Etelä-Saimaa

Traktorikuski häiritsi Jorma Hynnisen levytystä Imatran Konserttihovissa — hyvin soiva sali on säännöllisesti käytetty äänitysstudio

Kuuluisat konserttisalit toimivat usein muusikoiden livelevyjen taltiointipaikkoina.

Imatran Konserttihovi on maankuulu konserttisali, ja moni nimekäs muusikko fanittaa paikkaa.

Konserttihovin kehuttua sointia ei ole tallennettu konserttien yhteydessä, mutta sali toimii säännöllisesti kamarimuusikoiden levyjen äänityspaikkana.

Äänilevymyynti sakkaa myös klassisella puolella, mutta se ei juuri näy Konserttihovin käytössä levytysstudiona.

— Vähintään kerran vuodessa sali on ollut mikitettynä levytystä varten, kertoo hovia vuodesta 1998 ylläpitänyt Juha Räisänen.

Viimeksi Imatran Viraskorvessa sijaitsevassa Konserttihovissa levytettiin toukokuussa Yrjö Kilpisen säveltämiä lauluja.

Uusia lauluja -albumi ilmestyi heinäkuussa, ja sen musiikkia voi kuunnella elävänä toisessa julkistamiskonsertissa torstaina.

Meluton miljöö

Konserttihovi on mainio paikkaa tallentaa ääntä. Sali sijaitsee peltojen keskellä ja soi hyvin. Ääni tallentuu puhtaasti, eivätkä ympäristön äänet haittaa.

— Melu on usein ongelma kaupunkien studioissa ja joskus kirkoissakin, Räisänen sanoo.

Hänen mukaansa muusikoiden sielukin lepää Konserttihovin maalaismiljöössä, jossa soittajat ja äänittäjät voivat ilman häiriötekijöitä keskittyä pelkästään musiikilliseen ilmaisuun.

Yhden poikkeuksellisen esimerkin Räisänen nostaa silti esille.

— Jorma Hynninen ja Ralf Gothóni olivat äänittämässä Frans Schubertin Winterreisea, kun naapuri alkoi muokata peltoaan. Hynninen kävi traktorikopissa kysymässä, voisiko ajelua mitenkään siirtää tuonnemmaksi, ja se sopi isännälle.

Taloudellisesti tärkeää

Ajankäyttö on hyvän äänen ja rauhallisen miljöön ohella Konserttihovin etuja levyntekijöiden näkökulmasta. Levytysstudioiden aika on usein kallista ja kortilla, mutta Viraskorvessa he voivat soittaa, kun fiilis on kohdillaan, ja viipyä pitempään.

Viipyilyä myös tapahtuu.

— Äänitykset ovat usein monipäiväisiä, kun muusikoilla ei ole kiire mihinkään, Räisänen sanoo.

Äänityssessioilla on salin hyvän soinnin purkituksen lisäksi tärkeä tehtävä myös Konserttihovin ylläpidon näkökulmasta.

Toiminnallisesti sessiot ovat simppeleitä. Muusikot soittavat mikitetyssä salissa. Äänitarkkailijoiden tila on joko muusikoiden tai yleisölämpiössä. Räisäsen tehtävänä on järjestää jokaisen oltavat siten, ettei mikään häiritse musiikin tallentamista.


Lappeenrannan ICT-yritykset palkkaavat koko ajan uutta väkeä töihin, eikä yliopistolta valmistu niille tarpeeksi opiskelijoita

Lappeenrannassa sijaitsevilla ICT-yhtiöillä on viime vuodet ollut kerrottavanaan hyviä uutisia.

— Olemme palkanneet tänä vuonna 25 uutta työntekijää, joista yli puolet Lappeenrantaan. Tavoitteenamme on palkata 50 työntekijää lisää seuraavan puolentoista—kahden vuoden aikana, sanoo Skinnarilasta löytyvän Octo3:n toimitusjohtaja Tommi Laitinen.

Myös Visma, joka osti lokakuun alussa Octo3:n, on rekrytoinut tämän vuoden aikana kymmeniä uusia työntekijöitä. Visma Solutionsin toimitusjohtajan Ari-Pekka Salovaaran mukaan yhtiöllä on tälläkin hetkellä useita avoimia työpaikkoja niin Lappeenrannan toimipisteessä kuin myös esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.

Lappeenrannassa tämän vuoden toukokuussa toimipisteen Skinnarilassa avannut M-Filesin asiakaskunta kasvaa Lappeenrannan toimipisteen vetäjän Janne Ihatsun mukaan niin Suomessa kuin globaalistikin.

— Kasvun myötä tarvitsemme lisää asiantuntijoita asiakastoimituksiin, Ihatsu sanoo.

Yliopistolta ja ammattkorkeakoululta valmistuvat eivät riitä

Rekrytointien esteeksi voi tulla pula osaajista. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (Tivia) on yksi alan ammattijärjestöistä, ja sen mukaan Suomessa on lähes 10 000 ICT-osaajan pula. ICT on lyhenne englannin kielen sanoista Information and Communications Technology, joka on suomeksi tieto- ja viestintäteknologia.

— Teemme Lappeenrannassa yhteistyötä alan yritysten kesken, ja arviomme mukaan noin viiden vuoden tähtäimellä kaupungissa on pulaa noin tuhannesta ICT-alan osaajasta, sanoo Laitinen.

Uusia työntekijöitä yritykset saavat Teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista. Visman Salovaaran ja monen muun mielestä ohjelmisto-opetuksen sisäänottomääriä tulisi kasvattaa.

Muista kaupungeista Lappeenrantaan muuttaa Laitisen mukaan jokunen työntekijä.

— Eikä tälläkään alalla aivan kaikki yritykset menesty, joten osaajia rekrytoidaan myös muista yrityksistä. Tämä ei kuitenkaan kasvata koko klusteria, Laitinen sanoo.

Suuren CGI-yhtiön markkinointi- ja viestintäjohtajan Jarkko Virtasen mukaan työvoimaa on saatavilla, joskin kilpailu osaavista henkilöistä on melko kovaa. CGI:llä on Lappeenrannassa 44 työntekijää.

— Työnantajan on oltava tarpeeksi houkutteleva. Kilpailusta huolimatta pätevää työvoimaa on saatavilla, M-Filesin Ihatsu sanoo.

Lappeenrannassa vuodesta 1991 toimineen Maestron toimitusjohtajan Mika Savolaisen mukaan haastavinta on tällä hetkellä löytää kokeneita ammattilaisia ohjelmistokehityksen eri tehtäviin.

Yliopisto tärkeä tuki yrityksille

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on suurin yksittäinen syy, miksi kaupunkiin on syntynyt noin tuhannen osaajan ICT-klusteri. Klusteri tarkoittaa yritysten ja yhteisöjen muodostamaa toisiinsa sidoksissa olevien toimialojen maantieteellinen keskittymää. Mukana olevat toimijat saattavat olla eri aloilta, mutta siitä huolimatta yhteistyö hyödyttää sen osapuolia.

Jotkut ovat tulleet ensin opiskelemaan yliopistoon, perustaneet yrityksen ja jääneet kaupunkiin. Jotkut ovat löytäneet yliopistosta työvoiman lisäksi yhteistyökumppanin.

— Kehittyvänä yliopistokaupunkina Lappeenrannan vetovoima on varmasti parantunut. Muutoinkin Lappeenrannassa on hyvät toimintamahdollisuudet alan yrityksille. Kehittyminen vahvaksi ICT-alan keskukseksi vaatii panostamista ja rohkeita liikkeitä, Maestron Savolainen sanoo.

Osaava ja sitoutunut työvoima sekä yliopiston Data Analytics –koulutusohjelma olivat syitä, miksi espoolainen Aureolis perusti viime toukokuussa toimipisteen Lappeenrantaan.

— Hyvät sekä juna- että tiekulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle olivat myös syitä. Myös etätyömahdollisuudet parantuneet, mikä osaltaan mahdollisti juuri nyt toimiston avaamisen Lappeenrantaan, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Katja Ahola.

Oppilaitosten lisäksi CGI:n Virtanen kiittää myös Lappeenrannan kaupungin asennetta ja halua auttaa yritysten toimimista. M-Filesin Ihatsun mielestä kehitysyhtiö Wirma on ollut hyvä tukipilari

— Täällä on myös pääkaupunkiseutua edullisemmat toimistojen tilavuokrat, mikä helpottaa uuden toimipisteen pystyyn laittamista, Ihatsu jatkaa.

Myös alan palkat ovat Lappeenrannassa noin kolmanneksen alempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Iso vai keskikoikoinen keskittymä?

Visman Salovaaran ja Octo3:n Laitisen mielestä Lappeenrannassa on merkittävä osaamiskeskittymä, ja alan yritykset kasvavat nopeasti.

— Meitä suuremmat osaajamäärät ovat pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja ehkä Jyväskylässä. Alueellisesti olemme kuitenkin hyvässä kasvussa, ja ICT-sektori on kasvamassa Lappeenrannan osalta elinkeinoelämän yhdeksi kivijalaksi, mikäli osaamispohjaa pystytään riittävästi kasvattamaan, Laitinen sanoo.

Espoolaisen Aureoliksen käsitys yritysten määrästä on päinvastainen kuin lappeenrantalaislähtöisten yritysten.

— Tutkimuksemme perusteella Lappeenrannassa on vähemmän ICT-yrityksiä kuin muissa yliopistokaupungeissa. Tämä oli myös yksi syy sijoittumiseemme tänne, Ahola sanoo.

CGI:n Virtasen mukaan Lappeenrantaan on tullut selvästi lisää IT-alan yrityksiä, mutta niitä on kuitenkin melko normaali määrä yliopistokaupungiksi.

— Alan yrityksiä on kohtuullisesti, mutta ei varmastikaan erityisen paljon. Toimialan yritykset ovat erittäin tervetulleita, Maestron Savolainen sanoo.


Imatralaisnainen peruutti autolla vanhuksen päälle, vanhus kuoli kuukausia myöhemmin: Syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin

84-vuotias imatralaismies jäi kauppareissullaan keväällä 2016 henkilöauton yliajamaksi Imatrankoskella. Mies joutui päävamman takia sairaalaan, eikä palannut siltä reissulta enää koskaan kotiin. Hän menehtyi neljää kuukautta myöhemmin sairaalassa.

Onnettomuutta käsiteltiin käräjäoikeudessa Imatralla keskiviikkona.

Syyttäjä vaati yliajajalle, vuonna 1966 syntyneelle imatralaisnaiselle, rangaistusta kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Nainen kiisti huolimattomuuden

Yliajo tapahtui keskellä kirkasta päivää asuntokadulla, kun mies oli palaamassa kaupasta kotiin vaimonsa kanssa.

1966 syntynyt nainen oli peruuttamassa omakotitalon pihasta asuntokadulle, kun hän törmäsi ostoskärryjä työntäneeseen mieheen.

Nainen kiisti syyttäjän näkemyksen huolimattomuudesta. Hän kertoi pyrkineensä peileistä ja muutenkin taaksepäin katsomalla varmistamaan, ettei takana ole ketään.

Hän osui kuitenkin mieheen, joka kaatui asvalttiin ja loukkaantui.

Lääkäri: Kuolema johtui yliajosta

Kirjallisena todisteena oli muun muassa oli lääkärin lausunto kuolemansyystä. Välitön kuolinsyy oli keuhkokuume, mutta lääkärin mukaan merkittävin tekijä olivat onnettomuuden aiheuttamat päävammat.

Oikeus katsoi, ettei syy-yhteyttä voitu osoittaa kuitenkaan riittävän aukottomasti.

Mies vietti sairaalassa kaikkiaan neljä kuukautta, ja tänä aikana ilmeni muitakin sairauksia.

Syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin. Nainen tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 30 päiväsakkoon. Maksettavaa tuli 420 euroa.

Syyttäjä tuskin valittaa

Syyttäjä Kimmo Pietilä ei suunnittele valittavansa oikeuden päätöksestä. Hänestä ratkaisu on ymmärrettävä.

— Jos ihminen kuolee heti kolarin seurauksena, syy-yhteys on selvä. Mutta kun kuolema tapahtuu useita kuukausia myöhemmin, moni muukin seikka voi vaikuttaa, ja asiaa on vaikeampi arvioida, Pietinen toteaa.


Lappeenrantalainen mielenterveystyön vapaaehtoinen Leena Korhola on ehdolla vuoden vapaaehtoiseksi

Lappeenrantalainen Leena Korhola on yksi ehdokkaista vuoden vapaaehtoinen -tittelin saajaksi. Korhola tekee vapaaehtoistyötä Lappeenrannan mielenterveysseurassa.

Vuoden vapaaehtoisen valitsee vapaaehtoistyön informaatio- ja kehittämiskeskus Kansalaisareena.

Leena Korhola on muun muassa Lappeenrannan mielenterveysseuran hallituksen jäsensihteeri ja päivystänyt monta vuotta valtakunnallisessa kriisipuhelimessa sekä rikosuhripäivystyksen tukihenkilönä. Hän on myös ollut perustamassa seuraan vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen ryhmää.

— Hän on aktiivinen toiminnan kehittäjä ja on osallistunut monenlaisiin tapahtumiin järjestäjänä ja toimijana. Leena lähtee ennakkoluulottomasti mukaan järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja edistää näin järjestöjen verkostoitumista, kertoo Lappeenrannan mielenterveysseuran sihteeri Anne Backman tiedotteessa.

Raati valitsee vuoden vapaaehtoisen valitaan joulukuussa, ja yleisö voi äänestää vapaaehtoisia lokakuussa Kansalaisareenan nettisivuilla. Voittaja toimii seuraavan vuoden vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä.


”Näissä vessoissa on helppo käydä, koska ei voi mennä väärään koppiin” — Sukupuolineutraalit vessat ovat Lappeenrannan Kimpisen koulussa arkipäivää

Tässä ne nyt ovat. Paljon kohutut Kimpisen koulun unisex-vessat.

Koulussa on tänä vuonna otettu käyttöön kaksi yhden hengen unisex-koppia. Ne itsessään eivät ole kovin kummoisia. Näkyvin merkki on kiemurainen sukupuolineutraaliutta kuvaava symboli vessan ovessa.

Etelä-Saimaa kertoi sukupuolineutraaleista vessoista Kimpisen koulun tasa-arvotyötä käsittelevässä jutussa elokuussa. Jutun jälkeen muun muassa tekstiviestipalstoilla on kirjoitettu vessojen uhkaavan tyttöjen ja poikien yksityisyyttä ja ihmisoikeuksia.

Tuiki tavallinen vessa

Todellisuudessa vessakopit osoittautuvat tuiki tavallisiksi. Myös oppilaat suhtautuvat asiaan mutkattomasti.

Kimpisen koulun yhdeksäsluokkalaiset Maiju Leino ja Janette Löppönen uskovat, että uudet vessat lisäävät tasa-arvoa koulussa.

— Vessoissa on myös helppo käydä, koska ei tarvitse miettiä, meneekö väärään vessaan, lisää Löppönen.

Heidän mielestään on hyvä asia, että tyttöjen ja poikien rooleja pienennetään koulussa.

— Kaikkia pitäisi kohdella omana itsenään eikä vain sukupuolen mukaisesti, Löppönen sanoo.

Myös seitsemäsluokkalainen Miska Seppänen on samalla linjalla.

— En ole käynyt kyseisissä vessoissa, mutta voisin ihan hyvin käydä. Minua ei haittaa, jos tällaisia asioita lisätään koulussa.

Ei ole pakko käyttää

Kimpisen koulun ruotsin ja saksan kielen opettaja Anne Leminen ihmettelee vessoista noussutta mielipahaa. Hän kertoo, että asiasta ei ole tullut vanhemmilta mitään palautetta, ja oppilailtakin pääosin positiivista.

— Kenenkään ei ole niissä vessoissa pakko käydä, Leminen sanoo.

Unisex-kyltitetyt vessat otettiin käyttöön Kimpisen yläkoulussa syyskuussa. Ne ovat osa koulun tasa-arvotyötä.

— Tavoitteena on, että koulu on syrjinnästä vapaa tila kaikille.

Myös Lappeenrannan Pontuksen päiväkotikoulun kaikki vessat ovat yksittäisvessoja, joita ei ole merkitty erikseen tytöille tai pojille. Koulun rehtori Katri Kurronen pitää asiaa täysin luonnollisena.

— Miksi niiden pitäisi olla muunlaisia? Vessa on vessa, ja ei kenelläkään ole kotonaankaan kyltitettyjä vessoja, hän toteaa.

Epätasa-arvoiset rakenteet näkymättömiä

Unisex-vessat ovat yksi tapa, jolla koulut voivat toteuttaa tasa-arvolakia.

— Koulut saavat itse varsin vapaasti valita ne keinot, jotka haluavat ottaa käyttöön, opetusneuvos Ulla Laine Opetushallituksesta kertoo.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeä osa vasta uudistettuja opetussuunnitelmia.

— Monesti epätasa-arvoiset rakenteet ovat niin näkymättömiä, että niitä ei huomaa, jos niihin ei aktiivisesti kiinnitä huomiota, Laine sanoo.

Jutun toinen kirjoittaja Jesse Metsälä on Etelä-Saimaan tet-harjoittelija.

124 rakennusta, 19 000 neliötä ja jopa yli miljoonan euron purkukustannukset — Lista Lappeenrannan kaupungin omistamista purkukuntoisista rakennuksista on pitkä ja kasvanut viidessä vuodessa

Lappeenrannan kaupungin purkulistalla on 124 rakennusta. Kaikkien niiden purkaminen maksaisi purkuyritysten arvioiden mukaan yhteensä jopa yli miljoona euroa ja vähintään satoja tuhansia euroja.

Kaupunki omistaa purkukuntoisia rakennuksia 19 000 neliön edestä, kertoo Timo S. Hämäläinen kiinteistöyhtiö Lappeenrannan toimitiloista (LATO).

— Kiinteistöihin kuuluu paljon asuinrakennuksia ja pieniä ulkorakennuksia: saunoja, riihiä, konesuojia, varastoja. Isoimpia ovat Pallon vanhan rikkihappotehtaan 1400-neliöinen kiisuvarasto ja Pajarilan päihdekuntoutumisyksikkö.

Lappeenrantalaisen SK-Purku -yrityksen toimitusjohtaja Santeri Karellin arvion mukaan kaikkien kaupungin purkulistalla olevien rakennusten purkaminen maksaisi yhteensä satoja tuhansia euroja.

Liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki purkuyritys Deleten purkupalveluista taas arvioi, että kohteiden purkuhinnaksi voisi muodostua yhteensä jopa noin 1,2—1,8 miljoonaa euroa.

— Kiinteistöt ovat purkukustannuksiltaan erilaisia, koska niiden neliöt ja vaateet purkamiseen keskenään vaihtelevat kovasti. Pieni kiinteistö voi tulla suhteessa kalliimmaksi purkaa, koska paikalle on kuljetettava purkukone, materiaalilavat sekä muu tarpeisto kuten isoissakin kohteissa, Palomäki sanoo.

Purkukulut ovat pois käyttötaloudesta

Purkulista on pidentynyt viidessä vuodessa. Vuoden 2013 alussa Lappeenrannan tilakeskuksen silloinen johtaja Ilpo Koponen kertoi, että purettavia rakennuksia runsaat 90 ja arvioi, että kaikkien rakennusten purkamiseen kuluu ainakin 10—20 vuotta.

Piteneekö purkamisrupeama entisestään?

Ei, sanoo kiinteistöjohtaja Hämäläinen. Hänen mukaansa purkulistalla olevia pieniä rakennuksia voidaan purkaa nopeasti ja edullisemmin kuin esimerkiksi isoja kouluja tai muita rakennuksia, joissa on betonirakenteita ja perustuksia sekä paljon asbestipurkutöitä.

— Ei purkamiseen kymmeniä vuosia mene. Purettavat rakennukset ovat pääsääntöisesti kooltaan sata neliötä ja sitä pienempiä.

Kaikkia purkulistalla olevia rakennuksia ei välttämättä päädytä purkamaan. Pienten pukusuojien ja ulkovessojen purkua harkitaan tapauskohtaisesti.

Purkukulut nipistetään kaupungin käyttötaloudesta, sillä erillistä budjettia purettaville rakennuksille ei ole. Isompien rakennusten purkaminen tekee kuusinumeroisia lukuja, sanoo kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen.

— Purkuhankkeet ovat hyvin tapauskohtaisia. Purkaminen voi sisältyä esimerkiksi uudisrakennushankkeen kustannusarvioon tai tontti voidaan myydä purkukuntoisen rakennuksen kanssa eli silloin ostaja vastaa purkamisesta, sanoo kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

Kova hinta kouluista

Isojen rakennusten purusta on viime vuosina maksettu isoja summia. Yli 5 000-neliöisen Lauritsalan koulun purkaminen maksoi 612 000 euroa. Summa ei sisällä 24 prosentin arvonlisäveroa. Lauritsalan koulun purku oli poikkeuksellisen kallis paukku muun muassa mittavien asbestipurkutöiden vuoksi.

Mäntylän koulun purkaminen maksoi 59 750 euroa ilman arvonlisäveroa. Koulussa oli neliöitä 1 838.


Uusi Tuntematon sotilas esitettiin ensi kertaa Lappeenrannassa — lue mitä mieltä kutsuvieraat olivat elokuvasta

Tunnelma elokuvateatterin aulassa oli keskiviikkoiltana arvokas muttei liian muodollinen. Puolustusvoimien palveluspuvut ja popcornit sopivat vallan hyvin yhteen.

Etelä-Karjalan liiton paikalle kutsumat noin 120 maanpuolustusalan opiskelijaa tiesivät olevansa etuoikeutettuja. Kuka tahansa olisi lähtenyt katsomaan ohjaaja Aku Louhimiehen uuden Tuntemattoman sotilaan ennakkonäytöstä.

— Meidän kurssilta arvottiin 24 oppilasta, jotka pääsivät katsomaan elokuvaa, kertoi Essi Eklund Raja- ja merivartiokoulusta.

Eklundille, Vera Holmqvistille ja Tiina Kyllöselle elokuvanäytös oli eräänlainen opiskeluajan huipennus, sillä heidän kurssinsa päättyy parin kuukauden päästä. Kolmikko on nähnyt aiemmatkin Tuntemattomat sotilaat, ja Edvin Laineen version katsominen on jokavuotinen perinne. Eklund on lukenut myös Väinö Linnan alkuperäisromaanin.

Ensimmäiset ja viimeiset sanat muistissa

Maasotakoulussa opiskeleva ylikersantti Aleksi Petranen ja rajavartijaoppilas Lauri Koivukoski tunsivat hekin 1950-luvulla valmistuneen elokuvan. Rauni Mollbergin versio vuodelta 1985 sen sijaan oli mennyt ohi jälkiä jättämättä.

— Siitä on vuosia, kun näin Tuntemattoman sotilaan edellisen kerran, mutta ensimmäiset ja viimeiset sanat ovat muistissa, Petranen arvioi.

Koivukoski tutustui Linnan romaaniin koulussa ja vaikuttui lukemastaan. Illan elokuvalle asetetut odotukset olivat kovat.

Tunteikkuutta, syvyyttä ja visuaalisuutta

Kolme tuntia myöhemmin elokuvan lopputekstit haipuivat valkokankaalta ja yleisö puhkesi suosionosoituksiin. Kunnioittavaa hiljaisuutta seurannut puheensorina alkoi verkalleen, eikä kukaan tahtonut malttaa lähteä pois salista.

Tiina Kyllönen kehui elokuvaa tunteikkaaksi, ja Essi Eklund totesi sen tekevän Väinö Linnalle kunniaa. Vera Holmqvist piti kokemusta hienona.

— Elokuva herätti ajatuksia, ja muistutti, mitä sota todella on.

Aleksi Petranen ja Lauri Koivukoski kiittelivät elokuvaan saatua syvyyttä ja visuaalisuutta. Ennakko-odotukset täyttyivät.

— Voisin suositella tätä isoisälle, joka on sotaveteraani, Koivukoski arvioi.

Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas tulee elokuvateattereihin 27. lokakuuta.


Uusi Tuntematon sotilas esitettiin ensi kertaa Lappeenrannassa  —  lue mitä mieltä kutsuvieraat olivat elokuvasta

Tunnelma elokuvateatterin aulassa oli keskiviikkoiltana arvokas muttei liian muodollinen. Puolustusvoimien palveluspuvut ja popcornit sopivat vallan hyvin yhteen. 

Etelä-Karjalan liiton paikalle kutsumat noin 120 maanpuolustusalan opiskelijaa tiesivät olevansa etuoikeutettuja. Kuka tahansa olisi lähtenyt katsomaan ohjaaja Aku Louhimiehen uuden Tuntemattoman sotilaan ennakkonäytöstä.  

— Meidän kurssilta arvottiin 24 oppilasta, jotka pääsivät katsomaan elokuvaa, kertoi Essi Eklund Raja- ja merivartiokoulusta.   

Eklundille, Vera Holmqvistille ja Tiina Kyllöselle elokuvanäytös oli eräänlainen opiskeluajan huipennus, sillä heidän kurssinsa päättyy parin kuukauden päästä. Kolmikko on nähnyt aiemmatkin Tuntemattomat sotilaat, ja Edvin Laineen version katsominen on jokavuotinen perinne. Eklund on lukenut myös Väinö Linnan alkuperäisromaanin.   

Ensimmäiset ja viimeiset sanat muistissa

Maasotakoulussa opiskeleva ylikersantti Aleksi Petranen ja rajavartijaoppilas Lauri Koivukoski tunsivat hekin 1950-luvulla valmistuneen elokuvan. Rauni Mollbergin versio vuodelta 1985 sen sijaan oli mennyt ohi jälkiä jättämättä.

— Siitä on vuosia, kun näin Tuntemattoman sotilaan edellisen kerran, mutta ensimmäiset ja viimeiset sanat ovat muistissa, Petranen arvioi.  

Koivukoski tutustui Linnan romaaniin koulussa ja vaikuttui lukemastaan. Illan elokuvalle asetetut odotukset olivat kovat.  

Tunteikkuutta, syvyyttä ja visuaalisuutta  

Kolme tuntia myöhemmin elokuvan lopputekstit haipuivat valkokankaalta ja yleisö puhkesi suosionosoituksiin. Kunnioittavaa hiljaisuutta seurannut puheensorina alkoi verkalleen, eikä kukaan tahtonut malttaa lähteä pois salista.

Tiina Kyllönen kehui elokuvaa tunteikkaaksi, ja Essi Eklund totesi sen tekevän Väinö Linnalle kunniaa. Vera Holmqvist piti kokemusta hienona.

— Elokuva herätti ajatuksia, ja muistutti, mitä sota todella on.

Aleksi Petranen ja Lauri Koivukoski kiittelivät elokuvaan saatua syvyyttä ja visuaalisuutta. Ennakko-odotukset täyttyivät.

— Voisin suositella tätä isoisälle, joka on sotaveteraani, Koivukoski arvioi.

Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas tulee elokuvateattereihin 27. lokakuuta.


Ketterän härkäviikko käynnistyi tappiolla Keuruulla, loppukiri kilpistyi viimeisillä sekunneilla

Ketterä korkkasi hurjan viiden päivän ja neljän ottelun peliputken Mestiksen sarjajohtajan KeuPa HT:n vieraana. Tasaväkinen ottelu ratkesi vasta viimeisellä minuutilla, kun kotijoukkueen Jere Helenius iski kiekon tyhjään Ketterä-maaliin. Peli päättyi KeuPan voittoon 5—3 (1—1, 1—0, 3—2).

Kotijoukkue sai heti pelin alussa kovan paineen vierasmaalille, eikä Ketterä päässyt juurikaan organisoituihin hyökkäyksiin. Ainoastaan KeuPan huolimaton viimeistely piti kiikarilukemat taululla.

Ketterä pääsi kuitenkin ensimmäisenä ylivoimalle. Henry Karjalainen punnersi röyhkeästi KeuPa-maalille ja hankki jäähyn kotijoukkueelle, kun ottelua on takana 6.43. Rangaistusta lähti kärsimään Waltteri Lehtonen.

Ketterän ylivoima oli vaatimatonta, eikä KeuPan maalivahdilla Lassi Lehtisellä ollut mitään vaikeuksia pitää maaliaan puhtaana.

Kotijoukkue kävi lähellä avausmaalia, kun puolustaja Joona Erving pommitti kiekon ylärimaan. Tolpat pelastivat Jere Myllyniemen vielä toisenkin kerran, kun Arttu Likolan tulinen lämäri kolisutteli sivurautoja.

KeuPa siirtyi pitkän pyörityksen jälkeen 1—0-johtoon. Joni Piipponen laukoi ensin Myllyniemen patjoihin, josta kimmonneen paluukiekon Aleksi Luhtalampi napautti sisään.

Ketterän kakkoskenttä kuittasi nopeasti vastahyökkäyksestä pelin tasoihin. Jere Laine jätti kiekon Tomi Iso-Mustajärvelle, joka ohitti ranteella Lehtisen. Erätauon viettoon lähdettiin 1—1-lukemista.

KeuPa tuli toiseen erään kovalla tohinalla. Kiekko kiersi mieheltä toiselle ja paikkojakin sateli. Tästä huolimatta numerot pysyivät pitkään tasaisina.

Ketterä nosti erän alun vaikeuksien jälkeen selvästi karvaustaan, jonka myötä KeuPan puolustajilla oli ajoittain vaikeuksia paineen alla.

Isännät pääsivät ensimmäiselle ylivoimalleen ajassa 25.46, kun Jesse Koskiselle vihellettiin rangaistus koukkaamisesta. Vahvan alivoiman jälkeen jäähyltä pois päässyt Koskinen pääsi läpiajoon, josta hänet koukittiin nurin. Kiekko vietiin tilanteesta keskiympyrään, mutta Koskisen yritys rangaistuslauksesta jäi ponnettomaksi.

Tämän jälkeen pelin kiekollinen hallinta siirtyi vähitellen vierasjoukkueelle. Vaarallisiin maalintekopaikkoihin hallinta ei kuitenkaan johtanut.

KeuPan ykköskentällinen järjesti pitkän hyökkäyksen Ketterän päädyssä. Joose Antonen kiersi kiekon kanssa hyökkäysalueen pariinkin kertaan ja tarjoili paikan puolustaja Ville Tiitiselle, jonka tarkka laukaus yllätti Myllyniemen.

Ketterälle tarjoutui vielä erän viimeisellä minuutilla tilaisuus iskeä peli tasoihin, kun Joni Piipponen sai kaksiminuuttisen poikittaisesta mailasta. Maalia ei enää nähty, joten taukolukemat ennen päätöserää olivat kotijoukkueelle 2—1.

Jere Laine pääsi heti päätöserän ensimmäisellä minuutilla Santeri Vuotin passista nokikkain Lehtisen kanssa, mutta ei onnistunut käyttämään paikkaansa.

Hetkeä myöhemmin KeuPa käytti oman paikkansa. Arttu Likola karvasi kiekon siniviivalla Jesperi Viikilältä ja edellisen maalin syöttänyt Sami Antonen pääsi lataamaan keskeltä kiekon maalipuiden väliin.

KeuPan johto repesi kolmeen maaliin, kun Joona Ervingin suoraan syötöstä tulittama matala laukaus jätti Myllyniemen voimattomaksi. Osuman pohjustivat Riku Tiainen ja Jere Helenius.

Ketterä tuli ylivoimalla kahden maalin päähän, kun Laine löysi tyylikkään kuvion päätteeksi Iso-Mustajärven vapaana neliön keskeltä. Toisen syöttöpisteen sai pirteästi pelissä esiintynyt Rudolfs Maslovskis.

Ketterä roikkui pelissä hyvin mukana tämän jälkeenkin. Ajassa 54,15 kotijoukkueen Erving lähetettiin kiinnipitämisestä jäähyboksiin. Ketterä ei saanut kuitenkaan ylivoimaa missään vaiheessa rauhoitettua.

Lopussa Ketterä haki rohkeasti kavennusmaalia kuudella miehellä ottamalla Myllyniemen maaliltaan jo kolme ja puoli minuuttia ennen loppua. Uhkapeli toi tulosta, kun Toni Jalovaara toimitti kiekon verkon perille Sami Jekusen ja Jesse Koskisen syötöistä.

Jännitys säilyi ihan viimeisille sekunneille, kun KeuPa otti vielä aikalisän puoli minuuttia ennen päätössummeria. Jere Helenius löi ottelulle viimeisen niitin tyhjään maaliin, kun ottelua oli jäljellä kuusi sekuntia.

TUTOsta Imatralle siirtynyt hyökkääjä Henry Karjalainen, Jukurien puolustaja Mikko Kokkonen ja SaiPan puolustaja Santeri Koponen pelasivat ensimmäistä kertaa Mestistä Ketterän väreissä.


Ylämaan ex-kunnanjohtaja Esko Hämäläinen Ilta-Sanomissa: Pyramidin rakentaminen on edelleen tavoitteena

Yli 20-vuotinen haave Ylämaan pyramidista ei ole unohtunut. Ylämaan entinen kunnanjohtaja Esko Hämäläinen on jatkanut hankkeen edistämistä eläkepäivillään, kertoo Ilta-Sanomat. 

Lehden mukaan Hämäläinen etsii hankkeelle rahoitusta eri puolilta maailmaa. Tänä talvena hanke on esillä esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa, ja esimerkiksi Afganistanissa on ollut alustavaa kiinnostusta toisen kivilaadun toimittamiseen. Hämäläisen Stonetworks-yrityksellä on myös Pyramid Finland -aputoiminimi hanketta varten.

Ulkomaisen rahoituksen ohella pohdinnassa on myös muita rahoitusvaihtoehtoja.

— Pyramidista voisi varata vaikka yksittäisiä kiviä. Sitten rekisteröisimme kiven tai rakennelman muun irtaimen osan. Jos haluaa lahjoittaa osan edelleen, niin asia rekisteröidään. Japanissa asuva omistaja voisi näyttää oman kivensä virtuaalisesta mallista. Kivi vilkkuisi kuvassa ja mallia voisi esitellä muille, Hämäläinen sanoo Ilta-Sanomissa.

Hän arvioi pyramidin nykyisiksi kustannuksiksi 3—4 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus hyllytti maaliskuussa 2010

Vuonna 2010 Lappeenrantaan liittyneen Ylämaan tavoitteena oli rakentaa jalokivikylän läheisyyteen porraspyramidi.

Lappeenrannan kaupunginhallitus katsoi maaliskuussa 2010, ettei pyramidin rakentamiselle ole edellytyksiä. Matkailunähtävyyden kustannukset olisivat olleet tuolloin 8,5—10,4 miljoonaa euroa.

Hämäläinen kuitenkin korosti, ettei kaupunkia haettu rahoittajaksi vaan tavoitteena oli yksityinen rahoitus.


Puumalan päiväkoti kerää maisemakortteja ympäri Suomea — Lue, mistä kunnista ei vielä ole saatu postia, esimerkiksi naapurikunta Taipalsaari on puuttuvien listalla

Ympäri Suomea lähettyjä kortteja keräilevä Puumalan päiväkoti on julkaissut listan kunnista, joista ei vielä ole saatu postia.

Päiväkoti on toivonut maisemapostikortteja eri puolilta maata Suomi 100 -juhlavuoden hengessä.

Lokakuun alussa tehty päivitys lähti leviämään vauhdilla ja tiistaina kortteja oli 596. Päiväkoti on nyt julkaissut Facebookissa listan kunnista, joista kortteja vielä toivotaan lähetettävän.

— Meillä onkin vieno toive, että tätä päivitystä jaettaisiin niin, että saisimme myös puuttuvilta paikkakunnilta postia, päivityksessä sanotaan.

Esimerkiksi Etelä-Karjalasta Luumäeltä ja Puumalan naapurikunnasta Taipalsaarelta ei korttia ole vielä lähetetty.

Korrtitempauksen tavoitteena on näyttää päiväkodin lapsille, miten erilaisia maisemia eri puolilla Suomea on. Puumalassa on 4. joulukuuta Suomi 100 -itsenäisyysjuhla, jossa kortteja on tarkoitus esitellä myös perheille.

”Kuppi meni nurin”, hallituspuolueiden eripura valinnanvapaudesta kuului Eksoten käytävillä

Valinnanvapaudesta hallituksen keskiviikkona pusertama kompromissi puhutti kansanedustajia myös Etelä-Karjalan keskussairaalassa uuden K-siiven käytävillä. Eksoten vieraana ollut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vasta odotti tietoa sovusta, ja tunnelmat olivat kireät.

Eksoten toimintaa uhkaisi toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan malli, jossa asiakassetelit ovat laajasti käytössä myös erikoissairaanhoidossa.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) oli ehtinyt aamulla jo facebookissa kuvailla sote-neuvotteluja farssiksi, jossa kokoomus ei kuuntele ketään, ei asiantuntijoita eikä lakia valmistelevia virkamiehiä.

— Kuppi meni nurin. Valinnanvapaus ei saa vaarantaa erikoissairaanhoitoa. Asiakassetelin pitää olla maakunnan hallittavissa niin, etteivät kustannukset karkaa pilviin. Kokoomukselle valinnanvapaus on itseisarvo, jonka takia tingitään sote-uudistuksen päätavoitteista, sanoo Heikkinen.

Heikkisen mielestä kokoomus pelaa liian kovaa poliittista peliä.

— Ihan mitä tahansa ei voi vaatia. Perustuslakikin antaa tähän reunaehdot.

Lauslahti: Politiikka on välillä suurta draamaa

Valiokunnan jäsen Sanna Lauslahti (kok.) puolusti asiantuntijalausuntoja uhmannutta kokoomuksen linjaa.

— Politiikkaan kuuluu myös vääntö. Politiikka on välillä suurta draamaa. Ratkaisuun kuitenkin päästään, uskoo Lauslahti.

Kokoomuksen vaatimus ottaa käyttöön asiakasseteli laajasti myös erikoissairaanhoidossa sai asiantuntijoilta alkuviikosta täystyrmäyksen. Lauslahden mukaan kokoomus ei vain kokeile kepillä jäätä saadakseen alkuperäisistä sote-tavoitteista piittaamattomat omat tavoitteensa läpi.

— Tästä on osoituksena se, että myös kokoomus hyväksyi viikon aikalisän selvittää asiakasseteliä lisää, jotta asiantuntijoiden näkemykset voidaan ottaa huomioon.

Lauslahti korostaa, että vaikka valinnanvapauden laajuus ehkä supistuukin, joka tapauksessa uudistus tuo mukanaan esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin ja muuta hyvää.

Eksoten toiminta sai taas kiitoksia

Lauslahti kysyi Pentti Itkoselta, mistä Eksote on eniten huolissaan uudistuksessa.

— Jos tällainen (erikoissairaanhoidon asiakasseteli) kanava avataan, niin meiltä lähtee henkilöstöä. Ja siinä menee mukana uudistukselta tavoiteltu integraatiokin.

Eksote esitteli valiokunnalle jo toteuttamaansa palvelujen yhteensovittamista ja uusia käytäntöjään.

— Eksoten työ on ihan loistavaa. Uskon, että se kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Siitä on muilla opittavaa, kiitteli Lauslahti.

Hallitus pääsi sopuun terveydenhuollon valinnanvapaudesta

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kertoi Helsingin Sanomien mukaan keskiviikkona, että hallituspuolueet ovat päässeet sopuun valinnanvapautta koskevasta lainsäädännöstä.

— On tarkennettu viikko sitten sovittuja valinnanvapauslainsäädännön linjauksia, Orpo kertoi eduskunnassa.

Helsingin Sanomien mukaan viime vaiheissa kiista keskittyi siihen, miten maakunnat myöntävät asiakasseteleitä. Kyseisillä seteleillä voi ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat koolla torstaina.

Orpon mukaan erikoissairaanhoito tulee asiakasseteleiden piiriin ”soveltuvin osin”. Pääsääntö Orpon mukaan on, että erikoissairaanhoito on julkista tuotantoa.

— Esimerkiksi lonkkaleikkaus on tyypillinen esimerkki siitä, mitä tehdään laadukkaasti ja taloudellisesti yksityisellä puolella. Silloin niitä voidaan hankkia sieltä asiakassetelin avulla.

Orpon mukaan asiakasseteleiden antamisesta tulee maakuntia velvoittavaa, mutta säännökset tulevat olemaan tarkat. Orpo ei nimittäisi asiakasseteliä kokoomuksen pääneuvottelijan Paula Risikon tavoin subjektiiviseksi oikeudeksi.


Hävikkiruokapalvelu Resq Clubin laajeneminen Lappeenrantaan riippuu paikallisista ravintoloista

Hävikkiruokaa välittävä Resq Club on laajenemassa Lappeenrantaan marras-joulukuussa. Yritys kertoo aloittavansa toiminnan Lappeenrannassa, jos vähintään kymmenen ravintolaa ilmoittautuu mukaan sen hävikkiruokapalveluun.

Resq Club välittää hävikkiruokaa. Sillä on mobiilisovellus ja verkkopalvelu, joiden kautta voi ostaa esimerkiksi ravintoloiden ylijäämäannoksia.

Annos maksetaan palvelussa ja noudetaan ravintolasta sovittuun kellonaikaan mennessä. Esimerkiksi Kotkassa ja Kouvolassa yritys on toiminut vuodesta 2016.


Ruokolahti saa uuden kunnanjohtajan ensi syksyksi — valtuusto haluaa asettaa askelmerkit johtajan valinnalle

Ruokolahden kunnanvaltuusto haluaa luoda kriteerit uuden kunnanjohtajan valinnalle.

Valtuuston puheenjohtajan Suna Kymäläisen (sd.) mukaan maanantain valtuustoseminaarissa oltiin asiasta yksimielisiä.

Kunnanjohtajan valinta nousi yhdeksi seminaarin aiheeksi, mutta Kymäläisen mukaan keskustelu oli yleisellä tasolla.

Asian yksityiskohtaisempi käsittely jatkuu todennäköisesti seuraavan kerran valtuuston marraskuun kokouspäivän aikana.

— Maanantaina seminaarissa olivat mukana myös virkamiehet. Se rajoitti keskustelua. Haluan pitää asian valtuutettujen välisenä, Kymäläinen perustelee.

Maanantain seminaarissa vahvistui aikataulu kunnanjohtajan vaihdokselle.

Kunnanjohtaja Antti Pätilä saavuttaa eläkeiän ensi vuoden kesäkuun alussa. Pätilä pitää luontevana aikataulua, jossa hän osallistuisi päättyneen vuoden tilinpäätöksen käsittelyyn, ja jättäisi tulevaan vuoteen liittyvien asioiden valmistelun seuraajalleen.

Suna Kymäläisen käsitys on, että Pätilän seuraaja aloittaisi virassa elokuun alussa.


”Jokainen meistä on odottanut uutta hallia kuin kuuta taivaalta” – Kysyimme, mitä liigahallin nykyiset käyttäjät toivovat uudelta

Lappeenrannan Kisapuiston nykyisen liigajäähallin pääkäyttäjiksi erottuu varauskalenterin perusteella kuusi urheiluseuraa.


Mitkä ovat seuranne kannalta olennaisia asioita, joita uuden pääjäähallin suunnittelussa tulee ottaa huomioon?

SaiPa ry:n puheenjohtaja Kimmo Lecklin:

— Tilaa tarvitaan lisää esimerkiksi pukuhuoneisiin, joista on aiemmin vähän tingitty. Hallissa olisi hyvä olla myös ruokailumahdollisuus ja toimistotiloja, joita juniorit voisivat käyttää koululäksyjen tekoon. Mitä useampi laji saadaan saman katon alle edustetuksi, eli mitä laajempi skaala harjoitus- ja muita tiloja hallissa on, sitä paremmin se palvelee kaikkia.

Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja Marko Ek:

— Siinä pitää olla kaikki liigalisenssin vaatimat toiminnot. Noin 5 000 istumapaikkaa ja muutama sata seisomakatsomolle on meille aivan riittävä määrä. Uskon, että Lappeenrannan Toimitilat ottaa fiksusti kaikki käyttäjät huomioon, kun tiloja ihan oikeasti suunnitellaan.

Lappeenrannan Taitoluistelijoiden puheenjohtaja Jukka Jyrkinen:

— Olemme hyvin tyytyväisiä, jos harjoitteluolosuhteet tuosta kohenevat. Kaikki se on meille plussaa. Kaukalon pitäisi ilman muuta olla normaalikokoinen, kuten on nytkin. Siten olemme muiden Suomen mahtitaitoluisteluseurojen kanssa olosuhteissa samalla tasolla ja pystymme kilpailemaan heidän kanssaan tasavertaisesti.

Lappeenrannan Luistelijoiden puheenjohtaja Hanna Salojärvi:

— Ensinnäkin tämäkin jäähalli tarvitaan. Nykyisessä liigahallissa kuivaharjoitustilat eivät ole kauhean hyvät. Se on ollut meille ongelma, sillä kuivaharjoitukset kuuluvat olennaisena osana taitoluisteluun. Esimerkiksi juoksuradat ja kuntosalitilat palvelisivat monia lajeja. Soveltuvia tiloja on pitänyt hakea muualta, mutta salit ja muut ovat kaupungilla aika kortilla.

Saimaan Muodostelmaluistelijoiden puheenjohtaja Pirjo Suvanto:

— Nykyisen hallin pukutilat ja verryttelytilat ovat liian pienet. Joudumme esimerkiksi varmaan ottamaan taas tilaelementtejä pukukopeiksi tammikuun kisoihimme. Noviisi- ja junioritason joukkueille normaalikokoinen kaukalo on tärkeä, kun vauhti on aika kova.

PEPO Hockeyn puheenjohtaja Jorma Kaskinen:

— Jokainen meistä seuroista on odottanut uutta hallia kuin kuuta taivaalta. Nykyinenhän ei ole jäähalli, vaan katettu tekojää. Saa kuitenkin nähdä, mikä uuden hallin tuntihinnaksi tulee. Se ratkaisee, miten nämä pienemmät seurat pystyvät ottamaan treeni- ja pelivuoroja. Käyttäjiä varmasti on, jos hinta pysyy kohtuullisena. Kauhuskenaario on, ettei siellä ole enää varaa käydä.


Kolumni: Onko ulkonäöstä lupa huomautella?

Sinun
täytyy sitten jatkossa unohtaa bikinit ja pitää vain kokouimapukuja, tokaisi lääkäri minulle.

Olin 12-vuotias ja makasin vatsa paljaana lavitsalla. Lääkäri oli juuri poistanut minulta tikit umpilisäkeleikkauksen jäljiltä. Hän oli ilmeisesti sitä mieltä, että vatsassani oleva pieni arpi oli niin karmea kauneusvirhe, ettei sitä sovi esitellä maailmalle. Terveisiä kyseiselle lääkärille: en ole luopunut bikineistä vieläkään, vaikka vatsaan on arven lisäksi tullut muitakin elämän merkkejä.

— En ole kenelläkään naisella nähnyt noin rumaa tukkaa kuin sinulla, paukautti keski-ikäinen mies, kun parikymppisenä seisoin kesätyössä konditorian tiskin takana.

Minulla oli varsin lyhyt kesätukka. Ei ehkä naisellisin mahdollinen kampaus, mutta sopi mielestäni sekä kasvonpiirteisiini että persoonallisuuteeni. Terveisiä kyseiselle miehelle: leikkasin samanlaisen kesätukan myös seuraavana kesänä. Ja sitä seuraavana.

Arvesta

Kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä — Poliittisella edustuksella merkittävä vaikutus alueen palveluihin

Vajaat yhdeksän vuotta sitten voimaan tulleilla kuntaliitoksilla ei ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin.

Tällaiseen tulokseen päätyivät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkijat Tuukka Saarimaa ja Janne Tukiainen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkija Oskari Harjunen.

Tutkimuksessa ei syvennytä yksittäisten liitoskuntien lukuihin, vaan tavoitteena on ollut tutkia valtakunnallista yleislinjaa. Tutkijat eivät esimerkiksi vertaile kuntaliitoskuntia toisiinsa.

Tutkimuksen mukaan liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana, eli 2009—2014, samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät olleet mukana liitoksissa.

— Ilmeisiä säästökohteita ovat olleet esimerkiksi hallintopalvelut. Silti säästäminen näyttää olleen aika vaikeaa. Yksi selittävä syy voi olla kuntaliitosten vapaaehtoisuus. Eivät pienet kunnat olisi välttämättä lähteneet kuntaliitoksiin, jos ei olisi ollut tiedossa, että valtavia muutoksia ei ole tulossa, Tuukka Saarimaa sanoo.

Tutkimuksen toinen päätulos oli palveluverkon eriytyminen: sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat siirtyivät pienistä liitoskunnista suuriin. Siirtymisen syynä oli tutkijoiden mukaan ennen kaikkea alueellinen edustus uusissa kunnanvaltuustoissa.

Vanhan kuntajaon kunnassa, joka sai vain 10 prosenttia paikoista uudessa valtuustossa, sote-työpaikat vähenivät kolmanneksen. Kunnassa, joka sai 90 prosenttia valtuustopaikoista, sote-työpaikat lisääntyivät viidenneksellä.

Samanlainen eriytyminen huomattiin myös kunnan hallinnon työpaikoissa. Sen sijaan koulujen tai opetusalan työpaikkojen sijaintiin liitoksilla ei ollut vaikutusta.

— Kouluja ei ole lakkautettu sen enempää liitokunnissa kuin kuntaliitosten ulkopuolelle jääneissä kunnissa, Saarimaa sanoo.


Imatralaisyrittäjät kertovat Einonkadun rakennustyömaan karkottaneen asiakkaita – ”Voi mennä viikkokin, ettei kukaan soita”

Imatralainen yrittäjä Loran Suleyman kertoo Einonkadun rakennustyömaan pudottaneen ravintola Dallasin ja Seven Grillin asiakasmääriä. Vaikutus näkyy etenkin Seven Grillissä, joka jää rakennustyömaan valkoisen muoviaidan taakse.

Suleyman perusti Dallasin keskelle työmaata neljä kuukautta sitten. Yrittäjä uskoo paikan vetovoiman palaavan, kunhan rakennustyöt on saatu päätökseen. Ravintolapäällikkö Eero Altsar näkee työmaassa hyviäkin puolia.

— Nyt meillä käy työmiehiä syömässä, ja sitten kun talo on valmis, saamme sen liikkeistä ja toimistoista varmasti asiakkaita, Altsar uskoo.

S-marketin puolen kulkuväylä on suljettu ja työmaan aidat antavat vaikutelman ettei paikassa ole elämää. Suleymanin mukaan ihmiset eivät enää liiku torilla, ja asiakasmäärien lasku koskettaa kaikkia torin yrittäjiä.

Rakennuspöly kiusasi purkuvaiheessa

Dallasin asiakkaista neljäsosa on turisteja, ja loput paikallisia. Asiakaskato näkyy kummassakin ryhmässä. Valittaminen ei kuitenkaan auta, vaan on vain odotettava.

— Työmaan valmistuttua paikka on entistä parempi, Suleyman iloitsee.

Kauppakäytävässä sijaitseva vakuutusyhtiö Lähitapiolan toimistossa ei olla huomattu remontin vaikuttaneen asiakasvirtoihin. Imatran ja Ruokolahden toimistojen palveluvastaava Minna Uosukainen toteaa kaupan käyneen ja jopa vahvistuneen viime aikoina.

Lähitapiolassakin silti odotetaan remontin päättymistä, sillä asiakkaille pitää jonkun verran selvittää missä tilat sijaitsevat, ja minne auton saa parkkiin.

Raili Pyyhtiän Jalkaklinikka on sijainnut Einonkatu kolmessa jo 45 vuotta. Ikkunasta kuuluu kolina, hurina ja peruuttavien työkoneiden merkkiääni. Pyyhtiän asiakkaat ovat hävinneet remontin myötä.

Ensin kiusaa aiheutti purettavan talon rakennustyömaalta kantautuva pöly.

— Sanottiin että kasteleminen ehkäisee pölyä, mutta se ei auttanut. Tukin kaikki ilmastointikanavat, mutta silti täällä oli raskas ilma ja tukahduttava haju.

Pyyhtiä pelkää rakennustyömaan koituneen yrittäjyytensä lopuksi.

— Ennen minulla oli töitä, nyt voi mennä viikkokin ettei kukaan soita. Olen kauhean epätoivoinen, en usko että tilanne korjaantuu enää, Pyyhtiä toteaa vakavana.


Suomen kielen jumppasanastoa treenaamassa

Ojentaa!
Venuttaa!

Michael Pecarich ohjaa pilatesta ja tuolijumppaa Lappeenrannan Me-talossa perjantaisin. Vasta kaksi vuotta Suomessa asunut amerikkalainen ohjaa enemmän esimerkin voimalla kuin sanallisesti.

Jumppaohjaukset ovat osa Pecarichin työharjoittelua, jota hän suorittaa Liikunta yhdistää —hankkeessa. Käytännön työstä on hänelle arvokasta apua myös kielenoppimisessa.

— Kun olen istunut Suomen kielen tunneilla, minun on pitänyt opetella niitä sanoja, joita opettaja katsoo minun tarvitsevan. Työharjoittelussa opin sanoja ja termejä, joita tarvitsen, mutta en opi pulpetin ääressä.

Los Angelesissa

Tulevan monitoimihallin hintahaitari on 25 miljoonan levyinen – Hallin käyttökulut vielä selvittämättä

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina käynnistää uuden monitoimijäähallin suunnittelutyön.

Kisapuiston jäähallin tulevaisuudessa korvaavan monitoimihallin hintahaitari on leveä (25—50 miljoonan euroa), mutta yhtä lailla hämärän peitossa ovat vielä uuden jäähallin vuosittaiset käyttömenot.

— Se riippuu aivan älyttömästi siitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan, minne rakennetaan ja mitkä lajit sinne tulevat. Sitä ei voida tietää, ennen kuin eri vaihtoehdot on eroteltu tarkemmassa suunnittelussa, Lappeenrannan strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen sanoo.

Linjausta ei ole myöskään siitä, kuinka suuri osuus käyttömenoista viedään käyttäjämaksuihin.

— Emme tiedä, paljonko nykyistä enemmän seurat ovat valmiita maksamaan. Nämä kaikki asiat vaikuttavat.

Käyttökustannukset kasvavat roimasti

Muualta Suomesta on kerätty kokemuksia vastaavan kokoisista halleista. Niiden perusteella uuden jäähallin käyttökustannuksiksi arvioidaan vuositasolla noin 2,5 miljoonaa euroa. Kisapuiston nykyisen pääjäähallin kokonaiskäyttömenot olivat viime vuonna yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa ja tulot noin 200 000 euroa

Roimasti kasvavat käyttökustannukset johtuvat halli-investoinnista, joka toteutetaan lainarahalla. Modernin talotekniikan ansiosta hallin energiakulutus todennäköisesti laskee nykyisestä.

— Yksi keskeinen tekijä on rakennusurakan suuruus. Jos se on viisi miljoonaa enemmän tai vähemmän, tottakai se vaikuttaa 30 vuoden ajan siihen, paljon pääomakustannus on. Pääomakustannus saadaan, jos on tietyt oletukset korkotasosta ja rakennuksen elinkaaresta.

Naukkarinen ei spekuloi sijainnilla

Uuden hallin sijaintipaikalla on Naukkarisen mielestä vielä tässä vaiheessa turha spekuloida. Hän kuitenkin toivoo, että se katsotaan erittäin huolella, koska jäähallin paikka päätetään vuosikymmeniksi eteenpäin.

— Eri sijaintipaikoilla on puolensa. Kisapuistossa voidaan tukeutua muuhun jääurheiluun, mutta jos haetaan ulkopuolisia tuottoja, sijainti lähempänä keskustaa on silloin ehkä potentiaalisempi. Virkamiehet selvittävät varmasti kaikki vaihtoehdot tasapuolisesti.

Pian julki tulevassa kaupungin pitkäntähtäimen investointiohjelmassa jäähalli on otettu mukaan 30 miljoonalla eurolla. Naukkarinen korostaa, että kyseinen luku on ohjelmassa ainoastaan siksi, koska jollain tavoin pitää selvittää, paljon kaupungin investoinnit maksavat yhteensä.

— Luku ei ota kantaa siihen, maksaako halli 20 miljoonaa vai 40 miljoonaa. Se on vain tekninen luku, joka ei ohjaa suunnittelua millään tavoin, vaan tehdään arvio ja sen perusteella katsotaan, paljon halli maksaa.

Uuden monitoimihallin hankesuunnittelun tulee olla valmis viimeistään syyskuun 2018 alkuun mennessä. Hallin pitäisi olla valmis viimeistään vuonna 2021.


Sivut