Uutisten kerääjä

Yli viidesosa nuorista aikuisista on hakenut voimaa töihin lääkkeistä — henkistä kuormitusta ei työpaikoilla aina tunnisteta

Etelä-Saimaa -

Entistä
useampi turvautuu lääkkeisiin työelämän paineista selviytyäkseen.

Työssä käyvistä 15 prosenttia on käyttänyt viimeisen vuoden aikana reseptillä saatavia kipu- tai psyykenlääkkeitä työssä jaksaakseen. Nuorista (18–29-vuotiaista) vastaavia lääkkeitä on käyttänyt 21 prosenttia.

Reseptilääkkeitä käyttävistä jopa kolmasosa syö lääkkeitä päivittäin.

Työhön liittyvää lääkkeidenkäyttöä selvitti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tutkimus.

Lääkkeitä syödään, koska työelämä koetaan entistä vaativammaksi

Kyselyyn vastanneista lähes puolet arvioi, että työ on muuttunut viimeisen vuoden aikana vaativammaksi. Työn vaativammaksi kokeneet myös käyttivät selvästi muita enemmän lääkkeitä.

— Paineet ovat kasvaneet, ja työn tahti on jatkuvasti nopeampaa. Ihmiset kokevat olevansa stressaantuneempia kuin ennen, EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti sanoo.

Myös lepo ja sen puute vaikuttavat. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten psykiatristen osastojen ylilääkäri Juha Kemppinen kertoo, että vuorokauden valvominen vastaa yhden promillen humalaa. Väsyneenä työkään ei maistu, ja noidankehä on valmis.

Kemppinen arvioi myös kulttuurin muuttuneen. Viime vuosikymmeninä kynnys ottaa lääkkeitä erilaisiin vaivoihin on laskenut.

— Myös hoidon saatavuus on parantunut, mikä on tietysti hyvä asia, Kemppinen lisää.

Lääkkeitä käyttävät etenkin nuoret aikuiset

Etenkin nuoret kokevat työelämän kuormittavaksi. Myös nuorten elämäntilanteet tuottavat lisäpaineita, asiantuntijat arvioivat.

— Nuorten elämässä on monia epävarmoja tekijöitä. Etsitään omaa suuntaa työelämässä, tavoitellaan parisuhdetta, muutetaan vieraisiin kaupunkeihin ja osalla on pieniä lapsia. Työelämä on ylipäätään uusi asia nuorille, työterveyshuollon ylilääkäri Kirsti Kupli Etelä-Karjalan työkunnosta selvittää.

EHYT ry:n tutkimuksen mukaan paineita kokevat nuorten lisäksi erityisesti johtavissa asemissa työskentelevät, toimihenkilöt, asiantuntijat sekä naiset.

— Korkeamman kuormittavuuden riskiä voivat lisätä myös vuorotyö, sijaistaminen, pätkätyö ja muut kahdeksasta neljään -töistä poikkeavat järjestelyt, Hytti sanoo.

Mitä lääkkeitä työelämän paineista selviytymiseen käytetään?

Tutkimukseen vastanneet olivat käyttäneet masennus- ja unilääkkeitä, rauhoittavia, ahdistuneisuus- ja kipulääkkeitä.

Asiantuntijoiden mukaan osa lääkkeiden käytöstä on hyödyllistä, mutta osasta saattaa olla haittaakin. Kipulääkkeisiin väärinkäyttöä liittyy luultavasti vähiten.

— Jos sairastaa esimerkiksi masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä, niin lääkitys on silloin tarpeen, ja se mahdollistaa työssä käymisen. Kuitenkin voimakas stressi vaikuttaa vastaavasti kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi työmuisti heikkenee ja tarkkaavaisuuden säätely häiriintyy. Stressin purkamiseen lääkkeet eivät ole koskaan pitkäaikainen ratkaisu, Eksoten ylilääkäri Kemppinen sanoo.

Myös Kupli pitää masennuslääkkeitä tarpeellisina. Unilääkkeitä ja rauhoittavia sen sijaan käytetään hänen mukaansa liikaa.

— Niitä me lääkäritkin määrämme turhan helposti. Reseptiä uusiessa ei selvitetä riittävän hyvin sitä, mikä potilaan todellinen ongelma on.

Miten ongelmaa voidaan lähteä purkamaan?

EHYT ry:n Hytin mukaan Suomessa tunnistetaan erittäin hyvin esimerkiksi työturvallisuuteen ja -ergonomiaan liittyvät ongelmat. Työn henkiseen kuormittavuuteen taas ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

— Arjen kiireessä harvemmin tulee kysyttyä, kuinka työkaveri tai alainen voi. Siksi tarjolla olevat tukipilarit, kuten työterveyshuollon palvelut ja työsuojeluorganisaatio, pitäisi tehdä alusta lähtien mahdollisimman helposti saatavaksi ja panostaa ennaltaehkäisyyn.

Eksoten Juha Kemppinen korostaa, että ongelmista pitäisi puhua rohkeasti hoitohenkilökunnalle tai vaikka kollegalle.

— Valitettavasti omasta jaksamisesta ei vaan kovin herkästi mennä puhumaan toisille.

Myös Kirsti Kupli painottaa työnantajien vastuuta. Monipuolista apua on saatavilla, mutta sitä pitäisi tarjota työntekijöille aktiivisemmin.


Onko kesämökkisi lääkekaappi ajan tasalla? – Älä luota mökkilääkkeiden päivämääriin

YLE: Pääuutiset -

Kesämökkien lääkekaapeista saattaa löytyä monen vuoden takaisia rohtoja. Jos lääkkeitä on säilytetty mökillä ympäri vuoden pakkasista helteisiin, teho ei välttämättä ole kunnossa, vaikka käyttöaikaa olisikin päivämäärän puolesta jäljellä.

– Jos on paljon lämpötilavaihteluita, kosteutta tai muita lääkkeen säilyvyyttä heikentäviä seikkoja, valmistajakaan ei takaa lääkkeen säilyvän viimeiseen käyttöpäivään asti, proviisori Paula Hägg Yliopiston Apteekista sanoo.

Proviisori ei itse luottaisi esimerkiksi useita vuosia vanhan, mökillä säilytetyn kyypakkauksen tehoon.

– En kyllä luottaisi. Jos olisin siinä tilanteessa, että joutuisin kyypakkaukseen turvautumaan, niin haluaisin kyllä, että se vastaa sille tarkoitettua tehoa.

Mökin lääkekaappi olisikin syytä päivittää joka vuosi. Jos mökillä on tapana oleskella vain kesäisin, lääkevarasto kannattaa syksyllä napata mukaan ja tuoda keväällä uudet, ajan tasalla olevat lääkkeet.

Älä säilytä lääkkeitä kosteissa tiloissa

Lääkekaapin paikkaa kannattaa myös miettiä, sillä kosteus ja lämpötilavaihtelut voivat heikentää lääkkeiden tehoa. Lääkevarastoa ei kannata säilyttää aivan pesutilojen, saunan tai keittiön lähellä, ei myöskään mökin aurinkoisimmassa nurkassa.

– Mahdollisimman kaukana kosteista paikoista ja auringonvalosta.

– On tärkeää, että lääkkeet ovat myös lasten ulottumattomissa. Kuitenkin niin, että tarvittaessa apu on lääkekaapista nopeasti saatavissa, Paula Hägg ohjeistaa.

Lääkkeitä ei tutkita mökkiolosuhteissa

Myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta painotetaan, että vanhentuneita tai vääränlaisissa olosuhteissa säilytettyjä lääkkeitä ei pidä käyttää. Teho on voinut heikentyä eivätkä lääkeyhtiöt takaa tällaisten lääkkeiden käytön turvallisuutta.

– Firmat eivät usein ole tutkineet lääkkeitä kovin pitkään sen jälkeen, kun lääkkeiden käyttöikä umpeutuu, lääkevalmisteiden arviointiyksikön päällikkö Pekka Suhonen Fimeasta sanoo.

Usein ei myöskään ole olemassa tutkittua tietoa siitä, mitä esimerkiksi pakkasessa tai kovassa helteessä säilytetylle lääkkeelle tapahtuu.

Yle Uutisgrafiikka

Kategoriat - YLE

Herätys: Lemmikeille uraauurtava älylaite, säävaihtelut pilaavat mökkilääkkeet ja lämpöä luvassa

YLE: Pääuutiset -

Lemmikkieläinbisnes nousukiidossa – suomalaiset tähtäävät huipulle

Yksi koiranomistajan suurista huolista on, miten lemmikki pärjää kotona yksin. Ikävöikö koira omistajaa tai tekeekö se tuhoja päivän aikana? Lemmikkien hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät kysymykset kiinnostavat omistajia entistä enemmän Tutkijatiimiin on koottu maan parhaat voimat. Tarkoituksena on luoda huippuluokan lemmikkieläinbisnes ja viedä sitä maailmalle.

Päivitä kesämökin lääkekaappi vuosittain

Kesämökkien lääkekaappi ei ole talven jäljiltä aina ajan tasalla. Jos lääkkeitä on säilytetty mökillä ympäri vuoden pakkasista helteisiin, teho ei välttämättä ole kunnossa, vaikka käyttöaikaa olisikin päivämäärän puolesta jäljellä. Lisää aiheesta täältä.

Lääkekaapin sisältö on syytä päivittää, jos lääkkeet ovat talvehtineet mökillä.Ismo Pekkarinen / AOP Delfiinit opiskelevat pyöriäisten pelastamista

Asiantuntijat ovat arvioineet, että kalifornianpyöriäisiä on jäljellä enää korkeintaan 30-40 yksilöä elinympäristössään, Meksikon rannikolla Kalifornianlahdessa. Nyt Meksikossa toivotaan älykkäistä delfiineistä äärimmäisen uhanalaisten pyöriäisten pelastajia Delfiinejä koulutetaan parhaillaan paikantamaan ja paimentamaan pyöriäisiä merelliseen turvapaikkaan.

Meksikon hallitus ilmoitti kieltävänsä pysyvästi kalastuksen verkoilla Kalifornianlahden yläosissa. Verkot ovat olleet suurin uhka erittäin uhanalaiselle Kalifornianpyöriäiselle, merinisäkkäälle, joita arvioidaan olevan jäljellä vain noin 30 yksilöä. EPA Turkki kielsi Pride-marssin

Turkin viranomaiset kielsivät lauantaina Trans Pride -marssin järjestämisen Istanbulissa. Kaupungin kuvernöörin toimiston mukaan transssukupuolisten oikeuksia ajava marssi kiellettiin, koska Taksim-aukio ei ole sopiva paikka marssille.

Seksuaalivähemmistöjä juhliva LGTB Pride-kulkue Istanbulissa Turkissa peruutettiin turvallisuussyihin vedoten viikko sitten. Nyt viranomaiset ovat kieltäneet myös sunnuntaille kaavaillun Trans Pride -kulkueen, joka on osa kansainvälistä Pride-tapahtumaa.Erdem Sahin / EPA Ankara helle jatkuu Kreikassa

Perjantaina Kreikan mannermaalla mitattiin yli 45 asteen lämpötiloja. Helle jatkuu vielä ainakin tämän päivän. Ensi viikon kuluessa lämpötila laskee muutamalla asteella. Kreikan turistisaarilla helle ei ole ollut yhtä voimakas.

Ihmiset suojautuivat auringon paahteelta Ateenassa 1. heinäkuuta 2017. Simela Pantzartzi / EPA Aurinkoa ja lämpöä luvassa laajalti – Lapissa ehkä jopa hellettä

Tänään laajoilla alueilla on aurinkoista, mutta pilvisyys hieman lisääntyy. Lämpötila on 20 vaiheilla tai sen yläpuolella ja pilvisintä on päivällä länsi-lounaassa. Lapissa lämpötila kohoaa paikoin liki hellelukemiin. Tarkemmat säätiedot löytää osoitteesta yle.fi/saa

Sääkartta sunnuntaille 2. heinäkuuta. Yle

Kategoriat - YLE

Presidenttipari maakuntamatkalla Etelä-Karjalassa sunnuntaina, presidentti Niinistö ja rouva Haukio Katariinantorilla kello 10

Etelä-Saimaa -

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion tapaavat kansalaisia Lappeenrannan linnoituksessa sunnuntaina. Presidenttipari saapuu Katariinantorille kello 10.00.

Presidenttiparin maakuntamatka jatkuu Linnoituksesta Saimaalle. Niinistö ja Haukio siirtyvät Imatralle veneellä.

Imatralla Niinistö ja Haukio osallistuvat Etelä-Karjalan sotaveteraanien kutsuvierastilaisuuteen sekä miesten Itä-Länsi-pesäpallo-otteluun. Tapahtuman suojelija Niinistö tapaa ottelun aikana paikallisia pesäpallojunioreita.

Etelä-Saimaa seuraa presidenttiparin maakuntamatkaa verkkosivuillaan pitkin sunnuntaita.

Sunnuntain Etelä-Saimaassa julkaistiin laaja presidentti Niinistön haastattelu. Niinistö ottaa kantaa muun muassa idänsuhteisiin ja kiintiöpakolaisiin sekä kertoo lisätietoja Vladimir Putinin heinäkuisesta vierailusta.


Ankara helleaalto Kreikassa

YLE: Pääuutiset -

Afrikasta saapunut helleaalto on pitänyt Kreikkaa otteessaan jo muutaman päivän.

Kuumin päivä oli perjantai, jolloin Kreikan mannermaalla mitattiin yli 45 asteen lämpötiloja.

Helle jatkuu vielä ainakin tämän päivän, ja sääennuste lupaa esimerkiksi Ateenaan täksi päiväksi 39 asteen lämpötilaa. Ensi viikon kuluessa lämpötila laskee muutamalla asteella.

Kreikan turistisaarilla helle ei ole ollut yhtä voimakas.

Myös muualla Balkanin niemimaalla on ollut kuumaa. Romaniassa tehtiin eilen lauantaina lämpöennätys, kun maan eteläosassa, Calafatissa mitattiin 44,3 astetta, kertoo maan televisio

Kategoriat - YLE

Putinin vierailu varmistui — tulee juhlimaan Suomea heinäkuussa

Etelä-Saimaa -

Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailu Suomeen on varmistunut. Presidentti Sauli Niinistö vahvistaa, että vierailu on sovittu heinäkuulle. Tarkkaa päivää tai paikkaa hän ei halua vielä julkistaa.

Vierailun puheenaiheista ei myöskään ole kerrottavaa

— Katsotaan nyt, mitä siinä vaiheessa agendalla on, Niinistö sanoo.

Vierailu on ollut valmisteilla jo vuoden vaihteessa. Niinistö ja Putin keskustelivat uuden vuoden puhelussaan mahdollisesta tapaamisesta Suomen juhlavuoden kunniaksi. Alkuvuonna vierailun arvioitiin ajoittuvan kesälle.

Kuluvana vuonna presidentit ovat jo tavanneet maaliskuussa Venäjän Arkangelissa järjestetyssä Arktisessa kokouksessa. Viime vuonna Niinistö ja Putin tapasivat kahdesti, Venäjällä ja Suomessa.


Presidentti Niinistön mukaan kiintiöpakolaisten määrää voisi lisätä

Etelä-Saimaa -

Presidentti Sauli Niinistö olisi valmis lisäämään kiintiöpakolaisten määrää tietyin ehdoin. Muutos edellyttäisi, että muu maahantulo olisi hallinnassa.

Suomeen tulee vuosittain tällä hetkellä viidestä kuuteen tuhatta turvapaikanhakijaa. Näistä murto-osa otetaan kiintiöiden kautta.

Presidentin mielestä ideaalitilanne olisi, jos turvapaikanhakijoita tulisi vain kiintiöjärjestelmän kautta. Tällöin pakolaisleiriltä seulottaisiin suurimman avuntarvitsijat.

– Silloin voisimme minusta korottaa tuntuvasti nykyistä määrää.

Ihmisten liikehdintä tuskin tulevaisuudessa vähenee.

– Täytyy muistaa, että on olemassa paljon syitä, jotka saattavat laukaista massiivisen muuttoliikkeen. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja jatkuva sotiminen.

Niinistön taannoinen pakolaiskriisiä sivunnut valtiopäivien avajaispuhe sai kohun aikaan. Hänen tulkittiin viitanneen jopa siihen, että Suomi voisi irtautua kansainvälisistä sopimuksista.

– En koskaan sanonut niin.

Hänen mukaansa kyse oli vain realistisesta tilannearviosta. Presidentin mielestä puheesta noussut kohu kertoo vain vääristelyhalusta. Niinistön perusviesti oli silloin ja on edelleen, että unionin pitää vetää yhteistä linjaa.

Pakolaiskriisin keskellä elettiin presidentin mukaan tilanteessa, jossa osa EU-maista kilvoitteli sillä, mihin on vaikein tulla. Paikoin kansainvälisiä sopimuksia rikottiin yksiselitteisesti.


Naisia, autoja ja piilopirttejä – Norjalainen vakoili CIA:n laskuun kylmän sodan Suomessa

YLE: Pääuutiset -

Tällaisia ohjeita norjalainen Magnus Bratten, 32, ei ollut koskaan saanut.

Tule syrjäiselle huoltoasemalle E18-tien lähelle. Etsi mies, jolla on sininen tuulitakki ja lakki ja jolla on edessään sanomalehti. Hän istuu ikkunasta vasemmalle.

Bratten tunsi olevansa keskellä agenttitarinaa. Ja niin hän olikin.

Hän oli koonnut tiedonsiruja; perheessä kuultuja keskusteluja, vanhempien ihmisten yllättäviä kommentteja ja 1990-luvun alussa norjalaismediassa esitettyjä tietoja koko aikuisikänsä.

Tarina oli muotoutunut hiljalleen.

Magnus Brattenin isoisä, nimeltään myös Magnus Bratten, oli työskennellyt vakoojana Helsingissä kylmän sodan aikana. Sieltä hän oli organisoinut kaukopartioiden matkoja Neuvostoliittoon Suomesta itärajan yli.

Norjalaisvakoojan työtä olivat rahoittaneet läntinen puolustusliitto Nato ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA.

Palapelistä olivat kuitenkin valmiina vasta reunat. Miten Magnus Brattenista tuli vakooja? Millaista hänen työnsä oli ja pitikö hän siitä? Millainen ihminen hän oli?

Brattenin oli pakko saada tietää.

Kaukopartiot
  • Kaukopartiointi tarkoitti syvällä rajan takana tehtävää tiedustelua ja tuhoamistyötä jatkosodassa ja Lapin sodassa.
  • Norja, Nato ja CIA halusivat käyttää suomalaisia kaukopartioita omiin tarkoituksiinsa 1950-luvulla.
  • Kaukopartiomatkoja tehtiin eri arvioiden mukaan 10-15 vuodesta 1950 mahdollisesti vuoteen 1957 asti.
  • Retkillä liikuttiin pareittan tai pienissä ryhmissä, joskus jopa yksin.
  • Jopa yli sadan kilometrin matkat tehtiin usein kävellen tai hiihtäen, mutta itäraja ylitettiin myös kuumailmapallolla.
  • Koko operaation aikana 1950-luvulla kaukopartioihin osallistui arviolta 20-30 miestä. Osa heistä teki yli kymmenen erillistä matkaa.
  • Moni pakeni myöhemmin ulkomaille esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
  • Kolme operaatio Uppsalaan osallistunutta kiinnijäänyttä miestä tuomittiin Suomessa vankeuteen maanpetoksista.

Vuonna 2010 hän ryhtyi tosissaan penkomaan isoisänsä menneisyyttä; olihan hän toimittajana tottunut ottamaa asioista selvää.

Siksi kannatti etsiä lippalakkipäistä miestä huoltoasemalta Itä-Norjassa. Hän oli viimeisiä elossa olevia ihmisiä, jotka olivat työskennelleet Helsingissä yhdessä Magnus Bratten vanhemman kanssa. Ja juuri Magnus Brattenin nimi oli avain siihen, että hattumies oli luvannut kertoa kokemuksistaan.

Magnus Bratten vanhempi saapui Suomeen todennäköisesti laivalla tammikuussa 1950.

Vuonna 1917 syntynyt Bratten näki Helsingin ensimmäistä kertaa suunnilleen samanikäisenä kuin hänen tyttärenpoikansa, vähän yli kolmekymppisenä.

Voimakaspiirteinen, sinisilmäinen nuori mies huomasi laivan kannelta todennäköisesti ensimmäiseksi Helsingin valkoisen tuomiokirkon, joka kaukaa katsottuna näyttää kohoavan merestä.

Norjalaisen Magnus Brattenin, 32, isoisä toimi vakoojana Helsingissä 1950-luvulla.Aapo Huhta

Muita korkeita rakennuksia Suomen pääkaupungissa oli vähän. Stockmann kohosi maamerkkinä Kolmen sepän patsaan vieressä. Mannerheimintien varrella oli vielä paljon avaraa, tyhjää tilaa.

Kaduilla autot, hevoset ja muutama raitiolinja risteilivät sulassa sovussa.

Kaikkialla oli lapsia – ja vakoojia.

Jos halusi tietää, mitä Neuvostoliiton puolella tapahtui, sinne piti mennä.

1950-luvun alussa elettiin kylmän sodan hyytävää kautta. Nato oli perustettu vuotta aiemmin. Neuvostoliiton läheisyyden vuoksi Suomesta tuli länsimaille tärkeä tiedustelukohde.

Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB erinimisine edeltäjineen kohtaisi Suomessa Naton ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n voimat. Vakoojia tuli Englannista, Ranskasta, Yhdysvalloista. Ja Norjasta.

Elettiin aikaa ennen GPS-paikannusta ja satelliitteja. Ilmakuvauksen edellytykset olivat huonot, eikä Google Earthia osattu edes kuvitella. Jos halusi tietää, mitä Neuvostoliiton puolella tapahtui ja miltä siellä näytti, sinne piti mennä.

Juuri tämän vuoksi Magnus Bratten tuli Suomeen. Hän ei suinkaan aikonut lähteä rajan taakse itse. Brattenin työnantajilla oli parempi suunnitelma.

Suomalaiset kaukopartiot eli vihollislinjojen taakse lähetetyt miehet olivat herättäneet huomiota jo sodan aikana. Erityisesti kiinnosti se, että Suomessa oli paljon itärajalta tai sen takaa kotoisin olevia entisiä sotilaita. He tunsivat Neuvostoliiton Suomen-puoleiset rajaseudut hyvin.

Moni oli katkera siitä, että oma kotitalo oli jäänyt rajan väärälle puolelle. Lisäksi moni oli sodan jälkeen kipeästi rahan tarpeessa.

Magnus Brattenin työ oli organisoida tällaisten miesten etsimistä, värväämistä ja kouluttamista. Hän toimitti heille tehtäviä sekä niihin tarvittavia välineitä.

Keskeistä oli rajaseutujen liikehdinnän kartoitus sekä tärkeiden kohteiden kuten rautateiden, lentokenttien ja mahdollisten asevarastojen kuvaaminen.

Suomen historiassa kaukopartiomiesten käyttäminen kylmän sodan ajan vakoilussa tunnetaan nimellä operaatio Uppsala.

Se mullisti monen suomalaisen elämän mutta myös Magnus Brattenin yksityiselämän. Vaikutukset ulottuvat jo kolmanteen sukupolveen asti.

Äiti tiesi isästään vähän. 1980-luvulla syntynyt pikku-Magnus kuuli vain palasia sieltä täältä. Isoisä kuitenkin kiinnosti siksikin, että hänellä oli ollut täsmälleen sama nimi.

Entinen vakooja Magnus Bratten tyttärensä kanssa 1960-luvun alussa.Magnus Bratten / Yle Uutisgrafiikka

– Olin nimestä ylpeä, Bratten muistelee.

– Tiesin kyllä, että hän oli tehnyt maailmasodan aikana ja sen jälkeen jotain tärkeää. Tiesin myös, että hän oli työskennellyt Norjan suurlähetystössä Suomessa. Kuvittelin, että hän oli jonkinlainen sotasankari.

Eräänä päivänä Brattenin ollessa yläasteella tätä lähestyi erään luokkakaverin iäkäs sukulainen.

Magnus Bratten (s. 1984)
  • Syntynyt Oslossa
  • Perhe: Yhteensä kuusi sisarusta
  • Ammatti: Toimittaja-tuottajana Norjan Yleisradiossa NRK:ssa
  • Muuta: Laulaa cover-bändissä.

–Tiedätkö, kuka isoisäsi oli, tämä kysyi.

Mies kertoi hämmentyneelle Brattenille työskennelleensä aikanaan tämän isoisän kanssa. Mies oli ollut Norjan suurlähetystön apulaisjohtaja Suomessa samaan aikaan kun Bratten työskenteli lähetystössä.

Magnus Bratten kuoli sydänkohtaukseen Oslossa vuonna 1971, yli kymmenen vuotta ennen tyttärenpoikansa syntymää.

Siksi nuorelle Magnukselle tärkein isoisään liittyvä tietolähde on ollut oma äiti. Nykyisin 62-vuotias nainen asuu yhä Oslossa.

Brattenin vakoojamenneisyys alkoi selvitä äidille kunnolla vasta vuonna 1977. Silloin ensimmäiset Brattenia koskevat lehtiartikkelit ilmestyivät norjalaislehdissä.

Norjalainen Ny Tid -lehti kertoi Magnus Brattenin vakoojamenneisyydestä vuonna 1977, kun se julkaisi Brattenin kanssa työskennelleen majurin haastattelun. Juttu herätti huomiota myös Suomessa.Magnus Bratten

Tytär ja lähisukulaiset olivat jo aiemmin epäilleet, että jokin menneisyydessä painoi Brattenia.

Nuorempi Magnus Bratten on tallentanut äitinsä lapsuusmuistot radiodokumenttiin.

– Isäni ei nukkunut öisin. Hän vaelteli ympäriinsä. En tiennyt miksi, äiti kertoo Magnukselle.

– Haluaisin kysyä, mikä sai hänet jatkuvasti katselemaan verhojen taakse.

Perheen oli odotettava autossa, kun isä tutki talon aseen kanssa.

Kotona oli ollut ase.

Jos isä oli ollut perheen kanssa viikonloppumatkalla, perheen oli odotettava autossa, kun isä tutki talon aseen kanssa.

Hän saattoi hermostua ja muuttaa mieltään nopeasti. Välillä hän vaikutti vainoharhaiselta. Menneisyydestä ei puhuttu.

Isä jakoi tyttärensä huoltajuuden sisarensa kanssa, niin että tytär asui vuorotellen molempien luona.

Magnus Bratten joi toisinaan paljon, mutta oli myös pitkiä hyviä jaksoja.

– On julmaa lukea, että hän oli yksin ja hylätty, kun hänellä kuitenkin koko ajan oli minut, äiti sanoo radiodokumentissa.

Paljon jäi kysymättä. Magnus Brattenin kuollessa tytär oli vasta 16-vuotias.

Kuoleman jälkeen tämä joutui antamaan viranomaisille Magnus Brattenin henkilökohtaiset paperit ja tämän itse kirjoittamat muistiinpanot ”kansallisen turvallisuuden” nimissä.

Seuraavina vuosina Brattenin menneisyyttä käsiteltiin melko laajasti Norjan mediassa. Norja ei kuitenkaan ole koskaan virallisesti tunnustanut, että se olisi vakoillut Neuvostoliittoa suomalaisten avulla Suomen maaperältä käsin.

Valtiolta ei siis ollut odotettavissa vastauksia.

Norjan suurlähetystö erottuu Eiran jugendhuvila-alueen muista rakennuksista, eikä mitenkään edukseen.

1960-luvulla vanhan huvilan tilalle rakennettu lähetystö äänestettiin taannoin Iltalehdessä Helsingin rumimmaksi rakennukseksi.

Vielä 1950-luvulla tässä oli suurlähettilään asuntonakin toiminut huvila. Siellä Magnus Bratten työskenteli, ainakin paperilla. Ehkä sireenit tuoksuivat silloin yhtä voimakkaasti kuin nyt.

Norjan suurlähetystö Helsingissä. Aapo Huhta

Brattenin virallinen titteli oli sosiaaliattasea. Jo nimitys oli erikoinen, sillä tällaisiin tehtäviin vaadittiin yleensä korkeamman virkamiehen asemaa. Brattenin tausta oli Norjan ammattiliittojen keskusjärjestössä kansainvälisten asioiden sihteerinä. Yliopistossa hän oli opiskellut historiaa.

Norjan miehityksen aikana 1940-luvulla hän oli osallistunut laittomien, saksalaismiehitystä ja hallintoa arvostelevien julkaisujen kirjoittamiseen.

Niiden vuoksi hän oli jopa joutunut pakenemaan yön pimeydessä rajan yli Ruotsiin syksyllä 1944.

Juuri tällaisista ihmisistä Norjan tiedustelu oli kiinnostunut.

Norjan silloinen puolustusministeri Jens Hauge kutsui uskollisen sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenen Magnus Brattenin Helsingin suurlähetystöön suoraan ammattiyhdistystyöstään.

Brattenia ei kuitenkaan suurlähetystöllä juuri näkynyt. Hän kävi siellä vain silloin kun sattui huvittamaan.

– Norjan ulkoministeriön arkistosta löytyy kymmeniä edellisen attasean kirjoittamia kuivahkoja raportteja esimerkiksi eri organisaatioiden välisistä suhteista Suomessa. Sen sijaan Magnus Brattenin nimellä niitä ei löydy ainuttakaan, kertoo tyttärenpoika Bratten suurlähetystön portailla.

Arkistosta löytyi myös Norjan silloisen suurlähettilään kirjoittama kirje. Siinä paheksutaan sitä, että Bratten antaa ymmärtää olevansa lähettilään yläpuolella.

Hän ei ota vastaan määräyksiä ja tekee mitä haluaa, lähettiläs valittaa.

Lähettiläs kirjoitti ulkoministeriöön pyytääkseen attaseaa, joka ymmärtäisi jotain verkostoitumisesta ja sotilaskysymyksistä.

Mutta turhaan. Bratten oli ja pysyi.

Norjan vakoilu ja kaukopartiotoiminta käynnistyi heti vuonna 1950.

Entisiä suomalaisia kaukopartiomiehiä ryhdyttiin värväämään vakoiluretkille syvälle rajan taakse. Ensimmäiset matkat rajan yli tehtiin jo samana keväänä.

Onnistuneesta retkestä maksettiin suomalaisille jopa miljoona silloista markkaa.

Raha oli hyvä houkutin. Alkoholi oli sodan jälkeen monille ongelma, eikä pitkäjänteinen palkkatyö kiinnostanut kaikkia.

Norjalaiset hankkivat kaukopartiomiehille esimerkiksi saksalaisvalmisteisia Robot-merkkisiä kameroita, joilla oli tarkoitus kuvata rajan takana.

Joillakin oli pienempiä kameroita piilotettuna saappaaseen. Mukaan annettiin myös muonaa ja pistooleja.

Helsingin Mannerheimintie 1950-luvun alussaMonifoto / Helsingin kaupunginmuseo

Magnus Bratten esiintyi koodinimellä Matti. Hänen tehtävänsä oli johtaa operaatiota Suomessa. Hän järjesti suomalaisille räjähde- ja kuvauskoulutuksia. Niitä varten hänellä oli sala-asuntoja muun muassa Katajanokalla.

Bratten myös kuljetti kouluttajia ja varusteita itse autolla Itä-Suomeen lähelle rajaa, jolla partiot valmistautuivat ylitykseen.

Kulut ja tarvikkeet maksoi CIA.

Suurlähetystö ei ollut vain Brattenin näennäistyöpaikka. Sillä oli hänen koko tulevaisuutensa kannalta vielä isompi symbolinen merkitys.

Tässä suurlähetystössä Bratten meni naimisiin, suomalaisen naisen kanssa.

– Olin noin kymmenen, kun kuulin, että minulla on suomalainen isoäiti. Siihen asti olin pitänyt mummonani naista, joka oikeasti oli isoisäni sisar,nuorempi Magnus Bratten kertoo.

Bratten meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa.

Tilanne oli lapselle hämmentävä. Perhe pakkautui autoon ja ajoi Oslosta Ruotsin puolelle sairaalaan. Siellä noin 65-vuotias suomalainen isoäiti oli kuolemaisillaan. Hän sairasti syöpää, aika oli vähissä.

– Muistikuvissani hän on hauska ja iloinen. Hän vitsaili valmistautuvansa Lillehammerin olympialaisiin, Bratten muistelee.

– Mutta voi olla, että lapsen näkökulmasta tilanne oli niin vaikea käsitellä, että olen jälkikäteen tehnyt tapaamisesta iloisen.

Magnus Brattenin isoisä tapasi suomalaisen, Ruokolahdelta kotoisin olleen Ellenin luultavasti melko pian Suomeen saapumisensa jälkeen.

Ilmeisesti he tapasivat Kaisaniemenkadun Kappa-Keskuksessa, joka myi miesten vaatteita. Ulkoasustaan tarkka Bratten oli hyvinkin saattanut olla paikan vakioasiakas.

Ellen oli jäänyt orvoksi jo hyvin nuorena ja mennyt töihin heti kun oli kyennyt. Helsingissä hän oli aloittanut kotiapulaisena.

Hän oli Magnus Brattenia kymmenen vuotta nuorempi ja lyhyt, alle 160-senttinen.

Hän joutui katsomaan yli 180-senttistä Brattenia ylöspäin.

Raamikas norjalaismies on todennäköisesti erottunut muista asiakkaista. Suomeakin Bratten osasi ainakin jonkin verran.

Ellen muutti Brattenin tilavaan asuntoon Dagmarinkadulle.

He olivat sunnuntailapsia.

Jälkikäteen on vaikea tietää, mikä pariskuntaa yhdisti. Oliko kyse rakkaudesta ensisilmäyksellä vai jostain ihan muusta?

Ellen oli kiinnostunut taiteesta; hän maalasi ja unelmoi. Hän oppi nuorena tulemaan toimeen omillaan ja selvitti yksin tiensä maalta Helsinkiin.

Myllärin poika Bratten oli raivannut tiensä maaseudulta yliopistoon asti. Hän sai perheen lapsista pisimmän koulutuksen.

– He olivat sunnuntailapsia, sanoo Magnus Bratten nuorempi.

– Molemmat tulivat lähes tyhjästä, mutta he pääsivät omilla tavoillaan pidemmälle nuorina kuin muut perheenjäsenensä.

Olympiakesänä 1952 Helsingin kadut täyttyivät erimaalaisista ihmisistä, vieraista kielistä – ja vakoojista. Suuri kansainvälinen tapahtuma tarjosi täydellisen suojan, joka houkutteli vakoojia niin, että heitä oli enemmän kuin koskaan.

Klaus Kurki, nykyinen Klaus K oli Magnus Brattenin isoisän lempipaikkoja. Aapo Huhta

Tässä joukossa Bratten vaikutti olleen kuin liukas kala vedessä.

Hän ei ollut mikään varjoissa viihtyvä hämärähahmo. Päinvastoin, Magnus Bratten näkyi ja kuului.

Hän antoi mielellään ymmärtää, että rahaa oli. Bratten kävi pintaliitopaikoissa, ravintoloissa ja hotelleissa.

Ainakin joidenkin mielestä hän leuhki liikaa hienolla autollaan. Brattenin kiiltelevä Citroën oli Helsingin kaduilla tavallinen näky.

Siihen saattoi olla syy.

Miehiä houkuteltiin partiomatkoille rajan taakse nimenomaan isoilla rahoilla. Ajatus uudesta autosta kutkutteli. Ainakin yhden kaukopartiomiehen tiedetään ostaneen auton onnistuneen tehtävän jälkeen.

Moni hotelli rakensi itsestään kansainvälistä olympialaisia silmällä pitäen, niin myös Bulervardin Klaus Kurki.

Sen erikoisuutena oli useille kielille käännetty ruokalista sekä sähköllä toimiva noutopöytä, joka piti kylmät alkuruuat viileinä.

Tämä oli Magnus Brattenin lempipaikkoja. Joskus hotellista eri nimillä otetuissa huoneissa keskusteltiin tulevista värväysoperaatiosta. Kameroita ja pistooleja vaihdettiin kädestä käteen.

Olympiatuli paloi Stadionin tornissa kesällä 1952.Dilén Börje / Helsingin kaupunginmuseo

Lopuksi Bratten lähti näyttäville illallisille, ehkä tyttö kainalossa. Moni tarjoilijoista, ainakin naispuolisista, tunsi Brattenin nimeltä.

Nykyään Klaus K:n nimellä toimivassa hotellissa 1950-luvusta muistuttaa vain hotellin sisäänkäynti, jossa hotellin nimi on kirjoitettu graniittiin.

– Isoisästä on vaikea muodostaa objektiivista kuvaa. On vain vähän ihmisiä, jotka muistavat hänet ja hekin katsovat häntä jotain poliittista taustaa vasten, Bratten pohtii hotellin baaritiskillä.

Isoisä-Bratten vaikuttaa esimerkiksi olleen aidosti huolissaan vakoiluun osallistuneiden ihmisten kohtaloista. Hän oli mukana järjestämässä näille matkoja ja majoitusta Norjaan, kun maa alkoi Suomessa poltella jalkojen alla.

Nuori Bratten yrittää katsoa vakooja-Brattenia toimittajan tarkkuudella. Ehkä vieläkin enemmän hän kokee penkovansa tämän elämää tyttärenpoikana.

– Äitini on päättänyt pitää isäänsä hyvänä ihmisenä, eikä siinä mitään, Bratten sanoo.

– Minulle kyse on ehkä ihmisyydestä ylipäätään. Minusta ihmiset eivät koskaan ole kokonaan hyviä tai pahoja. Minulle kävisi sekin, jos selviäisi, että hän toimi ilkeästi ja väärin. Ymmärtäisin sen. Hän teki vaikeassa tinteessa sen, minkä pystyi.

Porttikongin yläpuolella sijaitsevassa ikkunassa ei näy liikettä. Verhot kertovat, että joku tässä asuu.

Bratten katselee ympärilleen Dagmarinkadulla Etu-Töölössä.

– Tämä oli ainoa paikka, jossa isovanhempani olivat yhdessä. Se tekee tästä paikasta erityisen, Bratten sanoo.

– Minun on helppo kuvitella isoisäni tänne keikaroivassa 1950-luvun puvussa. Äitini on vauva, joka ehkä katsoo tuosta ikkunasta ulos mummoni sylistä, hän sanoo hymyillen.

Perhe-elämä Dagmarinkadulla ei kuitenkaan ollut pelkkää auvoa. Bratten tuli ja meni yllättäen, eikä vaimo usein vaikuttanut tietävän, missä mies oli. Vaimon sukulaisetkaan eivät onnistuneet tapaamaan Brattenia.

Oliko vain sattumaa, että Ellen oli kotoisin aivan Neuvostoliiton rajan tuntumasta?

Vakoojan avioliitto on helppo kyseenalaistaa.

Oliko vain sopiva sattuma, että Ellen oli kotoisin Ruokolahdelta, siis aivan Neuvostoliiton rajan tuntumasta? Oliko hänellä vain sattumalta syrjäinen pieni metsämökki, jota Bratten käytti tapaamisiin ja rahan välittämiseen? Oliko vakoojan ammatin kannalta vain uskottavampaa olla naimisissa?

Nuorempi Bratten ajattelee silti isovanhempiensa tarinaa mieluiten rakkaustarinana.

Magnus BrattenAapo Huhta

– Kaksi köyhyydestä ponnistanutta ihmistä, jotka selvisivät suuressa maailmassa yksin. Molemmat olivat kokeneet sodan ja selvinneet siitä, hän sanoo.

– Eikä isoisä mennyt enää koskaan uudestaan naimisiin.

Brattenin ja tämän vaimon suhteen päättyminen on mysteeri, jonka nuorempi Bratten haluaisi vielä ratkaista.

Se tiedetään, että Magnus Brattenin ja suomalaisen Ellen-vaimon suhteen vaiheet kietoutuvat yhteen operaatio Uppsalan lopun kanssa. Vuonna 1953 selvisi, että venäläisillä oli myyrä operaation sisällä. Heillä oli muun muassa ennakkoon tiedossa joidenkin kaukopartioiden reittejä.

Silmukka Brattenin ympärillä kiristyi. Suojelupoliisi oli pidättänyt ensimmäisen kaukopartiomiehen jo loppuvuodesta 1952 ja nyt muitakin uhkasi jäädä kiinni.

Suomalaismiehiä oli jo paossa Norjassa.

Bratten suositteli operaation lopettamista, mutta Norjan tiedustelu Oslossa halusi jatkaa. Tästä tuli Brattenin ja Oslon välillä riitaa.

Kaiken keskellä Bratten ja Ellen-vaimo tunsivat olonsa uhatuiksi. Lopulta vuonna 1954 tai 1955 joku yritti murtautua Dagmanrinkadun asuntoon keskellä yötä.

Heti seuraavana päivänä he pakkasivat pieneen laukkuun viikonloppuvierailuun riittävän määrän tavaraa ja matkustivat Ruotsin kautta Osloon.

Siellä päätettiin nopeasti, että Brattenin ei olisi enää turvallista palata Suomeen.

Keväällä 1955 pariskunnalle syntyi Oslossa tytär.

Tämän jälkeen tarinat eroavat toisistaan.

Yhden version mukaan Magnus Bratten maksoi vaimolleen, jotta saisi pitää lapsen itsellään yksin. Vaimo olisi palannut takaisin Suomeen nopeasti ja lopettanut yhteydenpidon.

Toisen version mukaan Norjan sosiaaliviranomaiset olisivat puuttuneet perheen tilanteeseen ja määränneet lapsen isälleen pian sen jälkeen, kun he olivat saapuneet Norjaan.

Minusta tuntuu, että äiti ajattelee tulleensa oman äitinsä hylkäämäksi

Kolmannessa versiossa pieni tytär viettää vielä taaperona aikaa äitinsä kanssa Suomessa. Ellen oli käynyt pyytämässä Norjan suurlähetystöstä rahaa lapsen elatukseen 1950-luvun lopulla.

Siinä vaiheessa Etu-Töölö oli vaihtunut työläisten kansoittamaan Vallilan kaupunginosaan.

Lähetystön muistiinpanon mukaan Ellenin pyyntö evättiin, koska lapsi ei ollut Suomessa vaan isänsä luona Oslossa.

Varmuutta tapahtumien kulusta enää tuskin saadaan.

.

Vuonna 1967 Magnus Bratten oli sisarensa ja tyttärensä kanssa lomalla Kanarian saarilla. - Isäni opetti minua yökerhossa tanssimaan tangoa. Hän oli siinä erittäin hyvä ja ylpeä siitä. En ollut ajatellut sitä aiemmin, mutta tietenkin hän oli oppinut tanssimaan tangoa Suomessa, Brattenin äiti kertoo radiodokumentissa.Magnus Bratten / Yle Uutisgrafiikka

Tyttärelleen Magnus Bratten oli kertonut, että oli 36-vuotiaana ymmärtänyt, ettei halunnut enempää lapsia. Hän oli kuitenkin halunnut huolehtia siitä yhdestä lapsesta, jonka oli saanut.

Magnuksen äidille isän tapaus on loppuunkäsitelty. Suomeen hän ei ole juuri ollut yhteydessä. Kuolinvuoteellaan Ellen sanoi tyttärelleen, että ei katunut menneisyydestään mitään.

– Minusta tuntuu, että äiti ajattelee tulleensa oman äitinsä hylkäämäksi, nuorempi Bratten sanoo.

– Minun näkökulmastani he molemmat tavallaan hylkäsivät hänet: Magnus Bratten jakoi tyttärensä huoltajuuden sisarensa kanssa. Hän oli myös töidensä vuoksi paljon ulkomailla.

Magnuskin oli jo luopua toivosta, että löytäisi isovanhempiensa tarinaan enää uusia paloja.

Sitten viime syksynä kaukainen sukulainen otti yhteyttä, koska oli tekemässä sukututkimusta.

Lopulta linkki Suomeen löytyi.

Viime talvena Magnus Bratten matkusti jännittyneenä Hyvinkäälle tapaamaan Suomessa asuvia sukulaisiaan ensimmäistä kertaa. Joukossa oli hänen isoäitinsä yli 90-vuotias sisar.

Tapaaminen oli lämmin ja pitkä.

– Haluan matkustaa pian uudestaan heidän luokseen. Haluan käydä saunassa ja vaikka juoda yhdessä vodkaa, jos he haluavat. Haluaisin oppia kaiken suomalaisista juuristani, Bratten sanoo.

Bratten uskoo, että sukulaisten avulla hän voi jälkikäteen tutustua isovanhempiinsa paremmin. Ehkä menneisyyden arvoitusten ratkaiseminen ei sittenkään ole tärkeintä.

Hän olisi vain sanonut, että lopeta jo. Et kuitenkaan saa tietää mitään.

– Eniten toivon, että olisin voinut tehdä isovanhempieni kanssa tavallisia asioita. Kuulla tarinoita heidän lapsuudestaan, käydä museoissa ja jutella vaikka säästä.

Entä alun lippalakkipäinen mies, jonka Magnus Bratten tapasi huoltoasemalla?

Hän kielsi mainitsemasta nimeään radiodokumentissa, joten ei julkaista sitä tässäkään. Hän työskenteli läheisesti vakooja-Magnus Brattenin kanssa 1950-luvun Helsingissä.

Hänen koodinimensä oli Harri. Hän toimi yhdyshenkilönä Magnus Brattenin ja suomalaisten sotilaiden välissä. Hän oli myös ollut mukana valitsemassa tiedusteluretkille sopivia miehiä.

Magnus Brattenin nimitys sosiaaliattaseaksi Suomeen oli aiemmin julistettu salaiseksi.Aapo Huhta

Kenellekään muulle kuin Magnus Brattenin lähisukulaiselle hän ei halua tarinan yksityiskohtia kertoa, eikä kovin paljon edes hänelle.

– Tiedätkö, tällä alalla, kun lopetat työt, sinut unohdetaan. Sinua ei enää ole. Sinulla ei ole yhteyttä entisiin kollegoihisi, hän sanoi Brattenille.

Harri epäilee, että Magnus Bratten olisi mielellään myöhemmin puhunut jonkun entisen kollegan kanssa, jos se olisi ollut mahdollista.

– Olisipa ollut hauska jutella hänen kanssaan! Olisin halunnut kysyä monta asiaa, Harri sanoi.

– Mutta hänessä virtasi vakoojan veri. Hän olisi vain sanonut, että lopeta jo. Et kuitenkaan saa tietää mitään.

Toimittaja Magnus Brattenin radiodokumentti (norjaksi) esitettiin vuonna 2011 Norjan yleisradiossa otsikolla Äidinisä oli vakooja. Sen voi kuunnella tästä.

Juttua varten on haastateltu lisäksi historian dosentti Juha Pohjosta, Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttia Pekka Visuria ja tietokirjailija Jukka Rislakkia. Lähteinä on käytetty muun muassa seuraavia teoksia: Markku Tasala: Operaatio Uppsala; Pekka Visuri: Suomi Kylmässä sodassa; Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa, Matti Simola: Ratakatu 12.

Kategoriat - YLE

Etiopiasta Suomeen adoptoitu Sara Rintamo on ymmärtänyt, ettei huutelijoiden kanssa voi keskustella järkevästi

Etelä-Saimaa -

Vartija seuraa kaupassa, joku sylkäisee naamaan, yöjunassa ja kadulla huudellaan perään. Sara Rintamon elämä on aina ollut tällaista. Toisinaan rasismi on hienovaraisempaa. Sellaista, että viinimessuilla maksulipuke pyydetään ensin ja viini annetaan vasta sitten.

Kerran iäkäs nainen oli kaatunut kaupan edessä ja hänen ostoksensa olivat levinneet kadulle. Kun Rintamo riensi auttamaan tavaroiden keräämisessä, nainen kivahti hänelle: älä koske, älä varasta niitä!

Rintamo suhtautuu vastaaviin tilanteisiin yleensä rauhallisesti, mutta silloin hän ajatteli, että pidä tunkkisi. Hän lopettaisi rasismin mielellään, mutta on todennut viisaammaksi olla lähtemättä huuteluihin mukaan.

— Huutelijoiden kanssa ei voi useinkaan keskustella järkevästi.

Rintamo yrittää jättää ilkeät kommentit huomiotta, jotta ei pilaisi päiväänsä, mutta joskus hänkin pahoittaa mielensä. Kerran Rintamo hermostui, kun oli baarissa viettämässä iltaa. Humaltunut mies alkoi tivata Rintamolta, mistä tämä on kotoisin. Kun hän vastasi, että Kotkasta, mies suuttui.

— Se oli hänen mielestään väärä vastaus.

Pitää olla sitä, mitä on

Rintamo adoptoitiin etiopialaisesta lastenkodista Kotkaan vuonna 1991, kun hän oli vähän alle 1-vuotias. Mukana tuli muutama valokuva.

Biologisista vanhemmistaan Rintamo ei tiedä mitään. Hän kokee, että adoptiovanhemmat ovat hänen ainoat vanhempansa. Jos hänen syntyperästään joskus käytiin keskusteluja vanhempien kanssa, hän ei muista niitä.

— Tosi usein unohdan näyttäväni erilaiselta kuin muut.

Rintamon vanhemmat ovat aina korostaneet, että pitää olla sitä, mitä on. Rasismi ei ole omasta tekemisestä kiinni.

Rintamo seuraa huolestuneena tämänhetkistä maahanmuutto- ja rasismikeskustelua.

— Ymmärrän, että maahanmuutossa on ongelmia, mutta ne eivät aina ole yksittäisistä ihmisistä johtuvia. Rakenteelliset ongelmat pitäisi purkaa tai vähintäänkin tiedostaa.

Rintamon lapsuus oli hauskaa ja mukavaa aikaa. Hän oli iloinen tyttö, joka luki paljon. Koulunkäynti oli helppoa ja myöhemmin opiskelukin mieluista.

Nykyisessä työssään Rintamo joutuu lukemaan ja kirjoittamaan jatkuvasti. Lukeminen on nimittäin juristien supervoima.

— Harmittaa, että lukemisesta on tullut työtä, eikä se vapaa-ajalla enää huvita. Onneksi olen keksinyt siihen lääkkeen: äänikirjat. Niitä voi kuunnella työmatkoilla.

Ally McBeal inspiroi opintoihin

Nuorena Rintamo seurasi paljon oikeus- ja lääkäriaiheisia sarjoja, mikä vaikutti urahaaveisiin. Lukion jälkeen hän hakeutui sekä lääketieteen että oikeustieteen valmennuskursseille. Kursseille pääsi haastattelujen kautta. Tuore ylioppilas valitsi oikeustieteen puhtaasti sillä perusteella, että kurssinvetäjä oli mukavampi.

— Myöhemmin kävi ilmi, että myös lääkiksen valmennuskurssin vetäjä on todella mukava, kun tein töitä kyseisessä firmassa, Rintamo sanoo nauraen.

Lähes päivälleen vuosi sitten valmistunut lakimies nauttii suuresti työstään, vaikka se ei olekaan sellaista kuin tv-sarja Ally McBealissa uskoteltiin. Hän tekee töitä perheiden jäämistöoikeuden parissa eli selvittää kuolinpesiä.

— Vastaan tulee jatkuvasti juridisesti yllättäviä ja elämän monimuotoisuudesta kertovia asioita. Jos esimerkiksi kiinteistöä ei ole lainhuudatettu, voi joutua selvittämään, mitä omistussuhteissa on viimeisen 70 vuoden aikana tapahtunut. Välillä työskentely on hankalaa, välillä yksinkertaista.

Rintamo pitää edelleen hyvistä oikeusdraamoista, vaikka tietää, etteivät asiat oikeasti mene kuin elokuvissa. Hän ei ole itse esiintynyt oikeussalissa vielä kertaakaan, mutta kurssit oikeudenkäyntiluvan saamiseksi alkavat ensi syksynä.

Rintamon mielestä muutto Kotkasta Helsinkiin oli pelkästään positiivinen asia. Hän nauttii väenpaljoudesta.

— Pienestä kaupungista kotoisin oleva ystäväni on kehittänyt teorian, jonka mukaan pikkukaupungista olevat haluavat aina isompaan kaupunkiin. Allekirjoitan tämän. Kun on ollut Helsingissä aikansa, kaupunki alkaa tuntua pieneltä. Sunnuntaina voi mennä seisomaan keskelle Mannerheimintietä, eikä siellä ole ketään.

Hän kuitenkin vierailee kotikaupungissaan suurin piirtein kahdesti kuussa. Perheellä on mökki Kirkonmaan saaressa Kotkan edustalla.

— Helsinkiin muutettuani tuntui siltä, että täällä olisi enemmän pahantahtoista rasismia. Tietenkin myös ihmisiä on enemmän, eli varmasti huutelijoiden osuus ei merkittävästi eroa Kotkasta. Kotkaa tulee kyllä ikävä etenkin kesäisin, kun siellä on niin kaunista.

Pankkivirkailija loukkasi vahingossa

Rintamon kokeman rasismin voi jakaa kahteen: on pahantahtoista rasismia ja vahinkorasismia. Jälkimmäistä kuvaa eräs työasioissa tehty käynti pankkiin.

Rintamolla oli sovittuna tapaaminen pankkivirkailijan kanssa. Hän odotti ja odotti pankin aulassa, mutta ketään ei kuulunut. Lopulta virkailija soitti Rintamolle ja kertoi käyneensä etsimässä häntä aulassa. Kuultuaan, että Rintamo oli istunut siellä koko ajan, virkailija käveli aulaan puhelin kädessään. Rintamon löydettyään hän totesi, että oli odottanut ”jotain juristin näköistä”.

— Totesin siihen, että tältä mä pääasiallisesti näytän. En tiedä, viittasiko hän pukeutumistyyliini, vai siihen, että olen musta.

Rintamo tunnustaa olleensa ennen hupparityttö. Pukeutumistyyli muuttui hiljalleen työelämän myötä, ja siihen vaikutti myös pankkiepisodi. Nyt hän pitää töissä kauluspaitaa ja jakkupuvun takkia. Hän ei usko kokeneensa enempää uskottavuusongelmia kuin kukaan muukaan nuori ammattilainen työelämässä.

Pukeutumista lukuun ottamatta Rintamo ei vastaa millään tasolla stereotypiaa pidättyväisestä, viileän analyyttisestä lakinaisesta. Hän nauraa ja hymyilee jatkuvasti ja puhua pulputtaa eläväisesti. Kaiken muun ohella opimme, että hän saa usein parkkisakkoja, kotitaloa vastapäätä on putka ja lokit ovat pommittaneet häntä useammin kuin kerran.

— On muuten vaikeaa puhdistaa lokinkakkaa afrosta, Rintamo tokaisee ja nauraa taas.


Suomi halajaa lemmikkiteknologian ytimeen – Tulevaisuudessa jopa kivun arviointi mahdollista?

YLE: Pääuutiset -

Yksi koiranomistajan suurista huolista on, miten lemmikki pärjää kotona yksin. Ikävöikö koira omistajaa tai tekeekö se tuhoja päivän aikana. Varsinkin koirista on tullut keskeisiä perheenjäseniä ja koiran hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät kysymykset kiinnostavat omistajia entistä enemmän. Lemmikkieläinbisnes on nousukiidossa.

Jo nyt myynnissä on esimerkiksi koirien hyvinvointia mittaavia pantoja ja laitteita, joilla voi leikkiä koiran kanssa etänä sekä koirien tarpeet huomioivia automalleja. Onpa maailmalla lanseerattu jopa tv-ohjelmaa koirille.

Suomalainen vastaus lemmikkien älyteknologiaan on Turre&Toivoset 2.0. –hanke, joka alkoi keväällä. Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Mikko Ruohonen Tampereen yliopistosta sanoo, että teknologiassa on vielä aukkoja. Koirien hyvinvoinnin mittaaminen pitäisi viedä entistä älykkäämmälle tasolle. Suomi halutaan nyt teknologian kovimpaan kärkeen.

– Tästä johtuen olemme tutkijatiimin kesken ryhtyneet jo kaksi vuotta sitten ideoimaan hanketta. Suomessa on paljon it-osaamista ja myös uutta sensori- ja biosensoriosaamista.

Ruohosen mukaan ensimmäinen vaihe on mittaustulosten analyysi. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimusta siitä, minkälaista tietoa voidaan luotettavasti saada koirasta eri mittareilla ja minkälainen mittauslaitteen tulisi olla.

– Tärkeintä on se, että mittaustietoa pystytään keräämään riittävästi ja arvioimaan sitä vaikkapa eri koirarotujen välillä. Meillä on paljon sellaisia nimeltä mainitsemattomia tuotteita, jotka väittävät tekevänsä monenlaisia asioita, joista ei kuitenkaan loppujen lopuksi saada luotettavaa, tutkittua tietoa ulos. Meillä ei tietenkään ole tarkoitus ampua ketään alas vaan tehdä akateemista tutkimusta siitä, mikä on mahdollista ja mitä tietoa voidaan tämän hetken tilanteessa saada lemmikistä kuten koirasta.

Primaa valmistellaan testiin kiinnittämällä mittareita ja antureita.Ville Airaksinen/Yle Seitsemän eri tehtävää

Hankkeessa testataan kesän aikana erilaisia aktiivisuus- ja sykemittareita. Lemmikin voi ilmoittaa testeihin varasijalle, koska suosio on ollut suuri. Osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta mittareista. Testit tehdään Helsingissä kesäkuukausien aikana.

Koirille annetaan seitsemän eri tehtävää, joihin jokaiseen paneudutaan kolmen minuutin ajan. Tehtävät ovat istuminen, paikallamakuu, seisominen, kävely, ravaaminen, leikkiminen ja namien etsiminen.

– Koirat suorittavat tehtävät omistajan kanssa ja testaajan ohjauksessa. Kaikki videoidaan. Koirille on puettu pari jo markkinoilla olevaa aktiivisuusmittaria. Meillä on myös tutkimuskäyttöön tarkoitettuja laitteita, joissa on kiihtyvyysanturi, gyroskooppi, magnetometri ja sydänsähkökäyrä, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanni Somppi sanoo.

Sompin mukaan tarkoitus on kerätä dataa eri käyttäytymisten aikana. Dataa voidaan käyttää myöhemmin tuotekehittelyyn.

– Nyt haetaan tutkittua, tieteellistä tietoa.

Tulkintaan syvyyttä

Sompin mukaan lopullinen tuote voisi olla pantaan tai valjaisiin kiinnitettävä tai vaikkapa jonkinlainen älyvaate.

– Tuotteen datan pitäisi olla omistajan helposti tulkittavissa. Pelkkä tieto koiran liikkumisesta ei vielä kovin paljon kerro, vaan tulkinnassa pitäisi olla enemmän syvyyttä.

Sompin mukaan olisi mielenkiintoista pystyä seuraamaan esimerkiksi koiran toipumista leikkauksesta, eroahdistusta tai palautumista fyysisestä rasituksesta. Uraauurtavaa olisi, jos tulevaisuudessa teknologia mahdollistaisi koiran kokeman kivun arvioinnin. Tutkimusryhmä ei pidä tätäkään mahdollisuutta poissuljettuna, ainakaan pidemmän aikavälin tavoitteena.

– Toivottavasti tätä aktiivisuus- ja liikedataa voisi myös käyttää koiran persoonallisuuden piirteiden arviointiin tulevaisuudessa, Somppi sanoo.

Testit kuvataan, jotta koiran toiminta saadaan yhdistettyä mittalaitteilla saatuihin tuloksiin.Ville Airaksinen/Yle Prototyyppi jo kehitteillä

Mittausaineiston luotettavuus ratkaisee sen, millaista älylaitetta koirille aletaan kehittämään. Tutkimusryhmällä on jo prototyyppi kehitteillä.

Professori Ruohosen mukaan mitään tiettyä lopputuotetta ei kuitenkaan ole naulattu kiinni vaan tuote voisi periaatteessa olla esimerkiksi tekniikkaa avuksi koiran yksinoloon, eläinlääkäreille hoitotilanteeseen tai vaikkapa toipumista tukeva digipalvelu tai teknologia.

Käynnissä on parhaillaan myös koiraperhekysely, jossa tutkijaryhmä selvittää, mitkä asiat lemmikin hyvinvoinnissa kiinnostavat ja mitä koira-arkea helpottavia teknolgioita tai digipalveluita kuluttajat toivovat.

– Tarkoituksena on rakentaa suomalainen ekosysteemi, jossa tuodaan yhteen tiettyjen alueiden ekspertit. Tässä on harvinainen yhdistyminen kyseessä.

Taustalla on ilman muuta liiketoiminnallinen näkökulma ja mahdolliset kansainväliset vientituotteet.

Tutkijoilla tiukka aikataulu

Monitieteellisen tutkimuksen toteuttaa neljä tutkimusryhmää Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Helsingin yliopistosta.

Hanke etenee rivakasti ja suunnitelmat ovat suuret. Yhteydet Pohjoismaihin on jo avattu ja Iso-Britannian markkinoita tutkitaan parhaillaan. Suuri potentiaali löytyy Ruohosen mukaan myös Yhdysvalloista.

– Tarkoitus on koeponnistaa sen eteen, että saataisiin aikaan yhteisö, joka suunnistaisi Pohjoismaiden markkinoilta maailmalle.Olemme arvioineet, että Suomen markkinat teknologiatuotteelle olisivat kooltaan yli kymmenen miljoonaa euroa.

Hankkeen budjetti on hiukan alle kaksi miljoonaa euroa. Summasta Tekes rahoittaa noin 60 prosenttia ja yliopistot maksavat loppukulut. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana kymmenkunta yritystä ja yhteisöä.

– Tutkijoita patistetaan nopeaan tekemiseen, koska seuraava rahoituspäätös riippuu siitä, onko projektissa saatu tuloksia aikaan.

Kategoriat - YLE

Presidentti Niinistö Etelä-Saimaalle: Vaalikampanjoinnissa kannattaisi keskittyä omaan tekemiseen, ei minun haukkumiseeni

Etelä-Saimaa -

Presidentinvaalit lähestyvät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei kuulemma ennätä niitä miettiä.

– Hoidan virkaani, ja Suomen satavuotisuus aiheuttaa paljon menoja, ylivoimainen ennakkosuosikki tokaisee.

Etelä-Saimaa tapasi Niinistön keskiviikkona Presidentinlinnan salissa.

Ovissa ja kalusteissa kimaltelevat kultaiset koristeet. Valkoisten verhojen välistä avautuu näkymä Helsingin Kauppatorille. Lapset polskivat yleisen saunan uima-altaassa, ja kansa syö jäätelöä.

Lippujen määrä lisääntyy idässä

Leppoisa lomatunnelma jää ikkunoiden taakse. Istuvan presidentin kiireet jatkuvat. Yksi juhlavuoden urakka on kiertää koko maan maakunnat. Reilu puolet on takana.

Lauantaina vuorossa on Mikkeli ja sunnuntaina Etelä-Karjalan kaupungit.

Aiempien kokemusten pohjalta Niinistö tietää odottaa ainakin yhtä asiaa.

– Suomen lippujen määrä moninkertaistuu aina, kun astuu askeleen itään päin.

Sitä presidentti ei lähde tulkitsemaan, mistä ilmiö johtuu. Toisaalta myös huumorista tulee näkyvämpää rajaa kohti tultaessa.

– Mitä idemmäs ja lähemmäs Karjalaa menee, sitä enemmän näkee iloisia kasvoja.

Viidenneksi onnellisin maa

Kiertämisen perusteella Suomi näyttää kuulemma oikein hyvältä maalta.

– Perusvire on ollut hyvin myönteinen, mutta tottakai ihmisillä on myös omat murheensa, Niinistö toteaa.

Hyvät asiat liittyvät yleensä ihmisten omaan elämään.

– Kansainvälisessä mittauksessa meidät on todettu maailman viidenneksi onnellisimmaksi kansaksi. Kai sekin jostakin kertoo, Niinistö sanoo.

Huolista pinnalle nousevat ihmisten toimeentuloon liittyvät asiat sekä turvallisuuteen liittyvät uhkat.

Venäläisten maakaupat hallinnassa

Turvallisuusasiat kiinnostavat myös Kaakkois-Suomessa. Yksi kestopuheenaihe ovat olleet venäläisten mahdolliset maa- tai kiinteistöostot strategisiin tarkoituksiin.

– Nyt tilannetta seurataan, mutta edelleenkin viranomaisten sanoma on, että tilanne on hallinnassa.

Taipalsaaren Sarviniemessä puolustusministeri puuttui peliin, kun maanomistaja ilmoitti myyvänsä alueen venäläisille. Vieressä on Suomen armeijan ampumarata. Tällöin valtio uhkasi tarvittaessa pakkolunastaa maat.

Parhaillaan käynnissä on lainsäädäntöhanke ulkomaalaisten maankauppojen rajoittamiseksi.

Presidentin mukaan nyt pitää pohtia eri vaihtoehtoja. Nykyinen lunastusmahdollisuus ja joidenkin suoja-alueiden laajentaminen nykyisestään olisi yksi mahdollisuus.

– Kysymystä ei voi sanoa vielä ratkaistuksi.

Uudessa laissa lisäkeinona voisi olla esimerkiksi valtion etuosto-oikeus.

Keskustelu lentoturvallisuudesta jatkuu

Viime viikolla puolestaan on puhuttanut venäläisen lentokoneiden uhittelu Itämerellä. Sotilaallisen toiminnan lisääntyminen näkyy.

– Minusta on ollut hyvin ymmärrettävää ja hyvä, että Nato on lisännyt siellä omaa olemistaan. Venäläiset tekevät sitten toki omia ratkaisujaan.

Niinistö korostaa, että Suomessa ilmatilaloukkauksia ei ole viime vuoden kahden tapauksen jälkeen ollut.

Niinistö itse teki Putinille viime kesänä aloitteen, että venäläisten sotilaslennoilla alettaisiin käyttää koneiden tunnistuslaitteita, transpondereita.

Vaikka asia ei ole ratkennut, keskustelu jatkuu. Asiaa käsiteltiin toukokuussa Itämeren maiden, Nato-maiden ja Venäjän yhteisessä elimessä Icaossa. Seuraavaksi transpondereiden käytöstä pyydetään kokousmailta kirjalliset kannat.

Presidentillä on mielikuva, että keskustelu käytiin myönteisessä hengessä.

– Viime aikojen tapahtumat oikeastaan korostavat vain tätä tarvetta.

Tankkeja ei tulossa

Niinistön mukaan Suomen keskusteluyhteys itänaapurin kanssa toimii hyvin.

Suomen esimerkki Venäjä-suhteissa kiinnostaa nyt muuallakin lännessä. Esimerkiksi Ruotsi on avannut kahdenvälisiä suhteita Venäjän suuntaan.

Puolustusasioista ei Niinistön mukaan suomalaisten tarvitse olla huolissaan – edes itärajalla. Puolustusvalmius on hänen mukaansa kunnossa. Tankkeja sieltä tuskin on tulossa.

– En usko sotaan.

Haukut närästävät

Niinistön jatkokausi presidenttinä näyttää jo selvältä.

Kesän aikana vapaaehtoiset keräävät kannattajakortteja valitsijayhdistyksen taakse. Tuhansia nimiä on koossa, mutta tarkkaa määrää kampanjatoimisto ei kerro.

Kilpakumppaneilta on jo ehtinyt tulla haukkuja.

Puoluekokouksessa vihreiden ehdokas Pekka Haavisto penäsi presidentiltä selvää kannanottoa siihen, että hallitus ei voi jatkaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Myös perussuomalaisten riveistä on tullut samaa kritiikkiä.

Niinistöä moinen ihmetyttää.

– Tässä näyttää nyt olevan ehdokkaita, jotka ovat lähinnä keskittyneet kritisoimaan minua.

– Minä olen käynyt yleensä vaaleja niin, että olen keskittynyt siihen, miten itse vien asioita eteenpäin, enkä muihin ehdokkaisiin, hän sivaltaa.

Niinistö myös korostaa ottaneensa asiaan selvästi kantaa Hossan kansallispuiston avajaisissa:

– Haavistolle taisi käydä sellainen virhe, että hän ei hoksannut minun kertoneen Hossassa, mitä mieltä olin sinä kriittisenä tiistaina, kun pääministeri kävi Naantalissa kääntymässä.

Kantanaan hän toistaa, että hallitus olisi hyvin voinut jättää eronpyynnön ja alkaa koota nopeasti uutta hallitusta – vaikka se olisi voinutkin johtaa juuri nykyiseen kokoonpanoon.

Sen sijaan häntä edelleen ihmetyttävät käsitykset siitä, että hallituksen eronpyyntö tarkoittaisi aina uusia vaaleja.


Sara Rintamo kohtaa jatkuvasti rasismia — Katso videolta, mitä hänelle merkitsee suomalaisuus

Etelä-Saimaa -

Etelä-Saimaa julkaisee Suomen itsenäisyyden juhlavuonna juttusarjan ja videohaastatteluja kiinnostavista ihmisistä.

Sara Rintamo adoptoitiin Etiopiasta alle 1-vuotiaana. Supisuomalainen nainen päätti lukea itsensä juristiksi ja muutti Kotkasta Helsinkiin. Elämässään hän kohtaa jatkuvasti tahallista tai tahatonta rasismia. Silti nauruun taipuvainen Rintamo on päättänyt, ettei hän pilaa päiväänsä ilkeillä kommenteilla. Katso Rintamon seitsemän sanan assosiaatiotesti.

Suomi 100 -henkilöhaastatteluja julkaistaan joka toinen viikko vuoden loppuun saakka.


WP: Poliisi on ampunut Yhdysvalloissa tänä vuonna lähes 500 ihmistä

YLE: Pääuutiset -

Poliisi on ampunut kuoliaaksi Yhdysvalloissa tänä vuonna 492 ihmistä, kertoo Washington Post. Luku on lähes sama kuin kahtena edellisenä vuotena vastaavaan ajankohtaan mennessä.

Aseettomien ihmisten ampuminen kuoliaaksi on ollut hienoisessa laskussa. Lehden keräämien tietojen mukaan poliisi ampuu kuoliaaksi useimmiten valkoisen aseistautuneen miehen. Yksi neljästä kuolleeksi ammutusta on tänä vuonna ollut mieleltään sairas.

Poliisin kuoliaaksi ampumista ihmisistä lähes neljäsosa oli mustia miehiä, vaikka mustia miehiä on Yhdysvaltain koko väestöstä vain noin kuusi prosenttia.

Kategoriat - YLE

Delfiineistä toivotaan äärimmäisen uhanalaisten pyöriäisten pelastajia

YLE: Pääuutiset -

Ympäristöjärjestö WWF iloitsi lauantaina twitterissä: Meksiko on viimein kieltänyt pysyvästi pyöriäisiä tappaneiden kalastusverkkojen käytön Kalifornianlahdella.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että Kalifornianpyöriäisiä on jäljellä enää korkeintaan 30-40 yksilöä elinympäristössään, Meksikon rannikolla Kalifornianlahdessa.

Nyt Meksikossa toivotaan älykkäistä delfiineistä äärimmäisen uhanalaisten pyöriäisten pelastajia. Meksikon ympäristöministeri Rafael Pacchiano sanoo, että delfiinejä koulutetaan parhaillaan paikantamaan ja paimentamaan pyöriäisiä merelliseen turvapaikkaan.

Pacchianon mukaan delfiinit aloittavat pelastustehtävänsä syyskuussa.

- Olemme käyttäneet vuoden Yhdysvaltain laivaston kanssa kouluttaaksemme delfiiniryhmää, jota on käytetty kadonneiden urheilusukeltajien etsinnöissä. Nyt toivomme, että heistä on apua elossa olevien pyöriäisten löytämisessä ja pelastamisessa, Pacchiano kertoo meksikolaisen Radio Formulan haastattelussa.

- Yritämme ottaa kiinni suurimman mahdollisen määrän pyöriäisiä pelastaaksemme ne sukupuutolta.

DiCaprio kiitteli verkkokieltoa

Meksikon hallitus ilmoitti perjantaina asettavansa täyskiellon kalaverkoille, joita käytetään muun muassa rummuttajien heimoon kuuluvan äärimmäisen uhanalaisen kalalajin, Isovelton, pyytämiseen.

Isoveltot ovat kysyttyä tavaraa perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Verkkoihin jää paljon myös pyöriäisiä.

Hollywood-näyttelijä Leonardo DiCaprio on kampanjoinut pyöriäisten pelastamisen puolesta, ja kiitteli twitterissä Meksikon presidentti Enrique Pena Nietoa ja ympäristöjärjestö WWF:ää kalaverkkojen käyttökiellosta Kalifornianlahdella.

Kategoriat - YLE

Turkki kielsi Trans Pride -marssin järjestämisen Istanbulissa

YLE: Pääuutiset -

Turkin viranomaiset kielsivät lauantaina Trans Pride -marssin järjestämisen Istanbulissa.

Kaupungin kuvernöörin toimiston mukaan transssukupuolisten oikeuksia ajava marssi kiellettiin, koska Taksim-aukio ei ole sopiva paikka marssille. Lisäksi toimistosta sanotaan, ettei toimistoon oltu toimitettu kunnollista lupahakemusta marssin järjestämiseen.

Marssin järjestäjät ilmoittivat sosiaalisessa mediassa järjestävänsä marssin suunnitellusti sunnuntaina iltapäivästä kiellosta huolimatta.

Viime viikolla poliisi käytti Istanbulissa kumiluoteja estääkseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-marssin.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kriitikot syyttävät presidenttiä islamisaation leviämisestä lakiin ja asenteisiin.

Viranomaiset sanovat kuitenkin vain toimivansa yleisen turvallisuuden puolesta.

Kategoriat - YLE

Guardian: Antibioottipulan vaikutuksia pelätään sairaaloissa

YLE: Pääuutiset -

Räjähdys kiinalaisella lääketehtaalla on aiheuttanut maailmanlaajuisen pulan yhdestä käyteyimmästä antibiootista, joka tehoaa muun muassa keuhkokuumeeseen.

Kauppanimellä Tazocin myytävä piperasilliini on tehokas, yleensä suonensisäisesti annettava antibiootti, jota käytetään keuhkokuumeen hoidon lisäksi muun muassa aineenvaihduntasairauksien ja virtsatientulehdusten hoidossa.

Brittilehti Guardianin mukaan Iso-Britanniassa on kärsitty kyseisen antibiootin saatavuusongelmista maaliskuusta saakka. Sairaalat ovat joutuneet rajoittamaan piperasilliinin käyttöä säästääkseen varastoja.

Vaikka räjähdyksessä tuhoutunut kiinalaistehdas on saatu jo toimintaan, ei ole tietoa, milloin antibioottia on jälleen saatavilla tarvittava määrä. Maailmanlaajuisen toimitusjärjestelmän palauttaminen ennalleen voi kestää kuukausia, lääkärit pelkäävät.

Antibiooteista piperasilliini on toiseksi käytetyin. Monet korvaavat antibiootit ovat tehottomampia, tai voivat aiheuttaa sivuoireina esimerkiksi maksavaurioita. Lääkärit ovat joutuneet käyttämään piperasilliinin korvaajana Meropenem-nimistä antibioottia, jonka ongelmana on, että monet potilaat alkavat olla sille immuuneja.

Riippuvuus yhdestä lääkkeestä on riski potilasturvallisuudelle

Iso-Britanniassa piperasilliinin annostelua on rajoitettu toistaiseksi vain vakavasta verenmyrkytyksestä kärsiville potilaille sekä keuhkokuumepotilaille. Lääkärit pelkäävät kuitenkin myös näiden potilasryhmien kohdalla lääkkeen loppumista kesken.

Iso-Britannian terveydenhuoltojärjestelmää edustavan lääkejärjestö SAPG:n (Scottish Antimicrobial Prescribing Group) puheenjohtaja Andrew Seaton arvioi, että lääkkeiden puutteesta on yleisesti tulossa piikki sairaanhoidon lihassa. Yhden antibiootin puutos voi johtaa pian jonkin korvaavan antibiootin ylisuureen kysyntään.

Seaton esittää ratkaisuksi yhä laajemman antibioottien kirjon käyttämistä sairaaloissa.

- Kun maailmanlaajuisia toimitusvaikeuksia ilmenee, riskit olisivat pienemmät, jos emme olisi niin riippuvaisia yhdestä ainoasta lääkkeestä, Seaton sanoo Guardianille.

Kategoriat - YLE

SDP halutuin hallituspuolue, kokoomus toisena

YLE: Pääuutiset -

SDP on kansalaisten mielestä halutuin hallituspuolue, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselystä. SDP:n haluaisi hallitukseen 43 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituin on kokoomus (41) ja sen jälkeen keskusta (37) ja vihreät (35).

Muut puolueet jäivät selvästi nelikon taakse.

KAKSin kyselyssä tiedusteltiin, mitkä kaikki puolueet tulisi olla maan hallituksessa, jos vastaaja saisi päättää.

Kantar TNS haastatteli tutkimukseen yli tuhatta ihmistä kesäkuun alussa. Virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä. Aineisto kerättiin ennen perussuomalaisten puoluekokousta ja sen seurauksena syntynyttä hallituskriisiä.

Kategoriat - YLE

Hyvästejä jättävä HIM nousi Tuska-festivaalin lavalle Helsingissä

YLE: Pääuutiset -

Metalliyhtye HIMin jäähyväiskiertue on saapunut Suomeen. HIM esiintyy Helsingissä 20-vuotispäiviään viettävällä Tuska-festivaalilla.

Yhtyeen jäähyväiskiertue alkoi viime kuussa, ja sen ensimmäiset konsertit Espanjassa ja Portugalissa myytiin loppuun. Suomessa HIMin voi nähdä vielä Tuurissa järjestettävässä Miljoona Rockissa heinäkuun 13. päivä.

Ville Valon luotsaama HIM on ilmoittanut lopettavansa 26 vuoden jälkeen.

HIM on saavuttanut 2000-luvulla poikkeuksellista kansainvälistä menestystä ja myynyt miljoonia levyjä. Vuonna 2006 yhtyeen Dark Light -levy myi Yhdysvalloissa kultaa ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä.

Kategoriat - YLE

Jopa kolmen miljoonan ihmisen odotetaan osallistuvan World Pride 2017 -marssiin Madridissa

YLE: Pääuutiset -

Espanjan pääkaupungissa Madridissa El Pais -sanomalehden mukaan miljoonasta kahteen miljoonaan ihmistä osallistuu parhaillaan maailman suurimpiaan pride-marssiin WorldPrideen.

Järjestäjät odottavat tapahtumaan yhteensä jopa kolmea miljoonaa osallistujaa.

Ylen Madridissa asuvan toimittajan Jyrki Palon mukaan marssiin osallistu poliittisten puolueiden johtajia vasemmalta ja oikealta, sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajia ympäri maailman.

World Pride 2017 -kulkue Madridissa Espanjassa 1. heinäkuuta 2017.Javier Lopez / EPA World Pride 2017 -kulkue Madridissa Espanjassa 1. heinäkuuta 2017.J.P.Gandul / EPA World Pride 2017 -kulkue Madridissa Espanjassa 1. heinäkuuta 2017.Santi Donaire / EPA World Pride 2017 -kulkue Madridissa Espanjassa 1. heinäkuuta 2017.J.P.Gandul / EPA

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä