusviisikossa. Minun pitää olla aina valmiina pelaamaan. Olen siihen henkisesti valmis.

– Toki se kasvattaa itseluottamusta, kun valmentaja luottaa ja antaa vihreää valoa heittämiselle Olen valmis heittämään aina, kun siihen on paikka.

AOP

Ensimmäinen kausi on jokaiselle tulokaspelaajalle kuin hyppy tuntemattomaan. Satojatuhansia kilometrejä lentokoneessa, hotellit vaihtuvat useita kertoja viikossa, mutta silti kentällä pitää joka ilta antaa parastaan. NBA:ssa on käsite ”rookie wall” eli tulokkaiden seinä, joka tulee vastaan miltei jokaisella ensimmäistä kauttaan taalaliigassa pelaavalle.

Markkanen on osoittanut harjoitusotteluissa pärjäävänsä maailman parhaiden rinnalla. 20-vuotiaana kehitettävääkin löytyy.

– Preseasonin pelit olivat enemmän oppimiskokemus. Siellä oli pari hyvää onnistumista, mutta ensimmäinen runkosarjapeli tulee olemaan aivan jotain muuta. Silloin kuitenkin voitolla ja tappioilla on merkitystä. Vaikea sanoa, mitä odotan ensimmäiseltä peliltä, mutta kaikkeni teen kentällä, että voittaisimme ottelun.

– Kaikkea pitää parantaa. Nopeutta ja voimaa pitää saada lisää. Uskon kuitenkin, että tulevat vuodet auttavat asiassa. Ajan kanssa kaikki asiat ovat helpompia, kun tiedän paremmin mitä kentällä pitää tehdä.

Kello 7.55. Muokattu otsikoa.

Kategoriat - YLE

Uskallatko ottaa karkulaisen kiinni? "Tarkkaile koiran elekieltä, älä näytä pelkoasi"

Kirsi Vanhatalo osui miehensä kanssa sattumalta paikalle viime kuussa, kun kaksi koiraa juoksenteli valtatien reunalla Porin Poikeljärven kohdalla. Pariskunta käänsi autonsa ympäri ja lähti varmistamaan, etteivät koirat jää auton alle tai aiheuta vaaraa liikenteelle.

Koirat tulivat luokse huutamalla. Se oli hyvä merkki.

– Meillä oli autossa kuormaliinat, joilla sain koirat pidettyä pois tieltä. Yritän aina ottaa irti olevat koirat kiinni. Tulee mieleen, että jos omat koirat karkaavat, toivoisi jonkun ottavan ne kiinni ennen kuin tapahtuu jokin vahinko.

Vanhatalo on ottanut koiria kiinni ennenkin, mutta kertoo silti miettivänsä joka kerta tarkkaan, voiko vapaana olevaan koiraan koskea.

Useimmissa karkulaisilmoituksissa toivotaan, että joku ottaisi omille teilleen lähteneet koirat kiinni. Joukossa on kuitenkin niitäkin, jotka huomauttavat oman koiran voivan käyttäytyä tuntemattomia kohtaan arvaamattomasti.

Mutta mistä satunnainen ohikulkija voi tietää, uskaltaako kyseistä koiraa lähestyä?

Rankkuri ei enää ota kiinni

Porin seudulla lähes kymmenen vuotta rankkurina toiminut Jaakko Rainiola on ottanut uransa aikana niin monta koiraa kiinni, että hän on jo seonnut laskuissa.

Vuosittain rankkurin kautta kulkee noin 150 koiraa. Ennen kiinniotto kuului työnkuvaan, mutta nykyään Rainiola noutaa koirat löytöeläintaloon vasta siinä vaiheessa, kun joku muu on ottanut ne kiinni.

– Kaupunki ei enää halunnut maksaa hukkareissuista. Usein kävi niin, että joku ilmoitti nähneensä karkulaisen. Kun ehdin paikalle, ei sitä ollut enää missään. Nyt odotan, että koira on kiinni.

Soittokierros eri puolille Suomea paljastaa, että sama käytäntö on muillakin rankkureilla ja löytöeläintalojen pitäjillä. Kiinniotto ei enää kuulu heidän tehtäviinsä. Poikkeuksia toki tehdään, jos irrallaan oleva koira aiheuttaa vaaraa ja esimerkiksi poliisi pyytää rankkurin apua.

Rainiola kiittelee homman omiin käsiinsä ottaneita koiraihmisiä. He tietävät, mitä tekevät. Kokeneen rankkurin tietoon ei ole tullut yhtään tapausta, jossa karkulainen olisi purrut kiinniottajaansa.

Älä näytä pelkoasi

Vaikka rankkuri kannustaakin ohikulkijoita tarttumaan kiinni kaulapannasta aina kun mahdollista, ei uhkarohkea kannata olla.

– Arat koirat voivat pelätessään puraista. Kiukkuisen koiran puolestaan tunnistaa jo kaukaa. Kaiken a ja o kuitenkin on, että kiukkuistakaan koiraa ei saa pelätä. Koira aistii sen heti, Jaakko Rainiola toteaa.

Yleisesti tunnettu käsitys siitä, että omaa pelkoa ei saisi näyttää koiralle, pätee tässäkin tilanteessa. Jos omat otteet eivät ole varmat, kannattaa kiinniotto jättää jollekin muulle.

Kaiken a ja o on, että kiukkuistakaan koiraa ei saa pelätä. Jaakko Rainiola

Rainiola kertoo saavansa silloin tällöin puheluita, joissa kerrotaan, että koira ei anna ottaa kiinni. Varttia myöhemmin tulee kuitenkin yhteydenotto joltain, joka ilmoittaa ottaneensa saman koiran kiinni ilman ongelmia.

Tarkkaile koiran käytöstä

Koira kertoo ulkoisella olemuksellaan, kannattaako sitä lähestyä. Eläintenkouluttaja Sari Alasaari neuvookin jokaista tarkkailemaan hetken aikaa koiran elekieltä ennen kuin yrittää kiinniottoa.

– Koiraa ei kannata lähestyä, jos sillä on häntä koipien välissä tai se kyyristelee hampaat esillä. Se on selvä merkki. Jos koira pälyilee, kiertelee ja kaartelee ja sen koko profiili on alaspäin pyöreä, näkee käytöksestä, että koira ei ole kovin reipas.

Vaikka koira olisi tuttu entuudestaan, on hyvä katsoa, millä tuulella se on.

– Jos takana on vaikkapa onnettomuus ja koira on shokissa, voi se käyttäytyä aggressiivisesti. Useimmiten kiinniottoa välttelevät koirat lähtevät kuitenkin karkuun, eivätkä hyökkää ihmistä kohti, Alasaari rauhoittelee.

Kategoriat - YLE

Pekka Juntin kolumni: Kaikki mitä puhumme turvapaikanhakijoista on totta

Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Kaikki mitä puhumme turvapaikanhakijoista on totta. Pois lukien tietenkin valheet. Mutta kaikki muu on totta.

Totta on se, että turvapaikanhakijoissa on raiskaajia ja naisen alistajia. Joidenkin tasa-arvonäkemykset ovat suoraan 1700-luvulta ja käsitys laista laahaa satoja vuosia suomalaista sivistysvaltiota perässä.

On totta, että syksyllä 2015 länsirajan yli valui ihmisiä, jotka olivat pelkästään leveämmän leivän perässä. Heitä kutsutaan elintasopakolaisiksi, mutta oikeammin he ovat turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä.

Kumpikaan ei tiedä ohikävelleestä ihmisestä mitään, mutta analyysia pukkaa

Ja sieltä tuli paljon hyvässä peitonheilutusiässä olevia nuoria miehiä, ja aivan varmasti jotkut heistä ovat kaataneet näyttäviä suomalaismisuja kotimaisten kollien nenän edestä. Kuka ties huoliteltu staili ja eksotiikka puree.

Listaa voi jatkaa. Tulijoiden seassa on jihadistisekopäitä, murhaajia, kaikenlaisia pikku ihmissikoja sekä muita vesseleitä.

Ja sitten ovat he, joilla on oikeasti hätä.

Kaikki tämä on totta, muttei totuus. Ja tarkalleen ottaen juuri siihen pakolaiskeskustelumme sakkaa. Voimme argumentoida tosiasioilla, mutta totuus jää kiihtyvän puheen jalkoihin.

Otetaan esimerkiksi kuviteltu mamu-keskustelu nimettömän kaupungin kahvilan pöydässä. Kahvi on laihaa ja jutut sakeita. Hyviin vaatteisiin pukeutunut mahdollinen turvapaikanhakija kävelee ikkunan ohi.

– Siinä taas kunniakansalainen kävelee hienoissa kuteissa. Perkeleen elintasopakolaiset!
– Hädänalaisia pitää auttaa.
– Terroristeja ja raiskaajia ei tarvitse auttaa. Ne pitää ajaa maasta pois!
– Törkeää puhetta. Miten kehtaat kutsua viattomia pikkulapsia ja kotinsa menettäneitä ihmisiä raiskaajiksi.

Kumpikaan ei sinänsä valehtele, mutta puheet eivät kohtaa. Kumpikaan ei tiedä ohikävelleestä ihmisestä mitään, mutta analyysia pukkaa.

Molemmat puhuvat samasta aiheesta, mutta niin kaukana toisistaan, ettei siitä synny kuin puoliväliin jäänyt mokkakuppi ja kiihtyneet askeleet ovella.

Kyseessä ei ole välttämättä niinkään keskustelun polarisoituminen. Kyse on tosiasioiden polarisoitumisesta. Yksi porukka ottaa totuuden yhden nurkan hellittäväkseen, toinen toisen.

Vaikka he tiedostaisivat, että totuus ei ole näin yksioikoinen, omaan yhteisöön ja sen luomaan totuuskuplaan ei koko totuus sovi. Siksi se jätetään sanomatta ja se unohtuu.

Miten turvallisuuden voi palauttaa, jos Suomi on juuri nyt tilastojen valossa turvallisempi kuin koskaan?

Tässä kohtaa sermin takaa vilahtavat estradille poliitikot vallanhimoinen nenä kiivaasti nuuhkuttaen, olipa puolue sitten mikä tahansa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on noussut poliitikkoeliittiin omalla uutistoimistollaan somessa, jossa hän poimii uutisvirrasta pelkästään negatiiviset muslimimaahanmuuttajien töppäykset ja luo näistä, sinänsä aivan tosista tapahtumista totuudenkaltaisen kyhäelmän, johon uskoo Suomessa jo moni.

Puolueen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari maalaa islamisaation mörön mustalla liidulla valkean Suomen ylle ja lupaa palauttaa turvallisen Suomen.

Se on kiinnostava lupaus. Miten turvallisuuden voi palauttaa, jos Suomi on juuri nyt tilastojen valossa turvallisempi kuin koskaan? Vai puhutaanko tässä nyt turvallisuuden tunteesta?

Siinä tapauksessa on kysyttävä, että jos se olisi vaikkapa islamisaatiouhan ja pakolaisten myötä jotenkin tärveltynyt, niin mitäköhän poliittista siipeä siitä voisi kiittää?

Pohjimmiltaan tosiasioiden valikoimisessa on tietysti kyse pakolaisjoukon niputtamisesta yhdeksi ja samaksi

Toisella laidalla, vaikkapa vihreissä ja vasemmistoliitossa maahanmuuttofaktojen painotus pötköttelee surullisten pakolaislasten silmien ja raajattomien mummojen kuvastossa. Se uppoaa heidän kannattajakuntaansa.

Vihervasemmistolaisen poliitikon suusta tulee suvaitsevan ihmisen puhetta, enkä sano tätä ollenkaan tuomitakseni tai ilkkuakseni vaan todetakseni.

Tällainen ajattelu on paras ja rakentavin lähtökohta suhtautua vieraisiin ihmisiin, koska hyvä luo hyvää, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan: Vihervasuri ei koskaan paukuttaisi eduskunnan kyselytunneilla tiukkaa todistusta turvapaikanhakijoiden rötöksistä ja pakkopalautusten nopeuttamisesta, vaikka siihen asiallisesti voisi olla aihettakin.

Perussuomalaisten totuuden nurkka on tällä erää yllättävänkin vahvoilla. Sen näkee vaikkapa eräiden keskustalaisten aiempaa kovemmista maahanmuuttolausunnoista.

Kun oman puolueen kannatus laskee kuin maakunnan lypsylehmän häntä virtsaamisen jälkeen, lähdetään kokeilemaan, löytyisikö äänestäjiä perussuomalaisten suunnasta.

Kenties siitä on kyse kun konkarikeskustalainen Seppo Kääriäinen esittää länsirajalta tulevien turvapaikanhakijoiden palautusta turvalliseen Ruotsiin. Ottamatta kantaa idean järkevyyteen, aiempaa jyrkempi maahanmuuttolinja siinä etummaisena patsastelee.

Kuvaan ilmestyvät suvakit ja rajakit. Ja niiden raiskauslapsena syntyvät vajakit, nuo mölisevät, hahmotuskykynsä kadottaneet interwebin kiihkeät kiilusilmät

Pohjimmiltaan tosiasioiden valikoimisessa on tietysti kyse pakolaisjoukon niputtamisesta yhdeksi ja samaksi.

Ensin keskustelijat kyhäävät monitahoisesta totuudesta mieleisensä ja juuttuvat siihen. Sitten riidellään ja seuraavaksi niputetaan keskusteluosapuolet.

Kuvaan ilmestyvät suvakit ja rajakit. Ja niiden raiskauslapsena syntyvät vajakit, nuo mölisevät, hahmotuskykynsä kadottaneet interwebin kiihkeät kiilusilmät. Yhdestä nurkasta ladataan taukoamatonta ylenkatsetta, toisesta lipsahtaa sanojen loppuessa liian usein uhkailu- ja väkivaltafantasioiden puolelle.

Siihen väliin jää iso ihmisryhmä, joka ällistelee monitahoista, vaikeaa ja tunnepitoista asiakokonaisuutta pää pyörällä. Sellainen ihminen yhtäältä tunnustaa pakolaisvirran tuomat ongelmat ja toisaalta käsittää, ettei ihminen ole ihminen eikä sivistysmaa sivistynyt, jos se ei auta hädänalaista.

Puhe tuottaa todellisuutta ja suorahuuto tyrannioita, eikä Suomi ole sellainen

Hän tiedostaa, että joku tulija saattaa suunnitella terrori-iskua, ja että sellaiseen ei tehoa kuin lain ankara koura, jos sekään. Samalla hän tajuaa, että paras lääke tehdä tulijoista Suomeen sopivaa väkeä, on antaa heille mahdollisuus. Siitä on Suomelle silkkaa hyötyä.

Hän ottaa asiat asioina, ihmiset ihmisinä, malttaa mielensä ja meinasi jo kirjoittaa someen näkemyksiään, mutta ajatteli sitten, että eipä taida viitsiä, kun kiilusilmät möyhäävät näkemyksen kuitenkin nurin niskoin ja mullin mallin, koska se ei ole tarpeeksi jotakin, jonka he ovat itse huutaneet sieluunsa tinnitukseksi, jota kutsuvat totuudeksi.

Hänen ja hänen kaltaistensa olisi pitänyt kirjoittaa ja näyttää sanoillaan, että on muutakin maahanmuuttopuhetta kuin tuo yksi vihainen ja toinen ylenkatsova, sillä puhe tuottaa todellisuutta ja suorahuuto tyrannioita, eikä Suomi ole sellainen.

Hän tyytyy ottamaan kantaa presidentinvaaleissa ja äänestää Niinistön Saulia, jonka – näin tarkemmin ajateltuna – uskoi ja toivoi tarkoittavan tolkun ihmisellä heitä, jotka rakastavat laajinta saatavilla olevaa totuutta mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta ja jotka ymmärtävät, että ihminen voi olla tosikiva tai umpimulkku ihan ihonväriin ja syntyperään katsomatta.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä palkittu toimittaja ja kolmen lapsen isä. Vapaa-aikanaan hän hortoilee pohjoisen talousmetsissä kädessään hinkki tai haulikko.

Sananvapaus ja sen rajat näkyvät aiheena laajasti Yle Uutisten tarjonnassa torstaina 19.10. Päivä tiivistyy Yle Forum -erikoislähetykseen TV1:ssä klo 21.05.

Kategoriat - YLE

Naiset pitävät Israelissa melua Lähi-idän rauhan puolesta: "Se ei ole mahdotonta tai liian vaikeaa"

Lähi-idän rauhanponnistelut ovat uutiskuvissa yleensä keski-iän ylittäneitä miehiä tummissa puvuissa. Jerusalemin illassa tarjolla on toisenlainen näky.

Laulut ja iskulauseet kaikuvat, kun kaupungin keskustassa sijaitsevaan puistoon alkaa virrata naisia osoittamaan mieltä. On hymyileviä isoäitejä ja nuoria tanssivia naisia.

He ovat osa Women Wage Peace -rauhanliikettä, joka ponnistelee ruohonjuuritasolla rauhansopimuksen saavuttamiseksi palestiinalaisten ja israelilaisten välille. He aikovat painostaa poliittisia päättäjiä neuvottelemaan, kunnes ratkaisu syntyy.

Aishi Zidan / Yle

Sunnuntaina Jerusalemiin päätynyt marssi oli osa kaksi viikkoa kestänyttä tempausten sarjaa, johon osallistui tuhansia israelilaisia ja palestiinalaisia naisia.

Yksi heistä on Malka Kalderon. Vaikka tunnelma on kuin hippileirillä, Kalderon ei ajattele, että rauha olisi tulossa helposti.

– Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, vaikka rauha olisi vain unelma. Ja sitä se taitaa olla näinä päivinä, Kalderon sanoo.

Arvioon on helppo yhtyä. Rauhanneuvottelut ovat olleet jo pitkään pysähdyksissä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yrittää lämmitellä uutta kierrosta, mutta ennakkoarvioissa toiveet eivät ole kovin korkealla.

Silti Kalderon on marssimassa. Syynä on melun pitäminen.

– Jos joku edes yrittää, tuen sitä, Kalderon sanoo.

Malka KalderonAishi Zidan / Yle

Women Wage Peace -liike on nopeimmin kasvavia rauhanliikkeitä Israelissa. Se sai alkunsa masentavissa tunnelmissa kesällä 2014 käydyn Gazan tuhoisan sodan jälkeen. Joukko naisia alkoi pohtia, miten estää seuraava sota.

Liike vaatii, että israelilaisten ja palestiinalaisten välille saadaan aikaan rauhansopimus jo ensi vuonna.

– Viestimme on, että sota ei tuo koskaan rauhaa. Se on nähty vuosikymmenten aikana. Vain poliittinen sopimus voi tuoda todellista turvallisuutta, liikkeen edustaja Vivien Silver sanoo.

Ensimmäisessä suuressa tempauksessa naiset matkustivat rauhanjunalla Pohjois-Israelista etelään lähelle Gazan rajaa.

– Kukaan ei odottanut, että junaan nousisi 700 ihmistä, kertoo Silver.

Sittemmin tuhannet naiset ovat osallistuneet liikkeen tapahtumiin. Virallisesti mukana on noin 26 000 ihmistä.

Liikkeen taipaleeseen liittyy myös pieni kytkös Suomeen. Silver muistelee, että Suomen suurlähettiläs kutsui liikkeen edustajat tapaamaan muita naissuurlähettiläitä.

Liike haluaa nostaa naiset näkyvämpään rooliin rauhanneuvotteluissa. Jerusalemin marssilla monet naiset kertovat inspiraation lähteekseen liberialaisten naisten rauhanliikkeen, joka auttoi lopettamaan pitkään jatkuneen sisällissodan.

– Jos naiset ovat mukana rauhansopimuksissa, ne ovat kestävämpiä. Siitä on ihan akateemisesti tutkittua tietoa. Ja on mahdotonta ajatella, että 50 prosenttia väestöstä ei olisi mukana neuvottelemassa, Silver sanoo.

Aishi Zidan / Yle

Women Wage Peace pyrkii vaikuttamaan etenkin israelilaisen politiikan valtavirtaan. Israelin politiikka on siirtynyt yhä voimakkaammin oikealle. Rauhanliikkeet leimautuvat julkisessa poliittisessa keskustelussa usein naiiveiksi tai pelkän vasemmiston hankkeiksi.

Women Wage Peace -liike yrittää taistella tätä leimaa vastaan. Se korostaa yrittävänsä tuoda yhteen eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Se ei tarkoita vain juutalaisia ja arabeja, vaan myös vasemmistolaisia, oikeistolaisia, uskonnollisia ja vähemmän uskonnollisia.

Tavoite on vedota suureen yleisöön, jotta paine neuvotella kasvaisi poliitikkoja kohtaan.

Taiteilu suuren yleisön tavoittamiseksi näkyy liikkeen linjauksissa. Women Wage Peace ei ota kantaa siihen, minkälaisin ehdoin rauha pitäisi saavuttaa. Se välttää kipeimmät kysymykset, jotka voisivat karkottaa eri ryhmiä.

Liike ei puhu esimerkiksi miehityksestä palestiinalaisalueilla, siirtokuntien kohtalosta tai siitä, pitäisikö palestiinalaisille perustaa oma valtio vai yhteinen valtio israelilaisten kanssa.

Linja on varmasti tehnyt monille helpommaksi tulla mukaan, mutta toisille juuri se on ongelma. Osa aktivisteista on arvostellut liikettä vesittyneestä viestistä.

Silver toteaa, ettei liike halunnut jäädä pienen porukan puuhasteluksi. Hän myöntää, että erilaisten mielipiteiden kanssa tasapainoilu on ollut vaikeaa.

– Se on haastavaa, ehkä haastavinta tämän liikkeen rakentamisessa. Miten puhua inklusiivisesti, Silver sanoo.

Myös palestiinalaisten puolella liike herättää jakautuneita mielipiteitä. Palestiinalaishallinto on ilmaissut tukensa liikkeelle, mutta toiset palestiinalaisjärjestöt ajattelevat sen normalisoivan miehitystä.

Liikkeessä on mukana arabeja Israelin puolelta. Sen sijaan Länsirannalta tai Gazasta jäseniä ei ole, vaikka tukijoita Silverin mukaan onkin.

Silti Jerusalemin marssilta löytyy hymyilevä palestiinalainen Meriam Mellekia. Koko päivän tempauksessa viettäneelle naiselle viesti on tärkeä.

– Naiset synnyttävät lapset. Hallitus vie heidät sotaan, ja lapset kuolevat. Hallituksille lapset eivät ole tärkeitä, mutta äideille ovat, hän sanoo.

– Palestiinalaiset äidit eivät halua enää nähdä lastensa kuolevan.

Mellekia uskoo, että rauha saavutettaisiin, jos kaikkien oikeuksia alettaisiin kunnioittaa. Hän kuvaa poliitikkoja omanedun tavoittelijoiksi, mutta kertoo uskovansa ihmisiin.

– Täällä me olemme yhdessä, juutalaiset ja arabit, hän sanoo.

Sigel TepperAishi Zidan / Yle

Israelilainen Sigel Tepper istuu puiston penkillä tyttärensä Jasmin vierellään. He ovat saapuneet Pohjois-Israelista asti osallistumaan tapahtumaan.

– Haluan niin paljon tämän konfliktin päättymistä. Uskon, että se voi tapahtua. Ja sen on aika tapahtua, Tepper sanoo.

Palestiinalaisten ja israelilaisten konfliktista puhutaan usein ikuisuuskiistana, joka on mahdotonta ratkaista. Tepperistä se on väärin. Ratkaisu syntyisi, jos tahtoa olisi.

– Se ei ole mahdotonta tai liian vaikeaa. Katso nyt muitakin konflikteja maailmalla. Ne eivät ole helpompia, yksinkertaisempia tai lyhyempiä, hän sanoo.

Kategoriat - YLE

Sivut