Uutisten kerääjä

Espoo valitsi samat kaupunkipyörät kuin Helsinki – Vielä neuvotellaan, saako fillareilla ajaa kaupungista toiseen

YLE: Pääuutiset -

Espoon kaupunkipyörien toimittajaksi on valittu CityBike Finland Oy. Yritys vastaa Espoon kaupunkipyöräjärjestelmästä ensi vuodesta alkaen kahdeksan vuotta.

CityBike Finland Oy vastaa myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, mikä mahdollistaa samojen pyörien käytön kaupunkien rajan yli. Se edellyttää kuitenkin vielä sopimusta HKL:n, CityBike Finlandin ja Espoon kesken.

Tarjouksensa jätti määräaikaan mennessä kaksi toimittajaa. Tarjouksensa jätti lisäksi yhteenliittymä Suomen kaupunkiautot Oy, Tracetel SA ja Unicom Consulting Oy. Valitun toimittajan tarjous oli Espoon saamista tarjouksista edullisempi.

Kaupunkipyörät maksavat Espoolle seuraavien kahdeksan vuoden aikana yli neljä ja puoli miljoonaa euroa, lähes 600 000 euroa vuodessa.

Järjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa. Tästä yli puolet katetaan palveluntuottajan keräämillä mainostuloilla ulkomainoslaitteista ja pyörissä olevista mainoksista.

Espoo uskoo kaupunkipyöräilyyn, vaikka kuluneen kesän kokeilun suosio oli vielä vaatimaton, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kaupunkipyörät tulevat käyttöön Espoossa vapun jälkeen

Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä otetaan käyttöön vapun jälkeen ensi vuonna länsimetron varrelle sijoittuvalla verkostolla, palvelemaan muun muassa metron liityntäliikennettä.

Espoossa käyttöön tulee 700 kaupunkipyörää ja 70 pyöräasemaa. Myös järjestelmän laajentamiseen on varauduttu. Saatu tarjous sisältää mahdollisuuden korkeintaan 350 kaupunkipyörään ja 35 pyöräasemaan lisää.

Espoon tekninen lautakunta haluaa kiirehtiä lisäpyörien käyttöön ottoa Leppävaaran alueella.

– Kaupunkipyöräjärjestelmän suunnittelusta on tarkoitus avata karttakysely, johon kaupunkilaiset saavat ehdottaa asemien sijainteja, kertoo liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg kaupungin tiedotteessa.

Kategoriat - YLE

Tampere kiistää Suomen Kuvalehden väitteet – "Kannen ja Areenan tukimiljoonilta ei ole pohja pois"

YLE: Pääuutiset -

Tampereelle kaavaillun Kansi ja areena -hankkeen tukimiljoonilta ei ole pudonnut pohja pois, sanoo hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungilta.

Suomen Kuvalehti uutisoi torstaina, että elämysareenan valtiontuen perusteilta on pudonnut pohja pois, koska työpaikkalupaukset eivät pidä paikkaansa. Hankkeen on arvioitu tuovan toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa.

Tenhunen huomauttaa, että valtion tukea on haettu ja se tulee kohdistumaan urheilu- ja kulttuuritapahtumat mahdollistavan monitoimiareenan rakentamiseen, ei toimitilojen tai asuntojen rakentamiseen.

– Tuki kohdistuu monitoimiareenaan ja yksi tätä asiaa tukeva perustelu on ollut, että se käynnistää ison hankkeen, Tenhunen sanoo.

– Kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilaa, mutta se ei ole ollut keskeinen perustelu valtiontuelle.

Työpaikkoja syntyy luvattua vähemmän

Tampere on teettänyt uuden selvityksen hankkeen työpaikkavaikutuksista. Kaupunki lupaa uudet laskelmat julki lähiviikkoina.

Tenhunen myöntää, että uusien laskelmien perusteella hanke tuo työpaikkoja kaupunkiin aiottua vähemmän, mutta ei paljasta vielä tarkkoja laskelmia.

– Se on totta, että varsinaiselle kannelle tulee jonkin verran vähemmän toimitilatyöpaikkoja, myöntää Tenhunen.

Tenhusen mukaan hankkeen rakentamisen aikaiset työpaikkavaikutukset ovat parantumassa, samoin kuin valtion verotulovaikutukset.

– Hankkeen arvo on kasvanut aikaisemmasta kokonaisuudessaan ja monitoimiareenan arvo on kasvanut, Tenhunen sanoo.

Eduskunnan hyväksyttävänä on hallituksen kolmas lisätalousarvio, jossa hankkeelle esitetään 18 miljoonan euron tukea. Liikuntarakentamisen valtiontuelle on saatu EU-komission hyväksyntä.

Kategoriat - YLE

#MeToo-kampanja on aiheuttanut ruotsalaismedioissa sisäisiä tutkintoja seksuaalisesta häirinnästä

YLE: Pääuutiset -

Sosiaalisessa mediassa levinnyt #MeToo-kampanja on johtanut kolmessa ruotsalaismediassa sisäisiin selvityksiin naistoimittajiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä.

Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiö SVT, Bonnier-konserniin kuuluva TV4 ja sanomalehti Aftonbladet selvittävät, pitävätkö sosiaalisessa mediassa paljastetut häirintätapaukset paikkansa.

SVT:n henkilöstöpäällikkö Sabina Rasiwala kertoo, että yhtiön päälliköstä tehtyjä valituksia tutkitaan, mutta kyseessä olevan henkilön nimeä tai tehtävää ei kerrota julkisuuteen.

TV4:n sisältöpäällikkö Åsa Sjöberg pitää kanavan tv-kasvoa vastaan esitettyjä syytöksiä vakavina.

Seksuaalisesta häirinnästä syytetty mies on työskennellyt tuotantoyhtiö Meterin palveluksessa. TV4 julkaisi tänään hänen nimensä ja ilmoitti, että hänet on siirretty sivuun tehtävistään eikä ohjelmia, joissa mies on esiintynyt, lähetetä kanavalla.

Myös Aftonbladet tekee sisäistä selvitystä sosiaalisessa mediassa tehdyistä ilmiannoista.

Mediatalojen aiempi linjaus olla julkaisematta syytösten kohteeksi joutuneiden nimiä on herättänyt arvostelua, mutta myös ymmärrystä sisäisten selvitysten vielä jatkuessa.

Arvostelijoiden mielestä media kohtelee omiaan eri tavalla kuin esimerkiksi poliitikkoja.

Esiin on nostettu entisen valtiovarainministerin Anders Borgin häiriköinti yksityisjuhlissa, jota käsiteltiin laajasti mediassa. Borg joutui kohun seurauksena luopumaan useista työtehtävistään.

Sosiaalisessa mediassa levinnyttä #MeToo-kampanjaa on käsitelty näyttävästi koko viikon ruotsalaismediassa.

Myös ulkoministeri Margot Wahlström on kertonut julkisuudessa itseensä kohdistuneesta häirinnästä. Wahsltröm on arvellut haastatteluissa, että Ruotsin hallituksen on syytä käydä aiheesta keskustelu ja selvittää asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Kategoriat - YLE

Amerikkalaisyritys jatkaa kadonneen malesialaisen matkustajakoneen etsintöjä "omalla riskillä"

YLE: Pääuutiset -

Malesia ja amerikkalainen yritys ovat sopineet kolme ja puoli vuotta sitten kadoneen matkustajakoneen etsintöjen jatkamisesta.

Sopimuksen mukaan Ocean Infinity-niminen yritys saa palkkion ainoastaan, jos se onnistuu löytämään koneen hylyn.

Sopimuksesta kertoi BBC:n mukaan julkisuuteen etsinnöissä mukana olleen Australian liikenneministeri Darren Chester.

Kuala Lumpurista kohti Pekingiä lähtenyt Malaysia Airlinesin kone katosi 8. maaliskuuta vuonna 2014.

Koneen hylkyä ei löydetty erittäin laajoissa merietsinnöissä, jotka keskeytettiin viime tammikuussa.

120 000 neliökilometrin alueella tehdyt etsinnät maksoivat noin 133 miljoonaa euroa.

Etsintöjen loppuraportti julkaistiin lokakuun alussa. Raportin mukaan on lähes käsittämätöntä, ettei konetta löydetty.

Australian liikenneministerin mukaan Ocean Infinity keskittyy etsinnöissä 25 000 neliökilometrin alueelle. Australian viranomaisten mukaan on erittäin todennäköistä, että hylky on kyseisellä alueella.

Kolme eri yritystä oli tarjoutunut jatkamaan etsintöjä.

Kadonneessa koneessa oli 239 ihmistä 14 eri maasta.

Kategoriat - YLE

Huolestuttava tieto: Lääketieteellistä tutkimusta tehdään usein saastuneilla, joskus jopa väärillä soluilla

YLE: Pääuutiset -

Tutkijoiden mukaan iso osa viime vuosikymmenten biolääketieteellisestä tutkimuksesta voi osoittautua kelvottomaksi niihin sisältyvän järjestelmällisen ongelman takia.

Yli 30 000:ssa julkaistussa tutkimuksessa on saatettu hyödyntää solulinjoja, joihin liittyy ongelmia. Solulinjat ovat voineet olla alun perin väärin merkittyjä tai ne ovat voineet saastua laboratorioissa.

Kyse on usein niin sanotuista "kuolemattomista solulinjoista".

Ensimmäinen ja tunnetuin "kuolemattomista solulinjoista" on peräisin Baltimoressa Yhdysvalloissa vuonna 1951 kuolleelta Henrietta Lacksilta. Lacks menehtyi kohdunkaulan syöpään, mutta hänen solujaan on hyödynnetty tutkimuksessa meidän päiviimme saakka. HeLa-soluja käytetään hyvin monenlaisessa tutkimuksessa, ei vain syöpätutkimuksessa.

Ongelman laajuutta selvittäneet hollantilaisen Radboudin yliopiston tutkijat kuvaavat tilannetta vakavaksi.

Saastuminen jatkunut jopa vuosikymmeniä

Esimerkiksi HeLa-solujen saastuminen on saattanut jatkua vuosikymmeniä. Pelkästään huolimattomuuden vuoksi toinen nopeasti lisääntyvä solu on voinut syrjäyttää laboratoriossa alkuperäistä solulinjaa.

Tutkijat löysivät kaikkiaan 451 ongelmallista solulinjaa.

Pahimmissa tapauksessa on esimerkiksi luultu tutkittavan ihmisen syöpäsoluja, vaikka enemmistö soluista onkin peräisin hiireltä. Tuloksena voi olla tieteellisiä artikkeleita, joissa raportoidaan ihmisen ihosyöpään liittyvistä löydöistä, vaikka päätelmät on tehty hiiren soluja tutkimalla.

Tai keuhkosyöpätutkija on julkaissut uuden tutkimuksen ymmärtämättä, että hänen tutkimansa solut ovatkin peräisin maksasta.

Usein tutkijat eivät edes huomaa virhettä.

AOP Ongelman laajuus yllätti

Radboudin tutkijat Willem Halffman ja Serge Horbach halusivat selvittää, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Heidän mukaansa moniin vääriin soluihin perustuviin tutkimuksiin viitataan yhä, ja peräti 33 000 tieteellistä artikkelia perustuu niihin.

Useimmat tutkijat eivät tahallaan julkaise löytöjä, jotka perustuvat vääriin soluihin. Kyse on tahattomasta virheestä, Horbach painottaa. Ongelma on, että tutkimusdata voi olla kelvotonta, eivätkä tulokset ole toistettavissa, hän sanoo.

– Vielä pelottavampaa on, että vaikka väärin tunnistetuista soluista on tiedetty puoli vuosisataa, ovat monet tutkijat yhä tietämättömiä niistä. Joka viikko julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka perustuvat väärin tunnistettuihin soluihin, Horbach sanoo.

Halffman puolestaan arvostelee kansainvälisiä solulinjapankkeja eli keskuksia, jotka toimittavat soluja tutkijoille. Niiden rooli on hänen mukaansa keskeinen.

– Näiden pankkien työntekijät tuntevat ongelman, mutta sanovat, ettei kukaan kuuntele heitä. He ovat vihaisia, sanoo Halffman.

Eräissä tapauksissa kyse on ainakin osittain yksityisistä yrityksistä, jotka pelkäävät asiasta puhumisen johtavan taloudellisiin ongelmiin tai maineen menettämiseen.

Hollantilaistutkijat vakuuttavat, että he eivät pyri pilaamaan yhdenkään tutkijan mainetta, mutta korostavat, että ongelmalle on tehtävä jotain.

Heidän mukaansa yksi mahdollisuus olisi, että kaikkiin ongelmatutkimuksiin lisättäisiin lause tutkittavina olleiden solulinjojen ongelmista. Tuolloin lukijat saisivat itse päättää, onko ongelmalla merkitystä. Näin ei nimittäin kaikissa tapauksissa ole, Halffman ja Horbach korostavat.

Lisäksi laboratorioiden pitäisi parantaa työkäytäntöjään ja hygieniaa. Se tosin vie aikaa ja maksaa rahaa, tutkijat myöntävät.

Suomalaisasiantuntija: Ongelma tuttu myös meillä

Solulinjojen vikatunnistus on ongelma, joka tunnetaan myös Suomessa, kertoo tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopiston Biomedicumista.

Jos tutkimuksessa pyritään valoittamaan solujen toimintaa yleensä, ei ongelma ole yhtä vakava kuin silloin, kun tutkitaan jotain tiettyä sairaustyyppiä, eivätkä solut ole sieltäpäinkään, hän sanoo.

Biomedicumin rintasyöpätutkimusta varten hankittiin rintasyövän solulinja, mutta ilmenikin, että kyseessä oli melanooman solulinja. Onneksi kansainvälisen solulinjapankin erehdys havaittiin ajoissa.

Tosin tällä väärällä solulinjalla ehdittiin tehdä maailmalla kymmeniä, jos ei satoja tutkimuksia. Tällaisissa tapauksissa koko tutkimus on voinut mennä metsään

Mistä laboratorio voi tietää, että sillä on käytössään juuri oikea solulinja?

Klefströmin mukaan netissä on sivustoja, joilta voi tarkistaa, onko solulinja sitä mitä sen pitäisi olla, vai onko se vikamääriteltyjen joukossa. Solulinjapankkien tehtävänä pitäisi olla puhtauden ylläpitäminen. Niiden laatukontrolliin pitää voida luottaa, hän korostaa.

Solulinja voi saastua myös laboratoriossa, jos sitä käytetään pitkään. Jos solulinjaa on käsitelty huolimattomasti, voivat esimerkiksi pipetin välityksellä tulleet nopeasti kasvavat solut valloittaa koko petrimaljan.

Myös Klefström korostaa hyvien laboratoriokäytäntöjen merkitystä.

Klefström: Epäilyt tuotava julki

Jos tutkimuksessa on käytetty vikamääriteltyä solulinjaa, on kaikkien etu, että tieto tai mahdolliset epäilyt tuodaan julki.

Klefström korostaa, että tästä tieteessä on kyse: jos joku menee pieleen, sitä ei pimitetä, vaan pohditaan, miten jatkossa voidaan toimia paremmin.

– Jos omassa laboratoriossa syntyy epäilyksiä solulinjan puhtaudesta, kannattaa se ehkä heittää pois, ostaa uusi soluampulli keskuspankista ja maksaa siitä pari tonnia, Klefström sanoo.

Hänen mielestään myös yliopistot ja tutkimuslaitokset voisivat kannustaa tutkimusryhmiä testaamaan omia solulinjojaan. Ne voisivat jopa rahoittaa tällaista testaamista, hän sanoo.

Klefström kiittää myös laadukkaita tiedelehtiä. Ne edellyttävät usein artikkelin julkaisun ehtona, että tutkimuksessa ei ole käytetty vain yhtä solulinjaa, vaan useampia.

Myös tutkijan kannalta on merkityksellisempää, missä lehdessä tutkimus on julkaistu kuin se, kuinka paljon artikkeleita hän on julkaissut.

Kategoriat - YLE

Taksiyrittäjät suututtanutta pikkukunnan retropirssiä epäillään rikoksesta – poliisi aloitti tutkinnan

YLE: Etelä-Karjala -

Poliisi on alkanut tutkia Parikkalassa museoautoilla tehtäviä maksullisia kyytejä. Poliisi epäilee asiassa rikosta ja tutkii sitä luvattomana taksiliikenteen harjoittamisena.

Paikkakuntalainen mies kuskaa ihmisiä maksua vastaan kahdella museoautolla. Yle kertoi toiminnasta aiemmin tällä viikolla.

Taksiliikennelain mukaan museoajoneuvolla saa kuljettaa henkilöitä ilman taksilupaa. Poliisi kuitenkin viittaa tiedotteessaan hallituksen esitykseen taksiliikennelaiksi, jonka mukaan museoneuvoajoneuvolla harjoitettu kuljetustoiminta on taloudellisesti merkitykseltään vähäistä ja monesti harrastusluonteista.

Poliisi epäilee, että Parikkalan museoautokuljetukset ovat taloudelliselta merkitykseltään muuta kuin vähäistä ja muuta kuin harrastusluonteista.

Yrittäjä ymmällään

Museoajoneuvoillaan kyytejä tarjoava Jukka Heinonen sai itse tiedon poliisitutkinnan alkamisesta perjantaina iltapäivällä. Hän toimii mielestään lainmukaisesti, sillä toiminta on vähäistä.

– Yhtenä tai kahtena iltana viikossa ajetaan lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuyöstä, Heinonen sanoo.

Paikalliset taksiyrittäjät ovat tuohtuneita Heinosen toiminnasta.

Juttua täydennetty yrittäjä Jukka Heinosen kommentilla 20.10.2017 kello 16.04.

Kategoriat - YLE

Poliisi: Tapettitehtaan tuhopoltosta epäillyt lapset tekivät kännykkävideoita – kuvissa tulitikkuja, pahveja ja ponnekaasua

YLE: Pääuutiset -

Poliisi vahvistaa Tapanilan vanhan tapettitehtaan maanantaisen palon tuhopoltoksi.

Tutkinnanjohtaja Anne Hietala Helsingin poliisista vahvistaa Ylelle, että poliisilla on hallussaan videomateriaalia, josta näkyy muun muassa palon sytytystilanne.

– Me olemme saaneet sellaista kuvamateriaalia, missä nähdään sytytystilanne ja nähdään lapsia ketä siellä on paikan päällä. Kuvamateriaali on nuorten omia videopätkiä, joita he ovat sieltä tapahtumapaikalta ottaneet.

Paikalla oli palon syttymishetkellä joukko nuoria, joiden henkilöllisyys on selvitetty. Kuvista ilmi käyvät epäillyt tekijät ovat 12–13-vuotiaita. He eivät ole Tapanilan lähialueen asukkaita.

– Muutama epäilty on asiassa jo kuulusteltu ja nuorten kuulustelut jatkuvat. Kuvista näkyy, että siellä sytytetään pahveja, käytetään tulitikkuja ja ponnekaasua.

Poliisi tutkii paloa törkeänä tuhotyönä.

– Paikkatutkintaa on tehty se mitä siellä voidaan tehdä. Palopaikalla on sortumavaara. Sisätiloihin ei poliisillakaan ole tällä hetkellä menemistä.

Tehtaaseen mentiin sisään sorkkaraudoilla

Viertolantiellä Tapanilassa sijaitseva vanha tapettitehdas oli purku-uhan alla ja se oli pois käytöstä. Kaikki kiinteistön vuokralaiset olivat poistuneet rakennuksesta jo kesällä. Nuorten liikkuminen kiinteistössä oli poliisin tiedossa.

Kiinteistö oli suljettu ja aidattu, mutta sisätiloihin oli menty muun muassa sorkkaraudoilla.

– Jos tekijät ovat alaikäisiä, syytteeseen asia ei etene, mutta korvausvelvollisuushan alaikäisilläkin on, tutkinnanjohtaja, komisario Anne Hietala muistuttaa.

Epäiltyjen varhaisnuorten vanhemmat ovat olleet mukana kuulusteluissa. Epäiltyjen nimiä poliisin tiedossa on paljon.

– Itse ajattelin, että 12–13-vuotias jo ymmärtää, että jos hän sytyttää kiinteistön sisällä nuotioita tai pahvia palamaan, että tällaista ei saisi tehdä ja tulipalon vaara on aina olemassa.

Paloja on sattunut Pohjois-Helsingissä viime vuosina muitakin. Poliisin mukaan vastaavat poltot ovat valitettavan yleisiä ja niitä on ollut tutkinnassa useita.

Palo aiheutti maanantaina iltapäivällä runsaasti savua ja vaikeutti muun muassa lähijunien kulkua. Yli sata lähialueiden asukasta jouduttiin savukaasujen takia evakuoimaan.

Kategoriat - YLE

Tältä näyttää venäläinen muoti nyt – Kotimaisen muodin valtavirta ei kiinnosta Pietarin nuoria

YLE: Pääuutiset -

Pietarin kunnianarvoisa Alexandrinsky-teatteri kuhisee toinen toistaan tyylikkäämpiä ihmisiä, joita kiinnostavat venäläisen muodin uudet tuulet.

Vlad Matvijenko tämänpäiväiseen asustekokonaisuuteen kuuluvat mustat aurinkolasit kullanvärisine kehyksineen sekä kiiltävänmusta kimonomainen takki, jonka takaosaa koristaa brodeerattu lohikäärme. Kokonaisuuden kruunaavat retroileva vyölaukku sekä violetinharmaat, polkkatyyliin leikatut hiukset.

Marina Tsvinkova ja Vlad Matvijenko.Jussi Mankkinen / Yle

– Kun aloitin taide- ja muotoiluopiskelut, ryhdyin samalla tutkimaan enemmän myös muotiin liittyviä asioita. Rupesin vertailemaan erilaisia tyylejä, kuten katumuotia ja näistä lähtökohdista olen muokannut oman tyylini. Se on päivittäinen tavaramerkkini, Matvijenko valaisee.

Hänen seuralaisensa Marina Tsvinkovan asustekokonaisuuden juju piilee pienimuotoisessa provokaatiossa: vaalea paita on avoinna niin antavasti, että mustista rintaliiveistä näkyy toinen puoli. Meikki on tummanpuhuva ja dramaattinen.

– En sanoisi, että edustan jotakin tiettyä tyyliä. Pukeudun niin kuin tykkään, ja jos muutkin tykkäävät, se on hienoa, Tsvinkova toteaa.

Anastasia Likopin (toinen oikealta) ystävineen. Jussi Mankkinen / Yle Vaikutteita Skandinaviasta

Venäjän länsimaisimman kaupungin, Pietarin, nuorten aikuisten katumuoti ei juuri eroa suomalaisesta. Kirkkaita värejä näkee harvoin, mutta hauskoja ja mietittyjä yksityiskohtia sitäkin useammin, kuten erilaisia näyttäviä rintakoruja.

Anastasia Likopinin mukaan Pietarin nuoret muodinjanoiset ihmiset sekoittelevat erilaisia tyylejä toisiinsa ennakkoluulottomasti. Klassisia housuja saatetaan yhdistää huppareihin, ja ylisuuret vaatteet ovat suosittuja, koska samalla ne ovat mukavia.

– Kävin läpi erilaisia tyylejä gootista emoon, mutta nyt pukeudun miten haluan. Jos pidän farkuista ja supersankarilogolla varustetusta lapsellisesta t-paidasta, en epäröi pukeutua niihin – vaikkei se olisikaan trendikästä. Vaikutteita haen Instagramista, nettijulkaisuista ja Youtubesta

Viime kesänä Pietarissa alkoi näkyä polvien kohdilta revittyjä farkkuja, ja Suomeen muoti-ilmiö tuli samoihin aikoihin. Nyt revityt farkut ovat Pietarissa jo passé, ja vähän sama on tilanne Suomessakin.

– Kyllä, tyyliäni voi kutsua eräänlaiseksi katumuodiksi, pörheään takkiin pukeutunut Elena Zubrilova kertoo.

Elena Zubrilova pitää skandinaavisesta tyylistä. Jussi Mankkinen / Yle

Muodista kiinnostunut Zubrilova ottaa vaikutteita Instagramista ja seuraa etenkin ruotsalaisia ja amerikkalaisia bloggaajia. Hän on erityisen ihastunut skandinaaviseen minimalismiin.

– Minun mielestäni venäläinen muoti ei ole kovin pitkälle kehittynyttä. Tosin uusia venäläisiä katumuotibrändejä syntyy koko ajan lisää, ja pidän niistä enemmän kuin suurten muotitalojen mallistoista. Töitä olisi kuitenkin tehtävä, jotta venäläinen katumuoti tulisi tunnetummaksi ja saisi enemmän näkyvyyttä maailmalla, Zubrilova toteaa.

Elena Zubrilovan pukeutumisessa on hauskoja yksityiskohtia. Jussi Mankkinen / Yle

Venäläisen katumuodin pioneereihin kuuluu kolmikymppinen Gosha Rubchinskiy, joka loi ensimmäisen mallistonsa vuonna 2008. Rubchiniskiy on ottanut vaikutteita muun muassa moskovalaisilta skeittaajilta, perestroikan jälkeisen ajan urheiluvaatetyyleistä ja lähiöganstereilta. Venäläisyyttä ei vaatteissa peitellä, ja niistä löytyy myös neuvostoajan symboliikkaa sekä kyrillisiä kirjaimia.

Venäläinen katumuoti ottaa vaikutteita muun muassa skeittaajilta. Jussi Mankkinen / Yle

Rubchinskiy on saanut Venäjällä runsaasti seuraajia, ja esimerkiksi Pietarin muotiviikoillakin nähdyn Russian Siluet-muotitalon vaatteissa on yhtymäkohtia Rubchinskyn tyyliin. Ensi kevään trendeissä näkyvät muun muassa pyöreät peililasit, joita vilahtelee jo nyt Pietarin katukuvassa.

Russian Siluetin uuteen mallistoon kuuluu myös jännittävän kokeellisia asusteita, joissa näkyvät vahvasti slaavilaiset ja ortodoksiset perinteet –arkaainen kohtaa ylväällä ja tuoreella tavalla modernin.

Russian Siluet -muotitalon kevään mallistoa. Jussi Mankkinen / Yle Impressionistista muotia

Pietarin muotiviikkojen johtajan Anastasia Zubovan mukaan venäläisen muodin kuumimmat trendit eivät juuri eroa länsimaisista. Erilaiset läpinäkyvät ja monikerroksiset kankaat ovat suosittuja, kuten musta väri ja symmetriset muodotkin.

– Minä en erottaisi toisistaan länsimaista ja venäläistä muotia, koska niiden välillä on jatkuvaa vuorovaikutusta. Me seuraamme, mitä lännessä tapahtuu ja siellä saatetaan ottaa vaikutteita meidän muoti-ilmiöistämme.

Anastasia ZubovaJussi Mankkinen / Yle

Venäjän tunnetuimpiin muotisuunnittelijoihin kuuluu kuusikymppinen Tatyana Parfionova, joka on alunperin kotoisin Ukrainasta. Hänen über-feminiinisissä mallistoissaan on runsaasti luontokuviota ja läpinäkyviä kankaita. Tosin kevään mallistossa näkyi myös urheilullisia vaikutteita.

Ulyana Sergeenko taas on kuulu pitkälti käsintehdyistä vaatteistaan, joihin ovat ihastuneet muun muassa Lady Gaga sekä burleskitähti Dita von Teese.

Dynasty-muotitalon impressionistista muotia. Jussi Mankkinen

Dynasty-muotitalo markkinoi ensi kevään naistenmallistoaan impressionistisena, ja niinpä Pietarin muotiviikkojen näytöksessä mallien taustalle heijastettiin muun muassa Claude Monet’n maalauksia.

Fabric Fancy taas tuo keväälle muun muassa näyttäviä koruja.

Fabric Fancy ennakoi kevään muotia näyttävillä koruilla. Jussi Mankkinen / Yle

Pitkän linjan muotisuunnittelijan Anna Ovchinnikovan mallistossa naisellisuutta on vaikka muille jakaa.

Anna Ovchinnikovan mallistoa. Jussi Mankkinen / Yle Uutiset Pienin askelin eteenpäin

Suomessa venäläinen muoti on varsin tuntematon käsite. Myös moni nuoremman polven muodista kiinnostunut venäläinen pyrkii ostamaan länsimaisia vaatteita, jotka koetaan laadullisesti paremmiksi.

– Moni luulee, ettei Venäjällä tai Pietarissa ole muotiteollisuutta, ja jossain määrin olen samaa mieltä. Täällä on kuitenkin ihmisiä, jotka yrittävät näyttää hyvältä, seuraavat trendejä ja käyvät alan tapahtumissa. Me menemme eurooppalaiseen suuntaan, joskin pienin askelin, Vlad Partijenko pohtii.

Pietarilainen Olga Golovatcheva yhdistelee toisiinsa klassista tyyliä ja urheilumuotia.Jussi Mankkinen / Yle

Elena Zubrilovan mielestä venäläisen muodin suurimpiin haasteisiin kuuluu vähäinen näkyvyys kotimaan medioissa.

– Uutta muotia ei esitellä millään tavalla valtiollisissa medioissa, sitä näkyy lähinnä sosiaalisen median puolella, jossa kaikki brändit, sponsorit ja mallit ovat. Tätä puolta pitäisi pystyä kehittämään, Zubrilova summaa.

Nikita Nevin hankkii vaatteensa Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta. Hän ostaa harvoin venäläisiä asusteita. Jussi Mankkinen / Yle

Anastasia Zubova taas näkee venäläisen muodin tämänhetkisessä kehityksessä positiivisia piirteitä.

– Talouden vaikutus muotiin on pienempi kuin muissa maissa, koska venäläinen asiakas joka tapauksessa tykkää pukeutua – Venäjällä pukeutuminen on geeneissä ja venäläinen on tottunut siihen, että hänet arvioidaan ensikohtaamisen perusteella. Ja koska euron kurssi on noussut, venäläiset tuotteet ovat halvempia ja niitä ostetaan enemmän. Tämä tukee myös kotimaista muotisuunnittelua.

Kategoriat - YLE

Jäähalli muuttui e-urheilijoiden taistelutantereeksi Turussa – Harkimot haistoivat uuden bisneksen

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Grail Quest on elektronisen urheilun tapahtuma Turussa, jossa pelataan turnauksia eri peleissä
  • Pelitapahtuman taustalla ovat Hjallis ja Joel Harkimo, jotka rahoittavat tapahtuman. Tulevia pelitapahtumia varten Harkimot ovat perustaneet Grail Quest -yrityksen
  • Harkimot tekevät yhteistyötä turkulaisyritys Grail Groupin kanssa. Yritys keskittyy kilpapelaamiseen ja tuo alan osaamista Grail Quest -yritykseen ja tapahtumiin

Jääkiekkokaukalo on peitetty, ja sen tilalla on kymmeniä syyslomaa viettäviä nuoria tietokoneiden äärellä. Lisää nuoria tulee koneita kantaen halliin pystyttämään omaa peliasemaa.

On hämärää. Halliin tuovat valoa vain värikkäät ledvalot ja tietokoneiden näytöt.

Kolmen päivän aikana satoja pelaajia ja katsojia osallistuu Grail Questiin, joka on ensimmäinen Turkuhallissa järjestettävä elektronisen urheilun tapahtuma. Grail Questissa pelataan SM-finaalit kuudessa eri pelissä. Kun palkintosummat lasketaan yhteen, potti nousee yli 10 000 euron.

Kansainvälisellä tasolla palkintosummat ovat eri luokkaa. Esimerkiksi Suomen parhaiten tienaava e-urheilija Jesse Vainikka on tienannut urallaan satoja tuhansia dollareita.

Vihdoin pelitapahtuma Turkuun

22-vuotias turkulainen Mikko Möykky osallistuu Grail Quest -tapahtumaan osana viisihenkistä joukkuetta. Tavoitteet ovat selkeät: niin pitkälle mennään kuin rahkeet riittävät.

Aiemmin pelitapahtumien perässä on pitänyt matkustaa Helsinkiin. Siksi tapahtuman tulo Turkuun oli iloinen uutinen.

– Ohjelma lupaa paljon. Näissä tapahtumissa on yleensä hyvät turnaukset ja monipuolinen ohjelma, Möykky sanoo.

Omat vanhemmat ihmettelivät alkuun Möykyn innostusta pelaamiseen, mutta enää pelaaminen ei herätä kysymyksiä.

Suomessa tieto lajista lisääntyy, ja kymmenen vuoden aikana noustaan varmasti ihan uusiin lukemiin. Mikko Möykky

– Tekniikasta on tullut vanhemmillekin ihmisille tavallinen asia. Nuoret kasvavat lajin mukana, Möykky toteaa.

Suosion lisääntyminen niin Suomessa kuin maailmalla näkyy myös palkintosummissa.

– Palkintorahat nousevat koko ajan korkeammaksi. Suomessa tieto lajista lisääntyy, ja kymmenen vuoden aikana noustaan varmasti ihan uusiin lukemiin, e-urheilija Mikko Möykky kertoo.

E-urheilusta tulossa arkipäivää

Perinteisesti urheiluksi mielletään lajit, joissa liikutaan paljon ja hiki virtaa. Tästä syystä e-urheilu ei joidenkin mielestä ansaitsisi loppuliitettään ollenkaan.

Tästä syystä osaa pelitapahtuman yhteistyökumppaneista piti suostutella mukaan, kertoo Niklas von Schöneman, Grail Group Oy:n markkinointi- ja PR-päällikkö.

– Yritykset saavuttavat täällä kohderyhmän, jota he eivät muuten kohtaisi. Nämä nuoret eivät katso televisiota eivätkä lue paperilehtiä. Hyvien tarinoiden kautta e-urheilun stigma varmasti katoaa, von Schöneman uskoo.

E-urheilun suosio nousee

18–29-vuotiaiden ikäryhmässä e-urheilun suosio on noussut rajusti viime vuosien aikana. Syyskuussa julkaistun markkinointitutkimuksen mukaan nuoret aikuiset arvostivat e-urheilua toiseksi eniten heti jääkiekon jälkeen.

Vuonna 2015 e-urheilu oli kolmanneksi suosituin laji Suomessa. Selvityksen toteutti Sponsor Insight, joka on sponsoroinnin suunnitteluun ja mittaamiseen erikoistunut tutkimusyritys.

Pohjois-Amerikassa e-urheilu on jo lähes yhtä suosittua jääkiekon kanssa.

– Jos tutkimuksen kohderyhmään olisi otettu mukaan 12–29-vuotiaat, niin lopputulos olisi voinut olla vielä radikaalimpi, toteaa von Schöneman.

Mikko Möykky Grail Quest -pelitapahtumassa Turussa.Liisa Kallio/Yle Kymmenen tunnin treenipäivä

E-urheilijan valmistautuminen turnauksiin vaatii paljon aikaa ja harjoittelua eri osa-alueilla. Huipputasolla on tavallista, että treenipäivä kestää kymmenen tuntia, joista neljä kuluu itse pelaamiseen. Kaksi tuntia käytetään henkiseen ja fyysiseen harjoitteluun.

Vastustajaan tutustuminen ja strategian suunnittelu vie eniten aikaa: jokaisen vastustajan pelitapa käydään läpi, ja suunnitellaan oman joukkueen puolustus ja hyökkäys.

Kaikki kiteytyy pelitapahtumissa turnauksien lisäksi yhteisöllisyyteen.

– Täällä on samanhenkistä porukkaa, ja ihmiset ovat avoimia ja positiivisia. Näissä tapahtumissa vanhat kaverit kohtaavat, Grail Questin tuottaja Joel Harkimo kertoo.

Media vasta löytämässä e-urheilun

Suomessa e-urheilu on vielä suosion ensilaineilla. Harva e-urheilija saa palkkaa, sillä tuloja ja sponsoritukea saa vasta menestyksen myötä.

Ylellä e-urheilua on näytetty tv:n pääkanavilla. Ylen elektronista urheilua koskevia nettijuttuja on koottu omalle sivustolleen tänne.

Suosion kasvu kuitenkin näkyy selkeästi. Esimerkiksi Porin Ässät ja IFK ovat perustaneet omat e-urheilujoukkueet.

Grail Questin tuottaja Joel Harkimo vaatii lajille lisää mediahuomiota.

– Valtamedian pitää vain oppia puhumaan ja ymmärtämään e-urheilun kieltä, koska lajilla on ihan oma maailmansa.

Kategoriat - YLE

Synnyttäjät eivät tiedä tarpeeksi rentoutumisen tärkeydestä – auttaa hallitsemaan kipua ja synnytyksen kulkua

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Rentoutuminen synnytyksessä parantaa hormonitoimintaa ja rentoutuneessa kehossa supistukset tehoavat paremmin.
  • Rentoutuminen on myös tärkeää äidin ja vauvan turvallisuuden kannalta.
  • Synnytykseen voi valmistautua esimerkiksi opettelemalla etukäteen erilaisia rentoutumismenetelmiä.

Oululainen Jenni Kesti sai ensimmäisen lapsensa neljä kuukautta sitten. Synnytys oli rankka ja pitkä, peräti yli 20 tuntia. Kesti synnytti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen oli hänelle jaksamiskeino.

– Rentoutuminen oli tärkeää, jotta kehoni sai happea. En vienyt kroppaani ihan lukkoon.

Syntyvän vauvan hyvinvointi oli luonnollisesti myös vaakakupissa.

– Kätilöiden mukaan oli todella tärkeää, että vauva sai happea siinä vaiheessa, kun se jumiutui hieman synnytyksen loppuvaiheessa. Jos voimani olisivat loppuneet, se olisi voinut olla melko dramaattistakin.

Tuisku Koskelan (vas.) Sylinhyvä yritys tarjoaa muun muassa synnytysvalmennusta. Jenni Kesti (oik.) koki rentoutumisen olevan synnytyksessä suuri apu. Marko Siekkinen / Yle

Rentoutumisen tärkeydestä synnytyksessä ei Kestin mukaan juurikaan puhuttu esimerkiksi neuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Eniten tietoa sai lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista.

– Oikeastaan sivulauseessa mainittiin, että tokihan on aina tärkeää rentoutua ja muun muassa tällaisia tekniikoita on olemassa.

Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin kun äiti on rentoutunut. Tuisku Koskela

Tietoa rentoutumisesta löytyi kuitenkin kirjoista, netistä sekä yksityisiltä synnytysvalmentajilta.

– Olen myös harrastanut ja opettanut Tai Chitä, joten kropan ja mielen rentoutumiskeinot ovat aina kiinnostaneet minua.

Kuka tahansa voi oppia rentoutumaan

Oululaisen synnytysvalmentajayrittäjä Tuisku Koskelan mukaan rentoutumisen opettelu on hyödyllistä jokaiselle odottavalle äidille pelkästään jo synnytyksen normaalin kulun kannalta.

– Synnytys on hormonien säätelemää ja ohjaamaa toimintaa kehossa. Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin, kun äiti on rentoutunut.

Hierominen on yksi keino, jolla synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö voi auttaa äitiä rentoutumaan.Marko Siekkinen / Yle

Kuka tahansa voi Koskelan mukaan oppia rentoutumaan. Keinoja on monia.

– Pelkästään hengityksen kautta pystyy tekemään tosi paljon. Fyysisiä rentoutuskeinoja ovat esimerkiksi oman kehon jännitystilojen tunnistaminen ja niiden vapauttaminen vaikka hieronnan avulla.

Naistenklinikan kätilö Johanna Honkasen mukaan tehokkaita tapoja ovat muun muassa leuan rentouttaminen ja matalien vokaalien harjoittaminen niin, että ääni resonoi alas lantioon.

– Leuka on rentona ja matalaa ääntä pitämällä, koko alapää rentoutuu.

Synnytykseen valmistautuminen tärkeää

Miten helppoa rentoutuminen voi sitten olla, jos kivut ovat kovat ja tilanne on muutenkin jännittävä? Honkanen ajattelee, että mitä paremmin synnyttäjä on valmistautunut, sitä helpompaa myös rentoutuminen on.

– Toki sekin vaikuttaa, ettei ympärillä ole meteliä eikä kukaan ryntäile sisään. Tuttuja asioita, esimerkiksi musiikkia kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Lisäksi on tärkeää saada tukea puolisolta tai tukihenkilöltä ja kätilöltä.

Rentoutuminen synnytyksessä parantaa äidin ja vauvan turvallisuutta.Heikki Haapalainen / Yle

Synnytyslääkäri Tytti Raudaskosken mukaan rentoutuminen auttaa naista hallitsemaan kipua ja sen avulla hän pystyy vaikuttamaan synnytyksen edistymiseen.

– Jos äiti on kireänä kuin viulunkieli, niin se muun muassa hidastaa avautumisvaihetta.

Liika jännittäminen voi Raudaskosken mukaan myös johtaa äidin hyperventiloimiseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sikiön hapettumiseen. Sikiön heikko happeutuminen puolestaan heijastuu sikiön sydänäänikäyrään.

Raudaskoski haluaa korostaa, että rentoutuminen on keino, jolla äiti voi itse auttaa itseään synnytystilanteessa.

– Se tuo hallinnan tunnetta. Tällöin äiti ei ole vain objekti, jolle tapahtuu asioita, vaan hän myötävaikuttaa synnytyksen edistymiseen.

Uudelleensynnyttäjätkin kaipaavat synnytysvalmennusta     

Synnytystä ei voi Honkasen mukaan etukäteen suunnitella, mutta siihen voi valmistautua.

– Synnytys on maraton, sitä voi verrata 75 kilometrin juoksuun. Siihen urheilusuoritukseen tulisi valmistautua venyttelemällä ja tankkaamalla nesteitä.

Synnytykseen valmistautumiseen ei Honkasen mukaan saa välttämättä tarpeeksi hyvin tukea kunnalliselta puolelta säästötoimenpiteiden vuoksi. Aikaisemmin odottaville äideille järjestettiin esimerkiksi sairaalaan tutustumisia, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne ovat Honkasen mukaan loppuneet.

Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Tuisku Koskela

Myös Tuisku Koskela on sitä mieltä, että kunnallinen synnytysvalmennus on melko suppea ja sitä tarjotaan vain ensisynnyttäjille, vaikka tarvetta olisi myös uudelleensynnyttäjille.

– Minun asiakkaistani ainakin puolet ovat uudelleensynnyttäjiä. Heilläkin on paljon tarvetta saada tietoa ja konkreettisia valmiuksia synnytykseen.

Synnytyspelot kannattaa käsitellä

Synnytysvalmennus on Koskelan mielestä niin kuin synnyttäjän työkalupakki. Sieltä valitaan keinot, jotka itselle parhaiten sopii synnytyksen avuksi.

Valmistautuminen jollain tapaa synnytykseen tuo äidille varmuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Tärkeintä Koskelan mielestä synnytykseen valmistautumisen lisäksi on, ettei yritä sulkea tulevaa synnytystä pois mielestään.

– Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Vaan se on sen merkki, että nyt olisi aika käsitellä sitä.

Pahimmassa tapauksessa pelkojen käsittelemättä jättäminen voi Koskelan mukaan haitata kiintymyssuhteen syntymistä kohdussa kasvavaan vauvaan, kun ei pysty suuntaamaan ajatuksia vanhemmuuteen ja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Myös Tytti Raudaskoski on samaa mieltä.

Ihmiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Johanna Honkanen

Etukäteen esimerkiksi synnytykseen liittyvistä kivuista huolehtivat saattavatkin olla Honkasen mukaan niitä, jotka kestävät kipuja paremmin.

– Naiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Kaikki kulminoituu rentoutumiseen. Kun äiti on rento, hormonitoiminta vahvistuu ja synnytys kulkee paremmin. Tällöin synnytyskokemus on hyvä ja äiti saa positiivisen kokemuksen. Sitä kautta äitiyskin vahvistuu.

Kategoriat - YLE

Nimekkäät muusikot vetoavat: "Kokkola ei saa leikata Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilta"

YLE: Pääuutiset -

Joukko nimekkäitä muusikoita on allekirjoittanut vetoomuksen, joka vastustaa Kokkolan kaupungin suunnittelemia kulttuurileikkauksia.

Tuomas Hannikainen, Atso Almila, Kari Kriikku, Hannu Lintu, Klaus Mäkelä, Susanna Mälkki, Jorma Panula, John Storgårds, Jan Söderblom ja Osmo Vänskä kirjoittavat Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin puolesta.

– Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ainutlaatuinen taideyhteisö niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se on syntynyt kapellimestari Juha Kankaan, intendentti Gun-Maj Peltoniemen sekä orkesterimuusikoiden tinkimättömän elämäntyön tuloksena, vetoomuksessa sanotaan.

Kokkolan kaupunginjohtajan budjettiesityksessä kulttuurista aiotaan leikata noin viisi prosenttia. Tähän sisältyy myös taidelaitosten avustusten leikkauksia.

– Toteutuessaan leikkaukset halvaannuttaisivat orkesterin toiminnan ja aiheuttaisivat tälle huippuunsa hioutuneelle yhtyeelle korvaamatonta vahinkoa. Vetoamme keskipohjalaisiin päättäjiin, jotta esitetyistä leikkauksista luovuttaisiin, taiteilijat kirjoittavat.

Kategoriat - YLE

Käsivarsi jäämässä ilman poliisia – “Emme voi hyväksyä sitä”

YLE: Pääuutiset -

Lapin poliisilaitos suunnittelee Enontekiön poliisien virat siirrettäväksi Muonioon, kun nykyisen Enontekiön partion poliisit siirtyvät eläkkeelle ensi vuoden alussa. Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen sanoo, että säästöihin on tarvetta, jos ensi vuoden budjetti siihen pakottaa.

– Meillä on nyt poliisilaitoksen alueella tänä vuonna 7-8 virkaa jouduttu jättää täyttämättä, kun rahat eivät riitä. Silloin kun meillä jossain päin virkoja vapautuu, niin joudutaan tarkastelemaan, miten ne koko poliisilaitoksen näkökulmasta täytetään ja silloin uhka on siinä, ettei Enontekiölle jatkossa poliisimiehiä sijoitettaisi, kertoo Heikkinen.

Poliisi

Enontekiöläiset ovat huolestuneet rikollisuuden kasvusta ja turvallisuudesta. Kunnan valtuuston jäsenet kävivät vierailulla Rovaniemellä ja tapasivat myös Lapin poliisipäällikön. Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, kertoo, että valtuutetut ovat suivaantuneita tilanteeseen.

- Me emme voi hyväksyä sitä, että kun perustuslaki turvaa jo sen, että jokaisella Suomessa asuvalla kansalaisella on oikeus turvallisuuteen, niin meidän mielestä se ei toteudu, jos se hoidetaan muualta. Me ei olla tasa-arvoisessa, yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden, Rantapelkonen moittii.

Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Kyllä se olisi sellainen signaali rikollisille ja muille, että tämä olisi villi länsi, jossa voi tehdä melkein mitä tahansa ilman, että poliisi tänne viitsii raahautua, ja jos raahautuukin, niin auttamattomasti myöhässä.

Poliisin puuttuminen ei huoleta kaikkia

Enontekiön kuntalaiskanavan Facebook-sivuilla ihmiset ovat järkyttyneitä poliisin siirtosuunnitelmista. Enontekiöläist' Annikki Paajasta asia ei kuitenkaan huoleta. Hän uskoo, että partiot kulkevat kuten ennenkin. Hän rahoittaisi mieluummin esimerkiksi pelastuslaitosta.

Minna Näkkäläjärvi / Yle

– Ne on ne, jotka meitä auttaa. Poliisi tutkii ja tekee. Mitä se nyt oikeastaan tekee? Vaikka rikosilmoituksen tekee, se ei ala sitäkään tekemään. Se antaa asian olla, Paajanen naurahtaa leikkimielisesti.

Utsjoki on ollut ilman poliisia jo vuoden

Utsjoelta poliisipartio on siirretty Ivaloon jo yli vuosi sitten. Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio pelkää, että poliisissa riskin tiedostaminen vaatii jonkin onnettomuuden. Hän toivoo, että keskustelu turvattomuudesta herättäisi keskustelua siitä, että joskus poliisivoimat voitaisiin palauttaa Utsjoelle. Hän on kuullut paikallisten huolen.

– Minun tietoon on tullut välillisesti tai jonkun kertomana, että poliisia ei ole tänne saatu paikan päälle tai poliisin vastaus on ollut, että ehtii paikan päälle tutkimaan vasta seuraavalla viikolla. Esimerkiksi Nuorgamissa on tapahtunut sellaista, missä meidän sosiaaliviranomaiset olisivat tarvinneet poliisin virka-apua ja olen kuullut, että poliisi on ilmoittanut ettei ole aikaa tulla paikalle, hän kertoo.

Anneli Lappalainen / Yle

Tällaisissa tapauksissa Tieva-Niittyvuopio on kehottanut ihmisiä tekemään aina kirjallisen raportin. Raportteihin onkin vastattu asiallisesti, mutta se kertoo siitä, että valtiovalta ottaa siten tietoisen riskin.

– Toivon, että (enontekiöläiset) onnistuisivat siinä, missä me epäonnistuttiin. Kyllä poliisin olo, poliisin näkyminen paikkakunnalla on ennalta ehkäisevää rikollisuuteen nähden ja toisaalta se tuo myös turvallisuuden tunteen, Tieva-Niittyvuopio toivoo.

Lapin Poliisipäällikkö Esa Heikkinen pahoittelee tilannetta ja sanoo, että virkoja on täyttämättä Rovaniemen lisäksi myös Meri-Lapissa, Sodankylässä, Kemijärvellä ja Ivalossa.

– Me joudumme näiden resurssien kanssa painimaan ja joudumme sitä riskiä arvioimaan, että missä meillä on tehtäviä eniten, niin sinne me joudumme painottamaan. Tätä tuskaa on jouduttu jakamaan sitten myös muilla alueilla, poliisipäällikkö pahoittelee.

Kategoriat - YLE

Kolttalaissa tulkinnanvaraa – Lain uudistaminen mahdollista, mikäli koltat sitä haluavat, sanoo hallintosihteeri

YLE: Pääuutiset -

Syksyn 2017 kolttien luottamusmiesvaalit olivat jo toiset vaalit, joista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Vaalien yhteydessä on herännyt keskustelua jälleen kolttalaista ja sen tulkinnasta.

Oliko vaalilautakunnan päätös arvioida ehdokkaiden kielitaito laillinen?

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallintosihteeri Jukka Mirvo vastaa kolttalakiin kuuluvista kysymyksistä ja mahdollisista muutostarpeista. Mirvo on työnsä puolesta seurannut tarkkaan sekä vuoden 2014 ja vuoden 2017 kolttien luottamusmiesvaalien etenemistä.

– Kolttalain mukaan kolttien luottamusmiehen yhtenä kelpoisuusedellytyksenä on koltan kielen taito. Tässä laissa ei ole tarkemmin määritelty, että millaista kielitaitoa edellytetään ja lähtökohtana on se, mitä nyt yleensä kielitaitoon kuuluu, kommentoi Jukka Mirvo.

"Kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin"

Kolttien luottamusmiesvaalien vaalilautakunnan päätöksestä asettaa Veikko Feodoroff kolttien luottamusmieheksi ensi kaudelle tehtiin kaksi valitusta.

Päätöksestä valittivat Sergei Kp. Fofonoff ja Tanja Sanila. Sekä Fofonoff, että Sanila lausuvat valituksissaan, että kolttien luottamusmiesvaalilautakunnalla ei olisi ollut oikeutta järjestää koltansaamen kielestä kieliarviointia.

Ministeriön hallintosihteeri Jukka Mirvo kertoo, että lain mukaan kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin, mutta arviointi tulee suorittaa suhteellisissa rajoissa.

– Vaalilautakunnan harkintaan kuuluu se, millä tavalla he selvittävät tätä kielitaitoa, mutta kuitenkin katsoisin, että se ei ole ihan täysin vapaata se harkinta, vaan pitäiis ottaa huomioon hallinnon oikeusperiaatteet. Esimerkiksi että viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tarkoitettuun päämäärään eli kielitaidon testaaminen ei saa olla kohtuuttoman laajaa ja sen pitää olla oikeassa suhteessa siihen, mikä siinä on tarkoitus, kertoo Mirvo.

Valituskirjelmässään Tanja Sanila otti esille, ettei kielitaidontestaamisesta ole kuitenkaan annettu julkisuuteen mitään tuloksia.

Kolttalaissa ei ole määritelty tarkkaan, miten vaalilautakunnan pitäisi selvittää ehdokkaiden koltansaamen kielitaito. Mirvon mukaan vaalilautakunta päättää lopulta itse, miten ehdokkaiden vaalikelpoisuus todetaan kielitaidon osalta.

– Katsoisin, että se on kuulunut vaalilautakunnan vapaaseen harkintaan, millä tavalla se kielitaidon selvittää. Kunhan se pysyy suhteellisuusperiaatteen puitteissa, ettei se ole mikään kymmenen päivän kielitestaus tai kohtuuttoman laajaa. Kaikki säännökset ovat aina tulkinnanvaraisia, muistuttaa Mirvo.

– Jos vaalilautakunta on painottanut suullista kielitaitoa, se on vaalilautakunnan tulkinta, jonka sitten hallinto-oikeus ratkaisee, että onko tulkinta ollut lainmukainen. Kielitaidon selvittäminen kuuluu vaalilautakunnan tehtäviin.

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallintosihteeri Jukka Mirvo vastaa kolttalakia koskevista asioista. MMM Ehdottaa kolttalain uudistamista vaalimenettelyn osalta

Maa- ja metsätalousministeriö on seurannut jo vuoden 2014 luottamusvaaleista aiheutunutta valituskierrettä. Tulevaisuutta ajatellen Mirvo ehdottaakin, että kolttasaamelaiset miettisivät kolttalain uudistamista vaaleja koskevissa säännöksissä.

– Kolttalaissa olisi hyvä olla tarkempia säännöksiä vaalimenettelystä ja luottamusmiehen koltankielen taidosta. Kun nämä valitukset on ratkaistu, niin siinä vaiheessa meidän täytyy miettiä, miten kolttalakia mahdollisesti kehitetään ja siinä vaiheessa kuullaan sitten kolttia. Voi olla, että täältä pyydetään esitystä koltilta, miten kolttalakia pitäisi kehittää vaalia koskevien säännösten osalta ja myös luottamusmiehen kelpoisuusvaatimusten osalta, ehdottaa Mirvo.

Kolttalaki on yli 20 vuotta vanha ja lakiin on tehty hyvin vähän muutoksia.

Aloite kolttalain uusimiseen tulee kuitenkin tulla itse kolttien kyläkokouksilta, eli kolttasaamelaisilta itseltään, painottaa Jukka Mirvo.

– Kolttien perinteisessä asianhoidossa kynnys muuttaa näitä säännöksiä on hyvin korkea. Eikä täältä (ministeriöstä) ominpäin mitään aleta tekemään, vaan hyvin tarkalla korvalla kuullaan kolttien mielipidettä, joka varmaan kyläkokouksissa muodostuu ja asiaa käsitellään.

– Katsotaan sitten kun valitukset on käsitelty, että millä menettelyllä tehdään: pyydetäänkö koltilta esitystä vai odotetaanko, että koltat itse tekee esityksen, pohjustaa Mirvo.

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä