Tarinoita ja muistumia

Tarinoita ja muistumia Hanhijärven kylältä

Kirjoittaja: Eila Piutula

VPK:n talo

Ensimmäinen VPK:n talo, tuotiin Terijoelta. Se oli entinen huvila. Se pystytettiin Kirkkolan maalle Laurinmäen kupeeseen, missä nykyisin on kylän kuivurirakennus. Talo paloi sodan aikana. Sodan jälkeen kylän Lappeen Riennon paikallisosasto osti Vasaran Rauhan perintömaata tontiksi ja siihen tehtiin talkoilla talo sekä saunarakennus. Nykyisin siinä voi pitää erilaisia juhlia ja esimerkiksi hiihtokilpailuja on joka vuosi.

Talkoita on aina pidetty maalaiskylissä. Talkoilla kylän miehet tekivät sotaleski Saima Monnolle kodin. Jatkuvasti on kylään rakennettu taloja, joiden perustan valutyöt on useimmiten tehty talkoilla naapureiden ja sukulaisten toimesta. Viljo Rantanen ja Eino Toikka ovat rakentaneet paljon yhdessä taloja ja muita rakennuksia.

Sodissa kaatuneet

Vapaussodassa on kaatunut Julius Rantanen. Hanhijärven koululla on kaatuneitten muistotaulu. Se paljastettiin opettaja Hillon toimesta ja siinä on seuraavat sodassa kaatuneiden nimet: Sakari Pulli, Ville Rossi, Kauko Kaikko, Jaakko Monto, Toivo Lipiäinen, Lauri Lipiäinen ja Matti Sokura. Paljastustilaisuudessa verhon poistivat Kaija Pulli ja Pentti Rantanen. Paikalle oli kokoontunut myös runsaasti kyläläisiä.

Soittokunnan perustajat: Vilho Rantanen, Eemil Rantanen, Ville Lipiäinen, Antti Pulli, Juho Pulli, August Pulli ja Tersa.

Ensin soittokunnan johtaja oli Johan Pulli ja myöhemmin Väinö Pulli.

Soittajat:

  • Toivo Rantanen, tenori
  • Pentti Pulli, bariton
  • Eino Rantanen, basso
  • Tapani Pulli, b-kornetti
  • Väinö Pulli, s-kornetti
  • Eino Korpela, b-kornetti
  • Viljo Rantanen, altto
  • Pentti Rantanen, b-kornetti
  • Reino Karhu, tenori
  • Viljo Toikka, iso rumpu
  • Risto Pulli, pieni rumpu
  • Eino Poromäki, trumpetti
  • Pauli Pulli, b-kornetti
  • Reijo Pulli, s-kornetti
  • Vesa Pulli, s-kornetti
  • Jouko Pulli, altto
  • Viktor Tihanov, b-torvi
  • Vähemmän aikaa mukana soittivat lisäksi Hannu Karhu ja Pertti Korpela.

Soittokunta toimi kaikkiaan 25 vuotta. Soitot alkoivat 1946. Soitot loppuivat 1971.

Kuorot

Opettaja Tähty Hillo ohjasi kyläkuoroa 1945-1950. Siinä lauloi muun muassa Reino Rantanen, Martta Rantanen, Antti Pulli, Pentti Pulli, Anni Korpela, Martti Piutula, Aino Ohela, Tyyne Pulli, Maija Hillo, Helvi Pulli, Kerttu Toikka, Laura Rantanen, Helmi Rantanen, Pekka Pulli, Toivo Rantanen, Aune Autio, Erkki Pulli, Aune Muhonen ja Ilma Rantanen. Myöhemmin perustettiin Martta-kuoro ja siinä oli uudet laulajat.

Rinkelien paistajat

Sodan jälkeen olivat kaikki markkinarinkelikauppiaat kotoisin Hanhijärveltä. Myöhemmin tuli Vilkjärveltä Kiukas, Korkea-Ahosta Karvanen ja Lemiltä Rasa. Hanhijärvellä rinkeliä paistoi perheineen Toivo Rantanen, Laina Enqvist, Juho Pulli, Uuno Melkko, Toivo Rantanen, Antti Rantanen, Martti Pullinen, Johan Pulli, Eljas Kauranen, Pietari Pulli, Esa Piutula, Ville Rantanen, Väinö Selonen, Viljan Peltola, Eino Rantanen, Mikko Piutula, Martti Piutula. Helena Lipiäinen opetti sodan jälkeen, jolloin tavara kävi hyvin kaupaksi, monen talon väen rinkelinpaistoon. Nykyisin Viipurin rinkeliä Hanhijärvellä paistaa Timo ja Pirkko Pulli, Raimo Pullinen, Niilo Helkala ja Timo Kauranen.

Kotieläimet

Lehmiä on ollut joillakin tiloilla jo 1600-luvulta alkaen. Hanhijärvellä oli vielä sodan jälkeen joka taloudessa lehmiä, lampaita, sikoja ja hevosia. Martti ja Tapio Piutula ajoivat maitoa kylältä kaupunkiin. Pentti Pulli sekä Martti ja Eila Piutula lopettivat ensimmäisinä lypsykarjan pidon. Heikki Pullilla, Asmo Mikonsaarella ja Aarne Hillolla on nykyisin iso sikala. Heikki ja Marjatta Korpela olivat kylän viimeiset lypsäjät. He lopettivat lypsykarjanpidon 1999. Piutulassa oli aiempina vuosikymmeninä runsaasti lampaita ja 400 kanan kanala. Vähän pidettiin hanhiakin. Pullisella on ollut toinen kylän isohko kanala.

Hevosharrastus

Hevoset ovat nykyisin vain tyttöjen ratsastuskäytössä. Poikia ei hevostalleilla juurikaan näy. Hevosia on ilmaantunut kylälle viime vuosina melko runsaasti. Hirven tallilla on kymmenkunta hevosta. Osa niistä on tallinpitäjien Tuija Laappaan ja Tarja Karttusen omia ja osa hevosista on tallissa vuokrapaikalla. Hevosia on myös Aarne Hillolla ja Esa Korpelalla omissa talleissaan.

Autot

Kylän ensimmäinen auto oli T-malli Ford kuorma-auto. Se oli Haikalalla. Seuraavaksi ilmestyi kylän raitille Pullin Cevrolet kuorma-auto. Myös Rustholkarhulla ja Pullisella oli ennen sotia kuorma-auto. Martti ja Tapio Piutula ostivat "töpönokka Tempsin" 1948 ja henkilöauto Renaultin 1951. Kylän ensimmäisestä henkilöautosta ei ole tarkkaa tietoa. Eevaliisa Rustholkarhu on kylän ensimmäinen nainen, joka ajoi kuorma-autokortin.

Yritykset ja yhdistykset

Hanhijärveltä on aina viety joko maitoa, vihanneksia, perunoita tai leipomotuotteita myyntiin Lappeenrantaan.
Rinkelikauppiaat kulkevat ympäri Suomea markkinoilla. Kylän ensimmäinen leivän myyjä oli Helena Mikonsaari. Nykyisin kylällä leipää paistavat Pullin ja Korpelan leipomot. Leipätoimitukset eri kauppaliikkeisiin ulottuvat laajalle alueelle Etelä-Karjalassa.

Hunajaa tuottavat Pekka Rantanen, Jouni Korpela ja Matti Pulli. Petri ja Kalle Rantanen ovat erikoistuneet alumiinisten verkkoaitojen rakentamiseen ja asennukseen. Yrityksen nimi on Aita-Rantanen. Pirjo Pullinen ja Eija Hulkkonen pyörittävät Pitohanhet-pitopalvelua. Mari Pullilla on lentokentän reunassa oma tilitoimisto. Harri Kauranen hoitaa Lappeenrannan Väriyhtymä Oy:tä. Rantasen ja Pullin myllyt tekivät jyvistä jauhot Rakkolanjoen koskissa 1800-luvun lopulla. Jauhatus on loppunut ilmeisesti 1920-luvulla. Kylään on perustettu suuria sikaloita. Asmo Mikonsaarella, Aarne Hillolla ja Heikki Pullilla on kullakin omat suurehkot sikalat. Heikki Pulli jatkojalostaa sianlihaa makkaroiksi, savustetuiksi ja purkitetuiksi tuotteiksi.

Viljan vastaanottoa tekevät Mikonsaari ja Veijo Pullinen. Lappeen Riennon Hanhijärven kyläosasto piti 1980-luvun alusta 2000-luvun alkupuolelle asti kansallisia Rinkelihiihtoja yhteensä 25 kertaa. Kylällä on pidetty vuosikymmenten aikana satoja erilaisia kilpatapahtumia. On hiihdetty, ampumahiihdetty, suunnistettu, juostu, hirvenhiihdetty… Kyläosasto aloitti toimintansa 1947. Kylässä toimii myös metsästysseura Hanhijärven Erä. Erän miehet rakensivat 1993 talkoilla upean metsästysmajan tukikohdakseen. Majalla pidetään kyläjuhlia ja metsämiesten saunailtoja. Lähetyspiiri on toiminut kylässä vuodesta 1935 ja pyhäkoulukin on pitäjän vanhimpia. Lotta Svärd oli ennen sotia, Martat toimii jatkuvasti.

Kouluasiat

Ennen kuin oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 15. huhtikuuta 1921 olivat hanhijärveläiset jo puuhanneet koulua kylään. Tontti ostettiin Rantalan kylän kankaalta, mutta rakentamisesta ja aikataulusta ei sovittu. Oppivelvollisuuslain tultua voimaan kunta osti Lipiäisiltä tontin, mihin kylän miehet ajoivat tukkeja rakennustarpeiksi. Kaupan tehnyt Helena Lipiäinen teki kirjoitustaidottomana kauppakirjoihin vain oman puumerkkinsä. Koulu valmistui 1924. Ennen kuin kylän oma koulurakennus oli saatu valmiiksi opetusta annettiin Hirven tuvassa. Kylän lapsia oli käynyt lisäksi kaupungissa Taikinamäen ja Armilan kouluissa. Heitä olivat muun muassa Anni Lipiäinen, Lahja Rantanen, Suoma Piutula ja Väinö Rantanen ja joitakin muitakin.

Koulu joutui sodan aikana toimimaan sairaalana. Siellä oli kesällä 1943 muun muassa punatautia sairastavia. Kahtena sotakesänä koululle oli sijoitettu lisäksi työvelvollisiksi määrättyjä irtolaisnaisia. Ensimmäinen opettaja Hanhijärven koulussa oli Helmi Karhu. Hänen jälkeensä kansan sivistystä antoivat opettaja Pärnänen, Riepponen ja Ohela. Opettaja Tähty Hillo oli nuoruudestaan lähtien eläkeikäänsä asti opetustyössä Hanhijärven koulussa. Hänen jälkeensä oli pitkään kylän lasten kasvattajina Päiviö ja Sirkka Onatsu sekä Veikko Karonen. Hanhijärven koulun lopetettua toimintansa sen viimeisiksi opettajiksi jäivät Annikka Eilola ja Tero Piiparinen. Koulun viereen on kyläläisten talkootyöllä tehty urheilukenttä, jossa talvella pelataan kaukalopalloa sekä kesäisin jalka- ja pesäpalloa. Hanhijärven koululla juhlittiin 75-vuotista koulutaivalta 14.11.1999.

Puhelimet

Kylän ensimmäinen puhelin oli agronomi Sinkolla Jaakkolassa. Myöhemmin Martti Piutula osti Partekilta tämän Sinkon linjan. Pullin Villen puhelin oli paljon käytetty kyläläisten asioiden hoitamisessa. Rantasella (Kirkkola) oli käsivälitteinen 1948 aloittanut puhelinkeskus, jota hoiti Sylvi Rantanen. Keskus automatisoitiin 1954.

Eila Piutulan testamentti nykynuorisolle

"Olkaa yhteistyössä jatkuvasti. Elinvoimana kylässämme on ollut näkymätön yhteys naapureiden välillä. Tukekaa toinen toistanne edelleen. Hanhijärvi on vanha kylä Lappeella. Pitää paneutua vanhoihin asioihin entistä paremmin, sillä menneeseen katsominen avaa tietä tulevaisuudelle.

Luonto on lähellä ja voimaa saa arkisesta elämästä, jos haluaa juurtua kotiseutuun. Isät ovat opettaneet lapsilleen työn teon ja rehellisyyden, jota myös tulevat sukupolvet tarvitsevat."