Uutisten kerääjä

Härskiä huutelua ja kourimista kokevat jo koululaiset – Tutkija: "Hämmentävän tavanomaista"

YLE: Pääuutiset -

#MeToo-kampanja on vyöryttänyt sosiaaliseen mediaan naisten kertomuksia seksuaalisesta häirinnästä: rivosta huutelusta seksuaaliseen väkivaltaan. Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Elina Penttinen Helsingin yliopistosta ei ole tippaakaan yllättynyt siitä, kuinka moni on kertonut härinnästä.

– En tietenkään, en missään nimessä! Olen yllättynyt siitä, jos joku on yllättynyt. Jokainen elää omassa kuplassaan, Elina Penttinen toteaa.

Penttisen mukaan seksuaalinen häirintä istuu syvällä kulttuurissamme. Taustalla on ajattelurakenne, jossa nainen on objekti ja katseen kohde.

– Ikään kuin nainen olisi olemassa miestä varten. Miehet pystyvät käyttämään hyväkseen sellaista ajattelumaailmaa esimerkiksi julkisissa paikoissa tulemalla liian lähelle tai esittämällä seksistisiä törppöjä vitsejä, Elina Penttinen sanoo.

Jos häirintään ei puututa, pepun puristelusta pitää selvitä yksin

Pepun tai tissien kommentointia, törkeitä vitsejä, koskettelua ja muuta seksuaalista häirintää kohdistuu jo nuoriin tyttöihin. Alakouluikäistenkin perään huudellaan törkeyksiä. Häirintää koetaan laajasti myös koulussa.

– Se on hämmentävän tavanomaista. On hirveän iso ongelma, että esimerkiksi kouluissa tapahtuu tällaista. Kun ei sanota, että huorittelu ja koskettelu on seksuaalista häirintää ja siitä tehdään loppu nyt, niin kyllähän se antaa tietyn viestin näille tytöille. Heidän on itse selvittävä ja opittava strategiat, miten he torjuvat, toipuvat ja turvaavat itse itsensä, Elina Penttinen sanoo.

Härski huutelu voi olla myös oman maskuliinisuuden korostamista muiden poikien silmissä. Häirintää kokevat pojatkin, mutta tyttöjä vähemmän.

Häirintä voi olla vallankäyttöä

Seksuaalisessa häirinnässä voi olla kyse myös vallankäytöstä. Se näkyy monissa #MeToo-kampanjan myötä jaetuissa kokemuksissa. Kun esimerkiksi työpaikalla ylemmässä asemassa oleva heittää kommenttia alaisen takapuolesta, liimautuu hississä liian lähelle, ehdottelee tai vaatii seksiä, kyse on vallasta.

– Työntekijän toimeentulo on kiinni siitä työpaikasta. Tai hänen seuraava työpaikkansa on kiinni suosituksesta. Mitä kautta hän tekee valituksen ja millainen ongelma tulee, jos hän tekee häirinnästä julkista?

Elina Penttisen mukaan häirintä ei vähene niin kauan kuin sitä hyssytellään ja ajatellaan, ettei se ole kovin vakavaa.

– Meidän kulttuuristamme puuttuu terve rajanveto, että tämä ei ole okei, hän toteaa.

Lue myös:

#MeToo-kampanja nosti piilotetut muistot pintaan – Puhelin soi useammin raiskauskriisikeskuksessa

Me too -kampanja täytti somen – Seksuaalinen häirintä näkyy karuina lukuina jo koululaisten kyselyissä

Tiessalo: Kun tissistä kuului ”tööt-tööt” ja muita kauhukertomuksia Me Too -kampanjaan

Kategoriat - YLE

Kahdeksan henkilöauton kolari katkaisi liikenteen moottoritiellä Lempäälässä – vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin

YLE: Pääuutiset -

Pirkanmaalla tapahtui perjantaiaamuna seitsemän jälkeen usean auton kolari valtatiellä 3. Päivystävän palomestarin mukaan Lempäälän kohdalla tapahtuneessa onnettomuudessa oli mukana kahdeksan henkilöautoa.

Kaksi henkilöä kuljetettiin sairaalahoitoon, mutta vakavilta loukkaantumisilta ilmeisesti vältyttiin. Onnettomuuspaikan pelastus- ja raivaustyöt kestivät useita tunteja.

Onnettomuuden vuoksi molemmat kaistat Helsingin suuntaan oli suljettuna noin parin tunnin ajan. Liikenne ruuhkautui pahasti. Tie saatiin avattua liikenteelle kello puoli kymmenen aikaan.

Peltiä rutistui Lempäälän perjantaiaamun kolarissa, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.Antti Eintola / Yle Ruuhka purkautumassa kolmostiellä Lempäälässä perjantaiaamuna.Antti Eintola / Yle

Alustavien tietojen mukaan rytäkkä sai alkunsa, kun henkilöauton kuljettaja vaihtoi kaistaa ohittaakseen toisen auton. Auto lähti pyörimään, minkä jälkeen useat autot törmäilivät toisiinsa. Palomestarin mukaan tie oli liukas onnettomuuspaikalla.

Tarkempi onnettomuuspaikka oli Lempäälän Ideaparkista noin seitsemän kilometriä etelään ja jonkin matkaa Vaihmalan liittymästä pohjoiseen.

Juttua päivitetty kauttaaltaan useaan otteeseen.

Yle Tampere

Kategoriat - YLE

Pohjois-Korea lähetti yllättäen Trumpia parjaavan kirjeen Australialle

YLE: Pääuutiset -

Pohjois-Korea on lähettänyt Australian parlamentille kirjeen, jossa kritisoidaan voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vakuutetaan, että Pohjois-Korea pitää Australiaa korkeassa arvossa.

Australian ulkoministeri Julie Bishop on vahvistanut kirjeen aitouden. Australialaislehti Sydney Morning Herald on julkaissut kopion kirjeestä verkkosivuillaan.

– Jos Trump ajattelee, että hän saisi Pohjois-Korean, ydinasevaltion, polvilleen ydinsodalla uhkaamalla, se on iso virhearviointi ja tietämättömyyden merkki, asiakirjassa lukee.

Kirjeessä kehotetaan "itsenäisyyttä, rauhaa ja oikeutta" rakastavia maita täyttämään velvollisuutensa ja valvomaan valppaasti "Trumpin hallinnon katalia ja holtittomia tekoja, joilla yritetään ajaa maailma kauheaan ydinkatastrofiin".

Asiakirja on otsikoitu "Avoin kirje eri maiden parlamenteille", mutta siinä ei mainita, mille valtioille kirje on toimitettu.

Viime kuussa YK:n yleiskokouksessa Trump uhkasi tuhota Pohjois-Korean täysin, jos se on tarpeen Yhdysvaltain tai sen liittolaisten puolustamiseksi.

Australian ulkoministeri Julie Bishop kutsui tiedotustilaisuudessa Pohjois-Korean kirjettä ennenkuulumattomaksi ja tulkitsi sen osoitukseksi siitä, että Pohjois-Koreaa vastaan asetetut pakotteet toimivat.

Kategoriat - YLE

Asta Lepän kolumni: Röyhkeä työtön vain unelmissaan?

YLE: Pääuutiset -

KirjoittajaAsta Leppä Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Millaisia tunteita Ossi Nymanin taannoinen haastattelu Helsingin Sanomissa itse kussakin herätti? Nymanhan kertoi olevansa ”ideologisesti työtön”, menevänsä pitkin hampain työhaastatteluihin ja tokaisevansa siellä että ”työkkäri pakotti”.

Nyman ei kuulemma suin surminkaan menisi krääsäkauppaan myymään kiinalaisissa hikipajoissa tuotettuja takkikoukkuja, tekokukkia ja kierrevihkoja, vaan mieluummin kirjoittaisi kotonaan.

Nymanin esikoiskirjan nimi on Röyhkeys.

Tästä röyhkeydestä ”kansa” tietenkin raivostui. Jopa oma äitini tuohtui, koska oli tehnyt töitä 15-vuotiaasta yli eläkeiän. Suurin osa kommentoijista halusi katkaista Nymanin tuet. Nymania oltiin niin ikään patistamassa risusavottaan ja vanhustenhoitajaksi.

Selvää on, että Nyman sohaisi hyvin arkaan kohtaan yhteiskunnassamme.

Mytologia työhullusta kansasta, joka raatoi itsensä vaikka hengiltä – kunhan vain tuli yhteisön hyväksymäksi

Yhdeksänkymmentäluvun laman synkimmissä syövereissä sosiologi Matti Kortteinen julkaisi tutkimuksensa Kunnian kenttä – suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Kortteinen lasketteli alas koskea ja Koskenkorvaa saadakseen karskit työmiehet puhumaan suhteestaan työhön.

Tutkija haastatteli myös pankkitoimihenkilöitä, joista useimmat olivat naisia. Kortteinen päätteli, että suomalainen työ oli ennen muuta selviytymisen eetosta, vittumaisia pomoja, raatamista, rankat työt vaativat rankat huvit -meininkiä, kunniaa, häpeää ja pärjäämistä.

Sellainen näkemys sopi ajan henkeen ja kansalliseen mytologiaan työhullusta kansasta, joka raatoi itsensä vaikka hengiltä – miehet työn vuoksi, naiset toisten ihmisten eteen – kunhan vain tuli yhteisön hyväksymäksi.

Mutta päteekö sama eetos yhä?

Ehkä onkin niin, että raivo Nymania kohtaan heijasteli osin tuon vanhan työkulttuurin murrosta – salaisia toiveita ja piilotettuja fantasioita, joissa ihminen liitelisi vapaana kuin taivaan lintu, tekisi vain häntä itseään miellyttäviä töitä ja tulisi silti toimeen.

Maalailivathan jopa taloustieteilijä Joseph Maynard Keynes ja matemaatikko Bernard Russell aikoinaan tulevaisuutta, jossa koneet tekisivät enimmät työt ja ihmiset keskittyisivät tiedon saantiin ja itsensä kehittämiseen arkisen raadannan asemesta.

Yksi todiste murroksesta voisi olla se, että vapaa-aika on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella tullut suomalaisille liki tuplasti tärkeämmäksi 80-luvun puoliväliin verrattuna (perhe on koko ajan ollut elämän tärkein osa-alue).

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin vastaajat näkivät työhalujen laskevan tulevaisuudessa, samoin työn mielekkyyden. Viime vuosina pessimismi on tosin taittunut.

Sekin kertoo jostakin, että työn sisältö on noussut aina vain palkkaa tärkeämmäksi. Nykynuoria moititaan siitä, kuinka ne haluavat vain ”viihtyä” duunissa ja havittelevat turhanpäiväisiä, tuottamattomia luovan alan töitä.

Mutta niinhän ajattelevat myös useat aikuiset. Kuinka moni tälläkin hetkellä haaveksii, että saisi elantonsa savikippojen dreijauksesta, piippolakkien huovuttamisesta, luonnossa samoilusta, ultrajuoksemisesta tai kodin sisustamisesta – omasta rakkaasta harrastuksestaan.

Myös suomalaisten sitoutuminen työhön on työelämätutkija Teemu Turusen mukaan ”alle eurooppalaisen keskitason”. Sekin sotii työhullun kansan mytologiaa vastaan.

Samalla viikolla kun firma oli tehnyt huipputuloksen ja henkilöstö palkittiin kahvilla ja mansikkakakulla, sähköpostissa ilmoitettiin yt-neuvotteluista

Laiskoiksi ei suomalaisia voi toki moittia. Ei, jotakin suurempaa on tapahtunut työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätään.

Yksi asia on kuitenkin varmaa.

Mitä mielekkäämmäksi ihminen työnsä kokee, sitä tuottavampi hän on. Kaverini alkoi sairastella heti sen jälkeen, kun työpaikalla alettiin mitata kunakin päivänä solmitut asiakassopimukset. Samalla viikolla kun firma oli tehnyt huipputuloksen ja henkilöstö palkittiin kahvilla ja mansikkakakulla, sähköpostissa ilmoitettiin yt-neuvotteluista.

Pään yläpuolella heiluva Damokleen miekka ei varsinaisesti lisää työteliäisyyttä.

Rakennuslehti teetti muutama vuosi sitten kyselyn lukijoilleen. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ammattiylpeyden katoaminen: raksatyypit olivat itsekin työnsä jäljestä huolissaan.

Yksin laiskuudesta ei juttu kiikastanut, vaan ennen muuta siitä, että kaikessa piti säästää ja alihankkijoita tuli ja meni. Työtä tekevä haluaa nähdä työnsä tulokset.

Ihmisiä jäytää siis pelko persuuksissa, mutta myös huono omatunto. Työ on yhä tärkeää, mutta sille ei haluta uhrata kaikkea Kortteisen verenmakusuussa -ideologian tapaan. Harva haluaa enää kuukahtaa sorvin ääreen.

Kenties Ossi Nyman vain sanallisti sen kaamean, kielletyn ajatuksen, jota yhä useampi on hautonut yön pimeinä tunteina happosalpaajapurkkia ja purentakiskoja hamuillen.

Että pääsisipä jo eläkkeelle – tekemään sitä, mitä oikeasti haluaa.

Asta Leppä

Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja. Hänen tuore kirjansa käsittelee eriarvoisuutta satavuotista taivaltaan juhlivassa Suomessa.

Kategoriat - YLE

Yöpakkanen yllättää fillarin – sulata lukko ammattilaisten vinkeillä

YLE: Pääuutiset -

Polkupyörää ei pyörämekaanikkojen mielestä saisi koskaan säilyttää ulkona. Kesällä aurinko haalistaa maalit ja vesi löytää tiensä laakereihin. Talvella kosteus ja pakkanen ovat myrkkyä vaijereille ja lukoille. Pahinta on nollan hujakoilla pyörivä keli, joka välillä kastelee ja välillä jäädyttää polkupyörän osia.

Yksi helposti jäätyvistä osista on polkupyörän irtolukko, varsinkin, jos se on asetettu paikoilleen väärin. Mikko Sissonen Pyörähuolto Fillariverstaasta ja Alpo Ylikorpi Ylikorven pyöräliikkeestä kertovat kolme tärkeintä talvineuvoa:

1. Isku

– Napauta terävä lyönti lukkopesään. Se voi saada jään antamaan periksi. Naputtele kivellä, vasaralla tai vaikka rystysillä, jos kädet kestävät, sanoo Mikko Sissonen.

Kati Latva-Teikari / Yle 2. Lämpö

Alpo Ylikorpi ja Mikko Sissonen vinkkaavat viemään pyörän sulamaan sisätiloihin, jolloin lukko alkaa lämmettyään taas pelata. Töihin tai kouluun kiirehtivälle neuvo on liian hidas.

– Laita mahdollisimman kuumaa vettä muovipussiin ja haudo lukkoa. Ei tämäkään ihan pikakonsti ole, riippuu siitä, kuinka kuumaa vesi on ja kuinka hyvin pussin saa lukon ympärille. Välillä voi joutua hakemaan sisältä uutta satsia, sanoo Alpo Ylikorpi.

Miehet neuvovat myös kuumentamaan avainta sytkällä tai tulitikuilla.

– Voi toimia ihan hyvin, mutta huono puoli on se, että avain jäähtyy kylmässä lukkopesässä tosi nopeasti, sanoo Ylikorpi.

Molemmat kauhistuvat ajatusta kuuman veden kaatamisesta suoraan lukkoon. Lukon saa kyllä auki, mutta seuraavalla kerralla se onkin sitten todella syvältä jäässä.

Ennaltaekäise - käännä irtolukko niin, ettei sade pääse suoraan lukon sisälle.Kati Latva-Teikari / Yle

3. Ennaltaehkäisy

Fiksu pyöräilijä ennakoi ja huoltaa tai huollattaa pyöränsä sellaiseen kuntoon, etteivät herkät osat pääsisi jäätymään helposti.

– Pidä pyörä puhtaana ja rasvaa kunnolla ennen pakkasia. Vaikka et mitään muuta osaisi tehdä, tee edes ne, Sissonen painottaa.

– Hanki lukkosulaa ja suihkauta sitä lukkoon. Sekin ennaltaehkäisee lukon jäätymistä. Käytä oikeita rasvoja ja öljyjä, voitelevia, jotka hylkivät vettä. Esimerkiksi ketjuöljy sopii myös lukoille, sanoo Ylikorpi.

Tee-se-itse -pyöränhuoltajan ei kannata etsiä talvikunnostukseen apua keittiöstä. Ruokaöljy on polkupyörälle myrkkyä.

– Sen voiteluarvo on mitätön, ja sillä saat ihan varmasti kaikki pyörän osat jumiin, Ylikorpi nauraa.

Myös lukon asennolla on väliä. Runkolukot ovat kiinteästi siinä asennossa, miten ne on asennettu, mutta irtolukkoihin voi itse vaikuttaa.

– Jos mahdollista, käännä lukko aina niin, että vesi ei pääsisi lukkopesään, muistuttaa Ylikorpi.

Kategoriat - YLE

Laivojen purkutoiminnasta etsitään uutta bisnestä meriteollisuuteen – koepurku kertoo, kuinka kannattavaa liiketoiminta olisi

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Suomeen halutaan synnyttää uusi meriteollisuuden muoto: laivojen purkutoiminta
  • Tätä kokeillaan nyt Turun korjaustelakalla Naantalissa
  • Tavoitteena on saada Turun korjaustelakka viralliseksi EU:n hyväksymäksi aluspurkamoksi

Lappeenrannan Rauhan rannassa vuosia hylättynä maannut m/s Blue White Eagle on kohta pieninä palasina. Nokkaleikkuri leikkaa Suomen suurinta sisävesialusta osiksi, ja purettu materiaali pilkotaan lavakokoon ja toimitetaan kierrätykseen.

Naantalissa Turun korjaustelakalla on käynnissä 60-metrisen laivan purku. Saimaalla vuosia lojunut alus kierrätetään teollisuuden raaka-aineeksi.

Blue White Eagle -laivan purku on pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa.

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat mukana Delete, Hans Langh, Meriaura ja Turun korjaustelakka. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuus.

– Laivassa on paljon metallia, joka on rahanarvoista tavaraa. Jos me rakennamme uusia laivoja kustannustehokkaasti, yhtä hyvin puramme vanhat pois kustannustehokkaasti, sanoo Tekesin palvelujohtaja Esa Lindqvist.

Lindqvistin mukaan jo tehdyt selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa.

– Nyt selvitetään, mitä tämä jättää viivan alle. Seuraava vaihe on isompi ja vähän haasteellisempi laiva, sanoo Lindqvist.

Suurin osa laivasta pystytään kierrättämään. Petra Ristola / Yle 90 prosenttia aluksesta kierrättyy

Meriaura hankki laivan ja hinasi sen Lappeenrannasta Naantaliin Turun korjaustelakalle. Turun korjaustelakka tarjoaa telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan.

Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan tankit ja konehuoneen pilssin ennen purkutyön aloitusta. Delete purki ensin laivan sisäosat ja purkaa laivan kokonaisuudessaan pieniksi osiksi.

Muutaman vuoden päästä olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa. Janne Salonen

Kaikki mahdollinen kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan Blue White Eagle -aluksen materiaalista noin 90 prosenttia on hyödynnettävissä uudelleen.

– Muutaman vuoden päästä, kun vastuullinen kierrätys on vakiintunut eurooppalainen käytäntö, olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa, sanoo Deleten toimialapäällikkö Janne Salonen.

Tämä voisi Salosen mukaan tarkoittaa, että laivanomistajalta kerätään esimerkiksi satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja. Kun aluksen elinkaari on lopussa, omistajalle on kerääntynyt rahastoon kierrätysmaksu, jolla hän kustantaa aluksen purkamisen ja kierrätyksen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

EU:n listalla on 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakka ei vielä ole niiden joukossa, vaan se toimii koeluvalla.Petra Ristola / Yle Turun korjaustelakka haluaa aluspurkamoksi

Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa, ja niistä kymmenen prosenttia on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa epämääräisissä olosuhteissa.

EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, joka astuu voimaan lähivuosina. Asetuksen tavoitteena on, että EU:n lippujen alla olevat alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti. Se tehdään telakoilla, joista jätteitä tai haitallisia aineita ei päädy mereen.

EU:lla on listallaan 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä mukaan EU:n listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tämä vaatii valvontaviranomaiselta ympäristöluvan.

– Hakeudumme tälle EU:n listalle jo ensi vuoden alussa, sanoo Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kosonen.

Parhaillaan Turun korjaustelakalla purettavaa Blue White Eagle -sisävesilaivaa puretaan koetoimintaluvalla. Valvontaviranomainen seuraa koepurkua ja tarkkailee, että purku tapahtuu luvan mukaisesti. Purkutyön aikana viranomainen tekee melu-, hulevesi- ja pölymittauksia.

Jos Turun korjaustelakka hyväksytään EU:n listalle, se saattaa tarkoittaa alueen laajentamista.

– Jos purkutoiminta lähtee lentoon, on syytä investoida toiseen altaaseen, sanoo Kosonen.

Kategoriat - YLE

Laivojen purkutoiminnasta etsitään uutta bisnestä meriteollisuuteen – koepurku kertoo, kuinka kannattavaa liiketoiminta olisi

YLE: Etelä-Karjala -

Mistä on kyse?
  • Suomeen halutaan synnyttää uusi meriteollisuuden muoto: laivojen purkutoiminta
  • Tätä kokeillaan nyt Turun korjaustelakalla Naantalissa
  • Tavoitteena on saada Turun korjaustelakka viralliseksi EU:n hyväksymäksi aluspurkamoksi

Lappeenrannan Rauhan rannassa vuosia hylättynä maannut m/s Blue White Eagle on kohta pieninä palasina. Nokkaleikkuri leikkaa Suomen suurinta sisävesialusta osiksi, ja purettu materiaali pilkotaan lavakokoon ja toimitetaan kierrätykseen.

Naantalissa Turun korjaustelakalla on käynnissä 60-metrisen laivan purku. Saimaalla vuosia lojunut alus kierrätetään teollisuuden raaka-aineeksi.

Blue White Eagle -laivan purku on pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa.

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat mukana Delete, Hans Langh, Meriaura ja Turun korjaustelakka. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuus.

– Laivassa on paljon metallia, joka on rahanarvoista tavaraa. Jos me rakennamme uusia laivoja kustannustehokkaasti, yhtä hyvin puramme vanhat pois kustannustehokkaasti, sanoo Tekesin palvelujohtaja Esa Lindqvist.

Lindqvistin mukaan jo tehdyt selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa.

– Nyt selvitetään, mitä tämä jättää viivan alle. Seuraava vaihe on isompi ja vähän haasteellisempi laiva, sanoo Lindqvist.

Suurin osa laivasta pystytään kierrättämään. Petra Ristola / Yle 90 prosenttia aluksesta kierrättyy

Meriaura hankki laivan ja hinasi sen Lappeenrannasta Naantaliin Turun korjaustelakalle. Turun korjaustelakka tarjoaa telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan.

Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan tankit ja konehuoneen pilssin ennen purkutyön aloitusta. Delete purki ensin laivan sisäosat ja purkaa laivan kokonaisuudessaan pieniksi osiksi.

Muutaman vuoden päästä olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa. Janne Salonen

Kaikki mahdollinen kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan Blue White Eagle -aluksen materiaalista noin 90 prosenttia on hyödynnettävissä uudelleen.

– Muutaman vuoden päästä, kun vastuullinen kierrätys on vakiintunut eurooppalainen käytäntö, olemme toivottavasti tilanteessa, jossa jokainen laiva kustantaa itse omat hautajaisensa, sanoo Deleten toimialapäällikkö Janne Salonen.

Tämä voisi Salosen mukaan tarkoittaa, että laivanomistajalta kerätään esimerkiksi satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja. Kun aluksen elinkaari on lopussa, omistajalle on kerääntynyt rahastoon kierrätysmaksu, jolla hän kustantaa aluksen purkamisen ja kierrätyksen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

EU:n listalla on 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakka ei vielä ole niiden joukossa, vaan se toimii koeluvalla.Petra Ristola / Yle Turun korjaustelakka haluaa aluspurkamoksi

Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa, ja niistä kymmenen prosenttia on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa epämääräisissä olosuhteissa.

EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, joka astuu voimaan lähivuosina. Asetuksen tavoitteena on, että EU:n lippujen alla olevat alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti. Se tehdään telakoilla, joista jätteitä tai haitallisia aineita ei päädy mereen.

EU:lla on listallaan 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Turun korjaustelakan tavoitteena on päästä mukaan EU:n listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tämä vaatii valvontaviranomaiselta ympäristöluvan.

– Hakeudumme tälle EU:n listalle jo ensi vuoden alussa, sanoo Turun korjaustelakan tuotantojohtaja Oskari Kosonen.

Parhaillaan Turun korjaustelakalla purettavaa Blue White Eagle -sisävesilaivaa puretaan koetoimintaluvalla. Valvontaviranomainen seuraa koepurkua ja tarkkailee, että purku tapahtuu luvan mukaisesti. Purkutyön aikana viranomainen tekee melu-, hulevesi- ja pölymittauksia.

Jos Turun korjaustelakka hyväksytään EU:n listalle, se saattaa tarkoittaa alueen laajentamista.

– Jos purkutoiminta lähtee lentoon, on syytä investoida toiseen altaaseen, sanoo Kosonen.

Kategoriat - YLE

Analyysi: EU käy hernepyssyllä venäläisten valeuutisten tykistöä vastaan

YLE: Pääuutiset -

BRYSSEL Suomi ja Ruotsi karkottavat maasta venäläisiä isoäitejä. Ruotsalaismies sai sakot pekonin syömisestä muslimien nähden. Marijuanan laillistaminen on ehtona sille, että EU voisi myöntää Armenialle viisumivapauden.

Venäläismediassa julkaistut esimerkit ovat peräisin EU:n East Stratcom -ryhmän kokoamasta tietokannasta, johon on koottu kahden vuoden aikana tuhansia tarkoitushakuisia valeuutisia ja niitä kumoavat tiedot. Twitterissä sillä on 30 000 seuraajaa.

Noin tusinan asiantuntijan ryhmä toimii osana EU:n 1 600 työntekijän ulkosuhdehallintoa Brysselissä, ja valeuutisten torjunta on vain osa sen toimintaa. Resurssit eivät riitä siihen, että virkamiehet siilaisivat itse internetin tarjontaa, vaan valeuutisten löytäminen perustuu vapaaehtoisten verkostoon.

Toimintaa on kritisoitu siitä, että sille on annettu liian niukasti voimavaroja. Joukko alan asiantuntijoita julkaisi keväällä avoimen kirjeen Federica Mogherinille, joka vastaa unionin ulkosuhteista.

He vaativat East Stratcom -ryhmälle lisää henkilökuntaa ja omaa budjettia. Nyt toiminta nojaa jäsenmaiden lähettämiin virkamiehiin, eikä siihen ole osoitettu rahaa suoraan EU-budjetista. Virkamiehiä ovat lähettäneet mm. Tšekki, Ruotsi ja Suomi.

Lisärahojen perään ovat kyselleet myös europarlamentaarikot kirjallisissa kysymyksissä komissiolle. Syyskuussa Mogherini vastasi puolalaismeppi Dariusz Rosatille, että ryhmän kokoa kasvatetaan lähiaikoina 14:ään virkamieheen.

Mogherini sanoi lokakuun alussa pitämässään puheessa, että disinformaatioon vastaaminen on "välttämätöntä". Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että venäläisiin valeuutisiin vastaaminen ei ole hänen tärkeysjärjestyksensä kärjessä.

Ryhmä kun ei ollut hänen oma ideansa, vaan se perustettiin vuonna 2015 Eurooppa-neuvoston eli EU-maiden johtajien toiveesta. Tuolloin Venäjä oli ottanut haltuunsa Krimin niemimaan ja informaatiosota Ukrainan ympärillä kävi kuumana. Pietarin trollitehdas oli perustettu suoltamaan läntistä keskustelua sotkevaa huttua.

Sittemmin venäläisten tahojen on osoitettu sekaantuneen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Valeuutisilla on pyritty vaikuttamaan vaaleihin myös Ranskassa ja Saksassa.

EU-johtajat eivät kuitenkaan ole palanneet asiaan maaliskuun 2015 jälkeen, jolloin he totesivat, että viestintätiimin perustaminen on "ensimmäinen askel" Venäjän disinformaation torjumisessa.

Parlamentissa ja joissakin jäsenmaissa olisi kyllä halukkuutta kasvattaa valeuutisten torjuntaan käytettäviä resursseja. Parlamentin viime vuoden yritys tosin kaatui jäsenmaiden vastustukseen.

Venäjän toimiin nähden EU:n panostukset ovatkin vähäisiä. Esimerkiksi tv-kanava RT toimii noin 250 miljoonan euron vuosibudjetilla.

East Stratcomilla ei ole resursseja eikä mandaattia oikoa aktiivisesti internetissä kiertäviä valeuutisia. Ryhmän työntekijöiden tehtäviin ei esimerkiksi kuulu osallistua sosiaalisen median keskusteluihin.

EU ei tietenkään ole Venäjä, eikä unionin toimintatapoihin kuulu palkata konttorillista nuorisoa suoltamaan EU-myönteisiä twiittejä. Sen tehtävä ei myöskään ole pyörittää Venäjän kaltaista julkisesti tuettua mediakoneistoa.

Ainoaa suoraa EU-tukea saavaa tv-kanavaa Euronewsiä on päinvastoin arvosteltu liian venäjämielisestä uutisoinnista Ukrainasta, jonka viranomaiset epäsivät siltä toimiluvan maassa.

Kategoriat - YLE

Bisnesmies heitti hyvästit miljoonille ja lähti johtamaan pikkukaupunkia: "Helsinki on niin nähty"

YLE: Pääuutiset -

Loppukeväästä Loviisassa kuohui. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ajautui erimielisyyksiin johtavien poliitikkojen kanssa 15 vuoden työrupeaman jälkeen ja irtisanoutui. Tarkkaa syytä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Alkuun Kaleva sanoi, että kyse oli näkemyseroista elinkeinopolitiikassa ja yksittäisessä tonttikaupassa. Sittemmin hän on vaiennut kuten myös loviisalaispoliitikot.

En halua johtajaksi Helsingissä, se on niin nähty kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Joulukuussa Loviisan ykköspomona aloittaa helsinkiläinen Jan D. Oker-Blom, tuttavallisemmin Didde. Hän vaihtaa bisnesenkeleiden verkoston FiBANin toimitusjohtajan työn virkamieskaapuun. Edeltäjän kohtalo ei pelota.

– Kyllä vähintään yhtä paljon tuulee yksityisellä puolella vähänkin korkeammilla paikoilla, hän huomauttaa.

Oker-Blom korostaa, että poliitikko on kunnassa pomo. Sen on hänelle opettanut 17 vuoden ura kuntapoliitikkona Helsingissä. Kuusi näistä vuosista kului kaupunginhallituksessa.

Nuorena Jan D. Oker-Blom pohti tutkijan työtä, teki sitten uraa pankki- ja yritysmaailmassa kunnes virka Loviisan kaupunginjohtajana veti puoleensa.Yle / Petteri Sopanen Oikeistopoliitikosta unelmien virkamieheksi

Nuori Didde kiinnostui politiikasta yliopisto-opintojensa aikana. Hän oli omien sanojensa mukaan se kiva kaveri, joka jaksoi kantaa kaljakoreja yhteisiin tilaisuuksiin.

Sitä seurasi valinta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, josta ruotsalainen kansanpuolue nappasi nuorukaisen riveihinsä.

Yllättäen hänet valittiin vuonna 2002 rkp:n varapuheenjohtajaksi nuorten ja uusmaalaisten äänin. Suurta jälkeä hän ei puolueeseen jättänyt. Puoluetoverien mukaan nuorten, helsinkiläisten tai uusmaalaisten asema ei noussut hänen kaudellaan erityisemmin esiin.

Oker-Blom luetaan puolueensa oikeisto- tai liikemiessiipeen. Hän kuuluu Suomen Naton-jäsenyyden kannattajiin.

– Pidän itseäni uusliberaalina ja karsastan turhia määräyksiä ja hallintoa, mutta en silloin kun kyse on ympäristön vaarantumisesta. Silloin pitää vaatia lupia ja sellaisia, listaa Oker-Blom.

Rakkaasta suvusta löytyy kunniaporvari

Oker-Blom viittaa useamman kerran sukuunsa ja kertoo, että hänen molemmat isovanhempansa on vihitty Loviisassa. Ja että Oker-Blomin isänäidinisä, laivanvarustaja Ragnar Nordström on Loviisan kunniaporvari.

Nordström oli jääkärieverstiluutnantti ja heimosoturi, joka rahoitti muun muassa Lapuan liikettä.

Nordströmin lapsenlapsenlapsi istui viitisen vuotta Nordströmin varustamoryppään hallituksessa. Pari viime vuotta Oker-Blom on vaikuttanut Helsingin sataman hallituksessa.

Helsingin Satama puolestaan omistaa Loviisan sataman.

Kaupunginjohtajuus Loviisassa on Jan D. Oker-Blomin unelmien täyttymys.Yle / Petteri Sopanen

Iloisesti nauraen mutta ylpeänä Oker-Blom kertoo, että sukulaisten mukaan on nimetty myös katuja. Kauniaisissa oleva Stenbergsvägen on saanut nimensä Oker-Blomin äidinisänisän mukaan ja Helsingistä löytyy tämän isän nimeä kantava John Stenbergs strand.

– Olen saanut nimeni häneltä, naurahtaa Oker-Blom.

Ristiriitojen taustalla keskustelemattomuus

Vanha rouva kulkee rollaattoriin nojaten Loviisan kaupungintalon ohi. Huomatessaan Oker-Blomin hän pysähtyy ja toivottaa uuden kaupunginjohtajan tervetulleeksi. Oker-Blom on otettu.

Vaherkylän konditoriokahvilassa loviisalaiset pohtivat uteliaina uutta kaupunginjohtajaansa ja miettivät minkälaista vipinää hän tuo muassaan.

Keskustelua ja vipinää kunnissa tarvitaan, sillä suomalaisia riivaa yhä edelleen keskustelemattomuuden kulttuuri.

Tulevaisuus on suuren sumun peitossa Suomen kunnanjohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö

Syntyy epäluuloja, epäluottamusta ja erimielisyyksiä virkamiesjohdon ja poliitikkojen välille. Uhkailuakin saattaa esiintyä kuten Askolassa viime vuosina.

Seuraukset voivat olla todella dramaattisia, kuten Parikkalassa, jossa valtapeli tuhosi silloisen kunnanjohtajan uran ja kunnan maineen.

– Suomalainen kulttuuri on harvoin keskustelevaa eikä asioita käydä kunnolla läpi. Pitäisi puhua avoimesti ja ajoissa eikä tehdä sitä median tai somen kautta, kehottaa Suomen kunnanjohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö, kunnanjohtaja Lempäälästä.

Hänen mukaansa kunnanjohtajan työ on muuttunut aiempaa hankalammaksi ja monimutkaisemmaksi.

– Tulevaisuus on suuren sumun peitossa, kun ei tiedetä mitä maakuntauudistuksesta tulee tai mitkä ovat kuntien rahoitusmahdollisuudet. Päätoksenteko seilaa edestakaisin ja esimerkiksi päivähoidosta tehtiin välillä maksutonta ja sitten taas ei, moittii Rämö.

Luotetaan virkamiehiin ja laitetaan nimi paperiin, joka tarjoillaan Helsingissä poliitikoille kirjaimellisesti hopealautasella kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Tilastoja ei löydy tukemaan väitettä, että aiempaa useampi kuntajohtaja saisi kenkää. Mielikuva perustuu siihen, että tapaukset näkyvät entistä enemmän julkisuudessa lähinnä sosiaalisen median kautta.

– Potkut ovat herkässä myös yksityisellä, muistuttaa Jan D. Oker-Blom.

Ullanlinnasta isovanhempien juurille

Helsingissä rkp:n kaupunginvaltuutetulla ei ole nykykannatuksella mahdollisuuksia apulaispormestariksi saati pormestariksi. Eikä Oker-Blom oikeastaan ole edes kiinnostunut Helsingin johtotehtävistä.

– En halua johtajaksi Helsingissä. Se on niin nähty, hän kieltäytyy ponnekkaasti.

Oker-Blom muuttaa Loviisan imagosyistäkin, sillä hän haluaa maksaa veronsa sinne, missä ne ansaitseekin.Yle / Petteri Sopanen

Itse asiassa Oker-Blom ei voi kuvitella itseään minkään muun kunnan kuin Loviisan kaupunginjohtajana. Loviisassa RKP:llä on yksinkertainen enemmistö valtuustossa.

– Minulla on sukujuuret täällä ja kesäpaikka naapurikunnassa Ahvenkoskella, selvittää Oker-Blom.

Lobbaaminen on tärkeimpiä asioita ja edunvalvontaan on otettava kovempi ote kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Oker-Blom luonnehtii itseään puheliaaksi, aktiiviseksi ja kärsimättömäksikin. Uuden edessä hän puhkuu intoa.

Hän innostuu silminnähden kun puhe kääntyy kutistuvaan ja vanhenevaan Loviisaan. Ideoita pursuaa ja puhe käy vilkkaana. Loviisa pitää kääntää uuteen nousuun houkuttelemalla kaupunkiin pieniä kasvuyrityksiä ja etätöitä tekeviä, hyvin koulutettuja ammattilaisia.

– He voisivat asua väljemmin ja edullisemmin täällä. Ja tunnissa pääsee pääkaupunkiseudulle tai lentokentälle, muistuttaa Oker-Blom.

Satama, merenkulku, puurakentaminen ja puualan yritykset sekä energia ja ennen muuta ydinenergia ovat työlistalla. Tarvitaan vahvaa edunvalvontaa.

– Edunvalvonta on usein kunnissa reaktiivista ja jälkijättöistä ja nyt on aika muuttaa se. Lobbaaminen on tärkeimpiä asioita ja edunvalvontaan on otettava kovempi ote, painottaa Oker-Blom.

Julkinen työ on Oker-Blomin mielestä vähän enemmän kuin pelkkä työ. Se on kutsumus. Ja Loviisassa virkamiehenä pääsee lähemmäs päätöksentekoa kuin Helsingissä poliitikkona.

– Helsingissä kaupunginhallitus ei edes käsittele muutaman miljoonan euron hankkeita eikä tilinpäätöstäkään oikeastaan kukaan pengo perinpohjin. Luotetaan virkamiehiin ja laitetaan nimi paperiin, joka tarjoillaan Helsingissä poliitikoille kirjaimellisesti hopealautasella, Oker-Blom kuvaa.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva jättää tehtävänsä

Loviisa sai uuden kaupunginjohtajan: 42-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Harjavallan kiistelty kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa sai eron

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

Kategoriat - YLE

Ambulanssi ja taksi kolaroivat Käpylässä – kolme sairaalaan

YLE: Pääuutiset -

Hälytysajossa ollut ambulanssi ja taksi törmäsivät Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä Helsingin Käpylässä varhain perjantaiaamuna.

Kolme lievästi loukkaantunutta matkustajaa kuljetettiin sairaalaan.

Liikennevalotolppa vaurioitui törmäyksessä, joten epäkunnossa olevat liikennevalot saattavat vaikeuttaa liikennöintiä vilkkaassa risteyksessä.

Kategoriat - YLE

Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen NBA-debyyttinsä: ”Joinain hetkinä minulle olisi voitu antaa lisää palloa”

YLE: Pääuutiset -

Maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa perjantain vastaisena yönä debytoinut Lauri Markkanen ei ollut tyytyväinen peliinsä, vaikka tulokkaan saldona Toronto-ottelussa olivat kelvot 17 pistettä ja 8 levypalloa. NBA:n tyvipäähän povattu Markkasen Chicago hävisi ottelun itäisen konferenssin huippujoukkue Torontolle 101–117.

– Ei ollut paras mahdollinen (peli), kun hävittiin. Mutta jos jotain alkujännitystä oli, niin se on nyt ohi, Markkanen kertasi ottelua monilukuiselle toimittajajoukolle.

Markkasta enemmän Bullsille pisteitä teki vain Robin Lopez (18). 17 pistettä on myös suomalaisittain kautta aikain paras pistesaldo NBA:ssa.

– Ei ikinä voi olla tyytyväinen. On paljon parannettavaa, Markkanen harmitteli.

20-vuotias Markkanen aloitti pelin hitaasti, mutta syttyi erityisesti kolmannella jaksolla liekkeihin. Jakson alussa 213-senttinen Markkanen teki 8 pistettä alle minuuttiin.

Toronto oli kuitenkin toisella jaksolla jo sitä ennen ratkaissut pelin, kun Chicagon kakkosviisikko ei pysynyt Toronton pelaajien vauhdissa.

Markkaselle ja Bullsille harmaita hiuksia aiheutti erityisesti Toronton skriinit vaihtava puolustus. Markkaselle tuli usein pienempi pelaaja puolustamaan, mutta Chicago ei pystynyt antamaan palloa Markkaselle. Häntä asia tuntuikin hieman turhauttavan.

– Olisi voitu joinain hetkinä antaa lisää palloa minulle, Markkanen pohti.

– Totta kai haluan ratkaista, jos koen, että minulla on etu. Haluan saada paikkoja ja enkä edes itselleni, vaan luoda myös muille, kun minulla on pienempi jätkä vastassa, Markkanen totesi.

Markkanen totesi kuitenkin, että asiasta puhuttaneen harjoituksissa ennen Suomen aikaa la-su yönä koittavaa kotidebyyttiä Chicagossa NBA:n huippujoukkuetta San Antonio Spursia vastaan.

– En halua pakottaa mitään. Annan pelin tulla minun luokse, Markkanen selvitti filosofiaansa.

Peliä ja tulevaa kautta pettynyt suomalaistorni odottaa kuitenkin innolla.

– Toivottavasti aika monta NBA-peliä on vielä edessä. Oli kyllä makea fiilis pelata. Viikko sitten pelattiin harjoituspelissä noita jätkiä vastaan, mutta olihan täällä erilaista, Markkanen viittasi Toronton hallin hyvään tunnelmaan.

Lue lisää:

Markkanen väläytti ennätyksellisellä pistetehtailullaan NBA-debyytissä – Chicago kuitenkin jyrättin Torontossa

Kategoriat - YLE

Herätys: Markkanen loisti NBA-debyytissään, korvatulehduskierteestä eroon bakteereilla, hyinen ilma virtaa koko maahan

YLE: Pääuutiset -

Markkanen tehtaili pisteitä neitsytottelussaan

Suomi-koripallon superlupaus Lauri Markkanen loisti NBA-debyytissään viime yönä. Hän takoi 17 pistettä ja otti 8 levypalloa, kun Chicago hävisi Torontolle 101–117. Markkasen pistesaldo on kaikkien aikojen kovin suoritus suomalaisittain NBA:ssa.

Mistä poliitikot puhuivat somessa Turun puukotusiskun aikana?

Yle kävi läpi suomalaispoliitikoiden tuhat suosituinta Facebook-päivitystä Turun puukotusiskun ympäriltä 18.7.2017–18.9.2017. Tarkoituksena oli selvittää, mistä poliitikko puhuu, kun kansallinen tragedia iskee. Entä kenen viestiä suomalaiset haluavat kuulla? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on: presidentti Sauli Niinistön. Lue tarkemmin tästä jutustamme.

Yle Uutisgrafiikka "Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa"

Suomessa yritetään tunnistaa ja tavoittaa alaikäisiä omaishoitajia hankkeen avulla. Nuoret hoivaajat joutuvat ottamaan perheessään vastuun, joka yleensä kuuluu aikuiselle.

Tapasimme joensuulaisen Kirsin, joka huolehti MS-tautia sairastavasta äidistään alaikäisenä. Kirsin tarinan voit lukea täältä.

Kirsi Hokkila kertoo äitinsä olleen vahva ihminen. – Äiti oli taistelijaluonne ja yritti viimeiseen saakka, että sairaus ei vaikuttaisi minuun.Heikki Haapalainen / Yle Lasten korvatulehduskierteeseen haetaan apua hyvisbakteereista

Oulussa yritetään häätää korvatulehdusta aiheuttavat bakteerit istuttamalla lasten nieluun ”hyvisbakteereja”. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voitaisiinko lapsille syöttää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita. Ideana on, että samalla tulehdusta aiheuttaville bakteereille ei jäisi elintilaa. Salivariusta on aiemmin käytetty esimerkiksi hampaiden hoidossa.

Paulus Markkula / Yle Sää kylmenee, pohjoiseen lunta tai räntää

Kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta koko maahan, kertoo meteorologi Matti Huutonen. Maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin vesikuuroja, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa sataa paikoin lunta tai räntää. Keli on paikoin liukas.

Lue lisää osoitteessa yle.fi/saa.

Sääkartta perjantaille 20. lokakuuta. Yle

Kategoriat - YLE

Kirsi Hokkila huolehti alaikäisenä MS-tautia sairastavasta äidistään – "Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa"

YLE: Pääuutiset -

Nuoret hoivaajat yritetään tunnistaa
  • Omaishoitajat ja -läheiset liiton hankkeessa yritetään tunnistaa ja tavoittaa alaikäisiä, joilla on merkittävää hoitovastuuta läheisestään.
  • Suomessa tietoa ilmiöstä on toistaiseksi vähän.
  • Jangsterit – Nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hankkeen (2016–2018) tarkoituksena on lisätä tietoutta ilmiöstä, jotta mm. nuoret, perheet ja viranomaiset tunnistavat sen.
  • Alaikäisellä voi olla hoitovastuuta vanhempien lisäksi esimerkiksi sisaruksista ja isovanhemmista.
  • Nuori tai lapsi voi joutua omaishoitajaksi esimerkiksi perheessä olevan sairauden, vammaisuuden tai päihderiippuvuuden takia.
  • Riskejä ovat esimerkiksi lapsuuden menettäminen, koulutusmahdollisuuksien huonontuminen ja ystävyyssuhteiden vähentyminen.

Kääpiömäyräkoirat Ilkka ja Armi vilistävät pitkin luhtitalon lattiaa. Joensuussa sijaitsevassa kaksiossa on vielä remontti kesken, sillä Itä-Suomen yliopistossa tutkijana työskentelevä Kirsi Hokkila on vasta keväällä muuttanut uuteen asuntoonsa.

– Ilkka ja Armi, tulkaapa tänne, Hokkila komentaa.

Hokkila on luvannut kertoa lapsuudestaan ja nuoruudestaan Kiteellä. Silloin hänen äitinsä sairastui MS-tautiiin. Hokkila alkoi huolehtia äidistään ja ottaa vastuuta arjen askareista.

Aihe on yhä kipeä, niin rakkaan äidin sairaus kuin hoivavastuuseen joutuminenkin. Hokkila, 32, kuitenkin sanoo puhuvansa siitä niin kauan kuin tarvitsee, jotta ilmiöön kiinnitettäisiin huomiota.

– Kyllä se varmaan minuunkin on jättänyt jälkensä. Meidän yhteiskunnassamme lapsuus ja nuoruus ovat itseisarvoja, joihin tällaisen ei pitäisi kuulua, hän sanoo.

Kirsi Hokkila ei ole ainoa. Nuoria hoivaajia yritetään nyt tunnistaa ja tavoittaa Omaishoitajat ja läheiset -liiton hankkeessa.

Hankekoordinaattori Malla Heino kertoo, että kansainvälisen tutkimustiedon ja kokemusten perusteella Suomeen verrattavissa maissa 2–8 prosentilla alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on merkittäviä hoivavastuita läheisistään.

Jos määrät ovat samoja Suomessa, tarkoittaisi se vähintään 24 000 nuorta hoivaajaa.

– Silloin ei voida puhua enää mistään marginaalisesta ryhmästä, Heino sanoo.

Äidin sairaus eteni aggressiivisesti

Kirsi Hokkila on perheensä ainoa lapsi. Vanhemmat erosivat hänen ollessa ensimmäisellä luokalla, ja äiti ja tytär muuttivat asumaan kaksin. Diagnoosi äidin MS-taudista tuli, kun Hokkila oli vasta toisella luokalla.

Lapsi aistii tilanteen muuttumisen ja eräänlaisen turvallisuudentunteen romuttumisen. Kirsi Hokkila

– Ensimmäisinä vuosina äidille ei vielä ilmaantunut fyysisiä oireita, mutta kyllähän lapsi aistii tilanteen muuttumisen ja turvallisuudentunteen romuttumisen. Tietynlainen huoli kasvaa perheessä ja lähiyhteisössä. Ihmisiä alkaa vierailla ja käydään vakavia keskusteluja.

Hiljalleen myös fyysiset oireet tulivat kuvaan. Ensimmäisenä äidin kropasta petti vasen puoli, mutta näkyvintä oli väsymys ja uupuminen.

– Äidin sairaus oli hyvin nopeasti ja aggressiivisesti etenevä. Hän jäi nopeasti sairauseläkkeelle.

Kirsi Hokkila huomauttaa, että lapset ja nuoret eivät välttämättä itse tunnista olevansa omaishoitajia. Heikki Haapalainen / Yle

Sairaus toi mukanaan asioita, jotka hämmensivät tyttöä. Hänen oli vaikea ymmärtää sitä, miksi toisina päivinä äiti pystyi kävelemään hyvin ja toisina ei – tai miksi joinakin päivinä äiti ei jaksanut nousta ylös sohvalta.

Eräänä päivänä hänen tullessa koulusta kotiin kukkaruukut ja mullat olivat pitkin lattiaa, kun äiti oli kaatunut niiden päälle.

– Jo pelkästään MS-tautiin liittyi paljon asioita, joiden ymmärtämiseen olisi tarvinnut ulkopuolelta selitystä, apua ja tukea.

Äidin toimintakyky heikkeni jatkuvasti, ja tyttären rooli kasvoi.

– Kun oireita tuli koko ajan lisää, elämä oli jatkuvaa sopeutumista ja muuttui tietyllä tavalla jatkuvasti. Vastuuta tuli enemmän ja enemmän.

Äidin apuna kävi päivisin avustaja, ja hän oli välillä kuntoutuksissa. Hokkila kävi paljon kaupassa, siivosi ja hoiti raskaita töitä. Hän tunsi myös huolta äidin voinnista ja perheen pärjäämisestä. Kun äidille tuli myöhemmin myös kognitiivisia oireita, hän katsoi myös raha-asioissa äitinsä perään.

Koulun kympin tyttö hoiti moitteetta. Siihen myös äiti kannusti.

– Koulu oli minulle nimenomaan pakokeino, tapa kontrolloida elämää, joka oli muuten niin arvaamatonta. Koulumenestyksen avulla sain myös tuotettua onnea ja iloa äidille hänen ahdistukseensa. Toki kuormitus meni välillä yli. Lukiossa söin nukahtamislääkkeitä, sillä koulumenestyksen ylläpitäminen, äidistä huolehtiminen ja suru ja murhe olivat välillä liikaa.

Hoiva ei päättynyt kotoa muuttamiseen

Lukion toisella luokalla Hokkila muutti yhteen poikaystävän kanssa, mutta lähelle äitiä. Hän kävi joka päivä äidin luona ja hoiti hänen kauppa-asiansa.

– Se vaikutti vielä kodista irtautumiseenkin. Piti olla siinä lähellä, hän kertoo.

– Äiti suhtautui muuttoon hirvittävän hyvin. Hän varmastikin ajatteli, että minulla on helpompi olla, jos minulla on oma koti, jossa sairautta ei ole.

Lukioaikana äidin sairaus eteni merkittävästi. Kun Kirsi Hokkila kirjoitti ylioppilaaksi, äiti istui jo pysyvästi pyörätuolissa. Äiti muutti palvelutaloon. Hän alkoi dementoitua. Se muutti hänen persoonaansakin.

Äiti varmastikin ajatteli, että minulla on helpompi olla, jos minulla on oma koti, jossa sairautta ei ole. Kirsi Hokkila

– Vielä nuorena aikuisenakin kipuilin paljon näiden asioiden kanssa.

Palvelutaloa seurasi lopulta hoitokoti. Äiti kuoli kaksi vuotta hoitokodissa asuttuaan keväällä 2011.

Kirsi Hokkilan lapsuus maalla ennen vanhempien eroa ja äidin sairastumista oli onnellista aikaa. Heikki Haapalainen / Yle

Kevättä seurasi järkyttävä syksy.

Hokkila sai puhelun: hänen isänsä on joutunut teho-osastolle. Hän oli pudonnut jäisissä kierreportaissa ja saanut selkäydinvamman. Hokkila asui Helsingissä, mutta kulki isänsä luona sairaalassa Joensuussa.

Isä kuntoutui pyörätuoliin, ja tytär ja isä saivat rakentaa suhteensa uudelleen.

Isä kuitenkin kuoli keväällä 2013 keuhkokuumeeseen.

– Siinä vaiheessa ajattelin, että jos kertomalla tämän tarinan pystyn auttamaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka painivat samojen asioiden kanssa, äiti ei ole sairastunut turhaan eikä isä ole joutunut onnettomuuteen turhaan.

Vuosien näkymättömyys

Eniten Hokkila olisi kaivannut sitä, että turvallinen aikuinen olisi puuttunut tilanteeseen. Avun hakemista ei voida jättää alaikäisen lapsen tai nuoren harteille. Hokkilan mielestä sitä ei voi langettaa myöskään sairaan vanhemman vastuulle, sillä hän saattaa pelätä esimerkiksi lapsen menettämistä ja olla itse aivan yhtä ymmällään.

Kertaakaan kukaan viranomainen ei ole tullut kysymään, että Kirsi, miten sinä voit. Kirsi Hokkila

– Olen istunut elämäni aikana lukemattomia tunteja, vuorokausia ja viikkoja sairaaloissa, terveyskeskuksissa, osastoilla ja kuntoutuskeskuksissa äidin ja isän kanssa. Kertaakaan kukaan viranomainen ei ole tullut kysymään, että Kirsi, miten sinä voit, miltä sinusta tuntuu ja miten teillä oikeasti siellä perheessä ja kotona menee.

Hankekoordinaattori Malla Heinon mukaan nuoret hoivaajat ovat usein piilossa ja jäävät tunnistamatta.Jani Saikko / Yle

Nuoret hoivaajat -hankkeen koordinaattori Malla Heino huomauttaa, että omaishoitajiksi joutuneet lapset ja nuoret jäävät helposti ilman tukea, sillä heitä ei tunnisteta.

Eivätkä lapset ja nuoret todennäköisesti tunnista itsekään olevansa omaishoitajia – myös Kirsi Hokkila ymmärsi sen vasta jälkeenpäin.

Heidän antamansa hoiva voi kuitenkin olla erittäin vaativaa ja aiheuttaa suurta henkistä kuormitusta. He ottavat vastuuta, joka yleensä on perheen aikuisilla.

Kirsi Hokkilalle henkinen taakka on tuttu.

– Ei kenenkään lapsen tai nuoren pitäisi joutua yksin kantamaan sitä vastuuta ja taakkaa, että mitenköhän meille käy. Kyse on kaikkein keskeisimmin turvattomuuden tunteesta. Lapsi huomaa, että oma vanhempi, jonka pitäisi olla minulle se absoluuttinen tuki ja turva, ei pysty huolehtimaan edes itsestään. Varsinkin kun ollaan kahdestaan, lapsi alkaa huomaamattaan kantaa vastuuta.

"En halunnut huolestuttaa äitiä"

Taakka läheisen hoitamisesta voi heijastua lapsen koulunkäyntiin ja ystävyyssuhteisiin. Pahimmillaan se voi tarkoittaa myös lapsuuden menettämistä.

Hokkilan mukaan lapselle kaikkein raskainta on kestää vanhemman tuska omasta sairaudestaan. Hokkila ei syyllistä äitiään, sillä äiti teki kaikkensa, jotta pärjäisi itse ja tytär voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Kaikkein raskain ajatus on minulle yhä se, että äidillä oli hirveän suuri huoli ja murhe siitä, miten sairaus minuun vaikuttaa. Kirsi Hokkila

– Se, että minä tiesin, että äidillä on hirveän suuri huoli ja murhe siitä, miten sairaus minuun vaikuttaa, on ollut ja on yhä minulle se kaikkein raskain ajatus, asia ja taakka. Äiti oli äärettömän vahva. Hän oli taistelijaluonne ja yritti viimeiseen saakka, että sairaus ei vaikuttaisi minuun, mutta eihän se tietenkään konkreettisesti niin mennyt.

Kirsi Hokkila äitinsä sylissä lapsena.Heikki Haapalainen / Yle

Hokkila huomauttaa, että vaikka vanhempi miten yrittäisi suojella lasta vastuun kantamiselta, perusturvallisuuden järkkyessä lapsi alkaa kantaa vastuuta tiedostamattaan.

Koko perheelle pitäisi Hokkilan mielestä antaa tukea asian käsittelemiseen yhteiskunnan tukiverkostoista.

– Vaikka meillä oli äidin kanssa tosi hyvä keskusteluyhteys, sairaudesta emme puhuneet. Äiti olisi varmasti antanut minun puhua siitä, mutta minä en halunnut huolestuttaa äitiä sillä, että minua huolestuttaa. Eivätkä myöskään vanhemmat halua maalata lapsille piruja seinille. Helposti myös ajatellaan, ettei lapsi pysty tällaisia asioita käsittelemään. Me molemmat pyrimme olemaan helkkarin vahvoja toisillemme ja olemaan tsemppi päällä, että eihän meillä mitään ongelmia ole ja hyvinhän meillä menee, hän muistelee.

– Mutta se johtaa siihen, että lapsi pelkää yksin. Muistan sellaisia öitä, kun itkin ja olin hirveän peloissani, että miten meille käy sitten, kun äiti joutuu pyörätuoliin.

Nuoret hoivaajat kokevat erilaisuutta

Omaishoitajat ja läheiset -liiton hankkeen avulla ilmiötä tuoda tutuksi myös Suomessa ja sitä kautta saada myös tukimuotoja lapsille, nuorille ja perheille. Kansainvälistä tutkimustietoa on jo pitkältä ajalta.

He kokevat myös erilaisuutta, ja siitä puhuminen on kasvavalle nuorelle vaikea asia. Malla Heino, hankekoordinaattori

Kuinka yksin nämä lapset ja nuoret jäävät?

– Erittäin yksin. Kansainvälisen tiedon perusteella he nimenomaan sanovat, että ovat kokeneet hyvin suurta yksinäisyyttä ja kokemusta siitä, että he ovat näkymättömissä. He kokevat myös erilaisuutta, ja siitä puhuminen on kasvavalle nuorelle vaikea asia, sanoo hankekoordinaattori Malla Heino.

Kirsi Hokkilasta kokemukset ovat tehneet vahvemman.Heikki Haapalainen / Yle

Erilaisuuden kokemus on tuttu myös Hokkilalle.

– Kaverit kysyivät, että miksi teidän äiti makaa vain sohvalla ja katsoo telkkaria, kun meidän äiti käy töissä ja jumpassa. Äiti näytti päällisin puolin terveeltä, mutta oli koko ajan väsynyt, käveli oudosti ja välillä ajoi autoa hassusti. Se aiheutti myös nolouden tunteita ja tunnetta, että miksi muilla on onnelliset ja terveet perheet, mutta me olemme äidin kanssa tällaisessa tilanteessa.

Hankekoordinaattori Malla Heino kertoo, että seuraukset voivat olla pitkäkestoisia, mikäli lapsi tai nuori ei saa tukea.

– Monet ovat jälkeenpäin sanoneet, että koska he eivät pystyneet puhumaan näistä asioista lapsena eikä kukaan huomannut siitä heiltä kysyä, he ovat joutuneet aikuisena hakeutumaan terapiaan. Nämä nuoret tarvitsevat luotettavan aikuisen, vertaistukea ja konkreettista apua hoivatyöhön.

Mutta ei hoivaaminen ole pelkästään taakka. Siinä voi Heinon mukaan olla myös hyviä puolia: perhe voi esimerkiksi hitsautua hyvin yhteen ja nuori voi saada kokemuksia pärjäämisestä.

Kirsi Hokkila uskoo, että kokemus on tehnyt hänestä vahvemman. Kun on joutunut ottamaan vastuuta jo pienestä pitäen, tarvittaessa puskee läpi vaikka harmaan kiven ja kykenee huolehtimaan itsestään ja asioistaan.

– On sellainen olo, että kaikesta selviää ja että pienet huolet eivät kaada tätä laivaa.

Kategoriat - YLE

Lasten jatkuvia korvatulehduksia yritetään nitistää – apu voi löytyä hyvisbakteereista

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Oulussa tutkitaan, voiko salivarius-bakteerin avulla estää lasten korvatulehduksia.
  • Salivarius bakteeria on käytetty aiemmin lähinnä suun ja hampaiden hoidossa.
  • Tutkimus on käynnistynyt esiselvityksellä, jossa selvitetään muun muassa sitä, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on.

Oulun yliopiston äskettäin alkaneessa tutkimuksessa päiväkoti-ikäisille lapsille syötetään valmistetta, joka sisältää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita.

Aiemmin samaa bakteerikantaa on käytetty lähinnä suun ja hampaiden terveydenhoidossa.

– Haluamme nyt selvittää, pystytäänkö näillä valmisteilla muuttamaan nielun alueen bakteeristoa, kertoo tutkimusta johtava dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Esitutkimus pohjustaa vuoden-parin kuluttua käynnistyvää laajempaa vaikutustutkimusta,

Vasta laajemman tutkimuksen perusteella nähdään, helpottaako hyvien bakteerien istuttaminen lasten nenänielun alueelle riskiä sairastua korvatulehdukseen.

Luonnollinen bakteerikanta

Salivarius-bakteeri kuuluu suun ja nielun omaan bakteerikantaan ja se on samantyyppinen kuin jo syntymässä ihmisen suuhun ilmestyvät ensimmäiset bakteerit. Osalla ihmisistä bakteeri säilyy myös myöhemmällä iällä.

– Tarkkaan ei tiedetä, kuinka monella se on, mutta tämä kanta on nimenomaan semmoinen, joka voi auttaa valtaamaan tilaa streptokokeilta ja muilta "pahisbakteereilta", kertoo tutkimuslääkäri Suvi Sarlin.

Salivarius ei ole antibiootti, vaan sen avulla pyritään estämään tulehdusta aiheuttavien bakteerien pesiytymistä nenänielun alueelle.

Tutkimuksessa selvitetään, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on. Paulus Markkula / Yle Tulehdus nousee nielusta korvaan

Välikorvan tulehdus on yksi yleisimmistä lastentaudeista. Se voi ilmaantua esimerkiksi influenssan jälkitautina, mutta sen ennaltaehkäisyyn ei ole selkeitä keinoja.

Tutkimuslääkäri Suvi Sarlin Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että nykyisen käsityksen mukaan välikorvan tulehduksen aiheuttaa nenänielussa syntyvä häiriö. Tulehdus nousee sen jälkeen nielusta välikorvaan johtavaa korvatorvea myöten. Korvatorven tehtävänä on ilmastoida välikorvaa.

Korvatulehdus on myös kivulias ja se voi toistua usein, mikä aiheuttaa myös runsaasti sairauspoissaoloja pienten lasten vanhemmille

Korvatulehdus on yksi pienten lasten yleisimmistä taudeista. Sille ei ole selkeää ennaltaehkäisykeinoa. Ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua muun muassa pneumokokkirokotteilla.Paulus Markkula / Yle Liuoksena tai tablettina

Käytössä on kaksi erilaista suun kautta nautittavaa valmistetta, joiden käyttökokemuksia vertaillaan toisiinsa. Toisessa salivarius-bakteerit liuotetaan jauheena juomaan ja toisessa ne nautitaan tabletteina päivittäin illalla ennen nukkumaan menoa.

Tänä syksynä käynnistyneessä pohjatutkimuksessa selvitetään ensi vaiheessa sitä, miten pienille päiväkoti-ikäisille lapsille ylipäänsä pystytään säännöllisesti antamaan valmistetta.

– Saamme kuitenkin jo tässä vaiheessakin myös paljon tietoa siitä, millaisia bakteereja viruksia lasten nenänielussa on ja myös tietoa siitä, millainen on antibioottiresistenssitilanne, Suvi Sarlin kertoo.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka hyvin bakteerit voivat vastustaa antibioottien vaikutuksia.

Kategoriat - YLE

Karhunmetsästys loppumassa poronhoitoalueella

YLE: Pääuutiset -

Karhunpyynti on loppumassa poronhoitoalueella tältä syksyltä. Kannanhoidollisesta kiintiöstä saa kaataa itäisellä poronhoitoalueella enää vain yhden karhun, sillä siellä on ammuttu jo 59 kiintiökarhua.

Läntisellä poronhoitoalueella kiintiötä on vielä käyttämättä 19 karhun verran, mutta siellä tulee kohta vastaan metsästysajan päättyminen kuun lopussa.

Viimeisimmät karhunkaadot on Lapissa tehty Posiolla, Sallassa ja Sodankylässä, missä on kaadettu kussakin kunnassa yksi karhu tällä viikolla.

Poronhoitoalueen kiintiömetsästys alkoi 20. elokuuta, ja se päättyy viimeistään lokakuun lopussa. Yhteensä poronhoitoalueen kiintiömetsästyksessä saa kaataa 85 karhua.

Tällä viikolla kaadetut karhut poronhoitoalueella:

  • 17.10. Suomussalmi (uros)
  • 17.10. Sodankylä (uros)
  • 18.10. Posio (uros)
  • 18.10. Suomussalmi (naaras)
  • 19.10. Salla (uros)

Kategoriat - YLE

Yle selvitti: Poliitikkojen puhe muuttui heti Turun puukotusiskun jälkeen – keskustelu maahanmuutosta ryöpsähti

YLE: Pääuutiset -

Yle kävi läpi suomalaispoliitikoiden tuhat suosituinta Facebook-päivitystä Turun puukotusiskun aikaan.

Tarkoituksena oli selvittää mistä poliitikko puhuu, kun kansallinen tragedia iskee? Entä kenen puhetta suomalaiset haluavat lukea, tykätä ja jakaa eteenpäin?

Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on: presidentti Sauli Niinistön.

Aineiston kymmenestä suosituimmasta Facebook-päivityksistä seitsemän julkaistiin presidentin Facebook-sivulla. Ne keräsivät yhteensä 88 518 tykkäystä, 1950 kommenttia ja 1701 jakoa.

Tätä malttia ja tolkkua peräänkuuluttavaa päivitystä tykättiin, kommentoitiin ja jaettiin 27510 kertaa.

Mitä tästä voi päätellä, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Niko Hatakka?

– Isojen tragedioiden kohdalla ihmisillä on taipumusta kuunnella, mitä suuret johtajat sanovat. Presidentillä on ison arvojohtajan rooli, se korostuu tässä.

Suomalaisten luotto presidentti-instituutioon on vahva, Hatakka sanoo. Niinistö on myös onnistunut karistamaan kokoomuksen viitan harteiltaan.

– Sauli Niinistö on poliitikko, jolla on paljon yli puoluerajojen menevää kannatusta.

Puhe maahanmuutosta lisääntyi – ja keräsi huomiota

Kuitenkin myös päinvastainen viesti upposi kansaan, tai ainakin osaan siitä. Turun puukotusisku nimittäin lisäsi huomattaavasti poliitikoiden maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevaa puhetta.

Aineiston tuhat Facebook-päivitystä keräsivät yhteensä 675 187 reaktiota Facebookissa. Näin ne jaottuivat aiheiden perusteella ennen ja jälkeen iskun:

Ennen iskua poliitikot puhuivat yhteiskunnasta ja puolueistaan. Iskun jälkeen puhe kääntyi Turkuun ja maahanmuuttoon. Yleisön reaktiot jakautuivat saman suuntaisesti. Näin 1000 suosituinta päivitystä analysoitiin

Jutun aineistona on suomalaispoliitikoiden tuhat eniten reaktioita kerännyttä Facebook-päivitystä ajanjaksolta 18.7.2017 – 18.9.2017, eli kuukausi ennen ja jälkeen Turun puukotusiskun.

Aineiston keräsi Ylen toimeksiannosta startup-yritys Underhood, joka kerää ja analysoi tietoja yritysten ja brändien menestyksestä sosiaalisessa mediassa. Underhood myös jaotteli Facebook-jaot aiheittain.

Päivitykset kerättiin niiltä puolueilta, kansanedustajilta, europarlamentaarikoilta, puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta, joilla on virallinen Facebook-sivu. Henkilökohtaisilla tileillä julkaistut päivitykset eivät siis ole aineistossa mukana. Tämän vuoksi joukosta puuttuu useita Facebookissa suosittuja poliitikkoja, mikä on syytä ottaa huomioon tuloksia arvioidessa.

Poliitikoiden suosituimmista päivityksistä enemmistö sijoittui iskun jälkeiseen aikaan.

– Olihan tuo vuoden isoin uutistapahtuma. Ei yllätä, että ihmiset ovat halunneet keskustella ja seurata sitä.

Iskun jälkeen eniten huomiota keräsivät odotetusti Turkuun liittyvät puheenvuorot, mikä on suurelta osin presidentin tavattoman suosittujen puheiden ansiota.

Isku myös käänsi valokeilaa maahanmuuttoon. Ennen iskua maahanmuuttajia tai maahanmuuttopolitiikkaa koskevat päivitykset nostattivat yhteensä 1 1254 reaktiota. Iskun jälkeen 76707. Aihe siis nousi poliitikoiden asialistalle, ja myös kiinnosti kansaa.

– Tekijä oli ulkomaalainen. Kyllä se järkeenkäypää on, että maahanmuutosta käytävä keskustelu lisääntyi sen myötä, Hatakka tuumaa.

Se, miten eri puheenaiheet herättivät kansassa reaktioita, vaihteli kuitenkin suuresti puolueittain. Aineisto osoittaa, että maahanmuutto herätti huomiota erityisesti perussuomalaisten yleisössä.

Kaavio näyttää, miten eri puheenaiheet herättivät huoimiota eri puolueiden kohdalla. Vihreät vetosivat yleisöön jakamalla sympatiaa Turun iskun uhreille. Perussuomalaiset erottautuvat yhden asian - maahanmuuton - puolueena. Vasemmistoliiton yleisöä kiinnostaa talous. Kokoomuksella erottuvat henkilökohtaisista asioista puhuminen sometähti Alexander Stubbin ansiosta. Demarit kommentoivat runsaasti omaan ja muiden puolueisiin liittyviä asioita.

Perussuomalaisten ansiota on myös se, että reilu enemmistö aineiston maahanmuuttoa koskevista puheenvuoroista vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, tai käsitteli turvapaikanhakijoita, ulkomaalaisia tai islamia negatiivisessa valossa.

Enemmistö maahanmuuttoa koskevia päivityksiä vaati tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, kuten rajojen sulkemista, tai käsitteli islamia ongelmalähtöisesti. Vastakkaisissa puheenvuoroissa esimerkiksi peräänkuulutettiin dialogia, tai puolustettiin turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Kirjoitusten saamat reaktiot olivat samassa suhteessa: tiukempaa politiikkaa vaativat puheenvuorot saivat 40 914 tykkäystä, jakoa, tai kommenttia. Vastakkaiset mielipiteet 27 005.

Aineistossa perussuomalaisten näkyvin ja eniten huomiota herättänyt poliitikko oli presidenttiehdokas Laura Huhtasaari. Puolue sai iskun myötä hyvän lähdön ehdokkaansa vaalikampanjalle, tutkija Hatakka arvioi.

– Maailman tapahtumien kautta pyritään tuomaan esille omaa linjaa, oli kyse maahanmuuttopolitiikasta, tai mistä tahansa. Perussuomalaisten sometoiminnassa esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät rikoset ovat olleet keskeisiä aloituskohtia. Eli iskun varjolla vaadittiin asioita, mitä on aiemminkin vaadittu.

Perussuomalaisten suosituimmassa kirjoituksessa vaadittiin Laura Huhtasaaren äänellä rajatarkastuksia Ruotsin rajalle. Päivitys keräsi 4604 reaktiota Facebookissa.Yle Uutisgrafiikka

Kaikkien puolueiden herättämä somehuomio kasvoi Turun puukotusiskun jälkeen. Parhaiten yleisölleen puhuu tulosten valossa vihreät, joiden joukosta parhaiten puhuu yleisölleen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö. Niinistön Facebook-päivitykset olivatkin aineiston suosituinta tavaraa ennen puukotusiskua.

Suhteellisesti parhaiten puukotusiskun tarjoaman mediatilan hyödynsi kuitenkin puolueista perussuomalaiset. Puolueen päivitysten saama huomio yli kaksinkertaistui puukotusiskun jälkeen.

Aineiston perusteella suosituinta puhetta oli silti se, jossa jaettiin sympatiaa Turun puukotusiskun uhreille ja peräänkuulutettiin "tolkkua" ja maltillista keskustelua. Se vetoaa Suomessa suurempiin yleisömassoihin, kuin rajojen sulkemista vaativa puhe, Hatakka tuumaa.

– Ei sinänsä yllätä, että suuria yleisöjä kosiskeleva viesti kerää enemmän kommentteja ja jakoja, kuin se, jossa käytetään tragediaa oman poliittisen agendan paaluttamiseen.

Kategoriat - YLE

EU-johtajat eivät katkaisseet Turkin jäsenyysneuvotteluita – Katalonia-keskustelu jäi yritykseksi

YLE: Pääuutiset -

Turkin suunta ei näytä hyvältä, Euroopan unionin johtajat viestivät eilen pitkän, aamuyöllä päättyneen neuvottelun jälkeen.

– Ihmisoikeustilanne on epätoivottava. Turkki menee askel askeleelta pois oikeusvaltiosta, kuvaili Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Turkin sananvapaustilanne on huonontunut ja kymmeniä toimittajia on kiinniotettuina. Suomea asia koskettaa nyt läheisemmin kuin ennen, kun suomalainen toimittaja Ayla Albayrak on tuomittu Turkissa poissaolevana vankeuteen.

– Se on vain osoitus siitä, että Turkissa mennään aivan väärään suuntaan, Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.

Budjetissa yli neljän miljardin lähentymisrahat

Saksan Merkel vaati vaalien aikaan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden katkaisemista. EU-maat ovat kuitenkin nyt sillä kannalla, että neuvotteluita pidetään virallisesti yllä, vaikka tosiasiassa ne eivät etene mihinkään.

Sipilä kuvaa tätä neuvottelulangaksi.

Turkkia yritetään kuitenkin kääntää takaisin tielle, joka veisi Euroopan suuntaan. Painostuskeinona Eurooppa aikoo käyttää rahaa.

Euroopan maat ovat jo viime vuosikymmenellä luvanneet ja maksaneet Turkille lähentymisrahaa, jotta se rakentaa yhteiskuntaansa eurooppalaisempaan suuntaan. Tälle budjettikaudelle – vuosille 2014–2020 – rahaa on varattu yli neljä miljardia. Ylen tietojen mukaan summasta on kuitenkin maksettu vain noin 250 miljoonaa, koska maksujen ehdot eivät ole täyttyneet.

Rahalla on ollut tarkoitus ollut parantaa niin demokratian toteutumista, kansalaisyhteiskunnan toimivuutta, liikenneverkkoja kuin maaseudun kehittämistäkin.

Nyt avustuksia aiotaan jättää maksamatta tai suunnata uudelleen.

Lisäksi Turkkiin on maksettu miljardien avustukset pakolaisten olojen parantamiseen. EU ja Turkki sopivat rahansiirroista pakolaissopimuksessaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) keskusteli Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa EU-huippukokouksen ensimmäisen päivän aikana Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA Brexit-laskun ratkaiseminen vaikea tehtävä

Turkista käytiin pitkä, kolmituntinen keskustelu. Sen sijaan brexit-puheet jäivät pääministeri Theresa Mayn viiden minuutin alustukseen.

Unioniin jäävät maat eivät halunneet vielä siirtyä keskustelemaan EU-eron jälkeisestä elämästä eli siirtymäkaudesta ja tulevasta suhteesta, sillä eroneuvottelut ovat levällään.

– Kansalaisoikeudet ja Irlannin rajakysymys ovat vaikeita, mutta kaikkein vaikein on raha, Hollannin pääministeri Mark Rutte kuvasi tilannetta.

20–60 miljardin euron erolasku koostuu rahasta, jonka britit ovat periaatteessa sitoutuneet maksamaan unionin nykyisen budjettikauden loppuun mennessä, eron jälkeen.

– Mitä pitemmälle menee, sitä vaikeammaksi menee ja tulee kiire, kun alussa ei pysytä aikataulussa. Kun päästäisiin tulevaan suhteeseen, siitä riittää runsaasti keskusteltavaa, Sipilä laskeskeli aikatauluja ennen brittien eroa, joka tapahtunee maaliskuussa 2019.

Mayn hallituksen olot ovat käyneet yhä ahtaammiksi – kun neuvottelut eivät etene, brexitin luoma epävarmuus laskee mielialaa niin kansan piirissä kuin hallituksen kilpailevien leirien kesken.

Brittilehtien mukaan Theresa May olisi halunnut tuliaisina kotiin valoisia terveisiä neuvotteluista. Unionimaat pystyvät toistaiseksi vain kertomaan, että neuvotteluissa on edistytty – joskaan ei riittävästi.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy saapumassa huippukokoukseen. Stephanie Lecocq / EPA Erikoinen Katalonia-episodi: Tusk ei halunnut Rajoyn puhuvan

Jos brexit-keskustelu kesti viisi minuuttia, Katalonia-keskustelu jäi pelkäksi yritykseksi.

EU-johtajien kokouksen asialistalla Kataloniaa ei mainittu, mutta asia oli kuitenkin kaikkien huulilla.

Ylen tietojen mukaan Saksan liittokansleri Theresa May esitti yllättäen illallispöydässä, että Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kertoisi Katalonian tilanteesta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuitenkin esti Rajoyta vastaamasta.

Unionimaiden johtajista vain pari on ottanut kantaa Katalonian tilanteeseen. Muiden mielestä asia on vain ja ainoastaan Espanjan sisäinen asia, jossa on kysymys maan perustuslain noudattamisesta. Poliisin väkivallan EU-komissio on tuominnut.

Rajoy ei suostunut kommentoimaan asiaa myöskään tiedotusvälineille. Yöllä kokouksen loputtua Rajoy poistui sanomatta sanaakaan, toimittajien huutaessa kysymyksiä hänen peräänsä.

Kategoriat - YLE

Lehti: Japanin keisari Akihito luopuu kruunustaan maaliskuussa 2019

YLE: Pääuutiset -

Japanin keisari Akihito luopuu todennäköisesti kruunustaan maaliskuun lopulla vuonna 2019, kirjoittaa Asahi-sanomalehti. Valtaistuimelle odotetaan nousevan kruununprinssi Naruhiton. Japanissa tapahtuu näin ollen ensimmäinen keisarillinen eläköityminen yli kahteen vuosisataan.

Pääministeri Shinzo Abe tapaa ensi kuussa kuninkaallisen perheen sekä ylimmät virkamiehet, Asahi-lehti kertoi viitaten nimettömiin hallituksen lähteisiin.

Keisari Akihiton vanhin poika, 57-vuotias kruununprinssi noussee valtaistuimelle 1. huhtikuuta 2019.

Suosittu 83-vuotias Akihito järkytti maan kansalaisia viime vuonna, kun hän ilmoitti vetäytyvänsä taka-alalle ikäänsä ja terveysongelmiinsa viitaten. Kruunusta luopumisen päivämäärää ei ole kuitenkaan aiemmin kerrottu.

Keisari Akihiton odottamaton ilmoitus toi viime vuonna esiin haasteen, sillä maassa ei ole lakia, joka käsittelisi eläkkeelle jäävää keisaria. Se herätti myös keskustelua siitä, voisiko nainenkin nousta valtaistuimelle.

Kesäkuussa Japanin parlamentti hyväksyi kertaluontoisen säännön, jonka mukaan keisari voi siirtyä sivuun.

83-vuotias keisarinna Michiko kertoi lausunnossaan kokevansa helpotusta.

– Hänen majesteetillansa on nyt lepopäiviä, kuten minullakin.

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä