Uutisten kerääjä

Pitäisikö ilotulittaminen lopettaa ympäristösyistä? – Yhdessä yössä jopa yhtä paljon hiukkaspäästöjä kuin liikenteestä 55 päivässä

YLE: Pääuutiset -

Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä.

– Olisi varmaan aihetta Suomessakin selvittää, aiheutuuko ilotulitteista havaittavaa huononemista hengitysilman laatuun kaupungeissa, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.

Ainakin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n Helsingin mittauspisteissä pommien paukutus ja rakettien ampuminen näkyvät vuoden vaihtuessa samanlaisina piikkeinä kuin jos alueella roihuaisi iso tulipalo.

– Kyllä se on sinä yönä ongelma. Tilanne on pahin, jos on kova pakkanen eikä yhtään tuule. Pahimmillaan hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia, sanoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.

Vuosissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuonna 2000, jolloin ilmassa oli jopa tuhat mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä. Ihan viime vuosina on suotuisten säiden vuoksi päästy sentään paljon vähemmällä.

Ilotulitteista vaarallisia hengitettäessä tekee, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia. Ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin.

Suomessa ilotulitteiden myyntimäärät ovat nousussa. Vuodenvaihteen lisäksi raketit kuuluvat nyt myös venetsialaisiin ja kaupunginosajuhliin. Nykyään ammutaan kesälläkin.

Ei savua ilman hiukkasia

Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa. Suomessa ei. Meillä monissa kaupungeissa on kieltoalueita, mutta syy rajoituksille on toinen. Ampumista ja paukuttelua pidetään vaarallisena alueilla, joissa väkeä on koolla paljon.

Euroopassa myytäville ilotulitteille on runsaasti vaatimuksia. Suomessa Tukes testaa myyntierien turvallisuutta. Välillä kosteus on ollut ongelmana pitkää merimatkaa tehneille ilotulitteille.

Kontrolli on kannattanut, sillä nykyiset pommit ja paukut ovat huomattavasti turvallisempia ja sisältävät myös vähemmän raskasmetalleja kuin pari vuosikymmentä sitten.

Tapaturma- ja tulipaloriskin näkökulmasta isot padat ovat melko turvallisia, koska ne eivät pääse kaatumaan. Isolla padalla saa myös näyttävyyttä, mutta vastaavasti hengitettäviä hiukkasia pääsee pienellä alueella ilmaan kerralla paljon. Ja patoja katsotaan usein melko läheltä.

HSY neuvoo, että ilotulituksia kannattaa huonon ilmanlaadun vuoksi seurata kauempaa. Siellä missä on savua, on ilmassa myös haitallisia hiukkasia.

– Ratkaisevaa on, minne savut kulkeutuvat. Jos ammutaan omia raketteja paikassa, jossa on paljon ihmisiä ja niitä ammutaan paljon, niin silloin ympäristössä on tietysti myös paljon savua, Anu Kousa sanoo.

Ilotulitusta Senaatintorilla.Kimmo Brandt / AOP Lyhytaikainen pikkujuttu vai laajempi ongelma?

HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalaisen mukaan ilmanlaadusta keskustellaan ainakin heillä joka uudenvuoden jälkeen. Ilotulitteiden vaikutuksista hengitysilmaan pitäisi HSY:läisten mielestä avata kunnon keskustelu. Päätösvastuu on kuitenkin poliitikoilla.

HSY:n toive saattaa toteutua, sillä ainakin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi aikoo nyt tehdä asiasta kirjallisen eduskuntakyselyn.

Poliitikoille ilotulittaminen on ollut herkkä asia, sillä paukuttelu liitetään lähtökohtaisesti iloisiin tapahtumiin. Ilotulittaminen on kuitenkin saanut jo viime vuosina paljon negatiivista huomiota ympäristön roskaamisesta, silmävammoista ja eläimet säikyttävästä metelistä.

Saksan ympäristöviraston mittauksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen kaupunkikeskustojen hiukkaspäästöihin, mutta suuntaa ne antavat. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa Saksan Leipzigissa mitattiin yhdeltä yöllä peräti 1 860 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä, Münchenissä ja Nürnbergissä ylittyi tuhat mikrogrammaa.

Keskiarvoja mittaamalla hiukkasmäärät on helpompi ymmärtää. Eräällä mittausasemalla Münchenissä vuorokauden keskiarvo 1.1.2017 oli 564 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia niin Münchenissä kuin Helsingissäkin pidetään liian korkeina, jos vuorokauden keskiarvo ylittää 50 mikrogrammaa.

Kategoriat - YLE

Ruotsin suurin salametsästysvyyhti oikeudessa – syyttäjä vaatii kovia tuomioita

YLE: Pääuutiset -

Luulajan käräjäoikeus Pohjois-Ruotsissa on käsitellyt tällä viikolla suurta metsästysrikosjuttua. Syyttäjä vaati viidelle miehelle tuomioita muun muassa törkeistä metsästysrikoksista ja ampuma-aserikoksista.

Syytteiden mukaan kaikkiaan neljä karhua, kolme ilvestä ja yksi ahma on tapettu. Seitsemän salakaadoista on tehty viime vuonna Ruotsin pohjoisimmassa läänissä Norrbottenissa.

Pääsyytetyn epäillään tappaneen eläimistä kuusi. Osalta syytetyistä löytyi useita luvattomia kiikarikivääreitä, pistooleita ja niiden äänenvaimentimia.

Syyttäjän päänäyttönä ovat poliisin esitutkinnassa tekemä pari kuukautta kestäneet syytettyjen kännyköiden salakuuntelu, kotietsinnöissä löydettyjen kännyköiden kuvat ja gps-laitteiden paikannustiedot.

Kännyköiden videoissa muun muassa rääkätään kepillä häkkiloukussa olevaa ilvestä. Yksi ilves rimpuilee ja roikkuu ansanarusta puussa. Jotkut syytetyt poseeraavat kaadetun verisen karhun kanssa ja jossakin kuvassa on ansavaijereihin tarttunut kuolleelta vaikuttava karhu.

Syytetyt kiistävät

Osa syytetyistä on poronhoitajia Norrbottenin läänistä. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Vain pari lievempää syytettä luvattomista patruunoista myönnettiin.

Puolustusasianajajien mukaan syyttäjän näyttö on heikko. Puolustuksen mukaan takavarikoidut matkapuhelimet ovat olleet poropaliskunnan yhteisessä käytössä eikä salakuunnelluissa puheluissa puhujista ja kuvien ottajista ole tietoa.

Puolustuksen mukaan kännyköistä löydetyt kuvat on lähetetty jostain muualta eikä niitä ole otettu poliisin takavarikoimilla kännyköillä.

Puolustuksen mukaan syyttäjä ei ole myöskään kyennyt paikantamaan missä salakaadot on tehty eikä salakaadettujen eläinten jäännöksiä ole löydetty.

Yhden syytetyn pakastimesta löytyi nyljetty karhun pää ja häntä syytetään laittoman saaliin kätkemisestä. Syytetyn mukaan kallo löytyi metsästä ja unohtui pakastimeen. Syytetty on aiemmin työskennellyt Norrbottenin lääninhallituksen petoeläinvalvonnassa.

Luvattomien aseiden väitettiin löytyneen jätesäkkiin pakattuna metsästä.

Luulajan käräjäoikeus antaa jutussa ratkaisun ensi kuussa.

Tämän jutun lähteinä ovat Luulajan käräjäoikeudessa 16.10.2017 esitetty Ruotsin syyttäjäviranomaisen syytekirjelmä ja Ruotsin television SVT:n uutisjutut oikeudenkäynnistä.

Kategoriat - YLE

Huoli lasten liikkumisesta lisää sisäleikkipuistojen suosiota – uusia pomppupaikkoja syntyy kuin sieniä sateella

YLE: Pääuutiset -

Roope Tuomisto pyörii kuin väkkärä, eikä millään malttaisi pysyä paikoillaan luetellessaan suosikkipaikkojaan vasta avatussa Leo's Leikkimaan sisäleikkipuistossa.

– Trampoliini, liukumäki, pallomeri ja sitten tulivuori. Ja sitten polkuauto!

Pirkko Lindroos oli tuonut Leo's Leikkimaan avajaisiin lapsenlapsensa Roope ja Rasmus Tuomiston.Heikki Ahonen / Yle

Sisäleikkipuistoja on rakennettu ympäri Suomea viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jatkuva kysynnän kasvu tuo Suomeen koko ajan uusia tekijöitä ja toimipisteitä.

Alan pioneeri Suomessa on vuonna 2005 perustettu HopLop oy, joka avasi ensimmäisen sisäleikkipuiston Vantaalle vuonna 2006.

Nyt HopLop on saamassa kilpailijoita, sillä Leo's Leikkimaa -ketju laajenee Suomeen. Leo's avasi kolmannen Suomen toimipisteensä tänään Lahdessa.

Tykkimäen huvipuisto on myös lähtenyt sisäleikkipuistomarkkinoille. Ensimmäinen Actionpark Tykkimäki avattiin viime vuonne Kouvolaan ja seuraava avataan vuodenvaihteen jälkeen Lahteen.

Viidakkotunnelmaa HopLopissaMikko Tuomikoski / Yle

Maiju Väli-Klemelä oli tullut HopLopiin Karkkilasta tyttäriensä Stellan ja Viivin kanssa.

– Tällaiset paikat ovat todella tärkeitä. Me olemme aika liikunnallisia ja täällä tulee liikuttua melkein huomaamattaan, ihan vain liikkumisen riemusta. Liikunnan ei aina tarvitse olla niin tavoitteellista, sanoo Väli-Klemelä.

HopLopilla on tällä hetkellä 21 toimipistettä ja ensi vuonna lukumäärä kasvaa ainakin kolmella. Luvassa on myös laajentuminen Eurooppaan, sillä HopLop avaa muutamia toimipisteitä Saksaan.

Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa.

– Liikevaihto kaksinkertaistuu tänä vuonna reiluun 20 miljoonaan euroon. Meillä on käynyt vuodessa yli miljoona lasta, kertoo toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta. Tomi Pulkki

Ruotsalainen Leo's Leikkimaa eli Leo's Lekland Sverige Ab on suurin toimija alallaan Pohjoismassa.

– Liikkuminen on meillä avainasemassa. Yleinen trendi on se, että lapset eivät liiku tarpeeksi, joten täällä pääsee liikkumaan leikin ja seikkailun varjolla. Se on yksi leikkipuistojen suosion syistä, kertoo Leo's Suomen toiminnanjohtaja Veera Kiviluoma.

Tykkimäki Actionparkia markkinoidaan kouluikäisille, pääasiassa yli 10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Actionparkin konsepti painottuu liikuntaan.

– Meitä kiinnostaa Suomen kaakkoisosa eli Kouvolan naapurikaupungit: Lahti, Kotka ja Lappeenranta. Tarjoamme pieniä peliareenoita ja kunnon trampoliineja, joissa koko perhe voi kuntoilla leikin ja seikkailun varjolla, kuvailee Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oyn toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Heikki Kiseleff / Yle HopLop uskoo pärjäävänsä, vaikka kilpailijoita tulee tiuhaan tahtiin

Suomalainen HopLop uskoo, että lapsia riittää sisäleikkipuistoissa, vaikka niiden määrä Lahdessa lisääntyy koko ajan.

– Olemme itse kehittäneet konseptimme ja uskomme pärjäävämme kovenevasta kilpailusta huolimatta, vakuuttaa Hoplopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Sisäleikkipuistoista muistutetaan, että vanhemmatkin voivat kiertää leikkipaikkoja lasten kanssa.

– Liikunnallisuus on tärkeä osa HopLopia. Meillä lapset liikkuvat melkein huomaamattaan, osana kiipeilyä, hyppimistä ja seikkailuja, kertoo Laura Selin Lahden HopLopista.

Koulujen loma-ajat ovat leikkipuistoille hyvin tärkeitä sesonkeja, siksi Leo's ajoitti Lahden pisteen avajaiset juuri koululaisten syysloman kynnykselle.

Kategoriat - YLE

Raqqa julistettiin vapautetuksi Isisistä – katso, miltä vilkas syyrialainen kaupunki näyttää nyt

YLE: Pääuutiset -

Yhdysvaltain tukemat Syyrian demokraattisten joukot (SDF) julistivat juhlallisesti Raqqan kaupungin vapautetuksi perjantaina. Varsinaiset taistelut päättyivät jo jokin päivä aiemmin. SDF koostuu enimmäkseen Syyrian kurdien joukoista, mutta siinä on myös arabeja ja kristittyjä sotilaita.

Raqqa oli ääri-islamilaisen Isis-järjestön pääkaupunki vuodesta 2014 lähtien. Sieltä Isis hallitsi aluettaan, joka laajimmillaan ulottui suuriin osiin Irakia ja Syyriaa. Raqqassa Isis teki laajaa huomiota herättäneitä teloituksia ja muita raakuuksia.

Raqqan takaisinvaltaus kesti tämän vuoden kesäkuusta lokakuuhun.

SDF-joukkojen etenemistä tukivat Yhdysvaltain ja Ranskan ilmapommitukset. Pommeja pudotettiin tuhansia. Taisteluissa kaupunki raunioitui pahoin, kuten oheiselta APTN-yhtiön videolta voi nähdä. Videon lopussa näkyy Raqqan stadionin tienoo, missä viimeiset taistelut käytiin.

Raunioissa paljon miinoituksia

Perjantaisessa tilaisuudessa Raqqa luovutettiin muodollisesti siirtymähallinnolle, Raqqan siviilineuvostolle (RCC), joka on koottu paikallisista viranomaisista ja heimojohtajista. Kaupungin uudet poliisivoimat ovat amerikkalaisten kouluttamia.

Ranskan armeijan tiedottajan Patrik Steigerin mukaan Isis jätti niin paljon miinoja ja muita räjähteitä, että siviilien laajamittainen paluu kaupunkiin ei ole mahdollista vielä moneen viikkoon.

Raqqan asukkaat ovat nyt pakolaisleireillä. Syyrian sotaa tarkkaileva järjestö Syrian Observatory for Human Rights arvioi, että Raqqan taistelussa sai surmansa yli 3 200 ihmistä, joista toista tuhatta oli siviilejä.

SDF-joukkojen tiedottajan Talal Sillon mukaan Raqqan valtauksessa kaatui 655 syyrialaista ja ulkomaista SDF:n taistelijaa.

Kategoriat - YLE

EU:n kilpailuviranomaiset tutkivat autovalmistaja BMW:n toimitilat

YLE: Pääuutiset -

Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä valvovat viranomaiset tekivät tällä viikolla ratsian saksalaisen autovalmistaja BMW toimistoon Münchenissa.

Tarkastus johtui tiedotusvälineiden esittämistä väitteistä, joiden mukaan saksalaiset autovalmistajat Volkswagen, Audi, Porche, BMW ja Daimler ovat tehneet kiellettyä yhteistyötä muun muassa dieselteknologian kehittämisessä.

Der Spiegel -lehden mukaan autojättien asiakkaat ja tavarantoimittajat ovat kärsineet salaisista sopimuksista.

EU-komissio kertoo, että tarkastus tehtiin, koska useat saksalaiset autovalmistajat ovat mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailulainsäädäntöä. Se kieltää muun muassa kartellit.

BMW ilmoitti perjantaina, että se auttaa Euroopan komissiota asian selvittämisessä. BMW:n mukaan tarkastus ei tarkoita sitä, että yhtiön toimista olisi aloitettu virallinen tutkinta kilpailulainsäädännön rikkomisesta.

Kyseessä on uusi isku saksalaiselle autoteollisuudelle. Saksalaisten autovalmistajien hankaluudet alkoivat Volkswagenin päästöskandaalista vuonna 2015.

Volkswagen asensi diesel-autoihinsa tietokoneohjelman, joka vääristeli autojen päästöarvoja. Autojen päästöt olivat todellisuudessa kymmeniä kertoja mitattuja suuremmat.

Kategoriat - YLE

Nämä judokat lähtevät nöyristelemättä ensimmäisiin MM-kisoihinsa – "Tavoitteena kulta tietenkin"

YLE: Pääuutiset -

Kun kunto on kova, on tavoitekin.

– Se on se MM-kulta, toteaa Mikkelin Judoa edustava 33-vuotias Piia Komppa.

Samaa mieltä on seuratoveri Jani Kokkonen.

– Kulta tietenkin, 32-vuotias mies naurahtaa.

Ensimmäisiin sovelletun judon MM-kisoihin suuntaavalta kaksikolta ei puutu itseluottamusta.

– Olemme hyvin treenanneet. Näytetään, mistä meidät on tehty, Komppa innostuu.

Sovelletun judon ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut pidetään Saksan Kölnissä 19.–22. lokakuuta. Suomella on kilpailuissa kuuden ottelijan ryhmä.

Judoliiton mukaan sovellettu judo on suunnattu ihmisille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa ja aistien toiminnassa. Käytännössä lajia harrastavat enimmäkseen kehitysvammaiset.

Sovelletun judon ottelija mikkeliläinen Piia Komppa heittää Jani Kokkosen tatamiin.Niklas Gabrielsson / Yle

Kompan ja Kokkosen lisäksi Suomea kisoissa edustavat Henri Kajan Vantaalta, Joona Kaukonen Kirkkonummelta, Matti Heino Raisiosta ja Joona Näkki Orimattilasta. Näkki on ensimmäinen sovelletun judon harrastaja Suomessa, joka on saanut mustan vyön.

Tekniikan oppiminen vie kauemmin

Sovellettu judo on hyvin lähellä niin sanottua tavallista judoa. Vain käsilukot ja kuristusotteet ovat kiellettyjä. Lisäksi tuomarit yrittävät saada lajista pois niskan alueelle kohdistuvat väännöt.

Kokkosen ja Kompan valmentaja mikkeliläinen Kimmo Töttölä sanoo, että suurin ero tulee kilpailijoista itsestään.

– Opettaminen on pikkuisen erilaista, kun oppijat ovat erilaisia. Toiset oppivat enemmän näyttämällä ja toiset enemmän harjoittelemalla. Yleisesti ottaen, tekniikan oppiminen vie sovelletun judon harrastajilta vähän kauemmin aikaa kuin muilta judokoilta. Kun lopputulos on valmis, se on yhtä hienoa ja tehokasta.

Kimmo Töttölä on myös maajoukkueen toinen valmentaja Vilma Saarisen lisäksi.

Pisimmät perinteet Vantaalla

Mikkeliläisiä on Suomen joukkueen judokoista kolmasosa ja valmentajista puolet. Töttölä sanookin, että Mikkelissä on tehty jotain oikein. Mikkeliläiset ottavat säännöllisesti mitaleja SM-kisoissa ja ovat mukana kansainvälisissä kilpailuissa.

Piia Komppa on SM-mitalien lisäksi voittanut muun muassa euroopanmestaruuden. Hän on lisäksi pärjännyt kehitysvammaisten Kesämaailmankisoissa.

Piia Komppa on kokenut kävijä kansainvälisissä kilpailuissa. Komppa on voittanut muun muassa euroopanmestaruuden.Niklas Gabrielsson / Yle

Menestystä sovelletussa judossa ovat keränneet kansallisesti ja kansainvälisesti myös Piia Kompan siskot Kirsi Komppa ja Pirjo Komppa.

Töttölän mukaan sovelletun judon ykköspaikka Suomessa on kuitenkin Vantaalla.

– Samat valmentajat ovat tehneet siellä pitkäjänteisesti työtä.

Reaktioherkkyys erottaa

Lajissa on viisi tasoluokkaa. Lähimpänä niin sanottuja tavallisia judokoita ovat ykköstasolla olevat. Kokkonen ja Komppa kilpailevat Suomessa kakkostasolla.

Ykkös- ja kakkostason urheilijat aloittavat ottelun seisaaltaan. Muut tasoluokat aloittavat polviltaan tai mahaltaan.

Kokkonen ja Komppa harjoittelevat kahdesti viikossa noin tunnin verran. Lisäksi he käyvät muutaman kerran vuodessa erilaisilla harjoitusleireillä. Komppa ja Kokkonen harjoittelevat myös niin sanottujen tavallisten judokoiden kanssa.

Töttölän mukaan ykköstason sovelletut judokat pystyvät kilpailemaan niin sanotun tavallisen judon harrastajien kanssa.

– Vain reaktioherkkyys erottaa heidät.

"Veisi minua kuin litran mittaa"

Töttölällä on musta vyö, Piia Kompalla ruskea vyö ja Jani Kokkosella vihreä vyö. Töttölän mukaan hän ei enää pärjäisi Kokkoselle.

– En ole pitkään aikaan ottanut hänen kanssaan pysty-randoria. Luulen, että Jani veisi minua kuin litran mittaa, Töttölä naurahtaa.

Randori tarkoittaa vapaamuotoista harjoittelua tai harjoitusottelua. Kompan kanssa Töttölä vääntää matto-randoria useammin, koska Töttölä sopii kokonsa puolesta hyvin Kompan vastustajaksi.

Jani Kokkosella on suomenmestaruus. Nyt hän haluaa MM-kullan.Niklas Gabrielsson / Yle

Kokkonen sanoo hänen bravuurinsa olevan jalkaheitto.

– Se lähtee siitä, että horjutetaan kaveria.

Komppa puolestaan pysäyttää vastustajan tehokkaasti.

– Jos kaveri juoksee kohti, otan selästä kiinni ja käytän lonkkaa. Se on siellä.

Kilpakumppanit arvoitus

Vaikka kisat alkavat pian, kilpailijat eivät vielä tiedä painoluokkaansa. Se riippuu siitä, miten paljon ja minkä painoisia kilpailijoita MM-kisoihin tulee.

Piia Komppa voisi kilpailla esimerkiksi alle 57-kiloisten ja Kokkonen 81-kiloisten sarjassa. Töttölän mukaan kisoihin osallistunee kilpailijoita yli 30 maasta. Vaikka maat suurin piirtein tiedetään, kilpakumppanien nimet ovat arvoituksia.

– En tiedä keitä vastaan tulee, Kokkonen nauraa.

Töttölän mukaan lajin mahtimaita ovat esimerkiksi Alankomaat, Saksa, Belgia, Ranska, italia, Britannia, Kiina ja Venäjä. Yllättävän kovan luokan tekijöitä voi tulla vastaan myös Kazakstanista, Azerbaidžanista ja Georgiasta.

Kategoriat - YLE

Toyotalta potkut saaneen Hännisen vaihtoehdot vähissä – "On hyvin todennäköistä, että ura on nyt ajettu"

YLE: Pääuutiset -

Toyota-sopimuksen loppuminen ei ollut Juho Hänniselle ensimmäinen kylmä suihku rallin MM-sarjassa. Rennon miehen hermoja on koeteltu aiemmin jo Hyundai-aikoina, jolloin matka tyssäsi vielä yllättävämmin.

Hännisen Toyota-sopimusta ei enää kaudelle 2018 jatkettu. Tiimi tiedotti asiasta Hänniselle pian Saksan MM-rallin jälkeen elokuussa.

- Hyviä puolia pitää aina löytää asioista, ja tässä se oli siinä, että sain tietää asiasta jo elokuussa. Ei tätä kyllä silti positiiviseksi kokemukseksi pysty oikein kääntämään, Hänninen harmittelee Yle Urheilulle.

Toyotalla tilanne muuttui Hänniselle epäsuotuisaksi tallipäällikkö Tommi Mäkisen iskettyä katseensa virolaiseen Ott Tänakiin. Viimeisimmän, Kataloniassa ajetun rallin aikaan taistelu tallipaikasta oli jo ohi.

- Toivoa oli parin kisan ajan. Katalonian ralli ei sitten enää muuttanut mitään. Oli kuitenkin mukava nähdä, että lauantai ja sunnuntai asfaltilla sujuivat hyvin, kärjen vauhdissa.

Hänninen myöntää olevansa valmistautunut myös siihen, että ajohanskat on kilpailujen osalta lyöty lopullisesti naulaan Walesin MM-rallin jälkeen.

- Olin tietoinen tästä jo jonkin aikaa ja asiaan ehti sopeutua. Aika hankala voi olla paikka vielä löytää. On hyvin todennäköistä, että ura on nyt ajettu.

Tulevaisuus mietityttää

Täysin loppuun kaluttu Hännisen tulevaisuus Toyotan kanssa ei kuitenkaan ole. Kisakuljettajan roolia tiimistä ei enää heltiä, mutta jatkoa testikuljettajan pestissä saattaisi olla, kaudeksi 2019 uudistuvan Yaris WRC:n kehitystyössä.

- Täytyy miettiä asiaa inssien kanssa. Siitä roolista ei ole tarkemmin vielä juteltu, mutta jos he haluavat että jatkan, niin totta kai sitä mietitään. Jotain sellaista puhetta oli aiemmin, että testihommia voisi vielä löytyä.

Testaaminen ei ole 36-vuotiaalle Hänniselle mikään vieras asia, sillä juuri hän oli Toyotan työjuhta, kun Yaris WRC:tä alettiin kehitellä keväällä 2016.

- Silloin tilanne oli hieman eri, kun tiesin pääseväni ajamaan autolla myös kilpaa. Testipäivät ovat muutoinkin varsin rajatut. Katsotaan, mikä olisi kuvio ja tarve. Puolitoista vuotta kuitenkin tein saman porukan kanssa töitä.

Hänninen uskoo tietävänsä kohtalostaan enemmän jo lähiaikoina, kun selviää, mikä tiimien kuljettajakokoonpano lopulta on ensi kaudeksi. Maksamaan Hänninen ei ajopaikastaan enää kuitenkaan lähde.

- Ei siellä oikein muita vaihtoehtoja ole kuin M-Sport. Kysymällähän se selviää, onko heillä paikkoja ja onko kiinnostus molemminpuolista. Sellaisessa tilanteessa ei enää olla, että lähtisin maatilaani myymään päästäkseni ajamaan, naurahtaa Hänninen.

Jos kutsu rallipoluille kuitenkin vielä käy, uskoo Hänninen olevansa vuoden takaista kovempi vastus kilpakumppaneilleen.

- Tosi paljon helpompi olisi nyt lähteä kauteen 2018, kun on kokemusta erikoiskokeista ja nuotit ajettu tarkaksi. Mutta ei tässä stressiä oteta, eikä yöunia menetetä sen takia, Hänninen tuumaa leppoisaan tyyliinsä.

Miika Wuorela

Lue lisää:

Hännisen huippukisat eivät hetkauttaneet Mäkistä – ”Puhuttiin Tänakin kanssa jo aikaisin viime vuonna Toyota-sopimuksesta”

Huhuille loppu – virolaistähti Tänak korvaa Juho Hännisen ensi kaudella Toyotan rallitallissa

Kategoriat - YLE

Emeliina Papinniemi voitti maailmanmestaruuden – kondiittorikilpailussa maku ei ole pääasia

YLE: Etelä-Karjala -

Imatralaislähtöinen Emeliina Papinniemi pursottaa, koristelee ja leipoo. 21-vuotias nainen harjoittelee maailmanmestaruuskilpailuihin.

– Tammikuussa tuli tieto, että pääsisin MM-kisoihin ja silloin harjoittelu alkoi. Kolme kuukautta sitten tuli osa tehtävistä ja silloin aloin harjoitella intensiivisemmin, kertoo Emeliina Papinniemi.

Emeliinan harjoittelu kannatti. Hän voitti kirkkaimman mitalin kondiittorisarjassa juuri päättyneissä ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa Abu Dhabissa.

– En ole vielä ehtinyt sisäistää voittoa, kun lähdettiin suoraan juhlista lentokentälle, naurahtaa lentokoneessa yön valvonut nainen.

Kondiittorisarjan teemana oli katutaide ja graffitit. Kisassa piti valmistaa kuusi tuotetta, joihin kuuluivat muun muassa entremet-kakku sokerisella tarjoilualustalla, marsipaanimuotoilua, suklaapatukka, savariini-leivos ja metrinen suklaatyö.

–Ei ne ollut vaikeita. Savariini-leivos oli semmoinen, jota en ollut ikinä tehnyt.

Maku ei ole pääasia voitossa

Lopputuote ja sen maku eivät ole ainoita asioita, joita kisassa mitataan. Pääpaino kilpailun arvioinnissa on työprosessissa, johon kuuluu muun muassa päämäärätietoinen ja siisti työskentely, luovuus sekä ongelmanratkaisukyky.

– Mä oon tosi huolellinen ja siisti. Puhtaus on yksi mun vahvuuksista, pohtii Emeliina Papinniemi syitä voittoonsa.

Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras. Emeliina Papinniemi

Keskittymiskyky on myös yksi Emeliinan vahvuuksista. Hän unohtaa ympäristön ja yleisön isoissa kilpailuissa.

– Keskittymiskyky menee, jos kuulen suomen kieltä jossain ympärillä, Emeliina Papinniemi naurahtaa pohtiessaan mikä häiritsee kansainvälisissä kisoissa keskittymistä.

Emeliina valittiin vuonna 2015 Taitajien taitajaksi. Kuvassa kuva hänen leipomuksensa.Markku Vengasaho Voittaja työskentelee voittoisassa leipomossa

Nyt nainen työskentelee Turussa MBakeryssa, jossa hän hoitaa kakkujen ja leivosten viimeistelyn. Samainen leipomo voitti televisiossa muutama vuosi sitten "Suomen paras leipomo"-kilpailun. Jatkosuunnitelmia Emeliinalla ei vielä tulevaisuuden varalle ole.

– Mulla on yleensä yksi tavoite, johon pyrin ja kun se on ohi, niin vasta sitten alan suunnitella seuraavaa. Olen elänyt elämää tähän kilpailuun asti ja nyt on semmoinen tyhjä kohta, naurahtaa onnellisen kuuloinen nainen.

Emeliina Papinniemi valmistui Saimaan ammattiopisto Sammosta keväällä 2015. Tällä hetkellä hän opiskelee työnsä ohella kondiittorin kisällitutkintoa Saimaan ammattiopistossa.

Voitto tärkeä koko suomalaiselle kondiittorikentälle

Voitto tuli naiselle täytenä yllätyksenä. Kysymys siitä, miten Emeliina aikoo voittoaan tulevaisuudessa hyödyntää, saa naisen nauramaan.

– Varmasti ainakin työnhaussa. Tämä tuli niin yllätyksenä.

Ennen Emeliinan voittoa on kahdeksas sija ollut suomalaisten paras sijoitus kansainvälisissä kondiittorialan ammattitaitokilpailuissa. Emeliina kertoo, että Suomi on kulkenut jälkijunassa kondiittorikulttuurissa verrattuna muihin.

– Voitto oli varmasti koko ammattialalle hieno uutinen, sanoo 21-vuotias Emeliina Papinniemi.

Papinniemi harjoitteli kisaan kymmenen kuukautta.Mikko Savolainen / Yle Pohjoismainen puhtaus oli yksi voiton salaisuus

Tällä hetkellä Emeliinan mukaan trendikästä kondiittorialalla ovat pohjoismaalaiset, puhtaat maut. Emeliinan luomuksissa makuina olivat raikkaat mustaherukka ja jogurtti.

– Tällaisia makuja arvostetaan kansainvälisesti nykyisin tosi korkealle. Mangojuustokakku ei ole välttämättä enää se paras.

Ammattitaitokilpailuissa oli mukana 27 osallistujaa kondiittorisarjassa.

Myös muut suomalaiset menestyivät kisoissa

Koko Suomen joukkue pärjäsi erinomaisesti ammattitaitoa mittaavassa WorldSkills-kisassa. Suomalaiset saivat kaikkiaan kolme kultamitalia ja yhden hopeisen.

Kultaa saivat Matias Korri lentokonehuollossa, Sofia Sundqvist lähihoitajasarjassa ja Emeliina Papinniemi kondiittorilajissa. Hopeisen mitalin saavutti Taiju Koivula hiusmuotoilussa. Lisäksi suomalaiset saivat yhdeksässä lajissa tunnustuksen keskiarvoa paremmasta suorituksesta.

Ainoastaan kerran aiemmin Suomi on saanut enemmän kultamitaleja kuin tänä vuonna. Kotikisoissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi sai neljä kultaa.

Kategoriat - YLE

Nurkkaan ajettu Britannian pääministeri sai tukea EU-johtajilta

YLE: Pääuutiset -

BRYSSEL Neuvotteluissa Britannian EU-erosta ei voida vielä siirtyä keskustelemaan unionin ja Britannian tulevasta suhteesta eli vapaakaupasta, päättivät EU-johtajat kokouksessaan.

Kyseessä oli brexit-neuvotteluiden ensimmäinen välietappi. Alun perin tässä kohtaa oli tarkoitus todeta, että eron ehdoista on saavutettu riittävä yhteisymmärrys ja neuvotteluissa voidaan siirtyä eteenpäin.

Käytännössä brexit-neuvottelut ovat kuitenkin edenneet hyvin tahmeasti. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier'n mukaan etenkin kysymys Britannian erorahasta on täysin umpikujassa. Nyt jäsenmaiden johtajat totesivat asian huipputasolla.

May: Brexit-laskua laaditaan rivi riviltä

Britannian pääministeri Theresa May esiintyi neuvotteluissa sovittelevana ja määrätietoisena.

– Britannia pitää kiinni rahallisista sitoumuksistaan. Olemme käyneet niitä läpi rivi riviltä ja jatkamme rivil riviltä - kuten brittiläinen veronmaksaja meiltä odottaa, May sanoi Brysselissä.

Arviot erorahan suuruudesta vaihtelevat 20 ja 60 miljardin välillä. EU-lähteiden mukaan brittien käsitys summasta olisi lähellä 20:tä ja Euroopan 60 miljardia.

Britannialle ja sen poliittisissa vaikeuksissa olevalle pääministerille tehtiin kuitenkin myönnytys: EU alkaa valmistella yhteistä kantaa vapaakauppaneuvotteluihin, joiden aloittamisesta voidaan päättää seuraavassa joulukuun huippukokouksessa jos eroneuvottelut ovat edenneet riittävästi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että kokouksessa onnistuttiin rakentamaan luottamuksellinen suhde Britannian kanssa, ja että puheet neuvottelujen umpikujasta ovat liioiteltuja.

Sipilä: sopimuksen romuttuminen ei ole toivottavaa mutta mahdollista

Vähäisetkin myönnytykset ovat tärkeitä Maylle, jonka asema Britannian johdossa on hyvin hatara. Nopeaa eroa ajava konservatiivisiipi vaatii tuloksia.

May kertoo Britannian valmistautuvan myös siihen, että minkäänlaista sopimusta ei synny vaan britit irtoavat Euroopasta ilman sopimuksia yhteistyön jatkosta.

Suomen pääministeri Juha Sipilä pitää tilannetta epätodennäköisenä.

– Se on ei-toivottavin tilanne, mutta tietenkin mahdollinen. Lähtisin siitä, että kaikki tehdään, jotta sopimus syntyy, Sipilä sanoo.

EU-virastot kaupan, ääniä ostetaan ja myydään

Huippukokouksen liepeillä käynnistettiin myös kaupanteko siitä, kuka saa Lontoosta siirrettävät EU-virastot. Pääministeri Juha Sipilä keskusteli asiasta Baltian maiden, Tanskan ja Ruotsin pääministerien kanssa.

– Kyllä siellä äänistä käydään kauppaa. Joku kävi jo perumassakin meille lupaamansa äänen kun oli myynyt sen kahteen kertaan. En osaa sanoa, miten käy.

Siirrettävien virastojen työntekijöille tehdyissä kyselyissä Suomi ei menestynyt. Tämä oli yksi maista, joihin työntekijät eivät halua muuttaa.

Moni maa korostaa, että virastojen siirron pitää sujua mahdollisimman helposti, jotta työhön ei tulisi keskeytyksiä. Sipilä ei usko, että maiden äänestysratkaisuissa työntekijäkyselyt nousisivat keskeisiksi valintaperusteiksi.

Euroopan lääkeviraston ja pankkiviraston uudet sijoituspaikat päätetään kolmen kierroksen äänestyksellä marraskuussa. Helsinki, Kööpenhamina, Tukholma ja 16 muuta kaupunkia ovat hakeneet lääkevirastoa.

Kategoriat - YLE

Kielitaitovaatimuksista ei tingitä Vaasan keskussairaalassa – ongelmana keikkalääkäreiden vaihteleva kielitaito

YLE: Pääuutiset -

Potilastyötä tekevien kielitaito on noussut keskusteluun kaksikielisessä Vaasassa, kun kaupungin yt-neuvotteluissa on törmätty kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilaisiin kielitaitovaatimuksiin.

Vaasan keskussairaala edellyttää potilastyössä kaikilta hyvää suomen- ja ruotsinkielen suullista taitoa ja pitää vaatimuksista tiukasti kiinni. Poikkeuslupia on jouduttu myöntämään jonkin verran lääkäreille hakijapulan vuoksi, mutta kielitaitovaatimukset täyttäviä hoitajia on ainakin toistaiseksi riittänyt vakituisiin toimiin.

Sijaisia palkattaessa on joustettu.

– Jos ei ole ollut päteviä hakijoita määräaikaisiksi, silloin on jouduttu palkkaamaan niitäkin, joilta puuttuu riittävä kielitaito, toteaa Vaasan keskussairaalan HR-päällikkö Ann-Charlott Gröndahl.

Siinäkään tilanteessa kielitaitovaatimusta ei kuitenkaan unohdeta. Määräaikaisten kanssa sovitaan aina kirjallisesti, että sairaalan edellyttämä kielitaito ja todistus siitä on hankittava kahden vuoden kuluessa. Muuten työntekijää ei voida vakinaistaa.

– Vaasan keskussairaala on loistava paikka kehittää kouluruotsia tai -suomea ja hankkia tarvittava pätevyys. Olen puhunut usein turvallisesta oppimisympäristöstä. Täällä kielitaitoa voi harjoitella turvallisesti työkavereitten kanssa, sanoo johtajaylihoitaja Marina Kinnunen.

Jatkuvassa kielikylvyssä

Vaasan keskussairaalassa on käytössä neljä kielitaitoluokkaa. Hoitajilta edellytetään ruotsin- ja suomenkielen hyvää suullista ja tyydyttävää kirjallista taitoa. Lääkäreiltä edellytetään myös hyvää kirjallista taitoa suomen- ja ruotsinkielessä.

Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon tai esittämällä kielitodistuksen. Kielitaidosta todistukseksi riittää myös esimerkiksi magna cum laude -arvosana ylioppilastutkintotodistuksessa tai toisella kielellä suoritettu ammattitutkinto.

Gröndahl ja Kinnunen tähdentävät, että kielitaitovaatimukset ovat saavutettavissa. Koulussa opittu ruotsi tai suomi notkistuu nopeasti hoitotyössä tarvittavaksi puheeksi.

– Mehän olemme täällä jatkuvassa kielikylvyssä. Meillä on myös kieltenopettaja, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä osallistumaan kursseille ja kehittämään koko ajan kielitaitoaan, huomauttaa Gröndahl.

– Oppimisympäristö on lisäksi kannustava. Asiakkailta tulee jatkuvasti hyvää palautetta, kun vaan uskaltaa käyttää heidän äidinkieltään, sanoo Kinnunen.

Kysymys on potilasturvallisuudesta

Vaasan keskussairaalassa pidetään kiinni siitä, että potilaat saavat palvelut omalla äidinkielellään. Siksi kielitaitovaatimuksista tingitään vain poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin, kun hakijoita on vain yksi. Luvan kielitaitovaatimuksesta poikkeamiseen myöntää sairaanhoitopiirin hallitus.

– Jos kielitaitovaatimus ei täyty, voidaan hakija valita vakituiseen toimeen, mikäli muita hakijoita ei ole ja lisäksi paikka on ollut auki useamman kerran, selvittää Ann-Charlott Gröndahl.

Myös ostopalvelulääkäreiltä edellytetään suomen- ja ruotsinkielen taitoa. Käytännössä niin sanottujen keikkalääkäreiden kielitaito kuitenkin vaihtelee paljon, koska joukossa on ulkomaalaisia lääkäreitä.

Vaasassa ongelma koskee perusterveydenhoidon päivystystä eli yleislääkäreiden päivystystä.

Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina. Marina Kinnunen

– Tavoite tietysti on, että sekin päivystys pyörisi omilla lääkäreillä niin kuin erikoissairaanhoidon päivystys, mutta niin ei tällä hetkellä ole, sanoo Gröndahl.

Päivystyksessä potilas voi joutua tilanteeseen, että yhteistä kieltä lääkärin kanssa ei ole.

– Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina eikä se ole oikein heidän näkökulmastaan, painottaa Marina Kinnunen, joka myöntää että tilanne päivystyksessä on välillä haastava ja herättää keskustelua.

– Tiedän, että meiltä [keskussairaalasta] on annettu rivakasti palautetta palveluntarjoajalle kielikysymyksestä. Kielivaatimus kaikille lääkäreille pitää tietysti olla sama. Se on potilasturvallisuuskysymys.

Kategoriat - YLE

Sairas pyhä Ganges

YLE: Pääuutiset -

Ganges-joki
  • Noin 2 500 kilometriä pitkä Ganges on Intian suurin joki. Sen alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä.
  • Hindumytologian mukaan Gangesin lähde on Bhagirathi-joki, joka saa alkunsa Himalajan vuoristossa lähes 4 000 metrin korkeudella sijaitsevalta Gangotrin jäätiköltä.
  • Vesitieteellisestä näkökulmasta katsottuna suurempi Alaknanda-joki on Gangesin lähde.
  • Hindut palvovat Gangesia taivaasta Maahan laskeutuneena Ganga-äitijumalattarena.
  • Nopea väestönkasvu ja teollistuminen ovat tehneet Gangesista yhden maailman saastuneimmista joista.
  • Likainen jokivesi aiheuttaa sitä käyttäville vakavia sairauksia kuten syöpää, koleraa ja lavantautia.

GANGES Värikkäisiin asuihin pukeutuneet pyhiinvaeltajat laskeutuvat kivisiä portaita pitkin kahden joen yhtymäkohtaan. Suosituin reitti lähellä veden pintaa erottuu kivirappusiin kuluneena painaumapolkuna.

Pyhiinvaeltajat kiertävät portaiden puolivälissä seisovan lehmän. He asettelevat jalkansa tarkkaan, sillä pyhä vesi on nuollut kivet liukkaiksi.

Valkoiseen ja oranssiin pukeutuneet papit seisovat portaiden alapäässä. Osan otsa on maalattu oranssilla ja keltaisella värillä. Papit ojentavat kätensä. He ovat valmiina painamaan peukalolla tulokkaiden otsaan merkin siunaukseksi.

Miehet menevät veteen alushoususillaan. Naiset kastautuvat täysissä vaatteissa.

Vedessä pyhiinvaeltajat muodostavat käsillään kupin, kauhaisevat vettä joesta ja antavat sen valua hitaasti takaisin jokeen. Lopuksi he kyykistyvät useita kertoja pinnan alle.

Toiset nappaavat vettä suuhunsa ja nielaisevat tai purskauttavat pois. Jotkut täyttävät muovisia kanistereita jokivedellä.

Olemme saapuneet Himalajan vuoriston alarinteille, paikkaan, jossa Bhagirathi- ja Alaknanda-joet kohtaavat. Toinen joista virtaa kirkkaan vihreänä, toisen vesi on rusehtavaa.

Yhtymäkohdassa vesimassat kietoutuvat toisiinsa ja värit sekoittuvat. Tästä Uttarakhandin osavaltiossa, Devprayagin kylässä sijaitsevasta pisteestä Gangesin katsotaan saavan virallisesti alkunsa.

– Uskomme, että edellisten elämien synnit puhdistuvat, kun otamme pyhän kylvyn täällä jokien yhtymäkohdassa, kertoo Suchindra Mailwar, joka saapui perheensä kanssa eteläintialaisesta Hyderabadin suurkaupungista Himalajalle.

Valkoisiin lannevaatteisiin pukeutuneet Mailwar ja hänen sukulaismiehensä seisovat rivissä vedessä ja rukoilevat. Sitten he pulahtavat pinnan alle.

Mailwarin mukaan rituaalin tarkoituksena on taata esi-isille pääsy taivaaseen.

– Tyyneys valtaa mielen ja sydämen. Henkisyys ottaa haltuunsa, Mailwar kuvaa tuntemuksiaan pyhän kylvyn jälkeen.

Jokien yhtymäkohdassa melko kirkkaana virtaava vesi houkuttelee meidätkin kastautumaan. Vesi on miellyttävän viileää 30 asteen helteessä.

Hindut palvovat pyhää jokea Rishikeshin suurin ashram Parmarth Niketan järjestää joka ilta uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian.Kaisu Jansson / Yle

Devprayagin eteläpuolella sijaitsevassa, maailman joogapääkaupungiksi kutsutussa Rishikeshissa suuntaamme alueen suurimpaan ashramiin, Parmarth Niketaniin.

Ashram on hinduille vähän samanlainen pysähtymisen paikka kuin luostari kristityille. Täällä voi hiljentyä, joogata tai osallistua uskonnollisiin yhteislaulutilaisuuksiin kukonlaulusta auringonlaskuun saakka.

Hindulaisuus on valtauskonto Intiassa. Arviot Intian hindujen määrästä vaihtelevat, mutta heitä heitä uskotaan olevan noin miljardi kaikista noin 1,3 miljardista intialaisesta.

Auringon jo painuttua mailleen ashramin rannasta kuuluu musisointia. Sinne on kerääntynyt suuri väkijoukko.

Ihmiset huojuvat puolelta toiselle taputtaen käsiään puisen rummutuksen ja triangelia muistuttavien kilahdusten tahtiin. Rytmisektion täydentää melodia, jonka esilaulajana toimii ashramin johtaja eli guru Pujya Chitanand Saraswati Swamiji.

Seremonian aikana monet ihmiset laulavat mukana ja huojuvat silmät suljettuna puolelta toiselle. Swamjin amerikkalainen seuraaja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji pitää puheen Gangesin merkityksestä. Seremonia huipentuu tulirituaaliin, jossa heilutetaan suuria kynttelikköjä ilmassa.

Uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian tavoitteena on kannustaa ihmisiä suojelemaan Gangesia. Joki on hinduille äitijumala Gangan ilmentymä.

Miksi intialaiset saastuttavat pyhää jokeaan? Gurut Pujya Chitanand Saraswati Swamiji ja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji ovat tunnettuja aktivisteja maailmanlaajuisesti.

– Jos Ganges kuolee, niin Intia kuolee. Jos Ganges menestyy, niin Intia menestyy. Miksi siis emme huolehtisi joesta ja luonnosta, Swamiji sanoo Aartin jälkeen.

Hän on kansainvälisesti tunnettu uskonnollinen johtaja, joka osallistuu Gangesin suojeluun monin tavoin.

Vaikka Ganges on pyhä, ihmiset laskevat sinne jätteensä. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan Gangesin jokialueen teollisuuden ja asutuskeskusten tuottamien jäte- ja viemärivesien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Padot ja maanviljelykseen ohjattavat vesimäärät ovat vähentäneet Gangesin virtausta, mikä heikentää saasteiden liukenemista veteen.

Lisäksi hindujen rituaalit, kuten polttohautaus, kuormittavat luontoa. Krematoidun vainajan tuhkat lasketaan perinteen mukaan Gangesiin tai johonkin muuhun jokeen.

Miksi hindut siis saastuttavat pyhää jokeaan?

Sadhviji avaa aihetta vertauskuvan avulla. Hänen mukaansa hinduille on pyhäinhäväistys, että Gangesia voitaisiin saastuttaa.

– Ganges on jumalatar. Ei Ganges ole tämä joki. Vesi on vain muoto, jossa hän ilmenee. Aivan kuten vaatteet, joita äitisi käyttää, Sadhviji sanoo.

– Jos äitisi menee iltakävelylle ja kaatuu mutalätäkköön tai putoaa viemäriin, niin hän on yhä äitisi. Ei hän ole menettänyt kykyään siunata sinua, vaikka hän on likaantunut, guru jatkaa.

Pääministerin kunnianhimoinen lupaus Monet saapuvat Gangesin varteen rauhoittumaan, mutta rishikeshiläisille pojille joki tarjoaa virkistystä helteessä.Kaisu Jansson / Yle

Intian pääministeri Narendra Modi lupasi jo vuonna 2014 puhdistaa Gangesin. Hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Modi asetti operaation takarajaksi vuoden 2020.

Modin hallitus on myöntänyt puhdistushankkeelle yli 2,5 miljardin euron rahoituksen.

Rahoilla on tarkoitus rakentaa muun muassa kymmeniä jätevedenpuhdistamoja ja ohjata varoja valistuskampanjoihin sekä vessojen rakentamiseen joen varren kyliin.

Puhdistushankkeen hitautta ovat arvostelleet niin Intian ympäristötuomioistuin National Green Tribunal kuin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestötkin. Heidän mielestään hallitus ei ole saanut kolmessa vuodessa mitään konkreettista aikaiseksi.

Hallitus on perustellut puhdistusprojektin tulosten puutetta muun muassa keskushallinnon, osavaltioiden ja paikallisviranomaisten välisen koordinaation ongelmilla.

Nahkatehtaat myrkyttävät jokea Jajmaun teollisuusaluetta halkovat avoimet jätevesipurot.Kaisu Jansson / Yle

Intian saasteviraston lisäjohtaja Rajendra Mohan Bhardwaj kertoo, että joen varrella on vain muutama tasku, joihin saastuttava teollisuus on keskittynyt.

Yksi näistä on nahkateollisuudestaan tunnettu Kanpur. Kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa on noin 400 nahkatehdasta.

Intian ympäristötuomioistuin on nimennyt nahkatehtaat yhdeksi pahimmista Gangesin pilaajista. Nahkan parkitsemisessa käytetään runsaasti kromia ja muita kemikaaleja.

Nahkapajojen lisäksi suuria saastuttajia ovat muun muassa tekstiiliteollisuus, tislaamot, sokerimyllyt ja paperitehtaat.

Kanpurissa Jajmaun teollisuuskaupunginosassa nahka näkyy kaikkialla. Kapeilla kaduilla vastaan tulee hevosia ja traktoreita, jotka vetävät perässään vuotia täynnä olevia kärryjä.

Nahkasilppua lojuu teiden varsilla. Huonosti peitetyissä viemäreissä virtaa sinisenharmaata vettä. Ilmassa leijuu kemikaalien ja nahan haju.

"Meillä ei ole intressiä saastuttaa" Makhdoom Tanning Industriesin työntekijät mankeloivat nahkaa tehtaan pihalla.Kaisu Jansson / Yle

Automme pysähtyy Makhdoom Tanning Industries -nahkatehtaan rapistuneen portin eteen. Vartija avaa oven ja auto matelee sisään.

Kaksi työntekijää mankeloi nahkaa tehtaan pihalle pystytetyn katoksen alla. Laitteesta kuuluu kova meteli. Mankelista valuu jatkuvana norona tummaa vettä maahan.

Meidät ottaa vastaan tehtaan omistaja ja pienten nahkatehtaiden edunvalvontajärjestö Leather Industries Welfare Associationin pääsihteeri Qazi Naiyer Jamal.

Jamalin mielestä nahkateollisuuden nostaminen joen pahimmaksi saastuttajaksi on syrjintää. Hän sanoo, että kaikenlainen teollisuus ja tavalliset ihmiset ovat yhdessä syyllisiä Gangesin saastumiseen.

– Olemme keskushallinnon saasteviraston tiukan tarkkailun alaisena. Noudatamme kaikkia jätevedenpuhdistamon määräyksiä. Vakuutamme, että meillä ei ole intressiä saastuttaa Gangesia, Jamal sanoo kiihtyneesti.

Paikalla on myös muita pienten nahkatehtaiden edustajia. He ovat kuulleet suomalaistoimittajien vierailusta. Jokaisella on sanansa sanottavana hallituksen nahkateollisuuteen kohdistamista kontrollitoimista. Hallitukselle ei löydy täältä ymmärtäjiä.

Kemikaalit haisevat myrkkypuron äärellä EcoFriends-järjestön edustaja Piuysh Jaiswal kertoo, että Jajmaun teollisuusalueelta johtaa lukuisia laittomia jätevesikanavia Gangesiin.Kaisu Jansson / Yle

Pyhän joen penkkaan kaivettua uraa pitkin valuu sinisenharmaata vettä. Ryhmä poikia istuu soutuveneessä kalastamassa puron läheisyydessä.

Ilmassa leijuu lemu, jota on vaikea kuvailla. Siinä on ripaus märkäneviä kasviksia, hiustenvärjäysainetta ja vanhan sellutehtaan hajua. Haju pistää nenään, vaikka se on jo tuttu Jajmaun kaduilta.

– Tämä vesi tulee suoraan eri nahkatehtaista. He rakentavat maanalaisen putken ja laskevat jätevetensä tätä kanavaa pitkin suoraan Ganges-jokeen, kertoo oppaanamme toimiva ympäristöjärjestö EcoFriendsin edustaja Piyush Jaiswal.

Vastaavia myrkkypuroja on alueella monia, sillä parikymmentä vuotta vanha Jajmaun jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkia nahkapajojen jätevesiä. Puhdistamon tekniikka on vanhentunutta ja mitoitettu tilanteeseen, jolloin nahkatehtaita oli vain 175.

Muutaman kilometrin päässä joesta Jaiswal näyttää meille betonista valetun avonaisen vesikanavan, jota pitkin jätevedenpuhdistamon käsittelemää nahkatehtaiden vettä ohjataan maanviljelykseen ja karjan juomavedeksi.

Vesikanavassa kelluu epämääräisen näköistä vaaleaa vaahtoa. EcoFriends on tehnyt tutkimuksen veden sisältämistä kemikaaleista. Tutkimuksessa paljastui, että vesi on kromin pilaamaa. Jaiswalin mukaan viljelykasvit saastuvat, kun niiden kasteluun käytetään karsinogeenista vettä.

Nahkateollisuuden vastarannan kiiski Super Tanneryn tehdasalueella on lukuisia suuria tehdashalleja. Yritys valmistaa muun muassa turvajalkineita ja laukkuja.Kaisu Jansson / Yle

Tehdasalue halleineen on huomattavan siisti. Likavettä ei näy paikoissa, joihin pääsemme vierailemaan. Olemme saapuneet Super Tanneryyn, yhteen Kanpurin suurimmista ja vanhimmista nahkatehtaista.

Yksikön johtaja Imran Siddiqui on profiloitunut ympäristöasioissa. 40 vuotta alalla ollut konkari ei suostu puhumaan kameran edessä, eikä anna tallentaa puheitaan.

Siddiqui perustelee varovaisuuttaan sillä, että hän on joutunut ympäristöasioita koskevien kommenttiensa takia muiden nahka-alan toimijoiden painostuksen kohteeksi.

Johtaja kertoo, että esimerkiksi hänen vaatimuksensa Jajmaun jätevedenpuhdistamon päivittämisestä nykyaikaisemmaksi ärsyttävät monia nahkatehtailijoita. Tehtaat joutuisivat osallistumaan laitoksen uusimisesta aiheutuviin kuluihin.

Siddiqui ei kuitenkaan myönnä, että nahkateollisuus olisi Kanpurin pahin saastuttaja.

Hän sanoo, että kaupungissa on yhteensä 28 000 teollisuusyksikköä, jotka tuottavat yhteensä 750 miljoonaa litraa jätevettä päivässä. Tehtaiden joukossa on muun muassa tekstiili-, akku- ja lääketeollisuutta.

– Nahkatehtaiden jätevedet vastaavat kolmea prosenttia kokonaismäärästä. Jajmaussa sijaitsevat tehtaat ovat rakentaneet jäteveden esikäsittelylaitokset omille tonteilleen. Esikäsitelty jätevesi menee nahkatehtaiden jätevettä varten rakennettuun viemäriin, joka johtaa osavaltion hallinnoimaan jätevedenkäsittelylaitokseen.

Suuri osa Kanpurin nahkasta päätyy länsimaihin Kaisu Jansson / Yle

Super Tannery vie Siddiquin mukaan nahkaa lähes kaikkiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kaukoitään ja varsinkin Kiinaan.

– Emme vie nahkaa suoraan Suomeen, vaan välikädelle Vostokiin Venäjälle. Sieltä nahkaa voi päätyä Suomeen, Siddiqui arvelee.

Kanpurissa tuotetusta nahasta osa työstetään Intiassa valmiiksi tuotteiksi ja osa myydään tukkukaupalla raaka-aineeksi ulkomaille. Nahasta syntyy esimerkiksi kenkiä, vöitä, vaatteita ja hevostarvikkeita.

WWF Intian vesistöjohtaja Suresh Babu kertoo, että on hyvin vaikea selvittää, mitkä yritykset viime kädessä ostavat nahkaa Kanpurista. Tämä johtuu siitä, että toimitusketjussa on useita välikäsiä._

– Saimme selville, että eri puolilla maailmaa sijaitsevat 12 maata ostavat 75 prosenttia Kanpurissa tuotetusta nahkasta. Ostajat kaikissa näissä maissa ovat hyvin huolissaan ympäristöjalanjäljestään ja maineestaan, Babu sanoo.

Babun mukaan Saksa, Britannia ja Yhdysvallat ovat kolme suurinta vientikohdetta. Myös Suomessa myydään paljon näissä maissa valmistettuja nahkatuotteita. Lisäksi pieni osa kanpurilaisesta nahkasta päätyy suoraan Suomeen.

Suomalaisyritysten kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökulmaan 1990-luvulla nahkatehtaat käyttivät nahan parkitsemisessa vihannespohjaista menetelmää. Nykyisessä prosessissa käytetään kromia ja muita kemikaaleja.Kaisu Jansson / Yle

Suomen Intian suurlähetystön lähetystöneuvoksen Mikko Pötsösen mukaan suomalaisyritykset vastaavat itse siitä, että heidän käyttämänsä nahan tuotanto on kestävällä pohjalla.

Pötsösen mukaan Suomi pyrkii osana eurooppalaisia toimia vaikuttamaan siihen, että saastuttava nahkateollisuus parantaisi tapansa Intiassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja ja valistustyötä muun muassa tekstiiliteollisuuden etujärjestöjen kanssa.

Pötsönen arvioi, että suomalaisyritykset ovat jo valveutuneita työntekijöiden oikeuksista ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

– Ympäristönäkökulma on vielä asia, joka pitää ottaa laajemmin huomioon, lähetystöneuvos sanoo.

Kestävästi tuotetulle nahkalle pitäisi myöntää erityinen merkki, ehdottaa Parmarth Niketan -ashramin amerikkalaisguru Sadhvi Bhagawati Saraswati. Merkistä yritykset ja kuluttajat tunnistaisivat kestävästi tuotetun nahkan.

Gurun mielestä Intiaan olisi syytä perustaa taho, joka myöntäisi sertifikaatteja jätevetensä sääntöjen mukaisesti kierrättävien nahkatehtaiden tuotteille.

Pyhä Varanasi hukkuu likaan Aurinko nousee Varanasissa.Kaisu Jansson / Yle

Jatkamme matkaamme Kanpurista kaakossa sijaitsevaan Varanasiin. Shiva-jumalalle omistettu hindujen pyhin kaupunki on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Buddhan uskotaan pitäneen ensimmäisen saarnansa Varanasin lähellä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Varanasin vanhan kaupungin kadut ovat kapeita kujia, jonne aurinko ei paista. Maassa on pyhien lehmien jätöksiä ja ilmassa pörisee kärpäsiä. Moottoripyöräilijät tööttäilevät ja pujottelevat ajopeleillään ihmisten keskellä.

Rihkamakauppiaat houkuttelevat turisteja ja pyhiinvaeltajia liikkeisiinsä, joiden hyllyt pursuavat kankaita, koruja ja uskonnollisia patsaita.

Vanhan kaupungin edustalla Gangesin rantaa reunustavat ghatit eli kylpyportaikot. Ihmiset ja vesipuhvelit kylpevät vedessä. Pyykkärit hakkaavat vaatteita rannassa pyykkikiviin. Pestyt vaatteet on levitelty kuivamaan portaille ja kiveykselle.

Joessa kelluu runsaasti kynttilälauttojen alumiinista valmistettuja alustoja, kukkaseppeleitä ja muuta uskonnollisiin rituaaleihin liittyvää roskaa. Myös harmaata, tuhkaa muistuttavaa jätettä on ajautunut rantaan.

Kaupungissa polttohaudataan vuosittain yli 40 000 vainajaa, sillä monet vanhukset ja sairaat tulevat Varanasiin kuolemaan. Hindut uskovat, että Varanasissa kuoleva vapautuu uudelleensyntymän kiertokulusta. Vainajien tuhkat lasketaan Gangesiin.

Ongelmia aiheuttaa myös miljoonakaupungin viemärivedet. Lähes puolet Varanasin jätevesistä lasketaan yläjuoksulla puhdistamatta sivujoki Assia pitkin Gangesiin.

Pyhiinvaeltajat eivät saasteita pelkää Shishram, Shantidevi ja Shantidevi saapuivat Varanasiin Haryanan osavaltiosta.Kaisu Jansson / Yle

Likaisen veden aiheuttamista terveysriskeistä huolimatta joka vuosi sadattuhannet pyhiinvaeltajat tulevat Varanasiin huuhtomaan syntinsä Gangesissa.

Matkamme ajankohta syyskuu ei ole ruuhkaisinta pyhiinvaelluskautta. Kylpyportailla käy kuitenkin tasainen pyhiinvaeltajien virta.

Haryanan osavaltiosta asti henkistä puhdistautumista ovat tulleet hakemaan Shishram, Shantidevi ja Shantidevi. He ovat vasta menossa pyhään kylpyyn, mutta lika ei haittaa.

– Ei ole väliä, miten sairas äiti on. Äiti pitää aina huolen lapsistaan, Shishram sanoo.

– En ole huolissani saasteista. Puhdistun äitini sylissä, jatkaa toinen Shantidevi.

Shishram ottaa paidan pois ja suuntaa veteen valkoisissa housuissa. Naiset vaihtavat vaaleat vaatteensa värikkäämpiin kylpyportaiden yläpäässä.

He laskeutuvat veden rajaan, nyökkäävät vedelle kämmenet yhteen liitettynä ja auttavat toisensa Gangesin syleilyyn. Käsi kädessä, yhtenä rintamana he kyykistyvät ensimmäistä kertaa pinnan alle. Pulahduksen jälkeen jokainen kahmaisee vettä käteensä ja ottaa ryypyn.

Varanasilaiset sairastuvat likaisesta vedestä Varanasilainen Rahul Nishad kertoo uivansa joka päivä Gangesissa.Kaisu Jansson / Yle

Joukko nuoria poikia hyppii Gangesiin kylpyportaikon vieressä sijaitsevalta korokkeelta. Yksi heistä on työkseen turisteja veneellään kuljettava 19-vuotias Rahul Nishad.

Hän kertoo, että paikalliset ovat huolissaan veden likaisuudesta, koska monet sairastavat usein.

– Viime viikolla olin tosi sairas. Menin lääkärille ja hän sanoi, että olin saanut likaisesta vedestä bakteerin elimistööni. Hän sanoi, että juon huonoa vettä. Kun minulle tulee jano ajaessani venettä, niin juon jokivettä. Siksi sairastun, Rahul sanoo.

Kaupungin huono hygieniataso näyttää kyntensä meillekin. Sairastumme molemmat ilkeään vatsatautiin.

Ponnistelut joen tilan parantamiseksi ovat saamassa jatkoa vielä tänä vuonna. Intian parlamentin on määrä käsitellä Ganga Act -nimistä lakialoitetta, joka pyrkii turvaamaan Gangesin katkeamattoman virtauksen koko joen matkalla sekä määrittelee veden laadulle minimiarvot.

Varanasista käsin toimiva uskonnollinen Gangesin suojelujärjestö Ganga Mahasabha oli mukana valmistelemassa lakialoitetta.

– Yritimme määritellä, mitkä ovat Gangesiin kohdistuvia rikoksia. Näille rikoksille luonnostelimme rangaistuksia, kertoo Ganga Mahasabhan pääsihteeri Govind Sharma.

Lisäksi Intian keskushallinnon saastevirasto on ohjeistanut joen varren osavaltioita rakentamaan uusia jätevedenpuhdistamoja hallituksen tuella.

– Jätevedenkäsittelylaitoksen suunnittelu ja rakentaminen vie noin 5-6 vuotta. Toivomme, että ehkä seuraavan viiden vuoden aikana tilanne muuttuu huomattavasti ja jäteveden virtaus jokeen vähenee, Bhardwaj sanoo Delhissä.

Joen alajuoksulla saasteiden määrä lisääntyy Rituaalijätteet houkuttelevat eläimiä aterialle.Kaisu Jansson / Yle

Massiivinen terässilta ylittää Gangesin sivujoen Hooghlyn. Sillalla kulkee jatkuva ajoneuvojen ja jalankulkijoiden virta. Joen rannasta kantautuu voimakas puheensorina.

Pappien lausumat mantrat sekoittuvat veden läiskyttelyyn, lasten ääniin ja ihmisten keskusteluun. Sadat hindut ovat tulleet joen varteen osallistumaan Mahalaya-juhlaan, jossa uskovaiset kunnioittavat esi-isiään.

Olemme saapuneet Intian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Kolkataan. Se on viimeinen suuri kaupunki, jonka läpi Ganges mutkittelee ennen kuin se laskee Ganga Sagarin saaren edustalla Bengalinlahteen.

Täällä Länsi-Bengalin osavaltiossa Ganges on saastunein. Teollisuuslaitokset ja yli 14 miljoonan asukkaan Kolkata puskevat suuren osan jätevesistään jokeen.

Näky kylpypaikalla on meille tuttu aiemmista kaupungeista. Värikkäisiin asuihin sonnustautuneet kylpijät pulahtavat pinnan alle useita kertoja, nostavat vettä kämmenissään ja valuttavat takaisin jokeen. Jotkut nappaavat vettä suuhunsa saakka.

Vanhemmat saippuoivat lapsiaan. Toiset sytyttelevät suitsukkeita, täyttävät pullojaan vedellä ja valuttavat sitä erilaisilla astioilla toistensa päälle.

Vedessä kelluu kukkien terälehtiä, kasvien osia, suitsukkeita, styroksia, kynttilälauttojen alumiinisia osia, muovisia sandaaleja ja jumalhahmoja. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa rantaan kerääntynyttä roskaa on niin paljon, että kylpijät hätistelevät jätteitä kauemmaksi ennen pulahtamistaan.

Kylpypaikan viereen, alajuoksun puolelle on muodostunut roskakumpu. Kun siihen astuu, uppoaa lähes polveen saakka. Maatuvat jätteet lämmittävät jalkoja.

Jotkut kylpijöistä astelevat ennen kotiin lähtöään kumpareen viereen ja heittävät roskia veteen. Yksi mies viskaa muovipussillisen rituaalijätettä jokeen. Pussi jää kellumaan Gangesin pinnalle.

Kategoriat - YLE

Norjan hallituksen ykköspaikat nyt naisten hallussa

YLE: Pääuutiset -

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide on nimitetty maan uudeksi ulkoministeriksi. Søreide rikkoo samalla poliittisen lasikaton olemalla Norjan historian ensimmäinen ulkoministeriksi nimitetty nainen.

Søreiden tilalle puolustusministeriksi siirtyy aiempi Eurooppa-ministeri Frank Bakke-Jensen. Uusi Eurooppa-ministeri on Marit Berger Røsland. He ovat kaikki konservatiivipuolueen Høyren riveistä.

Muutokset Norjan hallituksessa johtuvat aiemman ulkoministerin siirtymisestä World Economic Forumin presidentiksi.

Norjan oikeisto-populistisen hallituksen ykköspaikat ovat nyt naisten hallussa. Pääministeri, Høyre -puolueen puheenjohtaja Erna Solbergin aisaparina hallituksessa on jatkanut syksyn vaalien jälkeen valtiovarainministeri, Edistyspuolueen puheenjohtaja Siv Jensen.

Kategoriat - YLE

Tupakavereiden kuorsaus vie monilta varusmiehiltä unet – "Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan"

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Varusmiesten unta tutkitaan ainutlaatuisessa tutkimuksessa, joka toteutetaan Vekaranjärven varuskunnassa
  • Unitutkimuksen alustavien tulosten mukaan varusmiesten unen määrä ja laatu vaihtelevat huomattavasti
  • Tutkimuksen tavoitteena on tutkia 200 varusmiehen unta
  • Tutkimuksen kenttätyö kestää noin kaksi vuotta ja jatkuu vielä ensi kevään ajan

Noin joka viides varusmies nukkuu huonosti palveluksensa aikana. Varusmiesten nukkumista selvittävän tutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että suurin osa, jopa yli 80 prosenttia, nukkuu yönsä hyvin, mutta osaa varusmiehistä häiritsee esimerkiksi tupakavereiden kuorsaaminen tai muu yöaikainen metelöinti.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkuselle tieto ei ole yllätys. Hän suorittaa asepalvelustaan Vekaranjärvellä.

– Tietyt tupakaverit valittavat aamulla, etteivät he saa nukuttua. Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan. Aina joku on hereillä, ja sitten heräilevät muut. Jollain uni vain on syvempi. Itse olen sellainen, että laitan pään tyynyyn ja saan unta. Kaikilla se ei onnistu, sanoo Paukkunen.

Varusmiesten unta tutkivat Helsingin ja Tampereen yliopistot, puolustusvoimien sotilaslääketieteen keskus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Tutkimusryhmän johtaja pitää tutkimusta asetelmaltaan ainutkertaisena.

– Varuskunnassa nuoret heräävät ja menevät nukkumaan tietyssä tahdissa, ja heillä on tietty päiväohjelma. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus tutkia terveitä, nuoria miehiä ja naisia vakioiduissa olosuhteissa, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusella on vielä pari kuukautta inttiä jäljellä.Juha Korhonen/Yle Energiajuomia käytetään jopa ylettömästi

Tutkimuksen kenttätyö Vekaranjärvellä kestää noin kahden vuoden ajan, ja se jatkuu vielä ensi kevään ajan. Tutkimukseen osallistuvat ovat vapaaehtoisia alokkaita. Heiltä otetaan laboratorionäyteja heille tehdään sähköinen unta ja muistia mittaava tutkimus.

Muutamien öiden ajan he pitävät myös liikeanturia, joka mittaa liikkumista unen ja valveen aikana. Lisäksi varusmiehet vastaavat sähköiseen kysymyspatteristoon.

Kyselytutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että huonoon uneen liittyy kännykän näprääminen ilta-aikaan ja kofeiinipitoiset juomat. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää noin 200 varusmiehen unta.

– Nostaisin esille kahvin käytön illalla ja energiajuomien, tekisi mieli sanoa, ylettömän käytön nykyaikana. Näiden molempien on todettu vaikuttavan unen laatuun, määrään sekä rakenteeseen, sanoo tutkimusryhmässä mukana oleva Tampereen yliopiston sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusen kasarmista löytyy juoma-automaatti. Paukkusen kanssa samassa komppaniassa asepalvelusta suorittava kokelas Roope Tauriainen sanoo, että energiajuoma on usein automaatista loppu.

– Energiajuomat ovat jokaisen oma murhe. Se on oma päätös, että juoko illan energiajuomia ja näprääkö puhelinta sängyssä aina sinne yhteen asti. Omakohtaisesti minulla ei ole ollut ongelmia. Osaan laittaa puhelimen pois, ja tiedän milloin kahvia tulee hörppiä, sanoo Roope Tauriainen.

Sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola Tampereen yliopistosta.Juha Korhonen/Yle Uudet tavat, elämänrytmi ja ihmiset

Älylaitteiden iltakäytöstä unen kannalta ongelmallista tekee niiden sininen valo.

– Sininen valo älypuhelimessa vallankin juuri ennen nukkumaanmenoa käytettynä heijastuu yöuniin. Toisaalta armeijan tarjoama liikunta on sille hyvää vastapainoa. Sitä puolustusvoimat tarjoaa hyvin, sanoo professori Kai Parkkola.

Juho-Petrik Paukkula ja Roope Tauriainen ovat samaa mieltä, että päivän sotaharjoitusten jälkeen uni maistuu. Kun he astuivat tammikuussa armeijan harmaisiin, piti oppia uudet tavat, uusi elämänrytmi ja uudet ihmiset.

– Se oli tavallaan aikamoinen shokki herätä täältä ensimmäisenä aamuna ja huomata, että ympärillä neljätoista muuta kaveria pyörimässä boksereillaan. Siinä sitten yritti parhaansa mukaan ehtiä annettuihin aikamääreisiin, sanoo Roope Tauriainen.

Tauriainen ja Paukkula eivät ole tutkimuksessa mukana, mutta he ovat käyneet läpi alokasajan. Heille armeijan arki alkoi rullata nopeasti, mutta se ei poistanut sitä, että inttiin astuminen oli elämänmuutos. Tästä syystä unitutkimuksessakin keskitytään alokkaisiin.

Tutkijat yllätti se, miten paljon eroavaisuutta unen laadussa ja määrässä oli armeijaan tulleiden välillä.

Toisilla on enemmän psykologista kimmoisuutta

Tutkimuksessa on selvinnyt, että osa varusmiehistä nukkuu hyvin ennen armeijaan tuloa, mutta armeijassa uni heikkenee. Toisilla taas huonounisuus vaihtuu sikeisiin yöuniin. Voi olla niin, että osalla uni paranee, koska intissä liikutaan paljon, kuri on tiukkaa ja päivärytmi selkeä.

– Tämä on mielenkiintoinen seikka, johon toivomme saavamme lisäselvyyttä. Kokonaisuus on monimutkainen viidakko, jossa on hyvin paljon muuttujia. Päiväaikaiset aktiviteetit, ihmisen koko persoonallisuus, ja vuosien aikana tapahtunut kehityskulku vaikuttavat, sanoo sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Hyvin herkkäunista voi taas häiritä esimerkiksi tupanaapurin kuorsaus. Professori Tiina Paunio nostaa esille psykologisen kimmoisuuden. Se tarkoittaa yksilöiden välisiä eroja siinä, miten hyvin he sopeutuvat uusiin olosuhteisiin, ja niiden aiheuttamaan stressiin.

– Puolustusvoimien kannalta on tärkeätä pystyä identifioimaan ketkä sopeutuvat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan haastaviin olosuhteisiin. Tässä uni on herkkä häiriömittari. Osa sopeutuu varusmiespalvelukseen toisia herkemmin, sanoo unitutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Voi myös olla, että unelle varattu aika ei armeijassa riitä.

Juha Korhonen/Yle Korvatulpat ja kuulosuojaimet päähän

Varusmiespalveluksessa unelle on varattu kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Hiljaisuus alkaa iltakymmeneltä, ja ylös noustaan tavallisesti kuudelta. Unitutkijan mukaan kahdeksan tuntia riittää nipin napin nuorelle ihmiselle.

– Ideaalitila olisi se, että varusmiehillä olisi yhdeksän tuntia aikaa olla vuoteessa. Silloin 10-06 ei riitä. Ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, että menevätkö kaikki heti nukkumaan. Aivan tutkimuksen alussa emme ymmärtäneet kysyä sosiaalisen median käytöstä illlalla, sanoo professori Tiina Paunio.

Toistaiseksi ainakaan Kai Parkkola ei lähtisi muuttamaan armeijan unirytmiä, mutta huonosti nukkuville hänellä on neuvoja.

– Energiajuomia vähäisempi käyttö iltaisin tai kahvin vaihto kofeiinittomaan. Sitten sellainen laskeutuminen uneen, pieni rentoutuminen, rauhoittuminen vaikkakin vain puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se kaikki tukisi unen pituutta ja rakennetta, sanoo Kai Parkkola.

Alikersantti Paukkusen mukaan unen päästä saa hyvin kiinni, kun vain malttaa rauhoittua hetkeksi.

– Itsellä on toiminut hyvin se, että yhdeksän aikaan laittaa puhelimen säppiin ja pään tyynyyn ja koittaa pitää silmiä kiinni ja olla hiljaa. Jos toisten äänet häiritsevät, niin jotkut käyttävät korvatulppia ja kuulosuojaimia, sanoo Juho-Petrik Paukkunen.

Kategoriat - YLE

Lentoliikenne jää vielä vuosiksi ilmastopakotteiden ulkopuolelle – EU lykkää vaatimuksia laajentaa pakotteita kansainvälisille lennoille

YLE: Pääuutiset -

EU:n lentoliikenteessä aloitetaan päästökauppa vuoden 2021 alusta. EU:ssa on päästy sopuun, että unionissa otetaan käyttöön päästöoikeuksien huutokauppa ainoastaan sisäisissä lennoissa.

Jäsenmaat, komissio ja parlamentti ovat sopineet lentoyhtiöiden ensimmäisistä ilmastopakotteista, myös ensimmäisinä maailmassa. Sopimuksen mukaan vuodesta 2021 alkaen unionin sisäisessä liikenteessä olevien lentoyhtiöiden on ostettava päästökiintiöitä.

Kiintiöt vastaavat arviolta 15 prosenttia ilmailun kasvihuonepäästöistä EU:ssa.

Laaja sopimus vesittyi

EU:n piti vuoden loppuun mennessä uusia vajaa neljä vuotta sitten tehty alustava päätös EU:n päästökaupasta lentoliikenteen osalta. Jo silloin sovittiin, että EU:n sisällä aloitetaan päästökauppa. Nyt sovittiin päästökaupan aloitusvuosi.

Sen sijaan kovan kansainvälisen painostuksen takia EU lykkää edelleen päästökauppaa kansainvälisillä lennoilla EU:sta ja EU:n alueelle. Alun alkaen kansainvälisten yhtiöiden piti tulla mukaan jo ensi vuodesta alkaen.

Euroopan komission tavoitteena on ollut saada kaikki EU:ssa liikennöivät koneet päästökauppaan 2020 alkaen. Nyt tavoitevuotta siirretään kuusi vuotta eteenpäin, kesään 2023.

– Vähän haiskahtaa kyllä siltä, että moni isoista lentomaista vie prosessia kyllä niin pitkälle, että ollaan kyllä lähempänä vuotta 2027, arvioi europarlamentaarikko Merja Kyllönen päästökaupan jatkoa.

EU yrittää vetää muita mukaan

EU-parlamentin liikennevaliokunnan jäsen Kyllönen haluaa kuitenkin uskoa, että EU sisäisten paineiden takia isoja lentomaita ja yhtiöitä yritetään saada mukaan päästökauppaan jo vuonna 2023.

Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä Merja Kyllönen

Meppi Kyllösen viittaus vuodesta 2027 tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen päästökauppa tulee mahdollisesti sinä vuonna voimaan. Kansainvälinen lentoliikenteen päästökauppa on kuitenkin toistaiseksi vapaaehtoinen ja Kyllönen on epäileväinen sen toteutumisen suhteen.

– Vuotta 2027 pidettiin myös neuvotteluissa ainoana reaalisena tavoitteena. Siitä tuli se epätoivoinen tunne, että ei ole halua nostaa EU-päätä.

Hän on ollut mukana monen vuoden väännöissä, joiden tavoitteena on saada lentoliikenne jollakin tavalla mukaan ilmastopäästöjen leikkauksiin. Lentoliikenne on ainoa EU:n päästölähde, joka ei ole vielä mukana ilmastotalkoissa.

Lentoliikenteen osuus ilmastopäästöistä on muutama prosentti, mutta sen osuus kasvaa liikennevälineistä nopeimmin.

Suomi oli muiden mukana varovainen etenemään

– Neuvotteluissa ei ole kukaan tavoitellut sitä, että Pariisin sopimuksen ehdot täytetään mahdollisimman nopeasti. Tavoite pakenee kauemmaksi, Kyllönen ynnää vaikeita neuvotteluja.

Sopimuksen mukaan EU:n sisäisten lentojen päästökaupan huutokauppaosuudesta tehdään laaja arvio. Siinä käydään läpi muun muassa sitä, saako lentoliikenne kalliimpaan junaliikenteeseen verrattuna kilpailuetua sen takia, että lennoilla ei ole ilmastopakotteita.

EU:n parlamentin tavoitteen mukaan puolet lentoliikenteen päästömäärästä olisi huutokaupattu. Käytännössä se olisi tarkoittanut, että lentoyhtiöiden olisi pitänyt vähentää reippaasti päästöjään ja ostaa sitten sovitun määrän ylittävä osuus huutokaupalla. Tavoite oli kuitenkin komissiolle ja jäsenvaltioille aivan liian kunnianhimoinen, ja tavoitetaso laskettiin 15 prosenttiin.

Arvioiden mukaan sopimus kattaa noin viidenneksen EU-alueella lentävien kaikkien yhtiöiden ilmastopäästöistä.

Suomi ei neuvotteluissa erottuna muista jäsenvaltioista, joilla on omia lentoyhtiöitä. Pelko EU:n omasta päästökaupasta ja unionin ulkopuolisten yhtiöiden pussiin pelaamisesta on vaikeuttanut Kyllösen mukaan todella paljon neuvotteluja.

– Kaukoidän painotus vaikuttaa ihan selvästi miten Suomi toimii näissä kysymyksissä.

EU:n päästökaupan päästöjen tavoitevuosi on 2012. Sen jälkeen lentoliikenteen kasvu on ollut merkittävää. Viime vuonna lentoliikenne kasvoi kuusi prosenttia.

Lue myös: Ilmaliikenteelle ilmastosopimus – päästöjä aletaan korvata metsänistutuksin

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä