Uutisten kerääjä

Kittilägate: Mitä syytteitä syyttäjä jätti nostamatta ja miksi

YLE: Pääuutiset -

Kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen ovat nostaneet lukuisia syytteitä Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan. Syytteen saa kaikkiaan 28 henkilöä. Syytteet koskevat päätöksentekoa viime vaalikaudella.

Samassa yhteydessä tehtiin myös neljä syyttämättäjättämispäätöstä. Ne koskevat erityisesti sitä, kuka mahdollisesti syyllistyi työsyrjintään kunnanjohtaja Anna Mäkelää kohtaan.

Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajat eivät ole työnantajia

Syyttäjä katsoi poliisin esitutkinnan perusteella, että syytteitä ei nosteta tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaa Veli-Matti Junnolaa (kesk.) ja varapuheenjohtajaa Torsti Patakangasta (kok.) vastaan. Poliisi epäili heitä työsyrjinnästä sekä työturvallisuusrikoksesta, jotka kohdistuivat kunnanjohtaja Anna Mäkelää kohtaan.

Syyttäjän mukaan heitä vastaan ei kuitenkaan ole todennäköisiä syitä rikokseen syyllistymisen tueksi. Syyttäjä perustelee tätä syyttämättäjättämispäätöstä sillä, että tällaisia syytteitä voi nostaa vain työnantajaa vastaan eikä tilapäistä valiokuntaa todennäköisesti voida rinnastaa työnantajaan, vaikka se valmisteli Mäkelän irtisanomista.

Sekä Junnola että Patakangas saivat kuitenkin syytteen törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, joka liittyy Anna Mäkelän laittomaan irtisanomiseen.

Kunnanvaltuutetun syyte hylättiin osittain

Poliisi epäili yhtä kunnanvaltuutettua, joka toimi myös kunnanhallituksen varajäsenenä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta. Epäilyt liittyvät mm. hänen haastatteluunsa Kittilä-lehdessä, jossa hän arvosteli kunnanjohtaja Anna Mäkelää poliisin mukaan epäasiallisella tavalla.

Syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä työturvallisuusrikoksesta, koska yksittäinen haastattelu ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Ollakseen rikos toiminnan olisi pitänyt olla luonteeltaan jatkuvaa.

Valtuutettu sai kuitenkin syytteen työsyrjintä-nimikkeellä. Sen lisäksi hän on syytettynä törkeästä luottamusaseman väärinkäyttämisestä.

Kunnanhallituksen varajäsen jää kokonaan syytteittä

Yksi poliisin epäilemistä henkilöistä säästyi kokonaan syytteiltä. Kunnanhallituksen varajäsen osallistui vain kerran hallituksen kokoukseen, jossa tehtiin kunnanjohtajan asemaan liittyviä päätöksiä.

Syyttäjän mukaan varajäsen ei syyllistynyt rikokseen, koska tuossa nimenomaisessa kokouksessa käsiteltiin vain päätösasioiden valmistelua, josta ei ole valitusoikeutta. Siten siinä ei ole voinut todennäköisesti tapahtua syyttäjän mukaan myöskään rikosta.

Kunnanhallituksen varajäsen ei saanut muita syytteitä, joten hän ei joudu lainkaan oikeuteen ainakaan syytettynä.

Lue lisää:

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

KRP epäilee 30 henkilöä rikoksista Kittilässä – hissiyhtiön hankinnoista alkanut sotku jatkuu vielä pitkään

Kategoriat - YLE

Hallituspuolueet hyväksyivät soten valinnanvapauslain

YLE: Pääuutiset -

Hallituspuolueiden (kokoomus, keskusta ja Sininen tulevaisuus) eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauslakiluonnoksen. Kokoomus hyväksyi luonnoksen kokouksessaan yksimielisesti.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että keskusta painottaa seuraavaksi alkavaa lakiluonnoksen lausuntokierrosta. Viimeisenä tiedon kertoi Sininen tulevaisuus, joka hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Lakiluonnoksen oli tarkoitus olla eduskuntapuolueiden ryhmissä jo viime viikolla, mutta kokoomuksen ja keskustan eripura siirsi käsittelyä viikolla. Kiistan ytimessä oli asiakasseteleiden käyttäminen erikoissairaanhoidossa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, kuinka laajasti yksityisille terveysyrityksille avataan pääsy erikoissairaanhoitoon.

Valinnanvapauslaki piti valmistella uudelleen, kun sen aiempi versio törmäsi perustuslakiin. Nyt uuden luonnoksen on määrä lähteä lausuntokierrokselle marraskuussa.

Koko sote- ja maakuntauudistuspaketin on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn alkukeväästä. Lait on tarkoitus saada hyväksyttyä kesän aikana.

Kategoriat - YLE

Koheltava sarjamurtautuja tunkeutui yli kymmeneen asuntoon ennen kiinnijäämistään – narahti DNA-jälkien avulla

YLE: Etelä-Karjala -

Etelä- ja Kaakkois-Suomea piinannut asuntomurtautuja on saanut tuomion Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa. Oikeus on torstaina tuominnut miehen kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Lisäksi maksettavaksi tulee lähes 40 000 euron edestä erilaisia vahingon- ja kulukorvauksia.

Miestä syytettiin peräti kymmenestä tämän vuoden keväällä ja kesällä tapahtuneesta asuntomurrosta. Kaksi murroista tehtiin Helsingissä, kaksi Lappeenrannassa, kaksi Imatralla ja peräti neljä Kouvolassa. Lisäksi miestä syytettiin viime vuoden tammikuussa Vantaalla tehdystä asuntomurrosta.

Asuntomurrot toivat miehelle syytteen yhdestätoista törkeästä varkaudesta. Miehen syytelista sisälsi yhdeksän muutakin kohtaa, muun muassa ampuma-aserikoksen, maksuvälinepetoksia, kotirauhan rikkomisia ja varkauksia.

Mies myönsi osan rikoksista ja kiisti syyllistyneensä osaan. Oikeus kuitenkin katsoi, että näyttö riittää kaikissa syytelistan 20:ssa kohdassa.

"Siinä oli tietynlaista koheltamista"

Poliisin mukaan murtoja leimasi huolimattomuus. Imatran murtopaikoilta esimerkiksi löytyi tavaraa, joka oli varastettu Kouvolasta.

Anastamaansa omaisuutta mies oli kätkenyt "välivarastoihin", jotka linkittivät murtosarjan tapahtumia yhteen.

– Siinä oli tietynlaista koheltamista ja välinpitämättömyyttä, tutkinnanjohtaja Ari Järveläinen sanoo.

Osa murroista selvitettiin rikospaikoille jääneistä DNA-jäljistä. Kahdelta murtopaikalta löydettiin esimerkiksi kiviä, joilla asuntojen ikkunalasit rikottiin. Kivistä löytyi tuomitun miehen DNA-tunniste.

Osassa tapauksista mies myös pystyttiin paikallistamaan teletunnistetietojen avulla lähelle murtopaikkoja. Lisäksi tekopaikoilta löytyi miehen kengänjälkiä.

Syyttäjän mukaan kunnollista motiivia teoille ei ole selvinnyt. Tuomitulla on pitkä aiempi rikoshistoria.

Mies on ollut vangittuna kesästä alkaen. Vankeustuomiotaan hän lähtee istumaan Mikkelin vankilaan.

Kategoriat - YLE

Valiokunta: EU-maat ovat haluttomia taistelemaan veronkiertoa ja rahanpesua vastaan

YLE: Pääuutiset -

Pana-valiokunta sai nimensä tutkivien toimittajien verkoston viime vuoden keväänä julkituomista niin sanotuista Panama-papereista, jotka paljastivat erittäin laajan ja useita EU-maita koskettaneen veronkierron veroparatiisimaa Panaman kautta.

Välikäsien kautta veronkierrossa oli osallisina lukuisia EU-maissa sijaitsevia pankkeja, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Myös Suomesta löytyi useita Panama-kytköksiä.

Euroopan parlamentti heräsi paljastuksen jälkeen tekemään oman selvityksensä veronkierron ja rahanpesun ehkäisemiseksi EU:n jäsenmaissa. Valiokunta aloitti työnsä kesäkuussa 2016 ja sai raporttinsa valmiiksi keskiviikkona

Pyyhkeitä komissiolle ja jäsenmaille

Valiokunta ei löytänyt paljon hyvää sanottavaa EU-komission eikä jäsenmaiden toiminnasta veronkierron ja rahanpesun ehkäisemisessä. Valiokunnan mielestä monelta jäsenmaalta puuttuu poliittinen tahto ryhtyä kouriintuntuviin toimiin tässä asiassa.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että EU-tason ehdotukset rahanpesun ja veronkierron kitkemiseksi vesittyvät turhan usein yksittäisen jäsenmaan vastustukseen. Tämän takia valiokunta haluaisi luopua yksimielisyysvaatimuksesta veroasioissa.

– Yksimielisyysvaatimuksesta tulisi ehdottomasti luopua, parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok, EPP) sanoo.

Pietikäinen oli valiokunnan toinen suomalaisjäsen. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps, ECR) oli yksi valiokunnan neljästä varapuheenjohtajasta.

Komissiota valiokunta moittii löysästä valvonnasta rahanpesun vastaiseen direktiivin täytäntöönpanon osalta. Rikkomusmenettelyjä täytäntöönpanoa vitkuttelevia maita vastaan ei ole käynnistetty, vaikka niihin näyttäisi olleen syytä.

– Ehkä tässä on kysymys siitä, että komissio ei ole kovistellut juuri muissakaan laiminlyönneissä jäsenmaita erityisen voimakkaasti, Pietikäinen toteaa.

Salailun kulttuuri elää vahvana

Edelleen valiokunta havaitsi, että sen työtä haittasi huomattavasti joidenkin unionin instituutioiden haluttomuus osallistua valiokunnan kuulemisiin. Tällaista salailun kulttuuria valiokunta piti erittäin valitettavana.

Pana-valiokunnan mielestä rahanpesua ja veronkiertoa ehkäisevää lainsäädäntöä pitää tiukentaa huomattavasti sekä EU-tasolla että jäsenmaissa. Valiokunta pitää tarpeellisena myös pikaisesti laadittavaa listaa niistä jäsenmaista, jotka haraavat vastaan veronkierron avoimessa yhteistyössä.

Valiokunta kuuli puolitoista vuotta kestäneen työnsä aikana satoja asiantuntijoita ja piti kymmeniä julkisia kuulemisia. Euroopan parlamentin istuntosalissa valiokunnan mietintöä käsitellään joulukuussa.

Kategoriat - YLE

Saksassa tuomittiin 88-vuotias nainen vankilaan juutalaisten joukkomurhan kiistämisestä – jälleen

YLE: Pääuutiset -

Berliinissä on tuomittu 88-vuotias Ursula Haverbeck puoleksi vuodeksi vankilaan natsien toisen maailmansodan aikana tekemän juutalaisten joukkomurhan kiistämisestä.

Haverbeck oli alkuviikolla tuomiolla väitteestä, jonka hän esitti tammikuussa 2016. Hän väitti tuolloin myös, ettei Auschwitzin keskitysleirillä ollut kaasukammioita. Auschwitzissa kuoli arviolta 1,1 miljoonaa ihmistä.

Haverbeck on saanut samasta rikoksesta jo useita tuomioita. Elokuussa hänet tuomittiin kahden vuoden vankeuteen äärioikeistolaislehteen kitjoittamastaan artikkelista, kertovat muun muassa saksalaiset uutissivustot Der Spiegel, Berliner Kurier ja Deutsche Welle.

Hän ei kuitenkaan ole ollut koskaan vankilassa, koska hän on valittanut tuomioista ja prosessi on kesken.

Holokaustin kieltämisestä voidaan tuomita Saksassa kovimmillaan jopa viideksi vuodeksi vankilaan.

Haverbeck on suosittu hahmo Saksan äärioikeistolaisissa piireissä. Haverbeckin sittemmin edesmennyt mies Werner Georg Haverbeck toimi aktiivisesti Saksan kansallissosialistisessa puolueessa toisen maailmansodan aikana.

Saksalaislehdistö on nimennyt Haverbeckin natsimummoksi tämän toistuvien holokaustin kieltävien puheiden takia. Haverbeck teki jopa vuonna 2014 poliisille ilmoituksen, jossa hän syytti Saksan juutalaisten keskusneuvostoa "viattomien ihmisten vainoamisesta".

Kategoriat - YLE

Ilmatieteen laitos varoittaa autoilijoita: Mustaa jäätä voi olla ensi yönä etelässä asti – Lumi- ja räntäsateet saapuvat pohjoisesta

YLE: Pääuutiset -

Ilmatieteen laitoksen mukaan autoilijoiden kannattaa varautua haastaviin keleihin tulevina päivinä. Ennusteen mukaan pohjoisesta virtaa Suomeen vuodenaikaan nähden kylmää ilmaa ja yöpakkaset yleistyvät.

Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sataa paikoin lunta tai räntää perjantain vastaisena yönä. Lisäksi vähäisiä lumi- tai räntäsateita voi tulla maan etelä- ja keskiosassa lähinnä sunnuntaina. Myös alkuviikolla voi etelärannikolla esiintyä vielä vesi- tai lumikuuroja.

– Petollisempaa liukkautta, eli mustaa jäätä, esiintyy paikoin öisin ja aamuisin lähinnä vesistöjen äärellä länsi- ja etelärannikolla sekä Järvi-Suomessa, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman tiedotteessa.

Päivisin lämpötila jää viikonloppuna Lapissa jo paikoin pakkasen puolelle ja etelässäkin alle +5 asteen. Öisin lämpötila on alimmillaan etelässä -5 asteen ja Lapissa -10 asteen vaiheilla.

Kylmä sääjakso jatkunee ensi viikon puoliväliin, jonka jälkeen sää mahdollisesti lauhtuu.

Kategoriat - YLE

Sipilä ei päästäisi Väyrystä takaisin keskustan kansanedustajaksi

YLE: Pääuutiset -

BRYSSEL Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ei ottaisi europarlamentaarikko Paavo Väyrystä keskustan eduskuntaryhmään, jos Väyrynen päätyy palaamaan eduskuntaan.

Väyrynen ilmoitti tänään, että hän aikoo ryhtyä keväällä uudelleen kansanedustajaksi jos häntä ei valita presidentiksi tammikuun vaaleissa. Hän yrittää presidentiksi perustamansa Kansalaispuolueen ehdokkaana, jos puolue saa kokoon tarvittavan määrän kannattajakortteja.

– Minun mielestäni meidän ryhmässä on vain keskustan kansanedustajia, ei muiden puolueiden kansanedustajia, Sipilä sanoi Brysselissä, ja täsmensi että Väyrynen on oman puolueensa edustaja.

Sipilä korosti, että asiaa ei ratkaise keskustan puheenjohtaja vaan eduskuntaryhmä. Hänellä on kuitenkin ryhmän jäsenenä ääni ja mielipide.

– Onneksi minun ei tarvitse olla tuota asiaa päättämässä kuin ryhmän jäsenenä, Sipilä sanoi.

Kategoriat - YLE

Moskeija Helsinkiin? Jo ennen joulua päätetään varataanko tontti Hanasaaresta

YLE: Pääuutiset -

Helsinkiin rakennettavaksi ehdotettua moskeijaa koskeva tontinvarausasia tulee päätettäväksi marraskuun loppupuolella.

Asiaa käsittelee ensin kaupunkiympäristölautakunta. Tämän jälkeen kaupunginhallitus päättää, varaako Helsingin kaupunki moskeija- ja monitoimikeskushankkeen suunnittelua varten tontin.

Jos hanke etenee, rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.

Kaupunki sai hanketta varten vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Hakemuksen mukaan hankkeen toteuttaja olisi uusi perustettava Oasis-säätiö.

Pormestari Vapaavuori vastustaa

Helsingin kaupunki on pyytänyt tonttia koskevan päätöksenteon valmistelun tueksi moskeija- ja monitoimikeskushankkeesta lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä sekä täydentävän lausuntonsa sisäministeriöltä. Näiden lisäksi jo keväällä lausuntonsa antoi Siirtolaisuusinstituutti.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoi jo pormestarivaaleissa, että vastustaa suurmoskeijaa, koska se "provosoisi turhaan ja lietsoisi turhaa vastakkainasettelua".

Julkinen keskustelu aiheesta on käynyt kuumana jo pitkään. Puolueista keskusmoskeijaa vastustavat yksimielisimmin perussuomalaiset, mutta kritiikkiä on esitetty läpi puoluerajojen.

Lisää aiheesta:

Onko Helsinkiin suunniteltu iso moskeija turvallisuusuhka? Tutkijat ja hankkeen vetäjät kommentoivat

Epäselvä rahoitus hidastaa Helsingin suurmoskeijaa – "Hitaasti syntyy fiksuja päätöksiä"

Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa"

Suurmoskeijan rahoitus jakaa muslimien mielipiteet

Suomessa on jo 80 moskeijaa, viisi niistä avasi meille ovensa: Tervetuloa mukaan vierailulle

Kategoriat - YLE

Insinöörien huvipuisto avautuu Lappeenrantaan – suunnittelijana myytinmurtaja Jamie Hyneman

YLE: Pääuutiset -

Myytinmurtaja Jamie Hyneman saa keksintöpajan Lappeenrannan yliopistolle. Rakenteilla on uusi paja, jossa pääsee keksimään, rakentamaan ja testaamaan myytinmurtajahengessä uusia keksintöjä.

– Tämä on hauskinta mitä insinöörit voivat tehdä, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko.

Tällainen työpaja on ollut suunnitteilla jo vuosia Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, mutta vasta nyt peruskorjauksen yhteydessä paja viimein päätettiin rakentaa. Yliopiston kunniatohtori Jamie Hynemanin innostui pajan suunnittelusta vieraillessaan viime kesänä Lappeenrannassa.

– Oli hyvin luontevaa, että Jamie lähti mukaan suunnittelemaan protopajaa, koska hän on ollut suunnittelemassa vastaavanlaisia Amerikkaan, toteaa Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

Työpajassa ei ole luvassa räjäyttelyä

Myytinmurtaja-sarjasta tutuksi tullutta räjäyttelyä ei kuitenkaan uudessa protopajassa nähdä.

– Ei siellä räjäytellä mitään. Hyneman rakentelee enemmän kuin räjäyttelee. Telkkarisarjassakin räjäyttelyt oli enemmän tuottajan idea kuin Hynemanin, kertoo Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

J. Hyneman Center-nimisen työpajan tarkoituksena on antaa tilaa ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, tuottaa uusia ideoita sekä rakentaa ja testata prototyyppejä.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.

Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka pienenä yliopistona on erikoistunut uusiutuvan energian tutkimiseen.Petri Kivimäki/Yle "Olo kuin mopopojalla"

Hynemanin kesäinen vierailu Lappeenrannnassa herätti myös yritysten kiinnostuksen Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja sen tutkimusta kohtaan.

Yksi syy yritysten kiinnostukseen on näkyvyydessä, jonka julkkis tuo mukanaan. Lisäksi yrittäjät ovat innostuneet Myytinmurtaja-insinöörikaksikon testailusta siinä määrin, että haluavat olla mukana uudessa protopajassakin.

– Se mitä Jamie Hyneman ja Adam Savage Myytinmurtajissa tekivät on hauskinta mahdollista mitä insinöörit voivat keksiä, tutkija-opettaja Markku Ikävalko ynnää

Ihmiset ovat innostuneet Hynemanin tempauksien kautta luonnostaan testaamisesta, kokeilemisesta ja keksimisestä.

– Kun tuommoisissa hommissa on mukana, niin siinä tulee itsellekin olo kuin mopopojalla, naurahtaa Ikävalko.

Protopaja – insinöörien huvipuisto

Uusi insinöörien huvipuisto tulee sijaitsemaan keskellä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Insinöörien temmellyskentäksi tulee kaikkiaan 330 neliömetrin kokoinen tila.

– Uusi paja on huomattavan iso vetovoimatekijä. Markkinoinnilllinen arvo on yksi juttu, mutta toiminnallinen arvo on vielä isompi, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko Lappeenrannnan teknillinen yliopistosta.

Amerikkalainen tuotekehittäjä ja myytinmurtaja Jamie Hyneman sai kesällä kunniatohtorin arvon Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.

– Kun minua pyydettiin suunnittelemaan protopaja, mikä liittyy pitkälti kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana tekemääni työhön, otin tehtävän innolla vastaan. Pidän velvollisuutenani auttaa yliopistoa kaikin keinoin, Jamie Hyneman kertoo yliopiston tiedotteessa.

Jamie Hyneman luennoi kesällä opiskelijoille Lappeenrannassa.Petri Kivimäki/Yle Jamie Hyneman nähdään tulevaisuudessakin Suomessa

Uusi paja kantaa myytinmurtaja Jamie Hynemanin nimeä ja on hänen suunnittelemansa. Yliopistolla odotetaan, että mies nähtäisiin myös mahdollisuuksien mukaan pajalla tositoimissa.

– Kylllä me tullaan tämä baskeripää vielä Lappeenrannassa näkemään, vakuuttaa tutkijaopettaja Markku Ikävalko.

Tarkkaa ajankohtaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa, milloin mies tulee seuraavan kerran Lappeenrantaan.

– Toivotaan, että hän pääsisi mahdollisimman usein käymään Lappeenrannassa. Jos ei se onnistu, niin livenä voidaan olla yhteydessä netin kautta, kertoo Markku Ikävalko.

Kategoriat - YLE

Insinöörien huvipuisto avautuu Lappeenrantaan – suunnittelijana myytinmurtaja Jamie Hyneman

YLE: Etelä-Karjala -

Myytinmurtaja Jamie Hyneman saa keksintöpajan Lappeenrannan yliopistolle. Rakenteilla on uusi paja, jossa pääsee keksimään, rakentamaan ja testaamaan myytinmurtajahengessä uusia keksintöjä.

– Tämä on hauskinta mitä insinöörit voivat tehdä, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko.

Tällainen työpaja on ollut suunnitteilla jo vuosia Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, mutta vasta nyt peruskorjauksen yhteydessä paja viimein päätettiin rakentaa. Yliopiston kunniatohtori Jamie Hynemanin innostui pajan suunnittelusta vieraillessaan viime kesänä Lappeenrannassa.

– Oli hyvin luontevaa, että Jamie lähti mukaan suunnittelemaan protopajaa, koska hän on ollut suunnittelemassa vastaavanlaisia Amerikkaan, toteaa Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

Työpajassa ei ole luvassa räjäyttelyä

Myytinmurtaja-sarjasta tutuksi tullutta räjäyttelyä ei kuitenkaan uudessa protopajassa nähdä.

– Ei siellä räjäytellä mitään. Hyneman rakentelee enemmän kuin räjäyttelee. Telkkarisarjassakin räjäyttelyt oli enemmän tuottajan idea kuin Hynemanin, kertoo Markku Ikävalko Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta.

J. Hyneman Center-nimisen työpajan tarkoituksena on antaa tilaa ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia, tuottaa uusia ideoita sekä rakentaa ja testata prototyyppejä.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka varsin pienenä yliopistona on päättänyt erikoistua juuri uusiutuvan energian tutkimiseen.

– Olen itse jo pitkään ollut kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja siksi tulin mielelläni tänne Lappeenrantaan, kertoo Jamie Hyneman.

Hyneman kertoo olevansa vaikuttunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, joka pienenä yliopistona on erikoistunut uusiutuvan energian tutkimiseen.Petri Kivimäki/Yle "Olo kuin mopopojalla"

Hynemanin kesäinen vierailu Lappeenrannnassa herätti myös yritysten kiinnostuksen Lappeenrannan teknillistä yliopistoa ja sen tutkimusta kohtaan.

Yksi syy yritysten kiinnostukseen on näkyvyydessä, jonka julkkis tuo mukanaan. Lisäksi yrittäjät ovat innostuneet Myytinmurtaja-insinöörikaksikon testailusta siinä määrin, että haluavat olla mukana uudessa protopajassakin.

– Se mitä Jamie Hyneman ja Adam Savage Myytinmurtajissa tekivät on hauskinta mahdollista mitä insinöörit voivat keksiä, tutkija-opettaja Markku Ikävalko ynnää

Ihmiset ovat innostuneet Hynemanin tempauksien kautta luonnostaan testaamisesta, kokeilemisesta ja keksimisestä.

– Kun tuommoisissa hommissa on mukana, niin siinä tulee itsellekin olo kuin mopopojalla, naurahtaa Ikävalko.

Protopaja – insinöörien huvipuisto

Uusi insinöörien huvipuisto tulee sijaitsemaan keskellä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Insinöörien temmellyskentäksi tulee kaikkiaan 330 neliömetrin kokoinen tila.

– Uusi paja on huomattavan iso vetovoimatekijä. Markkinoinnilllinen arvo on yksi juttu, mutta toiminnallinen arvo on vielä isompi, sanoo tutkija-opettaja Markku Ikävalko Lappeenrannnan teknillinen yliopistosta.

Amerikkalainen tuotekehittäjä ja myytinmurtaja Jamie Hyneman sai kesällä kunniatohtorin arvon Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.

– Kun minua pyydettiin suunnittelemaan protopaja, mikä liittyy pitkälti kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana tekemääni työhön, otin tehtävän innolla vastaan. Pidän velvollisuutenani auttaa yliopistoa kaikin keinoin, Jamie Hyneman kertoo yliopiston tiedotteessa.

Jamie Hyneman luennoi kesällä opiskelijoille Lappeenrannassa.Petri Kivimäki/Yle Jamie Hyneman nähdään tulevaisuudessakin Suomessa

Uusi paja kantaa myytinmurtaja Jamie Hynemanin nimeä ja on hänen suunnittelemansa. Yliopistolla odotetaan, että mies nähtäisiin myös mahdollisuuksien mukaan pajalla tositoimissa.

– Kylllä me tullaan tämä baskeripää vielä Lappeenrannassa näkemään, vakuuttaa tutkijaopettaja Markku Ikävalko.

Tarkkaa ajankohtaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa, milloin mies tulee seuraavan kerran Lappeenrantaan.

– Toivotaan, että hän pääsisi mahdollisimman usein käymään Lappeenrannassa. Jos ei se onnistu, niin livenä voidaan olla yhteydessä netin kautta, kertoo Markku Ikävalko.

Kategoriat - YLE

Telian liikevoitto laski – yhtiö jatkaa keskittymistään Pohjoismaihin ja Baltiaan

YLE: Pääuutiset -

Teleoperaattori Telian oikaistu liikevoitto pieneni noin 0,4 miljardiin euroon (3,8 miljardiin kruunuun) vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuotta aiemmin yhtiön liikevoitto oli heinä-syyskuussa noin 0,5 miljardia euroa.

Liikevaihto laski 2 miljardiin euroon (19,6 miljardiin kruunuun) 2,2 miljardista eurosta.

Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan viime neljänneksen aikana Telia eteni kohti keskittymistään Pohjoismaiden ja Baltian markkinoihin. Telia sotkeutui korruptiojupakkaan Keski-Aasian Uzbekistanissa ja sai syyskuussa maksaakseen yhteensä 965 miljoonan dollarin sakot ja vahingonkorvaukset.

– Sopimus merkitsi yhtiömme historian surullisen luvun loppumista, Dennelind totesi lisäten, että Telia on tehnyt lujasti työtä, jotta vastaavilta sotkuilta vältyttäisiin jatkossa.

Kategoriat - YLE

Kemisti-osastopäällikkö Talvivaarasta: "Olisin varmasti pystynyt tunnistamaan myrkylliset aineet"

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Rovaniemen hovioikeus jatkoi torstaina Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä Kajaanissa.
  • Aamulla kuultavana oli tuotantojohtaja, iltapäivällä vuorossa on Talvivaara Sotkamo Oy:n osastopäällikkö.
  • Entisen osastopäällikön syytteet hylättiin käräjäoikeudessa.
  • Syyttäjät pyytävät hovioikeutta kumoamaan Kainuun käräjäoikeuden tuomion.

Talvivaaran ympäristörikosjutun hovioikeuskäsittely Kajaanissa päättyi osastopäällikkönä metallien talteenotossa (MTO) toimineen miehen kuulemiseen. Mies kertoi työskentelevänsä tällä hetkellä Terrafame Oy:ssä.

Entinen osastopäällikkö vaatii hovioikeudessa, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan täysimääräisesti hänen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa eli yhteensä yli miljoona euroa.

– Kiistän ehdottomasti syyllistyneeni mihinkään rikokseen, mies sanoi hovioikeudessa.

Miehen työtehtävä MTO:ssa päättyi maaliskuussa 2012.

Rovaniemen hovioikeus jatkaa Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä ensi viikolla Rovaniemellä. Syyttäjien ja vastaajien loppulausunnot on tarkoitus kuulla marraskuun puolivälissä.

Yksittäisiä kokeita Talvivaaralle

Ennen Talvivaaraan siirtymistään mies työskenteli Keski-Pohjanmaan teknologiakeskuksen tutkijana.

– Tehtäväkseni tuli tehdä erilaisia laboratoriokokeita. Tiesin, että kyse oli Talvivaarasta, mutta ne olivat yksittäisiä kokeita, mies kertoi.

Kemistinä tunnen aineita ja metalleja ja niiden vaikutuksia. Talvivaara Sotkamo Oy:n entinen osastopäällikkö

Hän kertoi, ettei ole osallistunut Talvivaaran tehtaan tai tuotantolaitoksen prosessien suunnitteluun. Eikä hän ole vaikuttanut myöskään tehtaan ympäristövaikutusten arviointiin tai ympäristölupahakemukseen.

– Kemistinä tunnen aineita ja metalleja ja niiden vaikutuksia. Olisin varmasti pystynyt tunnistamaan myrkylliset aineet. Kun nyt puhutaan jätevesistä ja natrium ja sulfaatti ovat olleet esillä, niin en pidä niitä myrkyllisinä, mies kertoi kun hänen asianajajansa Kristiina Liljedahl tiedusteli Talvivaaran jätevesistä.

MTO:n osastopäälliköksi mies tuli vuoden 2010 alussa.

Hönkäpesureista tuli huomautus

Mies kertoi osastonsa seuranneen muun muassa tehtaan hönkäpesureiden laatua ja määrää.

– Muistaakseni minulle ei osoitettu mitään tehtävää niiden vaikutusten suhteen. Osasto seurasi, miten pesurit toimivat ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Ympäristövaikutusten seuraamisesta entisen osastopäällikön mukaan vastuussa oli ympäristöpäällikkö.

Mies muisteli, että ympäristöluvassa oli maininta, että kapasiteettia tulee olla riittävästi pesemään höngät luvan edellyttämälle tasolle. Lupaviranomainen edellytti, että pesureita on riittävästi ja ne toimivat hyvin.

Kainuun ELY:n maaliskuun 2010 tarkastuksen tuloksena oli huomautus, jonka mukaan hönkien käsittely oli viipymättä saatava ympäristöluvan edellyttämälle tasolle.

– Tarkastuksen aiheena olivat ilma ja melu. Osallistuin tarkastukseen ilman osalta. Tilanne ei ollut viranomaisen mukaan riittävän hyvä, joten piti tehdä toimenpiteitä, jotta hönkien käsittely saadaan riittävälle tasolle, mies kertoi.

"En pidä sulfaattia myrkyllisenä"

Mies ei ollut varma ajankohdasta, jolloin sai tiedon tehtaan ympäristövaikutuksista. Hän muisteli, että kyseessä oli syksy 2010 tai kevät 2011.

– Syksyllä tuli jonkinlainen pH:n lasku, mutta sen syy taisi jäädä epäselväksi. Keväällä 2011 tuli esille, miten sulfaatti mahdollisesti vaikuttaa ympäristössä.

Miehen mukaan keväällä 2011 sulfaatin yhteys ympäristövaikutuksiin selvisi , kun asiaa käsiteltiin ELY-keskuksen kanssa.

– Sitä kautta nousi esille, että fysikaalinen vaikutus voi aiheuttaa pH:n laskua ja kerrostumista. En pitänyt sulfaattia myrkyllisenä aineena enkä pidä edelleenkään, mies sanoi uudelleen.

Syksyllä tuli jonkinlainen pH:n lasku, mutta sen syy taisi jäädä epäselväksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n entinen osastopäällikkö

Kun ympäristövaikutukset oli havaittu, MTO:ssa ryhdyttiin miettimään keinoja, joiden myötä vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä jäteveteen.

– Prosessimuutosten osalta tulokset näkyivät muutamassa viikossa, mies kertoi.

Sulfaatista sähköposteja

Syyttäjät esittelivät oikeudelle sähköpostiviestejä, joissa käsiteltiin jätevesien sulfaattipitoisuuksia. Entisen osastopäällikön yhden sähköpostivastauksen mukaan kohonneet pitoisuudet johtuivat hönkäpesureista.

– Vastasit viestiin 54 minuuttia sen saapumisen jälkeen. Miten ratkaisit ongelman niin nopeasti? kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö kysyi.

– Sulfaatti on ihan normaalia prosessissa, mies vastasi.

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala kysyi mieheltä, olisiko ympäristöongelmilta vältytty, jos tehtaalla olisi toimittu ympäristöluvan mukaisesti.

– En osaa ottaa tuohon kantaa, mies vastasi.

Kihlakunnansyyttäjä halusi tietää myös, mitä tarkoitti osastopäällikön rooli johtaa itsenäisesti metallitehtaan toimintaa.

– Osastopäällikkö on MTO:n esimies, ja siihen sisältyy toiminnan suunnittelu ja asioiden eteenpäin vieminen. Näin sen ymmärrän, mies kertoi.

Syytteet hylättiin käräjäoikeudessa

Talvivaara Sotkamo Oy:ssä osastopäällikkönä toimineen syytteet hylättiin Kainuun käräjäoikeudessa keväällä 2016. Oikeuden mukaan valtio joutuu korvaamaan miehen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat 626 000 euroa.

Entistä osastopäällikköä syytettiin kolmen muun Talvivaaran johtohenkilön kanssa törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Syyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö vaativat osastopäällikölle käräjäoikeudessa vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Sama vaatimus on esitetty hovioikeudessa.

Syyttäjät pyytävät hovioikeutta kumoamaan Kainuun käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin Suomen valtio on velvoitettu korvaamaan osastopäällikön lakimieskulut käräjäoikeudessa siinä tapauksessa, että hovioikeus toteaa myös hänen syyllistyneen rikokseen.

Lue lisää:

Talvivaaran tuotantojohtaja hovissa: "Minulla ei ollut roolia ympäristövaikutusten tarkkailussa"

Entinen Talvivaara-pomo kertoi hovioikeudessa oman versionsa: "Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä"

Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.

Kategoriat - YLE

Turunväylällä avattu kaksi kaistaa Espoossa – Tulvavallit sulkevat vielä yhden kaistan Helsinkiin päin

YLE: Pääuutiset -

Turun moottoritiellä Espoon Kirkkojärven kohdalla on saatu avattua jälleen kaksi kaistaa liikenteelle, tiedottaa Liikennevirasto. Molemmat ajokaistat on avattu Turun suuntaan ajavalle liikenteelle.

Tielle on vielä tänään torstainakin noussut tulvavettä.

Helsingin suuntaan ajetaan edelleen vain yhtä kaistaa pitkin. Liikenneviraston mukaan toisella kaistalla oleva tulvilta suojaava valli pysyy vielä toistaiseksi paikallaan.

Suojavalli puretaan, jos sade-ennusteet eivät lupaile ensi viikolle runsaita lisäsateita ja tulvaveden lasku jatkuu.

Viime viikon runsaat sateet aiheuttivat nopean vedenpinnan nousun, minkä takia moottoritielle jouduttiin pystyttämään tulvavalli.

Vesi nousi tielle nopeasti ja voimakkaasti, mutta puolustusvoimien apujoukkojen rakentaman vallin avulla tilanne saatiin hallintaan.

Kategoriat - YLE

Joutuvatko potilastietoni vääriin käsiin? Ihmiset huolissaan: "En luota ollenkaan terveysviranomaisiin"

YLE: Pääuutiset -

Mistä on kyse?
  • Saamamme palautteen perusteella kysyimme ihmisiltä, ovatko he antaneet suostumuksensa Kanta.fi-palvelussa omien potilastietojen näkymiselle kaikille terveydenhuollon palveluntuottajille.
  • Suurin osa ei ole antanut suostumusta. Syyksi kerrottiin muun muassa pelko tietojen päätymisestä vääriin käsiin.
  • Ne, jotka ovat antaneet suostumuksesta, perustelevat asiaa esimerkiksi sillä, että hoito helpottuu.
  • Kanta-palveluun on teknisesti rakennettu erittäin tarkat kriteerit, miten tietoja pystytään käyttämään. Lisäksi on olemassa reaaliaikainen loki siitä, miten tietoja on luovutettu.

Osa suomalaisista pitää kynsin hampain kiinni oikeudestaan päättää, mitä terveystietoja itsestä on saatavilla, ja kuka niihinpääsee käsiksi. Viime viikolla julkaisemamme juttu sai runsaasti palautetta niiltä, jotka ovat päättäneet olla antamatta tietojaan kaikkien terveydenhuollon palveluntuottajien käyttöön.

Palautteen myötä päätimme kysyä lukijoilta tarkemmin, miksi he antavat suostumuksena tai eivät anna. Kyselyssä saimme 352 vastausta. Vastanneista 64,5 prosenttia ei ole antanut suostumusta käyttää potilastietojaan.

Kommenteissa korostui epäluottamus terveysviranomaisia kohtaan ja pelko tietojen päätymisestä vääriin käsiin.

Miksi pitäisi antaa lupa katsella. Riittää kun pienellä joukolla tiedot käytössä. Tarvittaessa niitä voi sitten käyttää laajemmin, mutta ei suoralta kädeltä kaikkien nähtäväksi. Huonoja esimerkkejä, miten salassa pidettävästä tiedosta on tullut "julkista".

En luota ollenkaan terveysviranomaisiin, tietojen salassapitoon. Kieltäisin tietojen näkymisen jopa oman paikkakuntani terveydenhuoltohenkilöstöltä mikäli olisi mahdollista.

Diagnosoitu vakava masennus. Lääkärit eivät sen jälkeen ole ottaneet mitään fyysistä vaivaa tosissaan.

Kanta.fi-palvelussa on myös mahdollista tehdä tietokieltoja joko osaan tai kaikkiin potilastietoihin. Noin 59 000 ihmistä on tehnyt jonkinlaisia tietokieltoja palvelussa.

Voivatko tiedot joutua vääriin käsiin?

Osansa palautteesta sai myös sosiaali- ja terveysministeriö. Kysyimme tietohallintoneuvos Maritta Korhoselta, ovatko huolet turhia, ja miten ihmisten murheisiin aiotaan vastata.

Yksi kysymys nousi ylitse muiden: voivatko tiedot joutua väärien silmien alle?

– Ainakin teoriassa kaikki on mahdollista, Korhonen vastaa.

Juuri näiden osin teoreettistenkin tilanteiden takia Kanta-palveluun on kuitenkin Korhosen mukaan teknisesti rakennettu erittäin tarkat kriteerit, miten tietoja pystytään käyttämään. Lisäksi on olemassa reaaliaikainen loki siitä, miten tietoja on luovutettu.

– Omakannasta kansalainen näkee ajantasaisesti, minne tietoja on luovutettu. Kun palvelua otettiin käyttöön, aiheesta oli erittäin merkittävä tietosuojakoulutus myös terveydenhuollon ammattilaisille.

Lokikirja kertoo, missä tietoja katsottiin

Omakanta-verkkopalvelussa henkilö pääsee tarkistamaan itse, missä yksikössä terveystietoja on selattu ja milloin.

– Kanta.fi-palvelun Omakannassa kansalainen itse näkee suoraan organisaatiotason lokitiedot. Jos näissä ilmenee jotakin ongelmaa, niin kunkin terveydenhuollon yksikön tietosuojavastaava ohjeistaa, kuinka tätä lähdetään prosessoimaan. Tarvittaessa henkilö voi olla yhteydessä tietosuojavastaavan kautta organisaation johtoon, tietohallintoneuvos Maritta Korhonen kertoo.

Korhonen antaa esimerkin lisäselvitykseen johtavasta tilanteesta.

– Kansalainen näkee lokitiedoista, että Kuopion terveyskeskus on katsonut hänen tietojaan, jotka on tallennettu Kainuun keskussairaalassa. Lokitieto näkyy organisaatiotasolla. Jos kansalainen on sitä mieltä, ettei hän ole koskaan käynyt Kuopion terveyskeskuksessa eikä sieltä ole muutenkaan tarvetta katsoa Kainuun keskussairaalaan tietoja, niin hän ottaa yhteyttä Kuopion terveyskeskukseen.

Sen jälkeen asian käsittely jatkuu organisaation sisäisen prosessin kautta yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jos kyse on laajemmasta valvonnan toimenpitäitä edellyttävästä ongelmasta, tulee ottaa yhteyttä Valviraan.

Potilastietojen suhteen osa luottaa lääkäreihin, osa ei.AOP

Tietosuojavastaava Jenni Kyyriäinen Kainuun keskussairaalasta kertoo, että lokitietopyyntöjä on vireillä koko ajan. Potilaana olleet tilaavat tietoja siitä, kuka hänen potilastietojaan on katsonut.

Kainuun sote on saanut kuluvan vuoden aikana yhteensä 33 lokitietopyyntöä asiakkailtaan. Lisäksi Kainuun sotelle on tullut 34 asiakaslähtöistä virheenkorjaamispyyntöä perusterveyden huollon ja erikoissairaanhoidon osalta. Kyyriäisen mukaan määrät vaihtelevat kuukausittain.

Väärinkäytösten määrä laskussa

Potilaan on siis mahdollista nähdä tiedot vain organisaatiotasolla eli potilastietoja käsitelleen lääkärin tai hoitajan tietoja ei näytetä suoraan Kanta.fi-palvelussa. Niitä täytyy kysyä erikseen.

– Se on terveydenhuollon ammattihenkilöstön oikeusturvakysymys, Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä selittää.

– Terveyskeskus antaa tarvittaessa lisäselvityksen, jossa kerrotaan kuka tietoja on katsonut. Kansalaisella on oikeus saada se tieto, hän jatkaa.

Oikeusprosessiin asti tietojen väärinkäyttötapauksia etenee nykyään korkeintaan 1–2 kertaa vuodessa. Maritta Korhonen

Hän sanoo, että väärinkäytösten määrä on laskenut koko ajan.

– Oikeusprosessiin asti tietojen väärinkäyttötapauksia etenee nykyään korkeintaan 1–2 kertaa vuodessa. Terveydenhuollon ammattilaisten etiikkaan kuuluu, että potilaan tietoja käsitellään ja katsotaan vain hoidon edellyttämässä laajuudessa.

– Tietosuojaa ja -turvaa voidaan parantaa tiettyyn tasoon tekniikalla, tietojärjestelmillä ja valvonnalla. Kuten monessa muussakin asiassa, henkilötason ymmärrys tietosuojasta, potilaan oikeuksista ja sen mukaisesta toiminnasta ovat kulmakivi myös potilaiden luottamukselle, Korhonen jatkaa.

Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen kertoo, että Valviran käsittelyyn tulee ainoastaan satunnaisia tapauksia, ja silloin kyse on vakavammasta toimenpiteitä vaativasta asiasta.

– Se koskee yleensä puutteita, jotka voivat aiheuttaa turvaamistoimenpiteitä, Liukkonen sanoo.

Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi virkavelvollisuuksien väärinkäyttö tai rikkominen.

Kaksi rastia

Kanta.fi-palvelussa voi antaa suostumuksensa potilastietojen luovuttamiselle terveydenhuollon palveluntuottajien kesken. Jos kuitenkin henkilö haluaa kieltää osan tai kaikkien tietojen näkymisen kaikille terveydenhuollon palvelutuottajille, häneltä kysytään samassa yhteydessä hätätoiminnon sallimisesta.

Hätätoiminnon hyväksyminen antaa takaportin siihen, että nopeaa hoitava vaativassa kiireellisessä tilanteessa hoitohenkilökunnan on mahdollista päästä tietoihin käsiksi, vaikka potilastietojen luovuttamisen olisi muutoin kieltänyt.

– Lähtökohta on se, että terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että hoidon kannalta on erittäin tärkeää saada aikaisemmat tiedot. Esimerkiksi allergiat, jos on kyseessä selvästi nähtävä voimakas allerginen reaktio, tietosuojaneuvos Maritta Korhonen kertoo.

– Jos kansalainen on tietoisesti kieltänyt tietojen käytön myös hätätilanteessa, ei tietoja päästä katsomaan. Se on kansalaisen oma päätös, ja silloin ei hätätilanteessakaan tietoja saa käyttää, Korhonen jatkaa.

Kyllä se on raju päätös ihmisen itsensäkin kannalta. Maritta Korhonen

Korhosen mukaan vain harvat ovat päätyneet piilottamaan tiedot myös hätätilanteen sattuessa.

– Silloin tilanne on käytännössä se, että sillä päätöksellä piilottaa kaiken mahdollisen tiedon käytön myös silloin kun on tajuttomana tai sellaisessa tilassa, ettei päätöstä voi pyörtää esimerkiksi suullisesti, Korhonen huomauttaa.

– Kyllä se on raju päätös ihmisen itsensäkin kannalta. Sen takia sitä on käytetty käsittääkseni erittäin vähän.

Kansalaisilta puuttuu tieto: "Mikä on kanta.fi?"

Ylen saamissa palautteissa nousi esille myös se, ettei Kanta.fi-palvelun olemassaolosta tiedetty tarpeeksi.

Mikä on kanta.fi?

Uusi juttu, josta en ollut aiemmin kuullut. Nyt löytyy mielipiteitä suuntaan ja toiseen, enkä osaa valita kantaani.

Sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintoneuvos Maritta Korhonen korostaa kuitenkin, että tietoa on jaettu paljon silloin kun palvelu otettiin käyttöön ja sen jälkeenkin. Siitä muistutetaan myös terveydenhuollon palveluissa.

Korhosen mukaan palaute osoittaa, että palvelusta tiedottamiselle on tarvetta jatkuvasti.

– Tarkoituksena on ollut tiedottaa asiasta jälleen ensi vuoden puolella. Näköjään siitä aina pitää vain kertoa ja kertoa, mutta kyllä tähän on panostettu tosi paljon. Kaikille kansalaisille jaettiin esimerkiksi henkilökohtainen esite, kun näitä palveluita otettiin käyttöön.

Esitteet annettiin potilaille sähköisen lääkemääräyksen osalta apteekeissa tai terveydenhuollossa ja potilasasiakirja-arkiston osalta terveydenhuollossa. Osa terveydenhuollosta laittoi Korhosen käsityksen mukaan esitteen myös postissa esimerkiksi ajanvarauskirjeen mukana.

Kainuun potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson arvelee, ettei myöskään valittavien rastituskohtien merkitystä tunneta.

– Se vaikuttaa olevan ongelma, etteivät ihmiset tiedä mitä eri tietoruksit tarkoittavat. Tuntuma on muutoinkin se, että Kanta.fi-palvelu on vielä uusi ja vieras.

"Hyvä, että siitä ollaan aktiivisesti kiinnostuneita"

Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen ei halua yksilöidä mitään tiettyä ryhmää, joka salaisi tietonsa toista hanakammin. Hän toteaa kuitenkin, että sosiaalisen median käyttöön tottuneet nuoret ovat ylipäätään auliimpia tietojensa jakamisessa. Mutta moni ihminen kokee terveystietonsa niin henkilökohtaisiksi, ettei mielellään jaa niitä.

Silti asia ei ole yksiselitteinen.

– On kansalaisvelvollisuus olla kiinnostunut tietosuojasta ja ymmärtää, mitä minun tulee henkilökohtaisesti tehdä niin terveydenhuollon ammattilaisena kuin asiakkaana, että tietosuoja tulee hoidettua kuntoon. Siinä mielessä hyvä, että siitä ollaan aktiivisesti kiinnostuneita, Korhonen kertoo.

Kanta.fi-palvelun niin sanottua puolesta-asiointia ollaan kehittämässä. Maritta Korhonen

Hän toivoo, että jatkossa palvelua saataisiin laajennettua niin, että tarvittaessa käyttäjä pystyisi asioimaan siellä iäkkäiden vanhempiensa tai 10–18 -vuotiaan lapsensa puolesta.

– Kanta.fi-palvelun niin sanottua puolesta-asiointia ollaan kehittämässä, ja se on erittäin tärkeä ja odotettu parannus.

STM:stä toivotaan, että terveydenhuolto parantaa prosessejaan niin, että tiedot päivittyvät palveluun lainsäädännön edellyttämällä tavalla eli lähes reaaliajassa.

Vaikka Korhosen mukaan pääasiassa tiedot päivitetään käyttöön hyvin, niin ongelmia tietojen Kantaan tallentamisen nopeudessa on jonkin verran sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisellä puolella. Tämä näyttäytyy tietenkin kansalaiselle kummallisena tilanteena, jossa osa tiedoista tulee nopeasti ja osaa joutuu odottelemaan ja jopa kyselemään itse.

Valinnanvapaus tuo uutta järjestelmään

Kanta.fi-palvelu tulee entistäkin tarpeellisemmaksi sote-uudistuksen sekä sen mukana tulevan valinnanvapauslain myötä.

– Tietojen välittäminen eri palveluntuottajille toteutetaan Kanta-palvelun kautta. Valinta siitä, mitä sote-keskusta haluaa käyttää, tehdään Omakannan kautta, Maritta Korhonen sanoo.

Tällä hetkellä kansalainen saa itse päättää tietojensa luovuttamisesta. Tähän on mahdollisesti tulossa muutos, sillä jatkossa lähtökohtana pidetään sitä, että potilastietojen tulee olla käytettävissä hoitoon osallistuville, mutta edelleen ne on rajattava pois sivullisten käytöstä.

– EU:n tietosuoja-asetus antaa toimintaan uusia reunaehtoja. Olemme valmistelleet lakimuutoksia, joissa lähdettäisiin liikkeelle siitä, että terveydenhuollon organisaatioiden oikeus käyttää tietoja yksinkertaistuisi. Se tarkoittaisi sitä, että jos on olemassa hoitosuhde, niin potilastiedot olisivat lähtökohtaisesti käytettävissä. Kansalaisella säilyisi edelleen kielto-oikeus.

Valinta siitä, mitä sote-keskusta haluaa käyttää, tehdään Omakannan kautta. Maritta Korhonen

Korhosen mukaan entistä enemmän lähdetään liikkeelle siitä, että terveydenhuollon ammattilaisella on oikeus käyttää tietoja käyttöoikeuden ja hoitosuhteen ollessa myös teknisesti todennettuna.

– Läpinäkyvyys tietojen käytössä ja toimiva suojaus sekä valvonta ovat kansalaisen oikeusturvan ja luottamuksen kannalta erittäin tärkeitä asioita.

Maakuntauudistuksen myötä myös yksiköt suurenevat ja 18 maakuntaa vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta.

– Tietojen käyttömahdollisuus laajenee siis huomattavasti, tietohallintoneuvos Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi.

Luvan antaneet: hoito helpottuu

Vaikka suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista ei ole antanut suostumusta kaikille terveysviranomaisille potilastietojensa tarkasteluun, on myös heitä, jotka ovat luvan suoneet.

Luvan antamista he perustelevat muun muassa sillä, että hoito helpottuu ja parantuu kun hoitohenkilökunnalla on kaikki tieto käytössään.

Se on järkevää. Lääkärille ei tarvitse joka kerta selittää alusta alkaen tilannetta (edellyttäen, että lääkäri on ehtinyt/viitsinyt/ymmärtänyt lukea etukäteen tiedot) ja voi tulla tilanne, jolloin ei kykene puhumaan jne. Ja sitten jos joku asiaankuulumaton sattuu näkemään terveystietoni – so what? Mitä hän niillä voisi tehdä. Yksityisyytensä suojasta taitavat eniten olla huolestuneita ihmiset, joilla on jotain salattavaa...

Asun kahdella eri paikkakunnalla ja turvallisempaa jos jotain sattuu, että kaikki näkevät tiedot.

Lääkäreille helpompi kun näkevät terveystietoa eikä tarvitse alkaa tutkimaan kaikkea.

Kategoriat - YLE

Testaa, tunnetko sananvapauden rajat: Mitä saa jakaa, ketä kuvata, saako poliisista tehdä parodiaa?

YLE: Pääuutiset -

Sananvapaudella on rajansa, mutta niitä ei useinkaan löydy lakikirjoista. Moni tapaus täytyy ratkaista oikeusistuimessa. Käytimme testin laatimisessa apuna useita asiantuntijoita, ja jokaisen mielestä teema oli poikkeuksellisen vaikea. Kokeile, kuinka hyvin sinä tunnistat sananvapauden rajat.

Sananvapaustestin laadinnassa on käytetty seuraavien asiantuntijoiden apua: oikeustieteen tohtori Mika Illman, poliisin vihapuhetutkintaryhmän vetäjä Jouni Niskanen, Ylen mediasääntelypäällikkö, varatuomari Kirsi-Marja Okkonen, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen.

Kategoriat - YLE

Isot jyräävät kuntokeskusbisneksessä – yrittäjiä riittää, mutta rahan tiristäminen on hikistä touhua

YLE: Pääuutiset -

Viime vuosina Suomeen on perustettu valtavasti kuntokeskuksia, mutta harva pärjää kovassa kilpailussa.

Tilastokeskuksen julkaisemasta talous- ja hyvinvointikatsauksesta käy ilmi, että kuntokeskusten määrä, henkilöstö ja liikevaihto miltei tuplaantuivat vuosina 2008–2015.

Toissa vuonna toimialalla oli 426 yritystä ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Liikevaihtoa kertyi lähes 200 miljoonaa euroa, josta 82 miljoonaa tuli kymmeneltä suurimmalta yritykseltä.

Kärkikymmenikkö tekee tulosta

Tilastot osoittavat, että toimintaa on vaikea saada kannattavaksi. Vuonna 2015 yhdestä kuntokeskukselle maksettavasta eurosta jäi yrittäjälle kouraan keskimäärin vain kaksi senttiä.

Alan yrityksistä valtaosa on osakeyhtiöitä. Niistä miltei 40 prosentilla jo käyttökate oli negatiivinen.

Tulosta toimialalla ovat tehneet lähinnä kärkikymmenikön yhtiöt. Niiden osuus euromääräisestä käyttökatteesta oli toissa vuonna jopa 75 prosenttia.

Tilastokeskus julkistaa myöhemmin syksyllä tietoja kuntokeskusten liiketoiminnasta viime vuoden osalta.

Kategoriat - YLE

Tampereen Kotilinnasäätiö valittaa Patentti- ja rekisterihallituksen moitteista

YLE: Pääuutiset -

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) puuttui syksyllä Tampereen Kotilinnasäätiön toimintaan kaupungin Muotialassa omistaman tontin asioissa.

Eläkeläisten asumista tukeva Kotilinnasäätiö myi tontin vuokraoikeuden yksityiselle rakennusyhtiölle reilulla miljoonalla eurolla. Myynti rikkoi säätiön ja kaupungin välistä sopimusta.

Seurauksiakin säätiölle tuli, mutta Tampereen kaupunginhallitus päätti elokuussa kohtuullistaa ne 1,8 miljoonasta eurosta 1,15 miljoonaan euroon.

Tonttikauppa on herättänyt laajaa keskustelua Tampereen päätöksentekokulttuurista.

Säätiö lupaa parantaa menettelytapojaan

Nyt Kotilinnasäätiön hallitus on käsitellyt PRH:n päätöstä. Yksimielinen päätös on, että valitus jätetään.

Kotilinnasäätiön mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätös perustuu osittain väärään käsitykseen tapahtumien kulusta, ja valituksen tarkoitus on oikaista käsitykset.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa Kotilinnasäätiö katsoo toimineensa Tampereen kaupungin antamien ohjeiden mukaan. Säätiö sanoo luottaneensa siihen, että neuvotut toimintatavat ovat olleet oikeita.

Sen sijaan Patentti- ja rekisterihallituksen pyyntö siitä, että Kotilinnasäätiö tarkentaisi menettelytapojaan, on säätiön mukaan täysin aiheellinen. Säätiö sanoo korjanneensa käytäntöjään. Jatkossa esimerkiksi eri tahojen kanssa käydyt neuvottelut dokumentoidaan "äärimmäisen tarkasti".

Kategoriat - YLE

Sivut

Tilaa syöte Hanhijärvi ja lähikylät syötteiden kerääjä